Mistä tunnistat ja mitä sinulle tarkoittavat kemia, oikeanlainen vetovoima, sukulaissielu? Miten tuo näkyy parisuhteessa? Miten ylläpidät, että vetovoima säilyy myös pitkässä suhteessa?
Sukulaissielu,kemia, vetovoima
Anonyymi
19977
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Luulin jo hänessä löytäneeni sukulaissielun, mutta pettyä sain siinä. Parisuhteessa tärkeintä on molemmin puolinen rakkaus ja luottamus. Kunnioitus kumppania kohtaan huonoinakin hetkinä. Siitä syntyy vetovoima molemmin puolin ja pysyy yllä, jos kumpainenkin siihen sitoutuu. Ne arjen pienet teot ja huomaavaisuudet, toisen hyväksyminen ja tunne ymmärretyksi tulemisesta.
Mulle hyvä, toimiva kemia on sitä ollaan samalla aaltopituudella, ymmärtää mitä toinen tarkoittaa jo puolesta sanasta, arvot ja huumori kohtaavat, ei tarvitse vääntää asioita rautalangasta. Tuntee sen että molemmat viihtyvät toistensa seurassa ja arvostavat toisiaan, ja tunnelma on välitön. Tämä kaikki voi löytyä vaikka aluksi ajattelisi ettei sen ihmisen kanssa ole mitään yhteistä.
Parasta on se kun toisen pelkkä läsnäolo aiheuttaa hyvänolontunteen. Sellainen olo että on kotona. Vetovoima on huikeaa, riittää kun katsoo toista tietyllä tavalla niin alkaa tekemään mieli. Ja se että ei pysty pitämään näppejä erossa. Sukulaissielusta en tiedä mitään.
Joo toi on ihanaa ja se tunne kun
Kaipaa toisen kosketusta
Että saa koskettaa ja kuinka
Voi viihtyä tunteja siinä toisen sylissä.
Minusta olisi aika pitkä aika olla tunteja yhteen menoon jonkun sylissä, voisi ehkä tulla jo vähän ahdistava olo, kun toinen pitäisi kiinni niin kauan, vähempikin aika riittää, tai välillä voi olla hengitystilaa.
Vetovoima on se tunne, mikä saa haluamaan fyysistä kosketusta, ja seksiä kyseisen ihmisen kanssa, sekä hänen läsnäoloaan muutenkin, helppo erottaa muista tunteista, minä en ainakaan muuten tunne pahemmin halua mihinkään lääppimiseen ja muuhun kosketteluun.
Minä siis oletin, että tässä tarkoitettiin rakastavaisten välistä fyysistä vetovoimaa, kun henkisestihän voi synkata myös ystävien kanssa, ja yleensä synkkaakin, siitä vaan puuttuu tuo fyysinen vetovoima.
Tietenkin tarkoitettiin rakastavaisia. Toisekseen kyllähän siitä wc ja syömään liikuttaisiinkin. Tarkoitin kaipausta ja vetovoimaa, kun toinen vetää mangneetinlailla puoleensa ja haluaa katsella ja kosketella toista koko ajan. Sellaista kaipuuta toisen iholle, että on päästävä koskemaan ja kumpikin kokee samoin. Oon sellaisen kokenut useammankin kerran ja ikävä on sellaista läheisyyttä..
Mun mielestä se ei ihan ole kemiaa vaan ennemmin alkuhuumaa...
Oon sen kokenut pitemmässä parisuhteessakin, kun on oltu erossa ja nähdään taas. Pisimmällään toi alkuhuuma kesti kahdeksan vuotta..
Kestäähän se vaikka ikuisesti, jos toista näkee vain harvoin. Aina perhosia vatsassa, jos ei ole toista nähnyt pitkään aikaan. Yhteenmuutto ja ainainen yhdessä olo tappaa kaikki tunteet, odottakaahan vaan. Ei siinä kauan kestä, kun se arki sieltä koittaa ja kaikki toisen piirteen ärsyttää ihan vi**sti.
Ok. Hieno asenne sulla. 👍
Ai no me asuttiin kyllä yhdessä erossa oltiin työpäivän, harrastusten ym ajan ja alkuhuuma kesti kahdeksan vuotta.
Eli siis meillä on meneillään 9 vuoden alkuhuuma, ei paha! Ja asutaankin vielä yhdessä. Töissä käydään molemmat eli ihan täys-symbioosi ei ole kyseessä.
Niin, minä tiedän kyllä millaista vetovoima on, mutta en tykkää kumminkaan olla liimattuna kiinni toisessa jatkuvasti, siinä ei voi keskittyä mihinkään muuhun, ja haluan myös keskustella, ja tehdä yksinkin asioita, en myöskään tykkää siitä, jos toinen keskeyttää koskettelemalla aina, kun vaikka kerron jotain tärkeää, tai luen kirjaa, tai muuta vastaavaa, silloin voin joskus lievästi ärsyyntyäkin, mutta kyllä koskettaminen tietty tuntuu hyvältä, ja välillä voi olla liimattunakin, mutta ei tuntikausia yhteen menoon, ehkä mieluummin useammin lyhyesti, silloin kun spontaanisti tulee sellainen halu, kuin kerralla kauhean kauan.
Sun kirjoitusta on tosi rasittavaa lukea. Voitko käyttää pisteitä.
Näitä ajatuksia lueskelen ja tulee haikea olo, yksin tässä ollu monen monta vuotta.. ja saa nähdä tuleeko enää ketään..
Mulle on tärkeää olla läheinen oman kullan kanssa ja töistä kotiuduttaessa loppu ilta olisi mukava viettää siinä sylikkäin. Harrastuksia saa olla, itsellä niin ole kuin neulominen ja ruuan laittoa.
Pahalta tuntuisi toisen suuttuminen, jos hän lähestyessä suuttuisi. Ymmärrän toki jos puhuu puhelua virastoon tai vanhemmilleen, siihen en menisi sotkemaan.
Voin käyttää joskus, mutta en aina käytä, kun kirjoitan monesti nopeasti kuin puhuisin, eikä puheessakaan aina ole pisteitä. Ei tullut mieleenikään, että tuollainen voisi häiritä näin lyhyissä teksteissä.
Minua muuten rasittaa sellainen tyyli, että huomautellaan joka pikkuasiasta, mutta ei sillekään voi mitään, että jotkut vaan ovat sellaisia luonteeltaan.
Niin, tulee kaikenlaisia tunnelmia muiden kirjoituksista. Toivottavasti kohtaat pian sen oikean, nyt on vaikea kohdata uusia ihmisiä koronan vuoksi, mutta pian varmaan tulee joku rokote.
Minä en tarkoittanut, että suutun jotenkin isosti, jos minut keskeytetään, vaan saatan joskus ärsyyntyä lievästi, ja sanoa jotain tyyliin "älä lääpi jatkuvasti", tai työntää käden pois. Minä en tarvii jatkuvaa kosketusta, vaikka olisin rakastunut, olen aika itsenäinen, mutta nämäkin asiat on yksilöllisiä.
Mua taas ärsyttää kun kukaan ei voi myöntää, ettei oo ikinä ollu mitään kemiaa.. Veikkaan ettei läheskään kaikille oo tullu vastaan..