Vanhan akkukaapelin ulkohalkaisija n.11mm. Jostain syystä kaapelien koko ilmaistaan mm2. Mikä siis lienee ko. kaapelin koko?
Akkukaapeli
Anonyymi
39
2540
Vastaukset
- Anonyymi
Eristeen päältä mitattu? Voisi olla 35 mm2. Riippuu tietysti eristeen paksuudesta.
- Anonyymi
Peruskoulun matikkaa. A=Pi *r*r. r=11mm/2=5,5mm. Pi=3,14 (pyöristettynä). 3,14*5,5mm*5,5mm=95mm2. Koko mitataan ja ilmoitetaan ilman eristettä.
- Anonyymi
Niin mutta oliko alkuperäisen kysyjän halkaisija eristeen kanssa vai ilman? Lisäksi akkukaapeli on monisäikeistä, jolloin johtimien välissä on paljon ilmaa. Ilmaa saattaa olla n. 40% pinta-alasta eli 11 mm halkaisijaisen monisäiekuparin johdinpinta-ala voisi olla 50-60 mm2.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin mutta oliko alkuperäisen kysyjän halkaisija eristeen kanssa vai ilman? Lisäksi akkukaapeli on monisäikeistä, jolloin johtimien välissä on paljon ilmaa. Ilmaa saattaa olla n. 40% pinta-alasta eli 11 mm halkaisijaisen monisäiekuparin johdinpinta-ala voisi olla 50-60 mm2.
Sitä ei alkuperäinen kysyjä kertonut. Ei myöskään säikeiden määrää. Ellei ole oikein lyhyestä pätkästä kyse niin se pinta-ala lukee todennäköisesti sen eristeen päällä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin mutta oliko alkuperäisen kysyjän halkaisija eristeen kanssa vai ilman? Lisäksi akkukaapeli on monisäikeistä, jolloin johtimien välissä on paljon ilmaa. Ilmaa saattaa olla n. 40% pinta-alasta eli 11 mm halkaisijaisen monisäiekuparin johdinpinta-ala voisi olla 50-60 mm2.
Btw, mikähän lienee tommosen 50mm2 piuhan metrihinta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Btw, mikähän lienee tommosen 50mm2 piuhan metrihinta?
Kts. esim. tuolta: https://www.finnparttia.fi/MKEM-50-MU
- Anonyymi
Kuutiomillimetri on ainoa järkevä yksikkö koska se kuvastaa kaapelin vahvuutta ja johtavuutta.
Sähkö kun kulkee tilavuusjohtavuuden mukaan kuumentumatta.- Anonyymi
Sähköjohtimista nyt kuitenkin lähes aina ilmoitetaan johtimen koko poikkileikkauksen pinta- alan mukaan. Pienemmissä mittayksikkö on sitten se neliömillimetri.
Kuutiomillimetri ei kuvasta mitään ja melkoinen lukema siitä tulisikin jos esim. 8 mm vahvuista ja vaikka 600 mm pitkää kaapelia kuutiomillimetreinä ilmoitettaisiin, se olisi pikaisesti päässä arvioiden silloin noin 30000 kuutiomillimetrin kaapeli...
Ei se sähkö siellä johtimessa lämpene vaan johdinmateriaali on se joka lämpenee jos lämpenee!
- Anonyymi
Lapset, lapset...
Sähkö kulkee johtimen ulkopintaa pitkin ja sisällä on faradayn häkki eikä siellä kulje elektronin elektronia.
Jos vene on pieni, niin 35 mm2 riittää kaikeen muuhun kuin keulapotkurille.
Mikään ei estä laskemasta kaapeleita uudelleen, jos ne joutuu vaihtamaan.
Itse käytän hitsauskaapelia koska se on notkeaa ja muutenkin helppoa käsitellä.
Tuossa on hyvää tietoa:
http://www.imps.fi/arkisto/Kotisatama/Venesahkt.pdf- Anonyymi
Älä nyt sotke RF-tekniikkaa DC- tai edes matalataajuuksiseen AC-johtumiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä nyt sotke RF-tekniikkaa DC- tai edes matalataajuuksiseen AC-johtumiseen.
En tietenkään, en mä mikään amishemmo ole :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tietenkään, en mä mikään amishemmo ole :D
Sisäjohtosähkärin perustietoa on se että johdin kestää n. 6A/mm2 eli 1,5 mm2 sietää 10A ja 2,5 neliöinen 16A sulakkeet lämpenemättä liikaa.
- Anonyymi
"Sähkö kulkee johtimen ulkopintaa pitkin ja sisällä on faradayn häkki eikä siellä kulje elektronin elektronia."
Tuota on pikkuisen vaikea uskoa. Jos väittämäsi pitäisi paikkansa, olisivat paljon virtaa kuluttavien laitteiden sähkökaapeloinnit ohutseinäisiä putkia, eikä suinkaan täyttä kuparia, kuten nyt.
Joten olepa hyvä ja perustele väitettäsi paremmin! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sähkö kulkee johtimen ulkopintaa pitkin ja sisällä on faradayn häkki eikä siellä kulje elektronin elektronia."
Tuota on pikkuisen vaikea uskoa. Jos väittämäsi pitäisi paikkansa, olisivat paljon virtaa kuluttavien laitteiden sähkökaapeloinnit ohutseinäisiä putkia, eikä suinkaan täyttä kuparia, kuten nyt.
Joten olepa hyvä ja perustele väitettäsi paremmin!Eihän se pidäkään paikkaansa muutoin kuin radiotaajuksista alkaen. Tasavirralla varsinkin virran jakauma on hyvin tasainen. ( Asiaan viittasi jo aamun klo 09.26 kommentoija.)
Ilmiön takia esim sotilastutkissa , joissa taajuudet GHz luokkaa, signaalijohtimet ovat "putkia".
Faradayn häkistä puolestaan löytyy googlettamalla kyllä tietoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sähkö kulkee johtimen ulkopintaa pitkin ja sisällä on faradayn häkki eikä siellä kulje elektronin elektronia."
Tuota on pikkuisen vaikea uskoa. Jos väittämäsi pitäisi paikkansa, olisivat paljon virtaa kuluttavien laitteiden sähkökaapeloinnit ohutseinäisiä putkia, eikä suinkaan täyttä kuparia, kuten nyt.
Joten olepa hyvä ja perustele väitettäsi paremmin!Lue asiasta vaikka täältä kohdasta 8.4.2 http://www.leenakorpinen.fi/archive/svt_opus/8sahkomagnetismi.pdf. Tämän takia johtimen halkaisijaa suurennetaan virran kasvaessa.
Ja seuraava väite on höpöhöpöä: "Lisäksi akkukaapeli on monisäikeistä, jolloin johtimien välissä on paljon ilmaa. Ilmaa saattaa olla n. 40% pinta-alasta eli 11 mm halkaisijaisen monisäiekuparin johdinpinta-ala voisi olla 50-60 mm2." Monisäikeisessä johtimessa on nimensä mukaisesti paljon säikeitä ja siten johtavaa pintaa yhtä paljon kuin vähempi säikeisessä johtimessa mikäli halkaisijat (neliömillit)ovat samat. Siis sähköasennuksia tehtäessä mk ja mkem johtimet ovat samanarvoisia ja samalla tavalla käytettävissä. Asennettavuudessa on kuitenkin suuri ero joka korostuu johtimen koon kasvaessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue asiasta vaikka täältä kohdasta 8.4.2 http://www.leenakorpinen.fi/archive/svt_opus/8sahkomagnetismi.pdf. Tämän takia johtimen halkaisijaa suurennetaan virran kasvaessa.
Ja seuraava väite on höpöhöpöä: "Lisäksi akkukaapeli on monisäikeistä, jolloin johtimien välissä on paljon ilmaa. Ilmaa saattaa olla n. 40% pinta-alasta eli 11 mm halkaisijaisen monisäiekuparin johdinpinta-ala voisi olla 50-60 mm2." Monisäikeisessä johtimessa on nimensä mukaisesti paljon säikeitä ja siten johtavaa pintaa yhtä paljon kuin vähempi säikeisessä johtimessa mikäli halkaisijat (neliömillit)ovat samat. Siis sähköasennuksia tehtäessä mk ja mkem johtimet ovat samanarvoisia ja samalla tavalla käytettävissä. Asennettavuudessa on kuitenkin suuri ero joka korostuu johtimen koon kasvaessa.Niin korkeilla taajuksilla magneettivuo muuttuu nopeasti ja virta ahtautuu pintaan. Akkukaapeli toimii tasavirralla, jolloin virta on vakio koko poikkipinta-alalle.
Monisäiejohdossa on ilmaa poikkipinta-alasssa. Siksi samalla ilmoitetulla poikkipinta-alalla se on paksumpi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin korkeilla taajuksilla magneettivuo muuttuu nopeasti ja virta ahtautuu pintaan. Akkukaapeli toimii tasavirralla, jolloin virta on vakio koko poikkipinta-alalle.
Monisäiejohdossa on ilmaa poikkipinta-alasssa. Siksi samalla ilmoitetulla poikkipinta-alalla se on paksumpi.Ei vaan koska monisäiejohdossa on tyhjästä ilmatilasta huolimatta samalla poikkipinta- alalla enemmän ulkopintaa, sen ei tarvitse olla yhtään paksumpi! Mutta kevyempi se kyllä voi olla ja se on ja etu...ts. monisäietekniikalla saadaan kevyempiä kaapeleita ja se onkin yksi merkittävä syy miksi sähkönsiirtolinjat ovat siten rakennettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue asiasta vaikka täältä kohdasta 8.4.2 http://www.leenakorpinen.fi/archive/svt_opus/8sahkomagnetismi.pdf. Tämän takia johtimen halkaisijaa suurennetaan virran kasvaessa.
Ja seuraava väite on höpöhöpöä: "Lisäksi akkukaapeli on monisäikeistä, jolloin johtimien välissä on paljon ilmaa. Ilmaa saattaa olla n. 40% pinta-alasta eli 11 mm halkaisijaisen monisäiekuparin johdinpinta-ala voisi olla 50-60 mm2." Monisäikeisessä johtimessa on nimensä mukaisesti paljon säikeitä ja siten johtavaa pintaa yhtä paljon kuin vähempi säikeisessä johtimessa mikäli halkaisijat (neliömillit)ovat samat. Siis sähköasennuksia tehtäessä mk ja mkem johtimet ovat samanarvoisia ja samalla tavalla käytettävissä. Asennettavuudessa on kuitenkin suuri ero joka korostuu johtimen koon kasvaessa."Kohta 8.4.2 Pyörrevirrat
VAIHTUVAN magneettikentän kehittämä smv..."
Nyt on kyse akkukaapelista ja tasavirrasta. (Vai oletko sinä kuullut akuista, jotka varastoivat vaihtovirtaa??) Tasavirran aikaan saama magneettikenttä ei sattumoisin ole vaihtuva, vaan tasainen.
Mitä monisäikeiseen (kupari)kaapeliin tulee, kannattaa muistaa se tosiseikka, että virta kulkee ainoastaan johdinmateriaalissa, ei suinkaan (kupari)säikeiden väliin jäävässä ilmassa. Minun näkemykseni mukaan se väite, että halkaisijaltaan saman paksuisessa monisäikeisessä kaapelissa on vähemmän johdinmateriaalia kuin yksisäikeisessä, pitää vasin hyvin paikkansa.
Johtimen halkaisijaa suurennetaan virran kasvaessa siksi, että tarkoituksena on saada johtimen resistanssia (vaihtovirran tapauksessa impedanssia) pienemmäksi. Esimerkiksi kuparin ominaisvastus on wikipedian mukaan 0,0168 x 10 ^−6 ohmia / neliömillimetri / metri, josta yksiköstä on helposti pääteltävissä, että johtimen poikkipinta-alan kaksinkertaistaminen puolittaa johtimen resistanssin.
Suurtaajuinen vaihtovirta sitten ihan erikseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sisäjohtosähkärin perustietoa on se että johdin kestää n. 6A/mm2 eli 1,5 mm2 sietää 10A ja 2,5 neliöinen 16A sulakkeet lämpenemättä liikaa.
6 x 1,5 on kylläkin 9, ei 10. 6 x 2,5 on 15, ei 16.
- Anonyymi
Niin se vaan on että varsinkin vaihtovirralla sähkö kulkee mieluiten johtimen pinnan tuntumassa, johtimen pinnallahan se ei tietenkään voi edetä, silloin se menisi jo johtimen ulkopuolella...Johtimissa joudutaan kuitenkin huomioimaan monta muutakin seikkaa kuin vain tuo pinnan maksimointi ja joudutaan esim. sähkönsiirtoverkoissa hyväksymään jonkin verran häviöitä. Johtimien on kestettävä oma painonsa, mahdollinen lumikuormakin, kovien tuulten aiheuttamat rasitukset jne. Ehdotus putkimaisista sähköjohdoista tarkoittaisi joko paljon ilmatilaa johdon sisään ja paljon pintaa ja siis myös suuren ulkohalkaisijan tai sitten vähän ilmatilaa ja vähän sisäpintaa jolloin taas asian hyöty valuisi pois. Millainen viritys sitten käytännössä olisi putkesta tai putkista tehty suurjännitelinjan kaapeli, ei oikein jaksa arvuutella miltä sellainen näyttäisi mutta melkoinen hirvitys se olisi.
- Anonyymi
Ei sähkövirta ahtaudu pintakerroksiin 50 Hz: ssä!
Sähköins. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sähkövirta ahtaudu pintakerroksiin 50 Hz: ssä!
Sähköins.En ole muistaakseni kirjoittanut ahtautumisesta sanaakaan, mutta kerron vain että myös 50 Hz:n tilanteessa sähkö kulkee helpoimmin johtimen pinnan lähellä kuin johtimen sydämessä. Asia on toki sähköins.:nkin tarkistettavissa.
- Anonyymi
Aloittajahan kysyy vain kaapelin poikittaissuuntaisen läpileikkauksen pinta- alaa, ei tähän ole syytä sähköteknisiä hienouksia sotkea. Jos kaapelinsa halkaisija eristeineen on 11 mm, itse johtimen osuus ollee jotain 8-9 mm ja siitä voi laskea ympyrän pinta- alan, jookos? 9 mm tekisi noin 63,5 mm2. Jos kaapeli on monisäikeinen, ala on tietysti joinkin verran pienempi, se taas riippuu mm. säikeiden koosta, noin 50 mm2 lienee aika lähellä oikeaa.
Voihan sitä vaikka kokeilla montako esim. millin halkaisijaista ympyrää mahtuu 9 mm halkaisijaisen ympyrän sisään, nyt ei vaan viitsi...- Anonyymi
9 mm ympyrän kehä on noin 28 mm. Jos kaapeli on halkaisijaltaan 1 mm säikeistä valmistettu, niitä mahtuu vastaavaan tilaan vähintään noin 60 kpl, jolloin kaapelissa onkin sitä kehää eli johtimen pintaa noin 190 mm, eli lähes 7- kertaisesti yhteen pötköön valettuun johtoon verrattuna.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
9 mm ympyrän kehä on noin 28 mm. Jos kaapeli on halkaisijaltaan 1 mm säikeistä valmistettu, niitä mahtuu vastaavaan tilaan vähintään noin 60 kpl, jolloin kaapelissa onkin sitä kehää eli johtimen pintaa noin 190 mm, eli lähes 7- kertaisesti yhteen pötköön valettuun johtoon verrattuna.
Ja mitä sitten?
Muistutan jälleen, että akuissa on tasavirtaa.
Vai oletko sinä kuullut vaihtovirta-akuista?
? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja mitä sitten?
Muistutan jälleen, että akuissa on tasavirtaa.
Vai oletko sinä kuullut vaihtovirta-akuista?
?Ovatko Suomen ja Viron sekä Suomen ja Ruotsin välille merenpohjaan asennetut sähkönsiirtokaapelit valmistettu yhdestä vaiko useasta säikeestä, virtahan niissä on tasavirtaa?
Oletko kuullut ja huomannut että aloittaja kysyi vain akkukaapelinsa poikkipinnan alaa takertumatta ollenkaan siihen onko virtansa tasa- vaiko vaihtovirtaa? Tai tarkkaan ottaen hän kysyi kaapelinsa kokoa ehkä tarkoittaen mikä se paksuus on ilman eristeitä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ovatko Suomen ja Viron sekä Suomen ja Ruotsin välille merenpohjaan asennetut sähkönsiirtokaapelit valmistettu yhdestä vaiko useasta säikeestä, virtahan niissä on tasavirtaa?
Oletko kuullut ja huomannut että aloittaja kysyi vain akkukaapelinsa poikkipinnan alaa takertumatta ollenkaan siihen onko virtansa tasa- vaiko vaihtovirtaa? Tai tarkkaan ottaen hän kysyi kaapelinsa kokoa ehkä tarkoittaen mikä se paksuus on ilman eristeitä?Onko auton tai veneen akkukaapeli sinun mielestäsi yleensä yksi- vai monisäikeinen?
Minkä takia sinä edelleen sinnikkäästi kieltäydyt ymmärtämästä, että akuissa nyt vaan sattuu olemaan tasavirtaa?
Sinunko mielestäsi HVDC siirtotekniikassa esiintyvät haasteet ja ongelmat ovat relevantteja myös siirrettäessä tasasähköä veneessä tai autossa?
Miksi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko auton tai veneen akkukaapeli sinun mielestäsi yleensä yksi- vai monisäikeinen?
Minkä takia sinä edelleen sinnikkäästi kieltäydyt ymmärtämästä, että akuissa nyt vaan sattuu olemaan tasavirtaa?
Sinunko mielestäsi HVDC siirtotekniikassa esiintyvät haasteet ja ongelmat ovat relevantteja myös siirrettäessä tasasähköä veneessä tai autossa?
Miksi?Akuissa ei ole ollenkaan virtaa ennen kuin akkuja aletaan purkaa, jookos?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Akuissa ei ole ollenkaan virtaa ennen kuin akkuja aletaan purkaa, jookos?
On sitä siellä, se on vain piilossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On sitä siellä, se on vain piilossa.
Tuleeko se purettaessa nähtäväksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuleeko se purettaessa nähtäväksi?
Enpä tiedä, mutta ellei sitä olisi akussa sisällä, eihän sitä voisi ikinä missään käyttääkään.
Nyt akuilla kuitenkin pyörivät ja surisevat hyvin moninaiset koneet, lamput palavat jne.
- Anonyymi
Ajatelkaa, jos joku keksisi suprajohtavan lämmitysvastuksen, niin säästyisi hirmuisesti sähköä. Pienellä akulla voisi lämmittää saunan!
Pitäsköhän siinä käyttää tasavirtaa vai vaihto? Jos vaihto, niin se vois olla ontto. Paljonko saisi säikeiden väliin jäädä ilmaa, vai olisko typpi paree?- Anonyymi
Helsingin Vihreät ovat lähellä tuollaisen keksimistä...
Säieteoriahan ei ole enää edes uusi, olethan tutustunut? Toki se on vähän eri juttu!
Mikä olisi ajatuksena täyttää säikeiden aukkopaikat typellä?
Voimalaitosgeneraattoreissa käytetään jäähdytysaineena vetyä, tosin nykyään yhä useammin vain ilmaa. Mutta nämäkin ovat vähän eri juttuja. - Anonyymi
Suprajohtava vastus?
Jonka impedanssi on nolla?
Joka ei vastusta virran kulkua ollenkaan?
Olisipa se melkoinen keksintö. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suprajohtava vastus?
Jonka impedanssi on nolla?
Joka ei vastusta virran kulkua ollenkaan?
Olisipa se melkoinen keksintö.Ei aivan nolla mutta hyvin pieni olisi vastus jos johdin olisi kokonaan liki absoluuttista nollapistettä vastaavassa tilassa. Mutta eipä sitä sitten voisi enää lämmitysvastuksena käyttää, siinä on se pieni ristiriita jonka Helsingin Vihreät ovat jo melkein ratkaisseet suunnitellessaan Helsingin kaupungin lämmityksen tulevaisuudessa tapahtuvan eräänlaisella näennäisvoimalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei aivan nolla mutta hyvin pieni olisi vastus jos johdin olisi kokonaan liki absoluuttista nollapistettä vastaavassa tilassa. Mutta eipä sitä sitten voisi enää lämmitysvastuksena käyttää, siinä on se pieni ristiriita jonka Helsingin Vihreät ovat jo melkein ratkaisseet suunnitellessaan Helsingin kaupungin lämmityksen tulevaisuudessa tapahtuvan eräänlaisella näennäisvoimalla.
Samantapaisia ongelmiako, kuin somalialaisessa työvoimassa?
- Anonyymi
Vihreät on jo keksineet, että vuoden 2025 jälkeen on sähköautojen käytettävä pelkkää loistehoa, jonka tuottaminen on vihreiden ydinosaamista.
- Anonyymi
Epäilen suuresti vihreiden ydinosaamista, mutta loisimisen taito toisten kustannuksella on heillä hyppysissään kiitettävästi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387765Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381965Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251920- 911633
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801565Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071016- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4909Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812