Aikaisempi vahingonteko

Miten pesänjakaja toimii?
Kuunteleeko pesänjakaja kaikkien osapuolten kannat?

Esitin vahingonkorvausvaateen jo perunkirjoittajalle, mutta hän ei ottanut sitä huomioon tehdessään perunkirjoitusta.

Tämä tuleva pesänjakaja on tämän perunkirjoittajan hyvä tuttava, ja sain kuulla että perunkirjoittaja on jo kuulemma käynyt läpi asiat hänen kanssaan.

Siksi pelkään että pesänjakajalla on lähtökohtaisesti jo selvä kanta, että kerran perunkirjoitukseen ei hyväksytty vahingonkorvausta, niin ei kyllä hyväksytä pesänjaossakaan. Perunkirjoittaja oli mielestäni puolueellinen, esimerkiksi hän ei vastannut esittämiini kysymyksiin, jotka esitin jopa kaksi kertaa.

Mielestäni olisi kohtuullista että vahingonkorvauksen voisi saada kuolinpesästä.

Anonyymi kirjoitti:

Miten pesänjakaja toimii?
Kuunteleeko pesänjakaja kaikkien osapuolten kannat?

Esitin vahingonkorvausvaateen jo perunkirjoittajalle, mutta hän ei ottanut sitä huomioon tehdessään perunkirjoitusta.

Tämä tuleva pesänjakaja on tämän perunkirjoittajan hyvä tuttava, ja sain kuulla että perunkirjoittaja on jo kuulemma käynyt läpi asiat hänen kanssaan.

Siksi pelkään että pesänjakajalla on lähtökohtaisesti jo selvä kanta, että kerran perunkirjoitukseen ei hyväksytty vahingonkorvausta, niin ei kyllä hyväksytä pesänjaossakaan. Perunkirjoittaja oli mielestäni puolueellinen, esimerkiksi hän ei vastannut esittämiini kysymyksiin, jotka esitin jopa kaksi kertaa.

Mielestäni olisi kohtuullista että vahingonkorvauksen voisi saada kuolinpesästä.

Lue lisää

Riippuen ihan henkilöstä ja henkilökemiasta, että siitä kenen puolelta on pesänselvittäjä/-jakaja hakeminen tehty.

Puolueettomiahan heidän pitäisi olla, mutta vähemmän ne sitä on.

Lain mukaan heidän pitäisi ottaa huomioon ja olla puolueettomia, mutta onko aina näin, niin ei ole (kokemusta on).

Jos ja kun vahingonteko on kohdistunut kuolinpesän omaisuuteen eli siihen jakamattomaan edesmenneeltä jääneeseen omaisuuteen, niin käytetään perintökaaren pykäliä pesän osakkaan vastuuseen.

Perinntökaarta ei käytetä pesänosakkaan omaisuuteen kohdistuneeseen vahingontekoon.

Jos taas vahingonteko on tapahtunut edesmenneen eläessä, ei perintökaaren pykäliä voida käyttää tällöinkään, vaan asia on silloin edesmenneen ja vahingontekijän välinen.

Ei ihan kaikkia kannata pienellä paikkakunnalla ottaa tekeen perunkirjoitusta ja vielä vähemmän silloin jos pesänselvittäjä/-jakaja ja perukirjatilaisuuden pitäjä ovat tuttuja.

Tällöin kannattaa kääntyä lähimmän ison kaupungin rahanlypsäjien puoleen taikka tehdä itse lukien mitä laissa on ja sen mukaan tehdä asiat, netistä löytyy valmiita kaavakepohjia joka lähtöön.

On huomattu kyllä, siksi olenkin vastaillut yleisesti asioihin.

Täällä on nuo aloitukset aina sellaisia epämääräisiä ja vähän kertovia, että pitää olla salapoliisi vikaa ja lukemansa hyvin ymmärtävä jotta voisi edes vähänkään jotain vastata.

Monet kun eivät halua asioitaan sen enempää levitellä ja hyvä niin, koska koskaanhan ei tiedä kuka eksyy minnekkin lukemaan jotain kysymisiä taikka epäselvyyttä aiheuttavia asioita tiedustelemassa.

Anonyymi kirjoitti:

On huomattu kyllä, siksi olenkin vastaillut yleisesti asioihin.

Täällä on nuo aloitukset aina sellaisia epämääräisiä ja vähän kertovia, että pitää olla salapoliisi vikaa ja lukemansa hyvin ymmärtävä jotta voisi edes vähänkään jotain vastata.

Monet kun eivät halua asioitaan sen enempää levitellä ja hyvä niin, koska koskaanhan ei tiedä kuka eksyy minnekkin lukemaan jotain kysymisiä taikka epäselvyyttä aiheuttavia asioita tiedustelemassa.

Lue lisää

Vainajan eläessään aiheuttama vahinko on.
Nämä kaksi vahingontekoa olivat mielestäni rumia/moraalittomia.

Kerronpa aika erikoisen tositarinan.

Isäpuoleni kaiverrutti omin lupineen isäni ja veljeni nimet pois hautakivestä äitini kuoleman jälkeen, vaikka olin haudanomistaja. Hän hävitti myös äitini minulle elinaikanaan lupaaman sukuun kuuluvan tavaran, minkä äitini monta kertaa pyysi elinaikanaan tuomaan kotoaan minulle (oli hoitokodissa ja ei itse voinut hakea sitä). Siinä pelossa että hävittäisi vielä lapsuusajan valokuvatkin ja muut muistoesineet, en uskaltanut ottaa asiaa esille isäpuolen elinaikana, - jotta ei vain tulisi riitaa ja että saisi siitä aiheen hävittää lisää.
Ajattelin että otetaan nämä asiat esille sitten hänen kuoltuaan.

No, perunkirjoittaja ei ottanut näitä vahingontekoja huomioon perukirjan teossa, vaikka pyysinkin. Olin ottanut selville paljonko nimien takaisin kaiverrus maksaisi. Perunkirjoittaja oli selvästi puolueellinen, en saanut esim. mitään selkeitä vastauksia kysymyksiini, kiersi kysymykset.

Keljuttaa isäpuolen kataluudet ja että asiat eivät mene rehdisti. Se sukuun kuulunut tavara keljuttaa erityisesti, koska äitini niin halusi että se siirtyisi minulle ja lapsilleni. Sillä oli paljon tunnearvoa.

Vainajilla (isälläni ja veljelläni) on ihmisoikeus, että he saavat pitää omat nimensä kirjoitettuna hautakiveen. Kuolleitten ihmisoikeutta sivutaan Geneven sopimuksessa ja on ajankohtainen aihe muualla maailmassa. Isäpuoleni ei noudattanut myöskään äitini viimeistä tahtoa/toivomusta. Väitti jopa että oli saanut luvan ”maistraatista” olla antamatta sitä.

Millä nimikkeellä näitä kaavakepohjia voi etsiä netiltä?

Se varmaan hautakivi pitää raahata pesänjakoon todisteeksi?

Tuo 'lupa' maistraatista tulee kirjallisena, eli maistraatissa kyllä tietävät ja jos totta puhun, ei sellaista lupaa edes ole-

Perukirja on aina pohjana pesänjaolle, joten sellaiset asiat tulisi aina huomioida myös perukirjassa.

Tässä perintökaaresta, " 7 §

Osakkaan on korvattava vahinko, minkä hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan ===>>>on tahallansa<<<=== tai huolimattomuudesta aiheuttanut jollekin, jonka oikeus (eli te) on pesänselvityksestä riippuvainen. Jos huolimattomuus on lievä, voidaan korvausta alentaa tai hänet kokonaan vapauttaa korvausvelvollisuudesta, milloin se vahingon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi".

Nyt kysymys, oliko isäpuoli jollain tavalla kuolinpesänosakas, eli testamentilla taikka muutoin, vai hallinoiko hän edesmenneen äitisi omaisuutta noin vain eli ei oltu tehty isänne jälkeen ositusta?

Jos viimeisin, niin siitä isäsi ja äitisi pesästä tulisi nyt tehdä ositus, ennen kuin teette isäpuolenne jälkeen ositusta.

Tämän ositusasian olisi tuon perukirjatilaisuuden pitäjän pitänyt ottaa esille tilaisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Se varmaan hautakivi pitää raahata pesänjakoon todisteeksi?

Tuo 'lupa' maistraatista tulee kirjallisena, eli maistraatissa kyllä tietävät ja jos totta puhun, ei sellaista lupaa edes ole-

Perukirja on aina pohjana pesänjaolle, joten sellaiset asiat tulisi aina huomioida myös perukirjassa.

Tässä perintökaaresta, " 7 §

Osakkaan on korvattava vahinko, minkä hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan ===>>>on tahallansa<<<=== tai huolimattomuudesta aiheuttanut jollekin, jonka oikeus (eli te) on pesänselvityksestä riippuvainen. Jos huolimattomuus on lievä, voidaan korvausta alentaa tai hänet kokonaan vapauttaa korvausvelvollisuudesta, milloin se vahingon suuruuteen ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi".

Nyt kysymys, oliko isäpuoli jollain tavalla kuolinpesänosakas, eli testamentilla taikka muutoin, vai hallinoiko hän edesmenneen äitisi omaisuutta noin vain eli ei oltu tehty isänne jälkeen ositusta?

Jos viimeisin, niin siitä isäsi ja äitisi pesästä tulisi nyt tehdä ositus, ennen kuin teette isäpuolenne jälkeen ositusta.

Tämän ositusasian olisi tuon perukirjatilaisuuden pitäjän pitänyt ottaa esille tilaisuudessa.

Lue lisää

Miksi kaikki puhuu että ositus tulisi tehdä kun lain mukaan se ei ole pakollista...Kumma juttu nääs.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kaikki puhuu että ositus tulisi tehdä kun lain mukaan se ei ole pakollista...Kumma juttu nääs.

Kannattee lukea lakia ekkaana, sillä siellä on, että ositus on toimitettava ennen kuin uuden avioliiton ositus toimitetaan, eli ensimmäisen avioliiton ositus on siis toimitettava, haettiin siihen ositusta taikka ei ja onhan se niin, että siihen uuteen avioliittoon tulee hakea ositusta.

Mutta toisaalta taas, jotta kuolinpesä voidaan jakaa, tulee tällöin ositusta hakea.

Joskus se ositus tehdään perukirjaan jo ja siihen merkitään omaisuus miinus velat jaettuna kahteen, siis sellainen omaisuus joka on avio-oikeuden alaista.