Ollaan mieheni kanssa yritetty lasta jo jonkin aikaa..tuloksetta. Vauvakuume on ihan hirveen kova... joka kuukausi aina sama juttu ei tuu vaikka kuinka yritetään laskea ovulaatiopäiviä poppakonsteja yms. Tuntuu että joka paikassa näkee raskaana olevia naisia ja vauvoja. HERMOT MENEE! Vauva on niin odotettu ja kaivattu, kuumeisena luen kaiken maailman vauva lehtiä yms. Olisiko jollain joitain niksejä jotka voisivat jotenkin auttaa? olen kuullut että greippimehu auttaa jotenkin sitä on tullut litkittyä litra kaupalla=)
ei tuu=(
mie
2552
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
...meillä reilu vuosi yritystä takana,kaikki tutkimukset on tehty,kummassakaan ei mitään vikaa. Meille suositeltiin hoitoja ja ne saa aloittaa sitten kun itsestä tuntuu siltä. Minulla lähinnä on sellainen tilanne, että elimistöni jotenkin "hylkii" tulevaa pienokaista ja näin raskaus ei voi alkaa. Luinkin jostakin että luonnonvitamiineista saattaa olla apua. Siis nämähän ei "paranna" varsinaisesti mutta auttaa varmaan jollakin lailla,koska elimistö tarvitsee vitamiineja. Minulle suositeltiin ihan perusvitamiiniksi kalanmaksaöljyä,joka sisältää monia tärkeitä vitamiineja.
Minulla myöskään ei ole ylipainoa,mutta minun pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ruokavaliooni,koska mulle tuntuu maistuvan kaikki mahdollinen :-/
Olen 37 vuotias mies ja mekin yritimme vaimon kanssa lasta ihan hirmuisesti. Kaksi vuotta. Testit käytiin, kummassakaan ei vikaa, kaikki mahdolliset hoidot koitettiin, mutta tuloksena vain julmettu määrä kohdun ulkopuolisia ja keskenmenoja. Oli todella rankkaa aikaa. Sitten oli pakko hyväksyä se tosiasia, että emme lasta saa. Lopetimme hoidot ja hankimme koiran (varmasti ikäänkuin kompensoimaan lapsettomuutta). Vuosi tämän jälkeen vaimo tuli raskaaksi mutta tällä kertaa ei mennyt kesken ja kaikki oli normaalia. Lääkärien suosituksesta pieni tyttö tuli maailmaan sektiolla. Koska oli suunniteltu sektio, sain olla mukana synnytyksessä. Hurjaa touhua, mutta samalla tosi hienoa olla mukana. Nyt ihana tyttö on kolme vuotias.
Se mitä yritän ehkä sinulle sanoa on se, että ehkä se liika yrittäminenkin voi vaikuttaa asiaan. Tiedän kokemuksesta, että on lähes mahdotonta vain lakata haluamasta lasta. Mutta ajatuksen suuntaaminen jonnekin muualle voi jopa edistää asiaa. Ihminen on siitä kummallinen, ettei siitä tiedetä paljoakaan vielä tänä päivänäkään, erityisesti psykosomaattisista vaikutuksista.
Jos teillä ei ole lemmikkiä, niin ottakaa vaikka vaikka kissan tai koiran pentu. Kaikki se kiva hellyys suuntautuu pentuun ja se tavallaan rentouttaa siitä ahdistuksesta, mitä lapsen yrittäminen tuo tullessaan.
Toivottavasti tästä on jotain apua sinulle.
Koittakaahan jaksaa ja onnea teille :)