Heikko itsetunto?

Mersusta en oikein tiedä, mutta hauskempi on ostaa käteisellä autot. Verkkarit voi olla minkä merkkiset vaan, hikeen ne menee punttisalilla kuitenkin. Luottokortteja ei ole tarpeen esitellä, kuin hotellin aulassa maksaessa jälleen kerran työmatkan kulut.
Miten se voi olla sun kaveri rikas, jos se on ostanut velaksi sen mersun...?
Paremman näköisestä en oikein tiedä, mä olen vaan ilkeen näköinen...aina. Kjäh!
Lopuksi, sun kaveris on luultavasti luuseri ja toivottavasti onkin vain työkaveri.

On heikko itsetunto, mutta ei se ilmene tuolla tavalla.

tietysti taaplaa tyylillään,mutta jos hän on sitä mieltä että se tuo onnea ja hän vaikuttaa myös siltä niin en oikeastaan ymmärrä mikä kiikastaa.
Minusta voisi olla mukava ajaa Mersulla jos se olisi tuliterä,mutta ei ole kuitenkaan niin tärkeä haave jotta ottaisin siihen lainaa.
Adidas ei kiehdo minua.
Tapettia en ikinä ostaisi tuolla hinnalla sillä en raaskisi enää nukkua siinä huoneessa ja ainoastaan esittelisin sitä kateellisille.

Jokainen löytäköön onnensa omin avaimin.

minäkin ajelen mersulla sillä se on yksi parhaimmista ajopeleistä. turvallinen ja mukava.
en silti sano olevani rikas. jos sinun työkaveri ostaa 50 ekun tapettia niin se haluaa laittaa kotiaan vimosenpäälle. se on hänen asiansa. älä ole kade, huomaatkos että olet kateellinen ja aika paljokin, se voi olla jopa vaarallista muille. muuta tapasi ja elä IHAN vaan omaa elämääsi. tervemenoa köyhäinstockalle, se on muuten hesan tattarisuolla jos et satu tietään...

ei ole mitään vikaa, mutta en omista mersua enkä haluaisikaan omistaa.Kaksi uutta Hondaa seisoo pihassa, ja ne on ostettu rahalla ja ovat tarkoitettu käyttöön eikä juppailuun!!
Kamerakännykkää en halua koska en osaa vanhasta nokialaisestanikaan edes tekstiviestejä lukea puhumattakaan lähettämisestä-ei vaan kiinnosta opetella.
Lenkkivaatteeni ovat huomattavasti kalliimpaa ´laatua kuin adidas-sehän on nykyään jo halpa merkki. Kallis merkkini johtuu ainoastaan siitä, että vaate on huomattavasti mukavampi käyttää, eikä hikoa läpimäräksi rätiksi päällä.
Jos makuuhuoneeseeni tapetit laittaisin, niin tuskin hintaa katsoisin - ostaisin sellaiset jotka minua itseäni miellyttävät ja joita jaksaisin katsella seuraavat 20 vuotta.
Onhan minullakin visakortti-eiköhän se ole suuremmalla osasta suomalaisia? ei kai se ole mikään juppailun aihe??
Oletko varma ettet ole vaan kateudessasi ymmärtänyt väärin työkaverisi käytöstä??????
Minä en juppaile mielestäni tippaakaan, tavara ei ole minulle pääasia, rahaa on juuri sen verran että hyvin pärjätään.
Me emme käytä rahaa juhlimiseen emmekä turhiin etelänmatkoihin - ne maat on aikoinaan nähty ja se riittää.
Joten olenko sinun mielestäsi heikolla itsetunnolla varustettu turhautunut ihminen??

olisin niin rikas, etten tietäisi edes miten, en ostaisi mersua vaan jonkun paremman auton.
Diorin vaattee ostaisin Pariisista, mutta en tietenkään Visalla!
Sisustusarkkitehdille ilmoittaisin että käy näyttämässä uusimmat tapettitrendit, joista voisin sitten stekata mieluisimmat:).
Kännykkä olisi tietenkin pienoiskoossa oleva tietokone, josta seuraisin viimeisimmät pörssinoteeraukset..

Ja sitten kun olen niin rikas minulla ei ole ruokatuntia, elämäni olisi sitä ruokatuntia vaan, hummereita ja kaviaaria (mustan) maistellen :))).

Voi voi meniköhän tämä nyt hieman sivuun varsinaisesta aiheesta, tästä taisi tulla varsinainen aamusatu, anteeksi kysä50plus:))

Mutta jos isä olisi älynny ostaa niitä kumikenkä tehtaan osakkeitajotka olisin sitten perunkirjoitukseen papereita etsiessäni sattumalta löytänyt tämä satu olisi tosi ja jos se lottovoitto ois tullu illalla, hohhoijjaa... pittää lähttee tästä töihin!

Oikkeesti luonteenpiirteisiini ei kuulu korostaa rikkauttani:DDD

Ajattelepa, ellei työkaverillasi olekaan muita saavutuksia elämässään. Ja näin sinäkin saat tutustua trendeihin.;)

Iloitaan siitä, että jotkut osaavat tyytyä vähään.


Kyllä pitää ihailla saksalaisia, Mersu on säilyttänyt Suomessakin statusasemansa jo useamman sukupolven ajan. Minäkin olen ihan oikeasti kuullut yhden leskeksi jääneen rouvan miehensä kuolemasta puhuessaan sanovan: "Onneksi minulle jäi sentään Mersu".

Jos tutttavallasi on rahaa, niin ei se ole sinulta pois. Suo hänen nauttia tavaroistaan ja nauti sinä vaikka kauniista sunnuntaipäivästä. :)

Ole iloinen hänen puolestaan!
70-luvun pomoni sanoi aina että hänen ihanne-elämäntilanteensa olisi jos aina alla korkeintaan vuoden vanha musta mersu ja päällä korkeintaa viikon vanha valkoinen puku ;D

naapurikin ajelee mersulla, ja omaa siinä on vain suksipoxi katolla. Tiilitalo on työsuhdeasunto, mutta eletään kuin euroopan omistajat. en ole kade. itselläni v. 92 mallinen ruosteinen ja likainen auto jolla pääsee pisteestä a pisteeseen b ja se riittää.

Minulla ei nähtävästi ole itsetuntoa ollenkaan.
Mitä sillä oikeastaan tekee.
Olen ihan tyytyväinen nykyisinkin.
Mutta jos olis enemmän rahaa ostaisin paremman auton ja kalliimpia vatteita.
Ja tietysti paremman talon ja mökin.
Auto on 90-luvun alkupuolelta, kerrostalo kaksio ja mummonmökki.Vaatteita ostan tarpeen mukaan.
En usko että olisin yhtään onnellisempi vaikka saisin kaikki mitä haluan, mitä odotettavaa sitten enää olisi.

Heikko itsetunto - suomalaisen tavallisin sairaus. Sen takia maa on köyhempi, emme uskalla olla niin hyvät kuin olemme, emme usko mahdollisuuksiin. Sen takia meistä jokainen on köyhempi, ei ehkä rahassa mutta ihmissuhteissa.

Omaa itseä voi korostaa vaatteilla ja tavaroilla, epävarmuutta poistaa sillä että näyttää pystyvän ostamaan kallista merkkitavaraa. Tai sitten on niin, että joku pitää merkkitavarasta ja uskoo sen olevan laadun suhteen hyvää - ja muiden heikko itsetunto tuo esille kateuden ja katkeruuden. Hyvä itsetunto ei tunne kateus että naapurilla on jotain mitä itsellä ei.

On huonoa itsetuntoa muualla myös. Yksi hauska juttu kertoo, että yksi jenkki osti uuden auton, hienomman kuin naapurilla. Naapuri teki kaksin verroin työtä, säästi kulutusmenoissa, vaimokin teki työtä, ja sitten ostivat vähintään yhtä hienon. Samaan aikaan yksi neukku sai kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen auton, naapuri kateellinen ja meni yöllä potkimaan sen auton kolhuille, väänsi peilit irti, rikkoi lamput ja sitten oli tyytyväinen kun ei enää naapuri voi olla autosta ylpeä.

Siinä on huonon itsetunnon hoitamisen kaksi puolta. Kolmas on elää kuin ennen ja antaa muiden elää ja ostaa ja kuluttaa kuten ennen.