Onko vedellä muisti??

skeptikko

olen kuullut ja lukenut että vedellä olisi olemassa ns. muisti?? eli jos veteen laimennetaan jotain ainetta ja laimennis on niin suuri että tätä vierasta ainetta ei ole vedessä enään yhtään niin vedessä löytyy vahva tieto tämän vieraan aineen ominaisuuksista vieläkin??

toinen kysymys kanssa vetten liittyen...Onko vedessä jokin aines osa joka on myrkkyä jos sen hajoittaa??

12

2296

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vedellä on

      muisti, jotkut kutsuvat sitä homeopatiaksi.
      veden ainesosa myrkyllinen on vety.

      • homeessa

        voisitko kertoa lähdeviitteesi veden muisti -väittämäsi suhteen. Tuollaista ei kehtaa väittää kukaan muu kuin homeopatiasta leipänsä tienaava. Ja miten tuo vety on myrkyllinen? eikö happi sitten ole: vai hengittäistkö mieluusti otsonia (O3)? myrkyllisyys on melkolailla pitoisuudesta kiinni.


      • homeessa kirjoitti:

        voisitko kertoa lähdeviitteesi veden muisti -väittämäsi suhteen. Tuollaista ei kehtaa väittää kukaan muu kuin homeopatiasta leipänsä tienaava. Ja miten tuo vety on myrkyllinen? eikö happi sitten ole: vai hengittäistkö mieluusti otsonia (O3)? myrkyllisyys on melkolailla pitoisuudesta kiinni.

        Täällä asiasta on kerrottu jonkin verran kohdassa "Water-related material"

        http://www.lsbu.ac.uk/water/


    • muistaa

      ja jopa tietää etukäteen.

      Laskiessasi veneen ENSIKERTAA veteen niin vesi antaa sille sopivasti tilaa - ENNALTATIETÄMISTÄ - ja seuraavalla kerralla se onkin jo muistamista.

      • Nimetön

        Tuo oli kyllä paras pitkään aikaan!


    • Kationi

      Juuri luin (taas) tuosta väitetystä muistista ja noup ! nykytiede ei tähän menneessä ole pystynyt mittaamaan mitään mikä tukisi tätä teoriaa. Samoin väitetyt terveysvaikutukset veden railakkaasta vispaamisesta joka muka hajoittaa veden klustereita (mitä ikinä ovatkaan) yhtälailla vailla perusteita. Ja jos miettii vesimolekyylien vuorovaikutusta keskenään, niin vaikea kuvitella miten sinne muka jokin reikä = muistikuva siihen liuotetusta aineesta muodostuisi. Oma selitykseni on , että jokin miljoonan miljoonasosa ei yksinkertaisesti liukene enää veteen.

      • sdafdi

        Kun vettä seisotetaan normaalissa huoneilmassa siihen liukenee happea. Molekyylirakenne muuttuu muun muassa liikkeen ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta, jolloin ylimääräinen happi vapautuu.
        Veden vispaamien taas vaikuttaa siten, että
        a) pinta-ala, johon happi liukenee on suurempi. Samalla pintajännite vähenee hetkellisesti
        b) molekyylien liike tuottaa lämpöä, jolloin neste pystyy sitomaan enemmän happea
        Koska molekyylirakenne kuitenkin pyrkii aina samaan muotoon, on helpompi käsittää, että liuennut, hyvinkin pieninä pitoisuuksina esiintyvä aine löytyy vielä vedestä.


      • Kationi
        sdafdi kirjoitti:

        Kun vettä seisotetaan normaalissa huoneilmassa siihen liukenee happea. Molekyylirakenne muuttuu muun muassa liikkeen ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta, jolloin ylimääräinen happi vapautuu.
        Veden vispaamien taas vaikuttaa siten, että
        a) pinta-ala, johon happi liukenee on suurempi. Samalla pintajännite vähenee hetkellisesti
        b) molekyylien liike tuottaa lämpöä, jolloin neste pystyy sitomaan enemmän happea
        Koska molekyylirakenne kuitenkin pyrkii aina samaan muotoon, on helpompi käsittää, että liuennut, hyvinkin pieninä pitoisuuksina esiintyvä aine löytyy vielä vedestä.

        Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

        Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

        Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.


      • sdafdi
        Kationi kirjoitti:

        Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

        Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

        Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.

        Kaasumolekyylejä, kuten hiilidioksidia en viileässä vedessä enemmän kuin lämpimässä. Ja lämpimässä tapahtuu haihtumista ( happea vapautuu ), huomaa kuplista vesilasissa


      • sdafdi
        Kationi kirjoitti:

        Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

        Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

        Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.

        Kyllä höyrystynyt vesi on vettä edelleen. Mutta tajuathan myös, että vaikka seisotat vettä lasissa ja huoneilman kosteus on normaali ilma vaihtuu ja lämpötila nousee välillä, niin kyllä se vesi haihtuu ilmaan ja sekoittuu sinne, eikä sada alas katosta (vrt luonnon kiertokulku). Se että vesi höyrystyy edellyttää sen jäähtymistä ennen takaisin nesteeksi muuttumista.


      • kyllä
        Kationi kirjoitti:

        Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

        Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

        Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.

        veden voi hajottaa vedyksi ja hapeksi


      • niinkin
        sdafdi kirjoitti:

        Kyllä höyrystynyt vesi on vettä edelleen. Mutta tajuathan myös, että vaikka seisotat vettä lasissa ja huoneilman kosteus on normaali ilma vaihtuu ja lämpötila nousee välillä, niin kyllä se vesi haihtuu ilmaan ja sekoittuu sinne, eikä sada alas katosta (vrt luonnon kiertokulku). Se että vesi höyrystyy edellyttää sen jäähtymistä ennen takaisin nesteeksi muuttumista.

        Öhöm...jos tislaa esim,vettä ja glykolia, on kolonnin yläosassa sekoiottuneena vesihöyryä ja hieman glykolia riippuen jäähdytyksen onnistumisesta. Tällöin glykoli on vallitsevana höyrynä sekoittuneena vesihöyryyn eli glykoli absorpoituu vesihöyryyn,jolloin glykoli on myrkky.Talousveden valmistuksessa veteen johdetaan otsonia,jolloin oikeassa suhteessa ei ole myrkky.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persujen kannatusromahduksen syynä bensan ja kaljan hinnan nostot

      Marinin aikaan bensalitra 1,3e ja laatikon Sandelsia sai Lidlistaä 22 eurolla. Nyt hinnat ovat nousseet noin 50 prosent
      Maailman menoa
      81
      2805
    2. Juhana Vartiainen(ex-sd): Köyhien pitää tehdä jotain elämälleen säilyttääkseen tukensa

      Juhana Vartiainen ehdottaa Suomeen ”Tanskan mallia”, jossa sosiaaliturvaa saadakseen pitäisi hakea ensisijaisesti etuuks
      Maailman menoa
      191
      2765
    3. Miksi tunnustukselliset muslimit saapuvat länteen?

      Onko koskaan kysytty, että miksi islamilaisesta maailmasta tuleva tunnustuksellinen muslimi tarvitsisi turvapaikkaa väär
      Maailman menoa
      113
      2010
    4. En ymmärrä näitä SDP:n ja muun vasemmiston kannattajia

      Eivätkö ihmiset tiedä, että Suomen ongelmat johtuvat vasemmistolaisesta yhteiskuntamallista? Suomessa on ollut vasemmis
      Maailman menoa
      114
      1566
    5. Kuka tekee näitä aloituksia

      jotka aina ovat tällaisia.... Nämä on jonkun saman ihmisen käsialaa, joka paukuttaa tänne loputtomasti ketjuja, joissa
      Ikävä
      28
      1505
    6. Mikä on mielestäsi paras miestyyppi?

      Esimerkit kärjistettyinä: a) perustavallinen/tasainen b) himourheilija c) varakas, turvallinen elättäjä d) puolikrimina
      Ikävä
      202
      1280
    7. viikonloppu lähestyy

      ja tiiän sen jo valmiiks et en pysty olee selvinpäin. oisitpa kieltämässä ja rauhoittamassa minua. en tiedä olisiko sinu
      Ikävä
      12
      940
    8. Rippituoli

      Kerro joku synkkä tai outo salaisuus, joka liittyy ikävääsi kaivattuasi kohtaan. Tee tunnustus anonyyminä. Se helpottaa
      Ikävä
      62
      935
    9. Ei rakennuslupaa

      Eihän hyvinvointitalon työmaalla tehdä luvattomia ja keskeytettyjä töitä pimeyden turvin?
      Pyhäjärvi
      83
      871
    10. Harmi, etten koskaan saa tietää

      Olinko vai olenko sun kaivattusi, Jii…
      Ikävä
      106
      833
    Aihe