V6 Mersu

mersujen v6 taru alkaa olla päätöksessä...
tilalle tulee suorat kutoset.ja hyvä niin...

lapinpolttaja kirjoitti:

mersujen v6 taru alkaa olla päätöksessä...
tilalle tulee suorat kutoset.ja hyvä niin...

joo.suorat kuutoset tulee MB:siin.Ovat DD(Detroit
Diesel pannuja,mersuhan omistaa ko.pajan.
Onneksi päästään niistä vinkkeli paskoista.melua
vaan oli..

Mersulta tuli 70-luvun alusta moottorisarja V6, V8, V10 ja V12. Viimemainittu vain erittäin raskaisiin lavetinvetureihin.
Vapaastihengittävien koneitten tehot olivat hilpeänkuuloisesti 192, 256 ja 320 sekä 384 hevosvoimaa.
Jossain vaiheessa sylinterikoko nousi 1.6 litrasta per sylinteri 1.8 litraan ja tehot 216, 288 ja 360 sekä 432 hevosvoimaan.
Tuota samaa valua oleva V10-moottori on edelleen MAN-mallistossa (ahdettuna 660 hv) ja sen puolikas 5-sylinterinen kone jäi MAN-ohjelmasta pois vasta muutama vuosi sitten.

silloin kirjoitti:

Mersulta tuli 70-luvun alusta moottorisarja V6, V8, V10 ja V12. Viimemainittu vain erittäin raskaisiin lavetinvetureihin.
Vapaastihengittävien koneitten tehot olivat hilpeänkuuloisesti 192, 256 ja 320 sekä 384 hevosvoimaa.
Jossain vaiheessa sylinterikoko nousi 1.6 litrasta per sylinteri 1.8 litraan ja tehot 216, 288 ja 360 sekä 432 hevosvoimaan.
Tuota samaa valua oleva V10-moottori on edelleen MAN-mallistossa (ahdettuna 660 hv) ja sen puolikas 5-sylinterinen kone jäi MAN-ohjelmasta pois vasta muutama vuosi sitten.

Mersu vannoi pitkään k-autonmoottoreissa vapaastihengittävyyden nimiin sillä argumentilla, että sellaisen moottorin vetoalue (käyttökelpoinen käyntinopeusalue) on laajempi kuin turbotetulla. Vähäisempi vaihtamistarve oli kuulemma Mersu-kuskien mieleen.

Ehkäpä niin on joskus ollutkin. Turbo- ja vaihteistotekniikan kehitys on tuon edun kuitenkin syönyt, ja Mersunkin on ollut pakko lähteä ulvomaan samassa kuorossa muiden susien kanssa. Turbolla päästään hitusen parempaan hyötysuhteeseen (= pienempään kulutukseen tuotettua tehoyksikköä kohden) ja edullisempaan teho/paino-suhteeseen. Kun riittävä teho saadaan aikaan pienemmällä ja kevyemmällä koneella, voidaan erotus käyttää hyötykuorman hyväksi.

Rivikuutonen puolestaan käy tunnetusti tasaisemmin ja kauniimmalla äänellä kuin V-6 - johtuen siitä, että rivikuutosessa syntyvät massavoimat kumoavat onnistuneesti toisensa. Sylinteriluvun kasvaessa kuutta suuremmaksi alkavat V-rakenteen edut sitten painaa enemmän. Henkilöautoissa V-rakenne on kuutosissakin kasvattanut viime aikoina suosiotaan rivisellaisten kustannuksella. V-moottori mahtuu pienempään tilaan ja sen värinöitä on myös saatu kuriin rakenteellisella kikkailulla. Kuorma-autoissa tällaiseen ei ole nähty niin tarvetta ja kehitys on ollut päinvastainen: V-moottoreista on siirrytty "takaisin" rivimoottoreihin päin.

Tiedossani on 45 vuotta sitten valmistunut 18-metrinen teräsalus, jota pukkaa sellainen harvinaisuus kuin rivikahdeksikko (diesel, vapaastihengittävä). Samaa Valmetin 815D-moottoria käytettiin aikoinaan VR:n "lättähatuissa" eli Dm7-moottorivaunuissa. Tehoa maltilliset 180 hv. Sanovat, että tuo Valmetin rakentama moottori olisi tehty lisenssillä ja sen suunnittelija olisi Scania-Vabis. Tarkoitettu kuulemma alun perin kaupunkibusseihin, mene ja tiedä. Käyntiääni siinä ainakin on aika erikoinen!

Ainoa minun henkilökohtaisessa komennuksessani oleva dieselmoottori on vapaastihengittävä 2,4-litrainen rivinelonen, joka on taittanut matkaa alun perin maanteillä ja kaduilla ja viimeiset 12-13 vuotta venehessä ja vetten päällä. Ajokorttini (A BE CE) C-kirjaimelle minulla on käyttöä varsin harvoin ja E-kirjaimelle viimeksi 33 vuotta sitten. Pitäisi varmaan pyytää anteeksi tunkeutumista näin dieselinkatkuiselle palstalle...

Lammikkolaivuri kirjoitti:

Mersu vannoi pitkään k-autonmoottoreissa vapaastihengittävyyden nimiin sillä argumentilla, että sellaisen moottorin vetoalue (käyttökelpoinen käyntinopeusalue) on laajempi kuin turbotetulla. Vähäisempi vaihtamistarve oli kuulemma Mersu-kuskien mieleen.

Ehkäpä niin on joskus ollutkin. Turbo- ja vaihteistotekniikan kehitys on tuon edun kuitenkin syönyt, ja Mersunkin on ollut pakko lähteä ulvomaan samassa kuorossa muiden susien kanssa. Turbolla päästään hitusen parempaan hyötysuhteeseen (= pienempään kulutukseen tuotettua tehoyksikköä kohden) ja edullisempaan teho/paino-suhteeseen. Kun riittävä teho saadaan aikaan pienemmällä ja kevyemmällä koneella, voidaan erotus käyttää hyötykuorman hyväksi.

Rivikuutonen puolestaan käy tunnetusti tasaisemmin ja kauniimmalla äänellä kuin V-6 - johtuen siitä, että rivikuutosessa syntyvät massavoimat kumoavat onnistuneesti toisensa. Sylinteriluvun kasvaessa kuutta suuremmaksi alkavat V-rakenteen edut sitten painaa enemmän. Henkilöautoissa V-rakenne on kuutosissakin kasvattanut viime aikoina suosiotaan rivisellaisten kustannuksella. V-moottori mahtuu pienempään tilaan ja sen värinöitä on myös saatu kuriin rakenteellisella kikkailulla. Kuorma-autoissa tällaiseen ei ole nähty niin tarvetta ja kehitys on ollut päinvastainen: V-moottoreista on siirrytty "takaisin" rivimoottoreihin päin.

Tiedossani on 45 vuotta sitten valmistunut 18-metrinen teräsalus, jota pukkaa sellainen harvinaisuus kuin rivikahdeksikko (diesel, vapaastihengittävä). Samaa Valmetin 815D-moottoria käytettiin aikoinaan VR:n "lättähatuissa" eli Dm7-moottorivaunuissa. Tehoa maltilliset 180 hv. Sanovat, että tuo Valmetin rakentama moottori olisi tehty lisenssillä ja sen suunnittelija olisi Scania-Vabis. Tarkoitettu kuulemma alun perin kaupunkibusseihin, mene ja tiedä. Käyntiääni siinä ainakin on aika erikoinen!

Ainoa minun henkilökohtaisessa komennuksessani oleva dieselmoottori on vapaastihengittävä 2,4-litrainen rivinelonen, joka on taittanut matkaa alun perin maanteillä ja kaduilla ja viimeiset 12-13 vuotta venehessä ja vetten päällä. Ajokorttini (A BE CE) C-kirjaimelle minulla on käyttöä varsin harvoin ja E-kirjaimelle viimeksi 33 vuotta sitten. Pitäisi varmaan pyytää anteeksi tunkeutumista näin dieselinkatkuiselle palstalle...

Olihan Brittivalmistaja garnedilla suora kasi.
Joskus tuo mersun moottori teknologia ihmetyttää.
Turboa ei hyväksyneet,,mutta joutuivat siihen
kuitenki menemään.Nyt taas ovat luopumassa vink-
keli koneista.Hiukan tempoilevaa.Mutta MB vink-
keli rysiä ei tule ikävä!

muistikuva kirjoitti:

Olihan Brittivalmistaja garnedilla suora kasi.
Joskus tuo mersun moottori teknologia ihmetyttää.
Turboa ei hyväksyneet,,mutta joutuivat siihen
kuitenki menemään.Nyt taas ovat luopumassa vink-
keli koneista.Hiukan tempoilevaa.Mutta MB vink-
keli rysiä ei tule ikävä!

KoivistonAuton Kabuseissa käytettiin aiemmin Gardnerin konetta. Mikähän niissä lienee nykyään?

Gardner kirjoitti:

KoivistonAuton Kabuseissa käytettiin aiemmin Gardnerin konetta. Mikähän niissä lienee nykyään?

on nykyään,n 6L kone.

Lammikkolaivuri kirjoitti:

Mersu vannoi pitkään k-autonmoottoreissa vapaastihengittävyyden nimiin sillä argumentilla, että sellaisen moottorin vetoalue (käyttökelpoinen käyntinopeusalue) on laajempi kuin turbotetulla. Vähäisempi vaihtamistarve oli kuulemma Mersu-kuskien mieleen.

Ehkäpä niin on joskus ollutkin. Turbo- ja vaihteistotekniikan kehitys on tuon edun kuitenkin syönyt, ja Mersunkin on ollut pakko lähteä ulvomaan samassa kuorossa muiden susien kanssa. Turbolla päästään hitusen parempaan hyötysuhteeseen (= pienempään kulutukseen tuotettua tehoyksikköä kohden) ja edullisempaan teho/paino-suhteeseen. Kun riittävä teho saadaan aikaan pienemmällä ja kevyemmällä koneella, voidaan erotus käyttää hyötykuorman hyväksi.

Rivikuutonen puolestaan käy tunnetusti tasaisemmin ja kauniimmalla äänellä kuin V-6 - johtuen siitä, että rivikuutosessa syntyvät massavoimat kumoavat onnistuneesti toisensa. Sylinteriluvun kasvaessa kuutta suuremmaksi alkavat V-rakenteen edut sitten painaa enemmän. Henkilöautoissa V-rakenne on kuutosissakin kasvattanut viime aikoina suosiotaan rivisellaisten kustannuksella. V-moottori mahtuu pienempään tilaan ja sen värinöitä on myös saatu kuriin rakenteellisella kikkailulla. Kuorma-autoissa tällaiseen ei ole nähty niin tarvetta ja kehitys on ollut päinvastainen: V-moottoreista on siirrytty "takaisin" rivimoottoreihin päin.

Tiedossani on 45 vuotta sitten valmistunut 18-metrinen teräsalus, jota pukkaa sellainen harvinaisuus kuin rivikahdeksikko (diesel, vapaastihengittävä). Samaa Valmetin 815D-moottoria käytettiin aikoinaan VR:n "lättähatuissa" eli Dm7-moottorivaunuissa. Tehoa maltilliset 180 hv. Sanovat, että tuo Valmetin rakentama moottori olisi tehty lisenssillä ja sen suunnittelija olisi Scania-Vabis. Tarkoitettu kuulemma alun perin kaupunkibusseihin, mene ja tiedä. Käyntiääni siinä ainakin on aika erikoinen!

Ainoa minun henkilökohtaisessa komennuksessani oleva dieselmoottori on vapaastihengittävä 2,4-litrainen rivinelonen, joka on taittanut matkaa alun perin maanteillä ja kaduilla ja viimeiset 12-13 vuotta venehessä ja vetten päällä. Ajokorttini (A BE CE) C-kirjaimelle minulla on käyttöä varsin harvoin ja E-kirjaimelle viimeksi 33 vuotta sitten. Pitäisi varmaan pyytää anteeksi tunkeutumista näin dieselinkatkuiselle palstalle...

Kiinnostavaa ja ihan asiallista tietoa. Scania tosiaan teki suoran kasin ja se on nähtävissä täällä Södertäljessä Scanian museossa yhdessä pitkänokka kuormurissa ja raitiovaunussa.