Matti Vanhanen ja Esko Aho olivat Kepun surullisen kuuluisan työreformin kehittäjiä.
Perusidea työreformissa on opettaa palkansaajille nöyryyttä ja herran pelkoa.
Tähän päästään Ahon ja Vanhasen mukaan mm. saattamalla palkansaajat epävarmuuden tilaan. Työttömyyden kasvattaminen vähentää Ahon ja Vanhasen mukaan palkansaajien halukkuutta pitää kiinni oikeuksistaan. Sen jälkeen Ahon ja Vanhasen opein palkkoja voidaan alentaa ja työehtoja heikentää.
Sen jälkeen Ahon ja Vanhasen opein onkin käytössä halpaa ja nöyrää palkansaajajengiä, joka tekee juuri niin kuin vahva työnantaja käskee.
Nokia Oyj on Ahon ja Vanhasen oppien kokeilulaboratio kuten taannoisessa MOT-ohjelmasssa näimme.
Kovaa peliä Apollonkadulla
6
268
Vastaukset
- matti ja esko, mutteivat ne...
Kaimoilla on hyviä ideoita.
- oivahärkönen
... opeista ei kuulu työreformiohjelmaan. Se oli viime vuosikymmenen lopun ainoa realistinen ohjelma, joka olisi kajonnut rakenteelliseen työttömyyteen. Silloin huomattiin, että työttömyys ei oleellisesti laskenut, vaikka oli eletty jo vuosia kansainvälisessä noususuhdanteessa. Jotain olisi jo silloin pitänyt tehdä. Kun sitten Ohjelma kaadettiin Lipposen ja Niinistön tukemana, ei vieläkään olla päästy työttömyyden suhteen terveelle pohjalle.
Tosiasiassa monia ohjelman suosituksia on toteutettu Lipposen ja Ahon hallitusten aikana, mutta sellaisiin olennaisiin kohtiin, joissa ollisi kajottu työmarkkinakorporaatioiden ylettömäksi paisuneeseen valtaan verrattuna yrityksiin ja sen työntekijöihin, jotka parhaiden tietävät työpaikkansa tilanteen. Lipponenhan käytännössä luovutti työmarkkinoille veto-oikeuden perustuslain mukaan yksiselitteisesti eduskunnalle ja sen luottamuksen varassa toimivalle hallitukselle kuuluviin lainsäädäntö- ja finanssipoliitikoihin.
Maassa ei Lipposen aikana säädetty ainakaan työ- ja sosiaalilainsäädäntöä ilman korporaatioiden hyväksyntää. Valtion budjettikysymyksistäkin ruvettiin sopimaan tulopoliittisissa neuvotteluissa. Tämä johti laajaan vastuiden sekaantumiseen, työttömyyteen ja julkisen finanssipolitiikan rappioon. Pitäisi pitää kirkkaana mielessä, että lainsäädäntö ja finanssipolitiikka kuuluu vain koko kansan vaaleissa valitsemille valtioelimille ja työmarkkinapolitiikka työmarkkinaosapuolille. Nämä tahot eivät saa sekaantua toistensa tehtäviin.1. Työreformin juuret
Työreformin juuret hajaantuvat kahtaalle, Keskustapuolueeseen ja Suomen Yrittäjiin.
Keskustapuolueessa valmius kehitellä työreformia johtuu useasta eri syystä:
- Ensinnäkin, työreformin ydin - järjestäytyneen ay-liikkeen hajoittaminen - sopii Kepulle valtapoliittisista syistä. Se näkee erityisesti SDP:n aseman ja yhteiskuntapoliittisen vaikutusvallan perustuvan hyvään yhteistyöhön ay-liikkeen, erityisesti SAK:n kanssa. Niinpä ay-liikkeen asemaa on murennettava SDP:n vaikutusvallan heikentämiseksi.
- Toiseksi Kepu pyrkii esiintymään poliittisen keskustan puolueena, kaupunkeihin ja taajamiin, pois maanviljelijäpuolueen leimastaan. Se on tehnyt sitä yrittämällä päästä palkansaajapuolueeksi, huonolla menestyksellä kuten ammattiliittovaalien tulokset osoittavat. Nyt se yrittää samaa yrittämällä nostaa profiiliaan yrittäjien puolueena.
- Kolmanneksi keskustapuolueen puheenjohtaja Esko Aholla on henkilökohtainen vaikutuksensa valittuun linjaan. Hänen pro gradu -tutkielmansa aihe oli maareformi; mielleyhtymäksi syntyi työreformi. Hänen broileripolitiikon uransa piti hänet kaukana työmarkkinoista ja loi sitä koskeville epäluuloille pohjaa. Pääministerikautenaan hän tuloksetta yritti soveltaa thatcherilaista ns. vallan kolmijako-oppia ja hävisi yhteenoton ay-liikkeen kanssa kolmasti. Tottakai se rassaa, varsinkin kun seuraava hallitus on menestynyt - ei suinkaan kolmijako-opin - vaan kolmikantayhteistyön avulla.
- Neljäntenä vaikuttaa myös sattuma: kepulainen ja uusmaalainen kansanedustaja Matti Vanhanen otti vetääkseen työreformin työmarkkinoita koskevan osuuden eikä varmaankaan vähiten siksi, että hänen veljensä, juristi Rauno Vanhanen on yksi Suomen Yrittäjien keskeisistä johtajista.
Suomen Yrittäjillä on oma lehmänsä tosin melko syvässä ojassa. Yrittäjillä on menossa monen rintaman sota: ne sotivat työnantajajärjestöjä vastaan saadakseen paikan työmarkkinapöydässä. Tavoittena on valtaa ilman vastuuta. Ne tappelevat ay-liikettä vastaan päästäkseen eroon työehtojen noudattamisesta. Ne väittävät työllistävänsä, mutta vaativat siihen erityisetuja. SY on kahden alan järjestön yhdistymisen jälkeen käynnistänyt silloisen johtajansa, nykyisen oikeusministerin Jussi Järventauksen johdolla melkoisen lobbaus- ja verkoston luomisen ja hyvällä menestyksellä. Se on tehnyt Järvetauksesta Kokoomuksen ministerin ja jättänyt järjestön johdossa tilaa entistäkin räväkämmälle ja rääväsuisemmalle edunvalvonnalle. Kepu-yhteys perustuu siis Vanhasen veljeksiin. Kokoomusyhteyttä vahvistaa se, että SY:n palkollinen on ministeri Niinistön erityisavustajana ja Kokoomuksen eduskuntaryhmässä on useita SY:n luottamustehtävissä toimivia yleissitovuuden tuhoamispyrkimyksissä profilotuva Kari Kantalainen etunenässä. Niinpä Kokoomuksen yrittäjäsiipi on varsin vahva ja vain hyvä kotikasvatus - pyrkimys Kokoomuksen kasvun varvistamiseen - on pitänyt sen vielä hiljaisena.
Niinpä työreformin keskeiset ajajat ovat Keskustapuolue ja Suomen Yrittäjät. Kokoomus liittyy joukkoon, jos eduskuntavaalien tulos siihen johtaa.
2. Mitä työreformi pitää sisällään
Ensinnäkin työreformi näyttää olevan nk. "prosessi". Siitä on olemassa ainakin kolme peräkkäistä versiota, joissa kussakin on korjailtu edelliseen sisältyneitä mokia. Neljäs lienee odotettavissa lähiaikoina. Nykymuodossaan siihen sisältyy monta eri osa-aluetta. Niitä ovat työttömyysturvan uudistus, perustulon käyttöönotto, verotusuudistus, työnantajamaksujen porrastaminen, yrittäjyyden edistäminen ja paikallisen sopimisen lisääminen.
Kaikkiaan kokonaisuus on kovin monitasoinen ja sekava. Sitä on valmisteltu monissa työryhmissä, ja niiden asiantuntemus vaihtelee. Erään työryhmän puheenjohtaja on SAK:lle jopa kertonut sanoutuvansa työreformista itse irti. Talouspolitiikan asiantuntijoiden mielestä ohjelman toteuttaminen kävisi kovin kalliiksi eikä sen kustantamisen keinoja ole esitetty. Maria-Kaisa Aula, eräs työreformin arkkitehtejä, työreformin äiti (?), perustelee kustannussäästöjen syntyvän juuri työllisyyden paranemisen kautta. Taloustieteilijät pitävät tätäkin perustelua höpsönä. Työreformissa on useita sellaisia ehdotuksia, joita ay-liike voi tukea ja useita, joita kannattaisi selvittää lisää. Tuettavia ovat mm. tuloverotuksen kevennysten painottaminen pieni- ja keskituloisiin ja työvoimavaltaisten palvelualojen arvonlisäverokannan alentaminen. Ehdotus työnantajan sotumaksujen porrastamiseksi matalapalkkaisia suosivalla tavalla ansaitsee lisäselvityksiä.
Kepun työreformin punainen lanka on löysistä kaunopuheista huolimatta ay-liikkeen heikentäminen Suomessa. Siihen se tähtää esityksensä kahdella kovalla ydinasialla: yleisen työttömyysvakuutuksen vaatimisen avulla halutaan asiallisesti romuttaa työttömyyskassajärjestelmä yhteiskunnalle siitä aiheutuvista kuluista piittaamatta.
Toiseksi Kepu haluaa romuttaa työehtosopimusten vähimmäisehtoluonteen ja niiden yleissitovuuden. Työreformi ehdottaa säädettäväksi lakia, joka antaisi jokaiselle työpaikalle oikeuden sopia työehtosopimuksista piittamaatta toisin. Toisinsopimisen olisi oltava mahdollista asioista joista työnantaja ja työntekijä yhteisesti päättävät.
Tähän liittyviä ilmaisujaan Kepu on joutunut toistuvasti tarkentamaan. Ensiksi em. lauseen "työnantaja" ja "työntekijä" sanojen perään on sulkulausekkeissa ilmaantunt sana (osapuoli) kai tarkoittamaan, ettei sentään yksittäisten ihmisten ja työnantajan välisiä sopimuksia tarkoiteta. Sitten selostetaan tällä tarkoitettavan, että jos yksikin työpaikan työntekijä (kättään nostaen) vastustaa sopimista, niin niin ei tehdä. Tässä lähtökohdassa ei ole sen enempää järkeä. Jos jotain paikallisesti sovitaan, sen täytyy heijastaa työntekijöiden yhteistä, enemmistön tukemaa käsitystä eikä yksilöitten satunnaista mieleipiteen ailahtelua. Kepulaiset ovat aivan amatöörejä tällä alueella. He koheltavat kuin sika vatukossa.
Pahinta ay-liikkeen kannalta kuitenkin on, että paikallisen sopimisen toteuttaminen Kepun ehdoilla merkitsee käytännössä pienyritysten työntekijöiden jättämistä isäntävallan alle: paine hyväksyä tes-alitukset on kova, jos vaihtoehtona esitetään työn loppumista tai valikoituvia lopputilejä. Kepu ei toivottavasti ymmärrä mitä se esitti. Jos se tämän ymmärtäen teki, se on äärioikeiston puolue.- oivahärkönen
Känä kirjoitti:
1. Työreformin juuret
Työreformin juuret hajaantuvat kahtaalle, Keskustapuolueeseen ja Suomen Yrittäjiin.
Keskustapuolueessa valmius kehitellä työreformia johtuu useasta eri syystä:
- Ensinnäkin, työreformin ydin - järjestäytyneen ay-liikkeen hajoittaminen - sopii Kepulle valtapoliittisista syistä. Se näkee erityisesti SDP:n aseman ja yhteiskuntapoliittisen vaikutusvallan perustuvan hyvään yhteistyöhön ay-liikkeen, erityisesti SAK:n kanssa. Niinpä ay-liikkeen asemaa on murennettava SDP:n vaikutusvallan heikentämiseksi.
- Toiseksi Kepu pyrkii esiintymään poliittisen keskustan puolueena, kaupunkeihin ja taajamiin, pois maanviljelijäpuolueen leimastaan. Se on tehnyt sitä yrittämällä päästä palkansaajapuolueeksi, huonolla menestyksellä kuten ammattiliittovaalien tulokset osoittavat. Nyt se yrittää samaa yrittämällä nostaa profiiliaan yrittäjien puolueena.
- Kolmanneksi keskustapuolueen puheenjohtaja Esko Aholla on henkilökohtainen vaikutuksensa valittuun linjaan. Hänen pro gradu -tutkielmansa aihe oli maareformi; mielleyhtymäksi syntyi työreformi. Hänen broileripolitiikon uransa piti hänet kaukana työmarkkinoista ja loi sitä koskeville epäluuloille pohjaa. Pääministerikautenaan hän tuloksetta yritti soveltaa thatcherilaista ns. vallan kolmijako-oppia ja hävisi yhteenoton ay-liikkeen kanssa kolmasti. Tottakai se rassaa, varsinkin kun seuraava hallitus on menestynyt - ei suinkaan kolmijako-opin - vaan kolmikantayhteistyön avulla.
- Neljäntenä vaikuttaa myös sattuma: kepulainen ja uusmaalainen kansanedustaja Matti Vanhanen otti vetääkseen työreformin työmarkkinoita koskevan osuuden eikä varmaankaan vähiten siksi, että hänen veljensä, juristi Rauno Vanhanen on yksi Suomen Yrittäjien keskeisistä johtajista.
Suomen Yrittäjillä on oma lehmänsä tosin melko syvässä ojassa. Yrittäjillä on menossa monen rintaman sota: ne sotivat työnantajajärjestöjä vastaan saadakseen paikan työmarkkinapöydässä. Tavoittena on valtaa ilman vastuuta. Ne tappelevat ay-liikettä vastaan päästäkseen eroon työehtojen noudattamisesta. Ne väittävät työllistävänsä, mutta vaativat siihen erityisetuja. SY on kahden alan järjestön yhdistymisen jälkeen käynnistänyt silloisen johtajansa, nykyisen oikeusministerin Jussi Järventauksen johdolla melkoisen lobbaus- ja verkoston luomisen ja hyvällä menestyksellä. Se on tehnyt Järvetauksesta Kokoomuksen ministerin ja jättänyt järjestön johdossa tilaa entistäkin räväkämmälle ja rääväsuisemmalle edunvalvonnalle. Kepu-yhteys perustuu siis Vanhasen veljeksiin. Kokoomusyhteyttä vahvistaa se, että SY:n palkollinen on ministeri Niinistön erityisavustajana ja Kokoomuksen eduskuntaryhmässä on useita SY:n luottamustehtävissä toimivia yleissitovuuden tuhoamispyrkimyksissä profilotuva Kari Kantalainen etunenässä. Niinpä Kokoomuksen yrittäjäsiipi on varsin vahva ja vain hyvä kotikasvatus - pyrkimys Kokoomuksen kasvun varvistamiseen - on pitänyt sen vielä hiljaisena.
Niinpä työreformin keskeiset ajajat ovat Keskustapuolue ja Suomen Yrittäjät. Kokoomus liittyy joukkoon, jos eduskuntavaalien tulos siihen johtaa.
2. Mitä työreformi pitää sisällään
Ensinnäkin työreformi näyttää olevan nk. "prosessi". Siitä on olemassa ainakin kolme peräkkäistä versiota, joissa kussakin on korjailtu edelliseen sisältyneitä mokia. Neljäs lienee odotettavissa lähiaikoina. Nykymuodossaan siihen sisältyy monta eri osa-aluetta. Niitä ovat työttömyysturvan uudistus, perustulon käyttöönotto, verotusuudistus, työnantajamaksujen porrastaminen, yrittäjyyden edistäminen ja paikallisen sopimisen lisääminen.
Kaikkiaan kokonaisuus on kovin monitasoinen ja sekava. Sitä on valmisteltu monissa työryhmissä, ja niiden asiantuntemus vaihtelee. Erään työryhmän puheenjohtaja on SAK:lle jopa kertonut sanoutuvansa työreformista itse irti. Talouspolitiikan asiantuntijoiden mielestä ohjelman toteuttaminen kävisi kovin kalliiksi eikä sen kustantamisen keinoja ole esitetty. Maria-Kaisa Aula, eräs työreformin arkkitehtejä, työreformin äiti (?), perustelee kustannussäästöjen syntyvän juuri työllisyyden paranemisen kautta. Taloustieteilijät pitävät tätäkin perustelua höpsönä. Työreformissa on useita sellaisia ehdotuksia, joita ay-liike voi tukea ja useita, joita kannattaisi selvittää lisää. Tuettavia ovat mm. tuloverotuksen kevennysten painottaminen pieni- ja keskituloisiin ja työvoimavaltaisten palvelualojen arvonlisäverokannan alentaminen. Ehdotus työnantajan sotumaksujen porrastamiseksi matalapalkkaisia suosivalla tavalla ansaitsee lisäselvityksiä.
Kepun työreformin punainen lanka on löysistä kaunopuheista huolimatta ay-liikkeen heikentäminen Suomessa. Siihen se tähtää esityksensä kahdella kovalla ydinasialla: yleisen työttömyysvakuutuksen vaatimisen avulla halutaan asiallisesti romuttaa työttömyyskassajärjestelmä yhteiskunnalle siitä aiheutuvista kuluista piittaamatta.
Toiseksi Kepu haluaa romuttaa työehtosopimusten vähimmäisehtoluonteen ja niiden yleissitovuuden. Työreformi ehdottaa säädettäväksi lakia, joka antaisi jokaiselle työpaikalle oikeuden sopia työehtosopimuksista piittamaatta toisin. Toisinsopimisen olisi oltava mahdollista asioista joista työnantaja ja työntekijä yhteisesti päättävät.
Tähän liittyviä ilmaisujaan Kepu on joutunut toistuvasti tarkentamaan. Ensiksi em. lauseen "työnantaja" ja "työntekijä" sanojen perään on sulkulausekkeissa ilmaantunt sana (osapuoli) kai tarkoittamaan, ettei sentään yksittäisten ihmisten ja työnantajan välisiä sopimuksia tarkoiteta. Sitten selostetaan tällä tarkoitettavan, että jos yksikin työpaikan työntekijä (kättään nostaen) vastustaa sopimista, niin niin ei tehdä. Tässä lähtökohdassa ei ole sen enempää järkeä. Jos jotain paikallisesti sovitaan, sen täytyy heijastaa työntekijöiden yhteistä, enemmistön tukemaa käsitystä eikä yksilöitten satunnaista mieleipiteen ailahtelua. Kepulaiset ovat aivan amatöörejä tällä alueella. He koheltavat kuin sika vatukossa.
Pahinta ay-liikkeen kannalta kuitenkin on, että paikallisen sopimisen toteuttaminen Kepun ehdoilla merkitsee käytännössä pienyritysten työntekijöiden jättämistä isäntävallan alle: paine hyväksyä tes-alitukset on kova, jos vaihtoehtona esitetään työn loppumista tai valikoituvia lopputilejä. Kepu ei toivottavasti ymmärrä mitä se esitti. Jos se tämän ymmärtäen teki, se on äärioikeiston puolue.http://www.keskusta.fi/tietopankki?action=show_document&action_param=465
- KEPU PETTÄÄ AINA!
oivahärkönen kirjoitti:
http://www.keskusta.fi/tietopankki?action=show_document&action_param=465
Tuon linkin takana on kepulaista propagandaa, jota ei usko sokea reettakaan.
Oiva näyttää myös unohtaneen, että hänen idolinsa Anneli Jäätteenmäki sanoutui täysin ja kokonaan yksikäsitteisesti irti työreformista. - oivahärkönen
KEPU PETTÄÄ AINA! kirjoitti:
Tuon linkin takana on kepulaista propagandaa, jota ei usko sokea reettakaan.
Oiva näyttää myös unohtaneen, että hänen idolinsa Anneli Jäätteenmäki sanoutui täysin ja kokonaan yksikäsitteisesti irti työreformista.... sanoutui irti työreformista, kun Lipponen ja ihalaiset olivat saaneet ihmiset aidosti uskomaan, että se on työläisen surma. Monikaan ei itse ollut tutustunut aiheeseen. Anneli halusi lopettaa keskustelun aihaeesta kun ei kerran kelvannut hallitusrauhan aikaansaamiseksi. Lupasihan Ahokin sen upottaa Atlantiin Amerikan reissullaan.
On siellä ryöreformissa sellainenkin ehdotus, että ansiosidonnainen työttömyysturva pitäisi keskittää Kelaan sairausvakuutuksen tapaan tai ainakin yhteen riippumattomaan kassaan. Nythän se on kalliisti järjestetty kymmenissä kassoissa, jotka toimivat jonkin ammattiliiton kanssa samassa osoitteessa. Tosin erillinen Loimaan kassa on saanut suuren jalansijan.
Liitot luovat sellaisen mielikuvan, että kyseessä on liiton kassa ja rahat ovat liiton työttömyysturva sekä kassan jäsenyys tulee liiton jäsenyyden myötä.
Liitot eivät pane senttiäkään siihen kassaan rahaa eikä tarvitse olla liiton jäsen ollakseen kassan jäsen. Turva rahoitetaan 95 prosenttisesti valtion ja työnantajien varoilla sekä 5 % tulee vakuutetun itse maksamasta jäsenmaksusta. Laki edellyttää, että työttömyyskassojen pitää olla täysin riippumattomia ammattiliitoista.
Jos kassojen toiminta järkeistettäisiin ja vietäisiin liiton herrojen läheltä pois, niin näiden ay-pomojen valtaa kyllä rapistuisi, kun kansa tajuaisi, ettei kassoilla ole mitään tekemistä liiton kanssa. Nykyinen tilanne perustuu hämäykseen ja valheeseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
6 kW saunan lämmityksestä kohta 10 euron lisämaksu / kerta
Kokoomuslainen sähköyhtiöiden hallitsema Energiavirasto ehdottaa 5 kW:n rajaa, jonka ylittämisestä tulee lisämaksu. Tark1475564Minja jytkyttää vas.liiton kannatusta ylöspäin
Alkaa raavaat duunarimiehetkin palaamaan vasemmistoliiton kannattajiksi. Eduskunnassahan on vain kaksi työntekijöiden p1383627"Mitä sä nainen tuot sitten pöytään" ?
Jos mies provaidaa ja suojelee... Pitääkö miesten kysyä tuollaisia?1263369Ekologinen kommunismi tulee voittamaan fossiilikapitalismin
Kiina on mahtitekijä uusiutuvien energialähteiden kehityksessä, ja Trump osoitus viimeisestä öljyn perään itkemisestä, m363223Mies, kerro minulle vielä jotakin aivan uniikkia
ja ainutlaatuista minkä vain me kaksi voisimme ymmärtää jos olemme sen kokeneet ja eläneet, jotta ihan varmasti tietäisi452752Oikeistopuolueiden kannatus vain 37,8 %, vasemmiston 43,0 %
Keskustaan jää 17,4 prosenttia ja loput ovat sitten mitä ovat. Mutta selvästikin Suomen kansa on vasemmalle kallellaan.512314- 242250
Hyviäkin uutisia tulossa, hallinto-oikeus asettaa toimeenpanokieltoon
Hyvinvointitalon työmaa pysähtyy. Rillankivi+energia ja vesi kytkyrahanpesu stoppaa. Tytäryhtiöiden hallitusjäsenet+kon2302202prööt prööt nyt ottaa vihervassaria pattiin!
Korvatkaa R kirjaimet L kirjaimilla ja sanokaa ääneen "Jari Kurri etsii pakoputkiautossaan jarruja".111944Gallup: Mikä on ollut mielestäsi paras tv-sarja ikinä?
Gallup: Mikä on ollut mielestäsi paras tv-sarja ikinä? Onko se joku suomalainen viihdepläjäys, brittirikossarja, amerikk931826