Turun HO 21.2.2018 107700
"Kotirauhan suojan ulottuvuudesta ja rajoituksista
Kotirauhan suoja tarkoittaa fyysisen turvallisuuden takaamisen lisäksi yksilön oikeutta viettää yksityiselämää suojassa ulkopuoliselta häiriöltä ja tarkkailulta. Kotirauhan suojaamana alueena on vakiintuneesti pidetty muun muassa vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueita, mukaan lukien kiinteistöjen rannan, laiturin ja saunarakennukset. Myös rikoslain 24 luvun 11 §:n määritelmäsäännös ja sen säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perustelut (HE 184/1999 vp s. 37 - 38) tukevat tällaista tulkintaa. Kotirauhan suojan ei sitä vastoin ole perinteisesti katsottu ulottuvan vesialueille. Vesilain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 277/2009 vp s. 47) on kuitenkin todettu, että kotirauhaa turvaavat rikoslain 24 luvun säännökset saattavat eräissä tilanteissa ulottaa kotirauhan turvaaman piirin sellaiselle vesialueelle, joka sijaitsee asunnon tai loma-asunnon välittömässä läheisyydessä ja olisi rinnastettavissa piha-alueeseen. Hovioikeus pitää perusteltuna tarkastella kysymystä kotirauhan piirin suojaaman alueen laajuudesta siitä näkökulmasta, mitä seurauksia kotirauhan suojaaman piirin rajaamisella on yhtäältä kotirauhan suojan tosiasialliselle toteutumiselle ja toisaalta vesistöjen yleiskäytölle, muun muassa vesistössä liikkumiselle, josta sisältyy yleisluontoinen säännös vesilain 2 luvun 3 §:ään.
Arvioitaessa kotirauhan suojan toteutumista merkityksellistä on se, estääkö tai rajoittaako edellä mainittu vesistöjen yleiskäyttö olennaisella tavalla tavanomaista yksityiselämän viettämistä rantakiinteistöllä. Välittömästi piha-alueena käytettävän rannan edustalla oleva vesialue voi olla tosiasiallisesti piha-alueeseen rinnastuva riippumatta siitä, kuuluuko se muodollisesti yleiseen, kiinteistöjen yhteiseen vai yksityiseen vesialueeseen. Tällaista vesialuetta käytetään usein muun muassa uimiseen ja lasten leikkialueena, ja se yleensä mielletään osaksi yksityiseksi rauhoitettua tilaa. Kotirauhan suojan toteutuminen edellyttää myös sitä, ettei ulkopuolisten ole mahdollista esteettömästi lähietäisyydeltä havainnoida ja tarkkailla sen piiriin kuuluvalla alueella vietettävää yksityiselämää. Vesialueelta tapahtuvaa rantakiinteistön havainnointia ja tarkkailua ei ole mahdollista estää käyttämällä erityisiä näkemäesteitä, kuten aitoja tai pensasistutuksia, jollaisten avulla kotirauhan piiriin kuuluvia alueita voidaan muutoin suojata. Tämän vuoksi kotirauhan suojan toteuttamiseksi voi olla tarpeen sisällyttää myös välittömästi kiinteistön edustalla oleva vesialue suojan piiriin. Kotirauhan suojan onkin perusteltua tulkita ulottuvan rantaan rajoittuvaan kiinteistöön kuulumattomalle vesialueelle silloin, kun tavanomaisen yksityiselämän häiriötön viettäminen kiinteistöllä sitä välttämättä edellyttää.
Kysymyksiä siitä, ulottuuko kotirauhan suojaama alue vesialueelle ja miten laajalti se sinne ulottuu, on arvioitava tapauskohtaisesti. Kotirauhan suojan merkitys vesistöjen käytölle voi myös vaihdella sen mukaan, millaisesta käytöstä on kysymys. Rikoslain 24 luvun 1 §:n mukaan kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää jonkin pykälässä tarkoitetun menettelyn toteutumisen ohella muun muassa myös sitä, että menettely on oikeudetonta. Erityisesti tältä kannalta erilaisia vesistön käyttötilanteita voi olla perusteltua arvioida eri tavoin. Esimerkiksi veneen kuljettamisen kapealla veneväylällä ei voida lähtökohtaisesti katsoa olevan oikeudetonta eikä loukkaavan kotirauhan suojaa silloinkaan, kun veneväylä kulkee vain muutaman metrin etäisyydellä rannasta. Sen sijaan kotirauhan suojaa loukkaavana voidaan perustellusti pitää veneen ilman pakottavaa syytä tapahtuvaa ankkuroimista muutaman metrin etäisyydelle rannasta siten, että veneestä on mahdollista havainnoida rantakiinteistöllä vietettävää elämää."
Lainvoimainen
"Kotirauhan suojan ulottuvuudesta ja rajoituksista
Kotirauhan suoja tarkoittaa fyysisen turvallisuuden takaamisen lisäksi yksilön oikeutta viettää yksityiselämää suojassa ulkopuoliselta häiriöltä ja tarkkailulta. Kotirauhan suojaamana alueena on vakiintuneesti pidetty muun muassa vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueita, mukaan lukien kiinteistöjen rannan, laiturin ja saunarakennukset. Myös rikoslain 24 luvun 11 §:n määritelmäsäännös ja sen säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perustelut (HE 184/1999 vp s. 37 - 38) tukevat tällaista tulkintaa. Kotirauhan suojan ei sitä vastoin ole perinteisesti katsottu ulottuvan vesialueille. Vesilain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 277/2009 vp s. 47) on kuitenkin todettu, että kotirauhaa turvaavat rikoslain 24 luvun säännökset saattavat eräissä tilanteissa ulottaa kotirauhan turvaaman piirin sellaiselle vesialueelle, joka sijaitsee asunnon tai loma-asunnon välittömässä läheisyydessä ja olisi rinnastettavissa piha-alueeseen. Hovioikeus pitää perusteltuna tarkastella kysymystä kotirauhan piirin suojaaman alueen laajuudesta siitä näkökulmasta, mitä seurauksia kotirauhan suojaaman piirin rajaamisella on yhtäältä kotirauhan suojan tosiasialliselle toteutumiselle ja toisaalta vesistöjen yleiskäytölle, muun muassa vesistössä liikkumiselle, josta sisältyy yleisluontoinen säännös vesilain 2 luvun 3 §:ään.
Arvioitaessa kotirauhan suojan toteutumista merkityksellistä on se, estääkö tai rajoittaako edellä mainittu vesistöjen yleiskäyttö olennaisella tavalla tavanomaista yksityiselämän viettämistä rantakiinteistöllä. Välittömästi piha-alueena käytettävän rannan edustalla oleva vesialue voi olla tosiasiallisesti piha-alueeseen rinnastuva riippumatta siitä, kuuluuko se muodollisesti yleiseen, kiinteistöjen yhteiseen vai yksityiseen vesialueeseen. Tällaista vesialuetta käytetään usein muun muassa uimiseen ja lasten leikkialueena, ja se yleensä mielletään osaksi yksityiseksi rauhoitettua tilaa. Kotirauhan suojan toteutuminen edellyttää myös sitä, ettei ulkopuolisten ole mahdollista esteettömästi lähietäisyydeltä havainnoida ja tarkkailla sen piiriin kuuluvalla alueella vietettävää yksityiselämää. Vesialueelta tapahtuvaa rantakiinteistön havainnointia ja tarkkailua ei ole mahdollista estää käyttämällä erityisiä näkemäesteitä, kuten aitoja tai pensasistutuksia, jollaisten avulla kotirauhan piiriin kuuluvia alueita voidaan muutoin suojata. Tämän vuoksi kotirauhan suojan toteuttamiseksi voi olla tarpeen sisällyttää myös välittömästi kiinteistön edustalla oleva vesialue suojan piiriin. Kotirauhan suojan onkin perusteltua tulkita ulottuvan rantaan rajoittuvaan kiinteistöön kuulumattomalle vesialueelle silloin, kun tavanomaisen yksityiselämän häiriötön viettäminen kiinteistöllä sitä välttämättä edellyttää.
Kysymyksiä siitä, ulottuuko kotirauhan suojaama alue vesialueelle ja miten laajalti se sinne ulottuu, on arvioitava tapauskohtaisesti. Kotirauhan suojan merkitys vesistöjen käytölle voi myös vaihdella sen mukaan, millaisesta käytöstä on kysymys. Rikoslain 24 luvun 1 §:n mukaan kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää jonkin pykälässä tarkoitetun menettelyn toteutumisen ohella muun muassa myös sitä, että menettely on oikeudetonta. Erityisesti tältä kannalta erilaisia vesistön käyttötilanteita voi olla perusteltua arvioida eri tavoin. Esimerkiksi veneen kuljettamisen kapealla veneväylällä ei voida lähtökohtaisesti katsoa olevan oikeudetonta eikä loukkaavan kotirauhan suojaa silloinkaan, kun veneväylä kulkee vain muutaman metrin etäisyydellä rannasta. Sen sijaan kotirauhan suojaa loukkaavana voidaan perustellusti pitää veneen ilman pakottavaa syytä tapahtuvaa ankkuroimista muutaman metrin etäisyydelle rannasta siten, että veneestä on mahdollista havainnoida rantakiinteistöllä vietettävää elämää."
Lainvoimainen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.