Koulun aloittavat jaetaan matala- ja -korkea-osaamistasoisiin. Matematiikasta ja äidinkielestä tehdään testi lapselle joka aloittaa koulun. Miksi pitäisi osata lukea ja kirjoittaa ennen eka-luokkaa. Ei ihme että tulee syrjäytyneitä kun jo tässä iässä aletaan vertaamaan ja peräti testaamaan. Aikanaan peruskoulun tulon tarkoitus oli juuri estää eriarvoisuutta, kun keskikouluun piti jonkin verran olla vanhemmilla rahaa sijoittaa lapseen matkakuluja, kirjojen ostoa ja lukukausimaksua varten. Peruskoulussa kaikki oli ilmaista.
Nyt luokitellaan, että lapsen kyvyt määrytyvät vanhempien koulutuksen tai kouluttamattomuuden mukaan, Kotioloihin verrataan.
Voi Herran pieksut, mitä varten se peruskoulu on, jos juuri siellä ei lukemisen ja laskemisen perusteita voi aloittaa. Siihen asti lapsen kuuluu leikkiä.
Itse en ole osannut lukea tai laskea, ehkä joitakin kirjaimia tai numeroita. Vanhemmat kiertokoulun käyneitä maanviljelijöitä. Korkeakoulututkinto ja vaativat työpaikat ovat lohjenneet. Jos minut olisi testattu koulun alussa ja leimattu matala-asteiseksi, olisin menettänyt itseluottamukseni.
Oma lapsenlapseni ei viime syksynä osannut lukea kuin perheen jäsenten nimet, kirjoitti muutaman sanan ja laski 1 1-tasoa. Ihan fiksu lapsi on nyt, kaikki osaa mitä on opetettu.
Nyt luokitellaan, että lapsen kyvyt määrytyvät vanhempien koulutuksen tai kouluttamattomuuden mukaan, Kotioloihin verrataan.
Voi Herran pieksut, mitä varten se peruskoulu on, jos juuri siellä ei lukemisen ja laskemisen perusteita voi aloittaa. Siihen asti lapsen kuuluu leikkiä.
Itse en ole osannut lukea tai laskea, ehkä joitakin kirjaimia tai numeroita. Vanhemmat kiertokoulun käyneitä maanviljelijöitä. Korkeakoulututkinto ja vaativat työpaikat ovat lohjenneet. Jos minut olisi testattu koulun alussa ja leimattu matala-asteiseksi, olisin menettänyt itseluottamukseni.
Oma lapsenlapseni ei viime syksynä osannut lukea kuin perheen jäsenten nimet, kirjoitti muutaman sanan ja laski 1 1-tasoa. Ihan fiksu lapsi on nyt, kaikki osaa mitä on opetettu.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Ja ihan totisella naamalla julkisesti televisiossa höpisevät😬
Yle ja hesari tehneet ison jutun aiheesta.
Lehti julkaisi useita taulukoita janoja ja lukuja, kuinka koulutukset sekä häiriötekijät vaikuttavat koulunsa aloittajaan.
Mitä järkee näissä luokitteluissa on, älytöntä touhua etsiä eriarvoistavaa puoliväkisin.
Turhuuden tutkijat
Nyt syksyn alussa voisi opettaa paljonko 2 metriä. Jommaa!
Beng
Selkee asia.
Onhan niitä koulukypsyystestejä kai aina ollut, ei toi mitään ihmeellistä. Kakarat nyt kehittyy eri tahtia ja saman vuonna syntyneilläkin liki vuosi ikäeroa. Pitemmän päälle ero tasaantuu, mutta just alussa erot kehityksessä voi olla tosi isoja.
Selkeetä myös se, alemmat sosioekonomiset kotiolot antaa aivan eri mahdollisuudet kakaran kehittyä, kuin loispummityöttömän puliperheen kakaran. Tässä kohti pitää muistaa geenit, net periytyvät.
Ihan hyvä, että asia otettu puheeksi, sen huomioiminen skolessa jokapäiväistä hommaa. Onhan niitä tasokursseja ja tukiopetuksia, mitä lie, mutta kaikki kakarat ei ole samalla viivalla missään tapauksessa ikinä.
=DW=
Eikö aikoinaan oppilaat tungettu gaussin käyrään?
Beng
Gaussin käyrään tunkeminen tehtiin lähinnä pitämällä sopivan vaikeita kokeita, haettiin tiettyä tasoeroa tuloksiin ja "sopivia" keskimääräisiä keskiarvoja. Valitettavasti parhaat olivat parhaita silloinkin.
Mutta tämä olisi jo vähän eri juttu kun lapset "luokiteltaisiin" ennakkotesteillä eri tasoryhmiin opiskelemaan noin varhaisessa vaiheessa. Toiset pitävät tätä hyvänä menettelynä koska osaavimmat ja ehkä myös innokkaimmat opiskelijat eivät joudu etenemään hitaampien ja vähän huonompien tahtiin. Ne jatkossa yliopistoihin ja korkeakouluihin hakeutuvat tulisivat jatkossa joka tapauksessa niiden etevämpien ryhmistä eli sitä tasoeroa alkaisi vääjäämättä oppilaiden välille muodostua.
Minusta syytä miettiä ensin kahdesti ennen kuin ainakaan ihan nuorempien osalta tuohon luokitteluun mentäisiin, pari- kolme vuotta kaikki yhdessä, sen jälkeen ne osaamiserotkin tulevat testaamatta esiin ja jatkossa sitten ehkä jakoa senkin mukaan mikä aine kullekin tuntuu sopivan parhaiten.
Tuo tavoite vaatii ala-asteopettajilta jotain.
Lapseni oli hyvä matikassa, hän laski kirjan tehtäviä eteenpäin, kunnes opettaja kielsi.
Olisipa ope nähnyt vähän vaivaa ja hommannut lisätehtäviä.
Lukea hänkin osasi noinmviisivuotiaana.
En prepannut häntä vaan tehtiin kivoja jutskia yhdessä.
Kyllä niiden nuorimpienkin taidot täytyy ottaa huomioon, muuten turhautuvat.
Beng
Ei testaamisessa mitään vikaa ole
tasapäisistä tulee sosdemeita voi *** vetti
Ei nykyään leikitä kouluikään asti. Siitä pitää huolen varhaiskasvatus, joka alkaa
tarhassa ja esikoulussa. Leikin varjolla aletaan kasvattaa lapsia ja esikoulussa
opetetaan valmiuksia ekalle luokalle kouluun.
Just niin. Jos on pakko testata, niin vastaus ainakin pitäsi olla vain
1. on ikäisensä tasolla ja 2. Annetaan lisätukea.
Tietenkin on huonokielitaitoiset muualta muuttaneet, hyvin vaikeissa kotiosoissa eläneet ja hieman kehityksestä jälkeenjääneet mutta kuitenkin koulukykyiset.
Ei saisi alkaa laittamaan pareemuusjärjestykseen, että pystyy lukemaan Harry Potter-kirjat tai laskemaan helposti 100-lukulaskuja. Ja toiset ei osaa laskea ja lukea.
Kun se lukemisen ja laskemisen oppiminen on juuri opettajan tehtävä eka-luokalla. Just sillä arviolla muserretaan niiden lapsen itsetunto, jotka ovat normaaliälyisiä, mutta ovat leikkineet kouluikään asti.
Luulen, että sitä juuri haetaan, että erityistä tukea tarvitsevat voitaisiin huomioida alusti asti.
Tyttärentyttäreni menee nyt kuudennelle, eikä vielä kertaakaan ole tullut numeroarvostelua todistukseen. Eriarvoistamista tunnutaan pelkäävän liikaakin.
Höppänän papan piti varmistaa makuuhuoneen kirjahyllyn luokkakuvista, onko neidillä neljä vai viisi luokkaa takana. Milloinkahan pitää katsoa ajokortista, että kukahan minä taas olinkaan?
Minä pidän testauksia hyvänä asiana, koska niistä on suuri apu opettajalle/opettajille.
Vastauksiksi esität kahta tasoa, mutta minusta niitä on kolme.
1. on ikäisensä tasolla
2. tarvitsee tukea
3. on ikäistään edellä
Eikä testaus saa tarkoittaa sitä, että ekaluokkalaiset laitettaisiin paremmuusjärjestykseen, vaan testi viestittää opettajalle sen, millaisia tehtäviä hänen pitää oppilaille laittaa, etteivät ne alita tai ylitä heidän taitojaan.
Isoissa luokissa opettajan työ ei ole helppoa.
Ekaluokkalaiset eivät kiinnitä huomiotaan luokkatovereidensa tai omiin taitoihinsa, jos joku aikuinen ei sitä pöljyyksissään tee.
Peruskoulu tasapäistää oppilaat ja se on harmillista.
Ainoastaan taitava opettaja osaa ottaa huomioon oppilaiden väliset erot opetuksessa.
Aiemmin olen jo kertonut oman kersani saamasta opetuksesta peruskoulussa, joten siihen on turha palata.
Hänet "pelasti" turhautumiselta hänen luonteensa ja taitava opettaja.
Toivottavasti jatkossa hänen kaltaisensa oppilaat huomioidaan paremmin testausten ansiosta tulevaisuudessa.
Tutkijoiden perusteluihin oppimisesta en puutu, koska mikään niistä ei riitä selitykseksi ainakaan lapseni tapauksessa.
kylmätotuus
Asiaa. Samaa mieltä. On täysin selvää, ja aivan normaalia, että lapsia on älyllisesti ja henkisesti sekä osaamistasoltaan eri tasoisia. Luulisi olevan selvää myös sen, että parhaan lopputuloksen kannalta lasten erilaisen tason huomioonottaminen opetuksessa olisi tärkeää. Testauksista on apu opettajalle, mutta myös lapselle itselleen, mikä tärkeintä. Lapsen kannaltahan varmasti olisi vain hyvä asia, että hänen osaamistasonsa tulisi huomioiduksi annettavassa opetuksessa. Asia erikseen on sitten se, että miten koulun resurssit riittävät huomioimaan oppilaiden erilaiset tarpeet.
Pitäisi olla selvää, että ekaluokkalaisten osaamistaso on erilainen monista syistä johtuen. Osalle lapsista ei löydetä mitään järjellistä syytä, miksi joku heistä poikkeaa oletetuista "normeista", he vaan ovat sellaisia kuin ovat.
En pidä edes tarpeellisena etsiä siihen syitä, koska useat niistä eivät kerro totuutta. Yksi väittämä sieltä ja toinen täältä on yhtä tehotonta kuin etsiä neulaa heinäsuovasta.
Lapsenhan pitäisi olla keskiössä peruskoulussamme.
Näin ei kuitenkaan ole, vaan opetus tasapäistää oppilaat ja on täysin joustamaton.
Opetussuunnitelmasta ei poiketa kenenkään kohdalla, vaikka syitä olisikin.
Ei tule kuuloonkaan, että oppilas siirrettäisiin ekaluokalta toiselle tai kolmannelle luokalle, vaikka hänellä olisi siirtoon valmius.
Minusta on väärin, että ekaluokkalainen, jonka taidot riittäisivät siirtymiseen esim. kolmannelle luokalle estetään.
Kuka siitä hyötyy tai keneltä se on pois?
Aloitus nosti pintaan tämän tapauksen.
En voi olla lisäämättä juttua kommenttiini, jossa peruskoulun 6:lla luokalla olevilta oppilailta koulun rehtori kysyi yleisötilaisuudessa, jossa oli mukana koulun oppilaita 1-6 luokilta ja heidän vahempiaan erästä hyvinkin tärkeää asiaa, joka liittyy planeettaamme.
Tulos oli, ettei kukaan heistä osannut vastata kysymykseen.
Sitten se ekaluokkalainen sai luvan vastata ja kertoi vastauksen hyvin perustellen.
Vastaus oli oikea ja herätti huomiota läsnäolijoissa.
Itse en ollut paikalla ja tieto lapseni "tekosesta" tuli korviini sisareni kautta.
Tästäkin tapauksesta voidaan nähdä, että lukutaito on kenties avaintekijä tiedon hankintaan. Tietysti myös sillä, mitä lukutaitoinen ihminen lukee, on valtava merkitys.
Meidän perheessämme luettiin paljon lapselle. Sarjakuvia en koskaan lukenut, koska minulla ei ole siihen taitoa. Kuvan ja tekstin yhdistäminen ei vaan minulta onnistu.
On huolestuttavaa, jos opettajien määrää vähennetään.
Nyt pitäisi toimia päinvastoin, vaikka kuntien talous onkin kuralla.
Toivottavasti hallitus ja oppositio ymmärtävät katsoa tilannetta pitkällä tähtäimellä ja satsata rahaa koulutukseen.
kylmätotuus
Eihän peruskoulu sinällään tasapäistä. Noin puhuttiin 60-luvulla.
Kysehän on siitä, millaisia opettajia on ja miten he voivat edesauttaa eritasoisesti osaavia lapsia. Opettajalle esim. Peruskoulussa on heille itselleen samojen asioiden toistoa vuodesta toiseen. Nyt etäopetus oli pitkästä aikaa uusi tilanne. Siinä opettamisessa on ollut varmaan tasoeroja.
Siis. Opetuksen tasoeroihinhan pitäisi kiinnittää huomiota.
Kouluja on jo pisteytetty, ainakin lukioita.
Varmasti se, millainen rehtori ja työyhteisö on, heijastuu lapsiin.
Onhan niitä vanhempiakin, jotka eivät ole kiinnostuneita lapsensa koulunkäynnistä. Osa vanhemmista ei osaa tai viitsi tukea lasta.
Benh
Minun kokemukseni peruskoulusta on, että sen "sivutuotteena" on tullut tasapäistää oppilaat.
Opettajat eivät vaihtuneet siirryttäessä kansakoulusta peruskouluun. Ei minulla ole näyttöä siitä, miten heitä koulutettiin muutokseen esim. englannin kielen opettamisessa.
Minä aloitin kouluni kansakoulussa ja sirryin sitten pääsykokeiden kautta oppikouluun, jossa oli ns. aineopettajia. Joku opettajista opetti matematiikkaa, äidinkieltä, historiaa tai vaikkapa ruotsia jne. Osa opettajista oli päteviä, mutta osa ei.
Ymärtääkseni peruskoulussa luokanopettaja 1-6 luokalla opettaa lähes kaikkia aineita, olipa siihen pätevyyttä tai ei. Vasta "yläasteella" aineopettajat astuvat kuvaan.
Peruskoulun piti suoda kaikille lapsille samat taidot kuin keskikoulussa saatiin varallisuudesta riippumatta.
Näin ei mielestäni kuitenkaan käynyt, vaan opetus tapahtui/tapahtuu hitaimmin oppivan oppilaan ehdoilla.
Se on toisaalta hyvä ja tarpeellinen lähtökohta, mutta toisaalta se syrjii niitä oppilaita, joilla olisi edellytyksiä paljon vaativampaan opetukseen.
Asiasta toiseen.
Opettajan työ on vuodesta toiseen opettaa samoja asioita uusille oppilaille.
Senhän pitäisi olla tiedossa jokaisella opettajalle.
Miten opettaja voi ottaa huomioon jokaisen oppilaan tarpeet, jos luokassa on n, 40 oppiasta?
Tehtävä on mahdoton.
Etäopetuksesta on vasta vähän tutkittua tietoa, mutta uskallan väittää, että ainakin ne oppilaat, jotka tarvitsevat tukea lähiopetuksessakin putoavat kelkasta.
Ne koululaiset, joilla on valmius itseopiskeluun pärjäävät kyllä ja voivat jopa olla mielissään siitä, etteivät tarvitse kuluttaa "persauksiaan" turhaan oppitunneilla.
Aloitukseen lukiotkaan eivät kuulu, eikä niiden pisteytys, mutta kirjoitan aiheesta muutaman sanan.
Asuinkunnassani on pieni lukio, joka sijoittui pisteytyksessä sijalle 12. Mielestäni sijoitus on erittäin hyvä.
Opetus on tasokasta ja koulussa on hyvä henki. Toivottavasti tilanne pysyy ennallaa tai jopa paranee jatkossa.
kylmätotuus
Minusta numeroarvostelu on hyvä. Ala-asteella se on loiva, mutta lukioon mentäessä arvostelu kiristyy. Näin opettajat sanoivat jo yläasteen giimeisenä vuotena.
Miksi näin. Eikö pitäisi olla jokin linja. Lellitäänkö joitain, että pääsevät lukioon vai mitä tuo tarkoittaa?
Beng
Niin. Minusta koko peruskoulu pitäisi olla samassa rakennuksessa, yläaste ala-asteen jatkumona. Käpykylässäni ne ovat eri paikoissa. Olen ihmetellyt. Murrosiässä tuollainen vaihteenmuutos ei ole hyväksi. Oppilaat juoksevat opetuksen mukaan.
Beng
Minä olen oppinut lukemaan 5-vuotiaana. Mutta en kehuskele sillä asialla.
Se on ihan hienoa että olet oppinut.
Mutta entäs jos teidät olisi silloin testattu, sinut olisi luokiteltu korkeatasoiseksi ja luokkatoverisi, joka oppi lukemaan vasta koulussa, matalatasoiseksi. Ja hyvinkin saataa olla että olette olleet työelämässä samalla tasolla tai hän on voinut olla jopa ylemmällä. Mutta jos hän 7-vuotiaana olisi saanut asiantuntija-arvion, "matala-asteinen", miten olisi vaikuttanut hänen itsetuntoonsa. Ei olisi ollut kiva hänelle.
Tyttärentyttäreni oli neljä, kun hän oppi lukemaan. Eikä kukaan myönnä aktiivisesti kouluttaneensa.
DDRstä kopioitu systeemi, oisko aika jo uudistaa. Minun kokemukset, jotain hyvääkin mm.historiaa, kieliä ym.
Sosialismin tasapäistämisen kouristamien femakkojen epätoivoisia tekosia.
Numerot ja tarkkisluokat takaisin sekä kuritoimenpiteet .
Oma koulu.
Voevoe. Mikä äkseeramistarve sinulla on? Vihaatkos naisia?
Beng
Onnex meillä on hyvät kirjastot, sieltä minä löysin sen mitä etsin!
Tv:Yksityisopiskelija
Nimimerkkisi tuo mieleeni sen tosiasian, että monilla lapsillakin on taito hankkia ja omaksua uutta tietoa esim. kirjoista omatoimisesti, ilman opettajaa.
Oppimisen edellytyksenä on lukutaito.
Ilman lukutaitoa ja kykyä ymmärtää lukemaansa mitään edistystä ei tapahdu.
Ilmainen kirjasto on yksi parhaimmista etuuksista, joita suomalainen yhteiskunta
kansalaisilleen tarjoaa.
Peruskoulumme ei anna mahdollisuutta opiskella itsenäisesti/yksityisesti, mutta lukiossa se onnistuu.
Palaan lukio-opintoihin poikani opiskelun myötä.
Hän valitsi suppean fysiikan, mutta muuttikin sitten mielensä ja halusi opiskella laajan fysiikan.
Muutos onnistui ja hän opiskeli itsenäisesti kurssit ja tentti ne opettajalleen "yksityisesti".
Ylioppilaskirjoituksissa hän kirjoitti laajan fysiikan ja sai arvosanaksi E:n.
Ei paha.
kylmätotuus
Mikä hänestä tuli isona, fyysikko vai?
Tekniikan DI.
kylmätotuus
Peruskoulu-merimieskoulu. Kiitos.
Komppaan toista kappaletta.
Beng
Kansimies vai kone?
Kansimies, siitä perämieheksi.