Aihe

Tulisi korona ja tappaisi, en jaksa enää

Anonyymi

Mietin, että kun toinen aalto tulee, että menen ihan tarkoituksella hakemaan julkiselta paikalta itselleni tartunnan. Vihaan itseäni, vihaan elämää ja haluan pois täältä. Olen merkittävästi ylipainoinen (BMI 34-35), joten olen riskiryhmää ja todennäköisesti kuolen koronaan. En mene kuormittamaan terveydenhuoltoa, vaan jään kotiin tukehtumaan keuhkojen pettäessä. En kelpaa enää mihinkään, töihinkään ei oteta ja psykiatrien tuputtamat mömmöt ei auta. Olen arvoton ja korjauskelvoton.

28

201

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Älä hae. :D Jälkitaudit voi olla karseita.

      Rupea kuntoilemaan enemmän? Silläkin lähtee suurin osa pois, jos on aiheuttamaan sulle terveysongelmia.

      Ja joo, antipsykootit on kyllä kanssa niitä viheliäisiä paskiaisia , jotka voi nostaa painoa lisää.

      • Anonyymi

        Jos siis sellaisia sulle on myönnetty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos siis sellaisia sulle on myönnetty.

        Olen syönyt Ketipinoria 25-100 mg jo 6 vuoden ajan. Aloittaessani painoin 24 kg vähemmän. Univaikeuksiin "keti" ei enää auta ja lääkäri pisti Mirtazapinia lisäksi. Nyt aloitettuani on vatsa sekaisin ja päivät menee pökkyrässä, uni ei ole parantunut. Päässä pyörii itsetuhoisia ajatuksia ja elämä ei tunnu elämisen arvoisalta. Kunpa se korona tappaisi minut jonkun muun sijasta eli että joku, jolla on syy elää ja joka on tärkeä jollekulle, säästyisi. Sängystä nouseminen on vaikeaa, saati että vielä lenkille lähtisi. Itken kaikki päivät tätä tuskaa ja pahaa oloa, kun en kelpaa minnekään. Olen ollut työttömänä 5 vuotta ja kukaan ei minua enää ota töihin ja joudun kituuttamaan 750 €/kk nettotuloilla, kun ei ole ansiosidonnaistakaan enää. Masennuslääkkeistä on tullut vain reilusti haittavaikutuksia ja en tällä hetkellä käytä muuta kuin mirtaa ja ketiä.

        -ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen syönyt Ketipinoria 25-100 mg jo 6 vuoden ajan. Aloittaessani painoin 24 kg vähemmän. Univaikeuksiin "keti" ei enää auta ja lääkäri pisti Mirtazapinia lisäksi. Nyt aloitettuani on vatsa sekaisin ja päivät menee pökkyrässä, uni ei ole parantunut. Päässä pyörii itsetuhoisia ajatuksia ja elämä ei tunnu elämisen arvoisalta. Kunpa se korona tappaisi minut jonkun muun sijasta eli että joku, jolla on syy elää ja joka on tärkeä jollekulle, säästyisi. Sängystä nouseminen on vaikeaa, saati että vielä lenkille lähtisi. Itken kaikki päivät tätä tuskaa ja pahaa oloa, kun en kelpaa minnekään. Olen ollut työttömänä 5 vuotta ja kukaan ei minua enää ota töihin ja joudun kituuttamaan 750 €/kk nettotuloilla, kun ei ole ansiosidonnaistakaan enää. Masennuslääkkeistä on tullut vain reilusti haittavaikutuksia ja en tällä hetkellä käytä muuta kuin mirtaa ja ketiä.

        -ap

        Siis masennuslääkkeistä on tullut kokeiltua useampaa SSRI:tä, Voxraa, Valdoxania, Brintellixiä ja vaikka mitä. Kaikista vain haittavaikutuksia iso liuta. Olen menettänyt toivoni koko psykiatriseen hoitoon. Olen niin väsynyt kaikkeen, en jaksa enää. Haluan ikiuneen.

        -ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen syönyt Ketipinoria 25-100 mg jo 6 vuoden ajan. Aloittaessani painoin 24 kg vähemmän. Univaikeuksiin "keti" ei enää auta ja lääkäri pisti Mirtazapinia lisäksi. Nyt aloitettuani on vatsa sekaisin ja päivät menee pökkyrässä, uni ei ole parantunut. Päässä pyörii itsetuhoisia ajatuksia ja elämä ei tunnu elämisen arvoisalta. Kunpa se korona tappaisi minut jonkun muun sijasta eli että joku, jolla on syy elää ja joka on tärkeä jollekulle, säästyisi. Sängystä nouseminen on vaikeaa, saati että vielä lenkille lähtisi. Itken kaikki päivät tätä tuskaa ja pahaa oloa, kun en kelpaa minnekään. Olen ollut työttömänä 5 vuotta ja kukaan ei minua enää ota töihin ja joudun kituuttamaan 750 €/kk nettotuloilla, kun ei ole ansiosidonnaistakaan enää. Masennuslääkkeistä on tullut vain reilusti haittavaikutuksia ja en tällä hetkellä käytä muuta kuin mirtaa ja ketiä.

        -ap

        Onko sulla ketää jolle puhua, ja oletko painostanut hoitotahoa huomioimaan myös keskustelutarpeesi?
        Koska tarvitset kyllä muutakin kuin kasan lääkkeitä.

        Tuhoavat vaan aivoja...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sulla ketää jolle puhua, ja oletko painostanut hoitotahoa huomioimaan myös keskustelutarpeesi?
        Koska tarvitset kyllä muutakin kuin kasan lääkkeitä.

        Tuhoavat vaan aivoja...

        Minun pitäisi hakea psykoterapiaan, mutta ei ole oikein henkistä pääomaa täytellä Kelan lomaketta perusteluineen ja hakea terapeuttia. Kelasta on huonoja kokemuksia. Lisäksi psykoterapia tulee kalliiksi, vaikka Kela korvaa osan. Ei ole taloudellisia resursseja. Joudun kysymään lainaan rahaa tutuilta tai sukulaisilta ja pelottaa, kuinka kauan sen velan maksamisessa menee, jos kukaan ei hakemisesta huolimatta ota töihin. Koen itseni vain taakaksi yhteiskunnalle ja lopullinen poistuminen muonavahvuudesta tuntuu tällä hetkellä parhaimmalta vaihtoehdolta. Minulle ei anneta edes mahdollisuutta yrittää.

        -ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun pitäisi hakea psykoterapiaan, mutta ei ole oikein henkistä pääomaa täytellä Kelan lomaketta perusteluineen ja hakea terapeuttia. Kelasta on huonoja kokemuksia. Lisäksi psykoterapia tulee kalliiksi, vaikka Kela korvaa osan. Ei ole taloudellisia resursseja. Joudun kysymään lainaan rahaa tutuilta tai sukulaisilta ja pelottaa, kuinka kauan sen velan maksamisessa menee, jos kukaan ei hakemisesta huolimatta ota töihin. Koen itseni vain taakaksi yhteiskunnalle ja lopullinen poistuminen muonavahvuudesta tuntuu tällä hetkellä parhaimmalta vaihtoehdolta. Minulle ei anneta edes mahdollisuutta yrittää.

        -ap

        Se hakemus voi olla lähinnä muodollisuus, jos sinulla on lääkärintodistus ja ne kulut jotenkin järjestyisivät.

        Minusta on väärin, että ne raadonsyöjät kuppaavat kärsivistä 80:stä miljoonaan euroa tunti, mutta se on taas toinen asia. Jos tuuri käy, niin kohtuullisen hyvänkin terapeutin sinä kyllä löydät.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siis masennuslääkkeistä on tullut kokeiltua useampaa SSRI:tä, Voxraa, Valdoxania, Brintellixiä ja vaikka mitä. Kaikista vain haittavaikutuksia iso liuta. Olen menettänyt toivoni koko psykiatriseen hoitoon. Olen niin väsynyt kaikkeen, en jaksa enää. Haluan ikiuneen.

        -ap

        Jätä lääkärin valvonnassa tai sitten jonkun sen jo tehneen ohjeiden pohjalta, ehkä mieluummin ensimmäinen vaihtoehto jos luotat lääkäriin... se lääkitys asteittain
        ja hanki sitten muuta positiivista elämääsi.

        Luonto niin pitkälle kuin voit sen läsnäoloa hyödyntää, niin hyödynnä käymällä, ellei esteitä.


    • Anonyymi

      Vaikka joskus tuntuu vaikealta, niin ei pidä luovuttaa, joku päivä olet tyytyväinen kun et tehnyt niin.

      Sinun pitää uskoa elämään ja mahdollisuuksiin, ehkä et ole vain löytänyt sitä juttua mitä voisit tehdä.

      Elämä on pitkälle asennekysymys, siksi asennemuutos on nyt välttämätön.

      Lakkaat tuhoamasta itseäsi ja elämääsi ja mietit joka päivä jonkin vaikka kuinka pienen hyvän teon itseäsi kohtaa, sellaisen mikä on hyväksi, pieni kävely, jokin itselle tehty hyvä juttu vaikka kauneusjuttu tai terveellisempää ravintoa jne siitä se lähtee, hyvä arki auttaa sinua eteenpäin.

      Mieti mitä on hyvä arki, se on ulkoilua terveellistä ruokaa ja ihmissuhteita. Kaikki muu on sivuseikka.

      Rahavaikeudet ovat hankalia ja miettisin sosiaaliturvan puolelta, voisiko sinulla olla oikeus joihinkin tukiin.

      Onko sinulla ketään joka auttaisi sinua hakemusten kanssa. Uskon, että joku auttaa sinua kun kysyt ja kerrot ettet jaksa paneutua niihin yksin.

      Elämä ei ole koskaan helppoa, se on lähinnä taistelua, sitä se kaikille vaikkei siltä näytä, kuka minkäkin kanssa taistelee, kaikilla on aivan varmasti jokin ongelma.

      Tsemppiä ja yritystä, taistele, älä luovuta, sinulle on parempaakin, koeta päästä alkuun, se on vaikeinta, sen jälkeen kun huomaat positiivisia tuloksia jatkaminen on helpompaa.

      🤗 iso voimahali sinulle

      • Anonyymi

        Kiitos kauniista sanoistasi. Tuli parempi mieli. Yritän tehdä välillä pieniä hyviä asioita arjessa, mutta nyt elän niin vaikeaa vaihetta elämässäni, että saa tosissaan kamppailla itsetuhoisia ajatuksia vastaan ja monena päivänä vain makaan sängyssä enkä pysty mihinkään. Yritän kysyä jotain kaveria kylään kahville ja juttelen hänelle, josko hän osaisi auttaa lomakkeiden kanssa. Itsellä on neuropsyk.ongelmia masennuksen lisäksi ja keskittyminen ja ajatusten jäsentely paperille on vaikeaa. Päässä on liikaa kaaosta ja monesti sitä vain itkee ja katkeroituu siitä, ettei ole normaali kuin muut eikä pysty tällä hetkellä töihin. Tulee jotenkin tunne, että on taakka yhteiskunnalle eikä olemassaololla ole merkitystä. Tänne kirjoittaminen helpottaa jonkin verran, vaikka pelottaa, että tulee ilkeitä viestejä. On upeaa huomata, että täällä kommentoi myös mukavat ihmiset. Se antaa jo toivoa, että kaikki eivät halua pahaa tai satuttaa.

        -ap


      • Anonyymi

        Millä tavalla haluat kuolla


    • Anonyymi

      Sori ei tule toista aaltoa Suomeen, ainakaan pahana.

    • Anonyymi

      Tajusin monen vuoden yrittämän jälkeen kanssa, että ei kannata enää. Sitä itkee, sitä kärsii, mutta niin rikottu sisältä ettei toimi. On myös ihmisiä, joilla muu mielessä kuin pilata ulospääsykeinot eli suhteet täysin. Nyt vaan odottelee josko seuraavana lähtee joku syöpä aktivoitumaan. Hidas päätös koko kituuttamiselle. Halunnut koskaan lapsena tälläistä. Saan ennemmin lääkkeitä kuin mitään terapiaa.

      Nyt mietin taas, että diagnoosi on paha, tapan noilla lääkkeillä, alkoholilla ja hirttäytymällä itseni. Osaan jo tehdä pitävän silmukan ja tiedän mitä odottaa sekakäytöltä. Koska mä en enää rupea miljoonatta rundia tätä helvettiä. Jos riittäisi tahto, vetäisin kaulan auki. Siinä kiusaajille mitä pyysivät. Yhden kerran jo yritin ja mua pilkattiin. Joka helkutin kerta mietin milloin pääsen siitä ihmisten vainoamisesta, kiusaamisesta. Näemmä täällä ole mitään hyvää tarjolla.

      • Anonyymi

        Kaikki kääntyy taas vihaksi. Riistetään kaikki.
        En saa omistaa mitään, enkä kokea mitään, koska en ole mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki kääntyy taas vihaksi. Riistetään kaikki.
        En saa omistaa mitään, enkä kokea mitään, koska en ole mitään.

        Suuntaa se viha niihin oikeisiin kohteisiin tai vaikka toimintaan, älä itseesi. Ethän sinä ole mitään tehnyt, päinvastoin sinua sen vihan pitää tukea ja auttaa. Eikö näin ole?


    • Anonyymi

      Älä kuole. Itken kuin Maria aikanaan. Ei se mylläkkä tuu. Trust me. Joku pandemia joskus vuosien päästä. Be courageous. Sinnittele pahvi.

      Oikeasti. Älä menetä toivoa. Älä kuunaan alistu. Sulle potkaisee vielä onni. Oman hengen kautta.

      • Anonyymi

        Mikä sinua potkaisi?

        Oli siinä hyviäkin kehoituksia, monia.


    • Anonyymi

      Sorge, ei tule koronan toista aaltoa.

      Sanna Marin pitää siitä huolen.

      • Anonyymi

        Toinen aalto ei tule jäämään keneltäkään huomaamatta. Terv. Bill Gates


    • Anonyymi

      Hei! Olen itse ihan samassa tilanteessa paitsi en käytä mitään lääkkeitä ahdistuksesta ja kivuista huolimatta, vaikka kipuja on ympäri kroppaa ja ne johtuu pahasta olosta kun tuli miesystävän kanssa ero. Oon tehnyt vuosia pätkätöitä ja nyt olen työttömänä eikä nyt jaksa tehdä kokopäivä töitä, kun kivut vaivaa. Oon nyt todella yksinäinen surullinen! Pitäisi itsekin jaksaa lähteä ihmisten ilmoille, niin varmasti kivut ja ahdistus helpottaisi ajan saatossa.

      MUTTA HALUAN AUTTAA SUA:)
      Ensimmäisenä kannattaa varata aika kaupunkisi sosiaalityöntekijälle.
      Käymällä kerran sosiaalityöntekijän juttusilla, kerrot hänelle kaikista elämäsi vaikeuksista ja hän tekee suunnitelman millä keinolla elämäsi helpottuu rahallisesti, terveydellisesti ja henkisesti.
      Voit päästä sosiaalityöntekijän avulla esim. keskustelu ryhmiin eli voimavara ryhmiin ja voit saada taloudellista ja henkistä tukea. Sosiaslityöntekijä auttaa sinua kaavakkaiden täytössä ja voit aina soittaa omalle sosiaalityöntekijälle, jos sinulla on jokin murhe tai ongelma. Sillä käynnillä saat siis ikioman sosiaalityöntekijän itsellesi:)

      Itse kävin työttömien terveystarkastuksessa johon te- palvelut ohjasi. Kaupungit järjestää terveyspalveluita työttömille ja pääsin sitä kautta terveydenhoitajalle ja lääkärille, joka oli työttömille suunnattu palvelu.
      Pääsin laboratorio kokeisiin ja paljastui Diabetes. Deskohoitaja eli Diabetes hoitaja aloittaa syksyllä painonpudotus ryhmän, johon pääsen kun minullakin on merkittävä ylipaino.
      Ota sinäkin selvää olisiko sinullakin mahdollisuutta päästä painonpudotus ryhmään kaupungin työttömien terveystarkastuksen kautta.

      Ja kannattaa liittyä työttömät RY! Sieltäkin saa taloudellista apua ja vertaistukea, voit löytää jopa ystäviäkin.

      Kannattaa lähteä kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun, sieltäkin voit saada yhtäviä ja saat päiville tekemistä ja 9€ päivärahaa ja saat ilmaisen kuukauden bussilipun ja paikasta riippuen voit saada muitakin etuja esim. ruoka etuja ym.
      KYLLÄ SE AURINKO ALKAA PAISTAMAAN RISUKASAANKIN, kunhan alat toimimaan, kaikki muuttuu paremmaksi, usko minua!! :D

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Jos toinen aalto tulee.

      Me mediassa vähän liioitellaan näitä riskien todennäköisyyksiä.

      Anteeksi.

    • Hei,

      Oletkin jo saanut monia hyviä vastauksia ja neuvoja! Minäkin kannustan sinua, että hakeudut sinulle sovittuun terapiaan. Lisäksi olet itsekin huomannut, että kirjoittaminen helpottaa tilannetta. Joskus pelkkä kirjoittaminen tosiaan helpottaa ja selkeyttää ajatuksia. Toisaalta myös ulkopuolinen tuki voisi olla hyvä voimavara. Asioista keskusteleminen voi auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja helpottaa jaksamista. Apua kannattaa lähteä hakemaan jo mahdollisimman vahraisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat pahenevat lisää. Itsetuhoisista ajatuksista kannattaa keskustella ammattilaisen kanssa.

      Tässä tiedoksesi muutama paikka, joihin voit halutessasi olle yhteydessä, jos haluat jutella tilanteestasi. Näihin voit olla yhtyedessä matalalla kynnyksellä ja anonyymisti:

      - Tukinet -tukipisteesi netissä, https://tukinet.net/

      Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy Mieli Tukisuhteesta. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

      - Valtakunnallinen kriisipuhelin

      Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.

      - Kriisikeskukset

      Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Niiden yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto

      Ystävällisin terveisin
      SOS-kriisikeskus/Kata

    • Anonyymi

      Taivaallinen Isä, auta tätä ihmistä hänen hädässään. Vedä häntä puoleesi rakkaudessasi. Anna hänen ymmärtää, että Sinä rakastat häntä enemmän kuin ihminen voi ymmärtää. Hän on Sinun silmissäsi kallisarvoinen, ainutlaatuinen, tärkeä. Tämä maailma ja sen murheet katoavat kerran. Suo, että hän saisi silloin levätä ja riemuita Taivaan ihanuudessa, tämän elämän kivuista päässeinä. Avaa hänen sydämensä ymmärtämään, että Sinä riität. Jeesuksen tähden, kaikki on jo valmiina. Taivas ja maa katoavat, mutta Sinä pysyt.

      Jeesus Kristus sanoo Matteus 11.28-29:
      "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.
      Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon.
      Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt."

    • Anonyymi

      Ihmiset on kyllä mukavia täällä, mutta mikään näistä ei taida auttaa ap:ta valitettavasti. Tää hyvinvointivaltioiden touhu on kamalaa.

    • Anonyymi

      Apua tarvii itse hakea. Ap varaamaan aika lääkäriin, mieluiten psykiatrille, ja kertomaan, ettei nykyiset lääkkeet auta.
      Onko tehty geenitestit?
      Nykyään on saatavilla myös sähköshokkihoitoa, joka saattaa nostaa dramaattisesti syvästäkin masennuksesta. Magneettihoitoa.
      Ei pidä tyytyä tilanteeseen, vaan hakea apua. Sitä on, mutta surullista kyllä, kukaan ei tule sitä tarjoamaan.
      Ja sitten se terapia!!

    • Anonyymi

      Korona etenkin koronaa pahempi korona hysteria, maski vouhotuksineen tuo itsetuhoiset ajatukset... en myöskään menisi kidutusta vastaavaan korona testiin.

      Ennemmin tappaisin itseni...se ratkaisi kaikki ongelmat ja voisi suositella ratkaisua monelle muullekki, sillä toi pelleily loppuu eikä tarvita rokotteita ikävine sivuvaikutuksineen.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kohujulkkis Sofia Belorf avautuu suhteestaan huumetuomittu Niko Ranta-ahoon: "Rakkaus on sokea"

      Sofia Belórf on avautunut Katiska-vyyhdin tuomiosta ja rakkaudestaan Niko Ranta-ahoon. Rakkaus on sokea, Sofia tuskailee. https://www.suomi24.fi/viih
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      7407