Voiko tehdä "viimeisen toiveen" kuolinpesääni varten , että vain ja ainoastaan biologinen lapsenlapsi (lapsi kuollut ja lapsenlapsia kaksi, joista toinen ei ole biologinen) saa perinnön vai onko tehtävä testamentti? ENTÄ MITEN LAKIOSUUDEN KANSSA TULISI TOIMIA, ettei joutuisi maksamaan.
ongelma
ummikko
9769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Teidän ei tarvitse tehdä mitään, sillä ainoastaan kuolleen lapsenne jälkeläiset ovat teidän perijöitä.
Mitä se jurristi nyt taas töpeksii! Eihän se asia nyt noin ole kuin jurristi esittää.
Jos nimittäin ottolapsisuhde on perustettu 1.1.1980 jälkeen tai sitä aikaisempi ottolapsisuhde vahvistettu nykylain alaiseksi, kysyjän kuolleen lapsen ei-biologinen lapsi (eli ottolapsi) on kysyjään nähden rintaperillisen asemassa.
Jos kysyjä haluaa suosia lapsensa biologista jälkeläistä, tämä voi tapahtua testamentin avulla. Tällä ei-biologisella lapsenlapsella on kuitenkin oikeus lakiosaan kysyjän perinnöstä. Kun perillisiä on kaksi, lakiosa on 1/4 jäämistöstä.
Ihmettelen toimintaasi palstalla. Töpeksit itse, eikä ole ensimmäinen kerta. Lue viesti ja vastaa jos tiedät.
Äpärästäkin teet ottolapsen!!!
Tämän kaltaista tietämättömyyttä palstalla sentään melko harvoin tapaa:
Mitähän tarkoitat äpärällä? Jos sillä tarkoitat avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, niin tällainen lapsi, jonka isyys on vahvistettu, on nimenomaan isänsä biologinen lapsi. Jos mies sen sijaan, joskus ennen isyyslain voimaantuloa, on velvoitettu maksamaan lapselle elatusapua, tämä päätös ei tee lapsesta miehen lasta.
Jos siis miehellä on kahdenlaisia lapsia, biologisia ja ei-biologisia, niin nämä ei-biologiset ovat nimenomaan ottolapsia. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Meniköhän perille? Epäilen.
Esim. avioliiton ulkopuolinen lapsi ei ole koskaan ottolapsi automaattisesti, vaan lapsi pitää adoptoida, jolloin on kyse oikeustoimmesta.
Lapsettomat pariskunnat useasti päätyvät adoptioon. Adoptoitu on sitten perillinen.
Kyse ei ole ottolapsesta, vaan suruaikana tapahtuneesta "vahingosta". Lapsi ei ole biologisesti vainajan lapsi, eikä lapsen biologisesta isästä ole tietoa, lapsi siis jäi poikani lapseksi.
Näitä käenpoikasia väärillä isillä on varmaan aika määrä...
Toivottavasti poikasi ei ole tunnustanut tuota käenpoikasta, koska silloin hän olisi perillinen.
Ole valmis antamaan verinäyte dna-testiä varten, jos tulee riita kenen lapsesta on kyse. Älä kuitenkaan luota kansanterveyslaitoksen testeihin, sieltä voi tulla ylläri.
"Selvennyksen" (klo 20:37) tiedot olisi ollut hyvä kertoa jo alkuperäisessä viestissä. Vastasin (klo 13:27) lähtien siitä, että jos kysyjän pojalla oli kaksi lasta, toinen biologinen ja toinen ei-biologinen, jälkimmäinen voi olla vain ottolapsi.
Selvennyksen perusteella kysymykseen voi tulla toinenkin mahdollisuus: pojan avioliiton aikana syntynyt lapsi, jonka biologinen isä on joku muu kuin aviomies. Tällainen lapsihan lain mukaan katsotaan aviomiehen lapseksi.
Joka tapauksessa tilanne on (ellei pojan isyyttä ole kumottu) sama kuin ottolapsen kohdalla: po. lapsi on kysyjän rintaperillinen, jolle kuuluu lakiosa kysyjän perintöön. Kysyjän on syytä tehdä testamentti, jos hän haluaa suosia biologista lapsenlastaan.
Se, mitä ensimmäisessä kommentissani totesin nimimerkki Jurristin vastauksesta, pätee tässäkin tilanteessa. Jurristi siis töpeksi ja antoi väärän tiedon.
Toisen miehen lapsi voi olla myös kasvatti-lapsi, eikä ole mikään perillinen. On oman äitinsä lapsi ja perillinen.
Ottolapsi omaksi otettu eli on pitänyt tunnustaa. Avioliitossa syntynyt, pitää isyys kumota, mutta sitä ei voi tehdä enää oletetun isän kuoleman jälkeen tai miksei kun on "hyvä" asianajaja ja akkoja liuta todistamassa. (Meillä on riippumaton roikkuva tuomioistuin tuomareineen).
"Jurristi" piti selviönä, että isyys on selvitetty ja toimenpiteet tuomioistuimessa tehty ja hänen vastauksensa on silloin aivan oikein.
Nämä "käenpoikaset" on syytä kyllä jokaisen miehen varmistaa nykyisin ja sulkea pois perinnöstä. DNA-testiin vain jokaisen lapsen osalta, sillä varma on aina varma - oma lapsi on aina oma lapsi.
Lakiosasta pääsee eroon rahalla ja se on puolet normaalista perintöosasta. Tietenkin voi testamentissaan esittää toivomuksen, ettei lakiosaa rintaperilliset vaatisi. Rintaperilliset voivat myös halutessaan luopua vaatimasta lakiosaansa.