Onko vedellä muisti??

voisitko kertoa lähdeviitteesi veden muisti -väittämäsi suhteen. Tuollaista ei kehtaa väittää kukaan muu kuin homeopatiasta leipänsä tienaava. Ja miten tuo vety on myrkyllinen? eikö happi sitten ole: vai hengittäistkö mieluusti otsonia (O3)? myrkyllisyys on melkolailla pitoisuudesta kiinni.

homeessa kirjoitti:

voisitko kertoa lähdeviitteesi veden muisti -väittämäsi suhteen. Tuollaista ei kehtaa väittää kukaan muu kuin homeopatiasta leipänsä tienaava. Ja miten tuo vety on myrkyllinen? eikö happi sitten ole: vai hengittäistkö mieluusti otsonia (O3)? myrkyllisyys on melkolailla pitoisuudesta kiinni.

Täällä asiasta on kerrottu jonkin verran kohdassa "Water-related material"

http://www.lsbu.ac.uk/water/

Tuo oli kyllä paras pitkään aikaan!

Kun vettä seisotetaan normaalissa huoneilmassa siihen liukenee happea. Molekyylirakenne muuttuu muun muassa liikkeen ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta, jolloin ylimääräinen happi vapautuu.
Veden vispaamien taas vaikuttaa siten, että
a) pinta-ala, johon happi liukenee on suurempi. Samalla pintajännite vähenee hetkellisesti
b) molekyylien liike tuottaa lämpöä, jolloin neste pystyy sitomaan enemmän happea
Koska molekyylirakenne kuitenkin pyrkii aina samaan muotoon, on helpompi käsittää, että liuennut, hyvinkin pieninä pitoisuuksina esiintyvä aine löytyy vielä vedestä.

sdafdi kirjoitti:

Kun vettä seisotetaan normaalissa huoneilmassa siihen liukenee happea. Molekyylirakenne muuttuu muun muassa liikkeen ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta, jolloin ylimääräinen happi vapautuu.
Veden vispaamien taas vaikuttaa siten, että
a) pinta-ala, johon happi liukenee on suurempi. Samalla pintajännite vähenee hetkellisesti
b) molekyylien liike tuottaa lämpöä, jolloin neste pystyy sitomaan enemmän happea
Koska molekyylirakenne kuitenkin pyrkii aina samaan muotoon, on helpompi käsittää, että liuennut, hyvinkin pieninä pitoisuuksina esiintyvä aine löytyy vielä vedestä.

Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.

Kationi kirjoitti:

Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.

Kaasumolekyylejä, kuten hiilidioksidia en viileässä vedessä enemmän kuin lämpimässä. Ja lämpimässä tapahtuu haihtumista ( happea vapautuu ), huomaa kuplista vesilasissa

Kationi kirjoitti:

Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.

Kyllä höyrystynyt vesi on vettä edelleen. Mutta tajuathan myös, että vaikka seisotat vettä lasissa ja huoneilman kosteus on normaali ilma vaihtuu ja lämpötila nousee välillä, niin kyllä se vesi haihtuu ilmaan ja sekoittuu sinne, eikä sada alas katosta (vrt luonnon kiertokulku). Se että vesi höyrystyy edellyttää sen jäähtymistä ennen takaisin nesteeksi muuttumista.

Kationi kirjoitti:

Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.

veden voi hajottaa vedyksi ja hapeksi

sdafdi kirjoitti:

Kyllä höyrystynyt vesi on vettä edelleen. Mutta tajuathan myös, että vaikka seisotat vettä lasissa ja huoneilman kosteus on normaali ilma vaihtuu ja lämpötila nousee välillä, niin kyllä se vesi haihtuu ilmaan ja sekoittuu sinne, eikä sada alas katosta (vrt luonnon kiertokulku). Se että vesi höyrystyy edellyttää sen jäähtymistä ennen takaisin nesteeksi muuttumista.

Öhöm...jos tislaa esim,vettä ja glykolia, on kolonnin yläosassa sekoiottuneena vesihöyryä ja hieman glykolia riippuen jäähdytyksen onnistumisesta. Tällöin glykoli on vallitsevana höyrynä sekoittuneena vesihöyryyn eli glykoli absorpoituu vesihöyryyn,jolloin glykoli on myrkky.Talousveden valmistuksessa veteen johdetaan otsonia,jolloin oikeassa suhteessa ei ole myrkky.