Poiju köyden mitoitus.

Kun nyt ollaan purjehduspalstalla, ei moottorin painolla ole juuri mitään merkitystä veneen kokonaispainoissa eikä polttoainetankkiin todellakaan mahdu 300 kg vaan lähinnä 20-50 kg 3 tn veneessä.

Poijuköyttä on helppo jatkaa sen kerran kun 15-20 m ei riitä. Tietysti kelalla olevaa köyttä ei ole helppo jatkaa.

En ole vielä ikinä tavannut paikkaa, jossa 20 m ei riittäisi poijuun. Yhden paikan muistan, jossa 15 oli hituisen nafti. Yli 20 vuotta ja n. 100 satamaa (OK, ei läheskään kaikissa poijuja vaan monessa tolppia, aisoja tai peräankkuri).

Alkuperäinen kysyjä.

Kyllä se on aika huono tilanne jos köysi loppuu kesken varsinkin jos köysi kelalla. Tulee niitä ylimääräisiä kohelluksia satamaan tultaessa. Kerran rantautuessa vanhalla veneellä loppui köysi (Isovasikkasaari espoo) eikä yhtään köyttä valmiina sitloodassa. Siitä sitten ison skuutilla jatkoin kun oli siinä valmiina. Ihanteellinen poijuköysi olisi varmaan 25m 14mm mutta tuollaista kösikelaa ei taida olla missään.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäinen kysyjä.

Kyllä se on aika huono tilanne jos köysi loppuu kesken varsinkin jos köysi kelalla. Tulee niitä ylimääräisiä kohelluksia satamaan tultaessa. Kerran rantautuessa vanhalla veneellä loppui köysi (Isovasikkasaari espoo) eikä yhtään köyttä valmiina sitloodassa. Siitä sitten ison skuutilla jatkoin kun oli siinä valmiina. Ihanteellinen poijuköysi olisi varmaan 25m 14mm mutta tuollaista kösikelaa ei taida olla missään.

Lue lisää

Paljonkos sitä köyttä silloin meni? Edelleenkin ihmettelen, missä muka poiju olisi niin kaukana, että köyttä tarvitaan 20 m?

Anonyymi kirjoitti:

En ole vielä ikinä tavannut paikkaa, jossa 20 m ei riittäisi poijuun. Yhden paikan muistan, jossa 15 oli hituisen nafti. Yli 20 vuotta ja n. 100 satamaa (OK, ei läheskään kaikissa poijuja vaan monessa tolppia, aisoja tai peräankkuri).

Lue lisää

Se riippuu myös veneen pituudesta. 3-tonninen vene on varmaan 8-metrinen. 12-metrisen veneen perä on 4 metriä lähempänä poijua. Ja vähän tylsähän se on lennossa pidentää narua. Toinen seikka on laituriin tulo. Mä tulen usein yksin laituriin. Silloin jätän köysikelan yksikseen rullailemaan, kun käyn kiinnittämässä keulan. Narua tarvitaan silloin enemmän, kunnes se saadaan vedettyä sisään. Mutta olet varmaan oikeassa, että 90% arvio on metsässä. Ehkä se on 98%.

Anonyymi kirjoitti:

En ole vielä ikinä tavannut paikkaa, jossa 20 m ei riittäisi poijuun. Yhden paikan muistan, jossa 15 oli hituisen nafti. Yli 20 vuotta ja n. 100 satamaa (OK, ei läheskään kaikissa poijuja vaan monessa tolppia, aisoja tai peräankkuri).

Lue lisää

Minäkään en ymmärrä, että missä 15 metriä ei riittäisi poijuköydeksi. 26 jalkainen vene on 8 noin metriä pitkä, keula täytyy jättää sen puolisen metriä laiturista, eli siitä poijuköyteen saa sidontavaran. Eli poijun pitää olla vähintään 23 metrin päässä rannasta ennen kuin 15 m poijuköysi loppuu. Silloin puhutaan jo paikasta, missä niin pienellä veneellä kiinnittyminen ei ole järkevää tai miellyttävää poijun varaan, vaan esimerkiksi ankkuroituminen voi olla mielyttävämpi kiinnittymistapa.

Ankkuriköysi saa mielellään olla sen 60 metriä, jolloin pystyy nyrkkisäännön mukaan ankkuroimaan noin 15 metrin syvyisessä vedessä, mutta silloinkin puhutaan käytännössä siitä, että ankkurin saa vahingossa tiputtaa hieman liian aikaisin ankkuroituessa kaverin mökkilaituriin maksimissaan 3 metrin syväyksen omaavaan laituriin.

Lisäksi ihmettelen noita esitetettyjä poijukiinnityksen vaatimia voimia. Miten maksimissaan huvivenepuolella käytetty poijupaino, joka ihan maksimissaan painaa 200 kiloa, usein jopa betonipaino, joka veden alla painaakin 40 kg, voisi aiheuttaa edes 1000 kilon vetokuorman?

Mutta paksummat ja pinnaltaan miellyttävät köydet ovat kyllä käyttömukavuudeltaan parhaat.

P. S. Aisakiinnityksessä kuormat ovat todella korkeita, eli silloin köysien kestävyyskerrointa pitää nostaa, ei laskea kuten pojukiinnityksessä! Paksu köysi on kuitenkin aina (johonkin rajaan saakka) se mielyttävin käytettävyydeltään.

Anonyymi kirjoitti:

En ole vielä ikinä tavannut paikkaa, jossa 20 m ei riittäisi poijuun. Yhden paikan muistan, jossa 15 oli hituisen nafti. Yli 20 vuotta ja n. 100 satamaa (OK, ei läheskään kaikissa poijuja vaan monessa tolppia, aisoja tai peräankkuri).

Lue lisää

Ottaisin ehdottomasti 30 m köyden ja mielellään kaksi. Esim. maarianhaminassa ja Borstössä on poijut todella kaukana jos esimerkkiä kaipaat - kyllä niitä paikkoja on, joissa poju on yli 35 m päässä laiturista yllättävän paljon.

2 * 30 m 14mm köyttä. Eikä kelalle vaan ihan normaalisti vyyhdille - tällöin köysiä on helppo käyttää myös luonnonsatamissa jne.

Laskin yksi päivä minkä verran itselläni on kiinnitysköysiä omassa veneessäni (37ft vene). Ankuriköydet kettinkeineen mukaanlaskettuna yli 300 metriä. Kyllä niitä köysiä ana tarvitaan varsinkin, jos pitää luonnonsatamista ja on välillä luonnonsatamissa vähän kovemmallakin tuulella.

Anonyymi kirjoitti:

Minäkään en ymmärrä, että missä 15 metriä ei riittäisi poijuköydeksi. 26 jalkainen vene on 8 noin metriä pitkä, keula täytyy jättää sen puolisen metriä laiturista, eli siitä poijuköyteen saa sidontavaran. Eli poijun pitää olla vähintään 23 metrin päässä rannasta ennen kuin 15 m poijuköysi loppuu. Silloin puhutaan jo paikasta, missä niin pienellä veneellä kiinnittyminen ei ole järkevää tai miellyttävää poijun varaan, vaan esimerkiksi ankkuroituminen voi olla mielyttävämpi kiinnittymistapa.

Ankkuriköysi saa mielellään olla sen 60 metriä, jolloin pystyy nyrkkisäännön mukaan ankkuroimaan noin 15 metrin syvyisessä vedessä, mutta silloinkin puhutaan käytännössä siitä, että ankkurin saa vahingossa tiputtaa hieman liian aikaisin ankkuroituessa kaverin mökkilaituriin maksimissaan 3 metrin syväyksen omaavaan laituriin.

Lisäksi ihmettelen noita esitetettyjä poijukiinnityksen vaatimia voimia. Miten maksimissaan huvivenepuolella käytetty poijupaino, joka ihan maksimissaan painaa 200 kiloa, usein jopa betonipaino, joka veden alla painaakin 40 kg, voisi aiheuttaa edes 1000 kilon vetokuorman?

Mutta paksummat ja pinnaltaan miellyttävät köydet ovat kyllä käyttömukavuudeltaan parhaat.

P. S. Aisakiinnityksessä kuormat ovat todella korkeita, eli silloin köysien kestävyyskerrointa pitää nostaa, ei laskea kuten pojukiinnityksessä! Paksu köysi on kuitenkin aina (johonkin rajaan saakka) se mielyttävin käytettävyydeltään.

Lue lisää

Kaupallisissa satamissa poijupainot on tyypillisest 1000 kg. En usko, että missään on 200 kg painoja. Esim. meillä omassa satamassa painot on 1500 kg betonista.

Anonyymi kirjoitti:

Kaupallisissa satamissa poijupainot on tyypillisest 1000 kg. En usko, että missään on 200 kg painoja. Esim. meillä omassa satamassa painot on 1500 kg betonista.

"Esim. meillä omassa satamassa painot on 1500 kg betonista."

Eli painavat vedessä 300 kg. Miksi ette käytä puuta, se olisi ympäristöystävällisempää?

Betoni on kaikissa mmuodoissaan lähes kelluvaa, ellet sitä aikaisemmin tiennyt...

Anonyymi kirjoitti:

"Esim. meillä omassa satamassa painot on 1500 kg betonista."

Eli painavat vedessä 300 kg. Miksi ette käytä puuta, se olisi ympäristöystävällisempää?

Betoni on kaikissa mmuodoissaan lähes kelluvaa, ellet sitä aikaisemmin tiennyt...

Lue lisää

Betonin tiheys on raudoitettuna n. 2500 kg/m3. Siis kuution kalikka on massaltaan 2500 kg ja vesi aiheuttaa siihen 1000 kg nosteen eli vedessä punnittuna 1500 kg. Siis 60% ilmassa punnitusta.

Massalla on hitautta, joka edesauttaa paikallaan pysymistä. Pelkkä paino vedessä ei siis ratkaise.

Meillä satamassa poijupainot betonia 1500 kg myös. Yhdestä veneestä vääntyi suoraksi 500 kg kestäväksi luvattu poijukoukku tuollaiseen poijuun kiinnitettynä.

Anonyymi kirjoitti:

Ottaisin ehdottomasti 30 m köyden ja mielellään kaksi. Esim. maarianhaminassa ja Borstössä on poijut todella kaukana jos esimerkkiä kaipaat - kyllä niitä paikkoja on, joissa poju on yli 35 m päässä laiturista yllättävän paljon.

2 * 30 m 14mm köyttä. Eikä kelalle vaan ihan normaalisti vyyhdille - tällöin köysiä on helppo käyttää myös luonnonsatamissa jne.

Laskin yksi päivä minkä verran itselläni on kiinnitysköysiä omassa veneessäni (37ft vene). Ankuriköydet kettinkeineen mukaanlaskettuna yli 300 metriä. Kyllä niitä köysiä ana tarvitaan varsinkin, jos pitää luonnonsatamista ja on välillä luonnonsatamissa vähän kovemmallakin tuulella.

Lue lisää

Missä Maarianhaminassa poijut ovat kaukana? Länsisatamassa 15 m köysi on riittänyt kaksinkerroin (siis 7 m olisi riittänyt) ja itäsatamassa on ollut tolpat tai aisat.

Borstössä myös on tuo 15 m riittänyt, tosin siellä poiju oli ikävän kaukana, niin että tuuli painoi veneen vinoon. Ei kuitenkaan ongelmaa tuon 15 m köyden riittävyydessä.

Anonyymi kirjoitti:

Minäkään en ymmärrä, että missä 15 metriä ei riittäisi poijuköydeksi. 26 jalkainen vene on 8 noin metriä pitkä, keula täytyy jättää sen puolisen metriä laiturista, eli siitä poijuköyteen saa sidontavaran. Eli poijun pitää olla vähintään 23 metrin päässä rannasta ennen kuin 15 m poijuköysi loppuu. Silloin puhutaan jo paikasta, missä niin pienellä veneellä kiinnittyminen ei ole järkevää tai miellyttävää poijun varaan, vaan esimerkiksi ankkuroituminen voi olla mielyttävämpi kiinnittymistapa.

Ankkuriköysi saa mielellään olla sen 60 metriä, jolloin pystyy nyrkkisäännön mukaan ankkuroimaan noin 15 metrin syvyisessä vedessä, mutta silloinkin puhutaan käytännössä siitä, että ankkurin saa vahingossa tiputtaa hieman liian aikaisin ankkuroituessa kaverin mökkilaituriin maksimissaan 3 metrin syväyksen omaavaan laituriin.

Lisäksi ihmettelen noita esitetettyjä poijukiinnityksen vaatimia voimia. Miten maksimissaan huvivenepuolella käytetty poijupaino, joka ihan maksimissaan painaa 200 kiloa, usein jopa betonipaino, joka veden alla painaakin 40 kg, voisi aiheuttaa edes 1000 kilon vetokuorman?

Mutta paksummat ja pinnaltaan miellyttävät köydet ovat kyllä käyttömukavuudeltaan parhaat.

P. S. Aisakiinnityksessä kuormat ovat todella korkeita, eli silloin köysien kestävyyskerrointa pitää nostaa, ei laskea kuten pojukiinnityksessä! Paksu köysi on kuitenkin aina (johonkin rajaan saakka) se mielyttävin käytettävyydeltään.

Lue lisää

Hyvin pohjaan asettunut 1000 kilon paino ei välttämättä liikahda 2000 kilon kuormituksella. 200 kiloa painavaa betonipainoa en ole ikinä nähnyt. Missä sellaisia on?

Anonyymi kirjoitti:

"Esim. meillä omassa satamassa painot on 1500 kg betonista."

Eli painavat vedessä 300 kg. Miksi ette käytä puuta, se olisi ympäristöystävällisempää?

Betoni on kaikissa mmuodoissaan lähes kelluvaa, ellet sitä aikaisemmin tiennyt...

Lue lisää

No meillä on pulpettiveneen poiju sidottu pohjamudissa olevaan uppotukkiin (vanha kaatunut kiinnitystolppa). Hyvin toimii.

Anonyymi kirjoitti:

Betonin tiheys on raudoitettuna n. 2500 kg/m3. Siis kuution kalikka on massaltaan 2500 kg ja vesi aiheuttaa siihen 1000 kg nosteen eli vedessä punnittuna 1500 kg. Siis 60% ilmassa punnitusta.

Massalla on hitautta, joka edesauttaa paikallaan pysymistä. Pelkkä paino vedessä ei siis ratkaise.

Meillä satamassa poijupainot betonia 1500 kg myös. Yhdestä veneestä vääntyi suoraksi 500 kg kestäväksi luvattu poijukoukku tuollaiseen poijuun kiinnitettynä.

Lue lisää

Meillä on myös mennyt noita hakoja rikki. Toki betonissa on raudat. Ja kyllä se betoni paino jonkin verran uppoaa pohjaan. Tietysti jos on kalliopohjassa vastassa, niin se on sitten toinen juttu. Meillä mutainen pohja.

Anonyymi kirjoitti:

Missä Maarianhaminassa poijut ovat kaukana? Länsisatamassa 15 m köysi on riittänyt kaksinkerroin (siis 7 m olisi riittänyt) ja itäsatamassa on ollut tolpat tai aisat.

Borstössä myös on tuo 15 m riittänyt, tosin siellä poiju oli ikävän kaukana, niin että tuuli painoi veneen vinoon. Ei kuitenkaan ongelmaa tuon 15 m köyden riittävyydessä.

Lue lisää

Itäsatamassa on tosi kaukana siellä viimeisissä laitureissa. Borstössä mulla ei riittänyt 40 m köysi tuplana. Toisella puolella (länsi) on Borstössä poijut lähempänä laituria. Barösundissakin osa poijuista on tosi kaukana ja kireällä painolla/kettingillä.

Köysiä ei mielestäni ole koskaan liikaa tai liian pitkiä. Tykkään itse laittaa kaksinkertaisena köydet tyypillisesti. Tämä helpottaa jos on vähänkin keliä tms. Sitten köysiä on hyvä olla tuplat, koska oikein kunnon kelillä on hyvä jos saa veneen kiinnitettyä kahteen poijuun. Enitenhän köysiä tarvitsee luonnonsatamissa erilaisiin springi yms. virityksiin jos ei halua lähteä sivutuulta karkuun.

Anonyymi kirjoitti:

Itäsatamassa on tosi kaukana siellä viimeisissä laitureissa. Borstössä mulla ei riittänyt 40 m köysi tuplana. Toisella puolella (länsi) on Borstössä poijut lähempänä laituria. Barösundissakin osa poijuista on tosi kaukana ja kireällä painolla/kettingillä.

Köysiä ei mielestäni ole koskaan liikaa tai liian pitkiä. Tykkään itse laittaa kaksinkertaisena köydet tyypillisesti. Tämä helpottaa jos on vähänkin keliä tms. Sitten köysiä on hyvä olla tuplat, koska oikein kunnon kelillä on hyvä jos saa veneen kiinnitettyä kahteen poijuun. Enitenhän köysiä tarvitsee luonnonsatamissa erilaisiin springi yms. virityksiin jos ei halua lähteä sivutuulta karkuun.

Lue lisää

Noilla nyt tietysti ei ole mitään merkitystä, jos ei koskaan rantaudu luonnonsatamiin. Enemmistö taitaa olla sellaisia.

Mutta minusta tuplaköysi, siis juoksuköysi poijuköytenä ei ole hyvä idea. Köysi on PALJON hankalampi laittaa, poislähtiessäkin on riskiä, että se sotkeutuu potkuriin tms. ja lisäksi köysi hankautuu poijulenkissä. En kyllä kannata sitä muissakaan kohdissa, koska joustimet eivät toimi silloin kunnolla. Sen sijaan se on kätevä poislähtiessä, kun vaihtaa viimeiseksi kiinni jäävän laituriköyden tilalle juoksuköyden, jonka saa irti veneestä lähtemättä.

Anonyymi kirjoitti:

Ottaisin ehdottomasti 30 m köyden ja mielellään kaksi. Esim. maarianhaminassa ja Borstössä on poijut todella kaukana jos esimerkkiä kaipaat - kyllä niitä paikkoja on, joissa poju on yli 35 m päässä laiturista yllättävän paljon.

2 * 30 m 14mm köyttä. Eikä kelalle vaan ihan normaalisti vyyhdille - tällöin köysiä on helppo käyttää myös luonnonsatamissa jne.

Laskin yksi päivä minkä verran itselläni on kiinnitysköysiä omassa veneessäni (37ft vene). Ankuriköydet kettinkeineen mukaanlaskettuna yli 300 metriä. Kyllä niitä köysiä ana tarvitaan varsinkin, jos pitää luonnonsatamista ja on välillä luonnonsatamissa vähän kovemmallakin tuulella.

Lue lisää

Meidän vene puoli metriä lyhyempi (purjevene). Köysiä:
-n. 23-metrinen poijuköysi kelalla (aina on riittänyt)
-50-metrinen (muistaakseni) liina kelalla peräankkuria varten (3 m kettinkiä jatkeena)
-kaksi noin. 5-metristä keulaköyttä
-40-metrinen (muistaakseni) lyijypainotettu ankkuriköysi (tässäkin kolmisen metriä kettinkiä jatkeena) pääankkurille
-pari n. kymmenmetristä irtoköyttä kaikenlaisiin tilanteisiin, esim. juoksuköydeksi helpottamaan lähtöjä ja aisapaikoissa peräköydeksi.

Yhteensä siis n. 150 metriä, jos liina lasketaan mukaan, alle 100, jos ei lasketa. Hyvin on noilla jo viitisentoista vuotta pärjätty. Kiinnitytään vain paikkoihin, joissa vähintään laituri, muutama yö kesässä menee ankkurissa. En ole koskaan keksinyt, miksi ihmeessä kiinnittyä luonnonsatamiin, mitä siellä rannassa muka on?

Hyvin on noilla viitisentoista vuotta pärjätty,

Anonyymi kirjoitti:

Meidän vene puoli metriä lyhyempi (purjevene). Köysiä:
-n. 23-metrinen poijuköysi kelalla (aina on riittänyt)
-50-metrinen (muistaakseni) liina kelalla peräankkuria varten (3 m kettinkiä jatkeena)
-kaksi noin. 5-metristä keulaköyttä
-40-metrinen (muistaakseni) lyijypainotettu ankkuriköysi (tässäkin kolmisen metriä kettinkiä jatkeena) pääankkurille
-pari n. kymmenmetristä irtoköyttä kaikenlaisiin tilanteisiin, esim. juoksuköydeksi helpottamaan lähtöjä ja aisapaikoissa peräköydeksi.

Yhteensä siis n. 150 metriä, jos liina lasketaan mukaan, alle 100, jos ei lasketa. Hyvin on noilla jo viitisentoista vuotta pärjätty. Kiinnitytään vain paikkoihin, joissa vähintään laituri, muutama yö kesässä menee ankkurissa. En ole koskaan keksinyt, miksi ihmeessä kiinnittyä luonnonsatamiin, mitä siellä rannassa muka on?

Hyvin on noilla viitisentoista vuotta pärjätty,

Lue lisää

Itse suosin saariston luonnonsatamia ja helppokäyttöisiä lyhyitä köysiä. Pääasia että köyttä on metreissä riittävästi, niitä pätkiä on helppo jatkaa tarvittaessa. Merkittävästi yli 20m mene kömpelöksi käsitellä ellei ole liinakela. Mikään kiinnitysköysi ei ole yhteen käyttöön dedikoitu ja jokaiseen käyttöön löytyy varaköysi.

Anonyymi kirjoitti:

Itse suosin saariston luonnonsatamia ja helppokäyttöisiä lyhyitä köysiä. Pääasia että köyttä on metreissä riittävästi, niitä pätkiä on helppo jatkaa tarvittaessa. Merkittävästi yli 20m mene kömpelöksi käsitellä ellei ole liinakela. Mikään kiinnitysköysi ei ole yhteen käyttöön dedikoitu ja jokaiseen käyttöön löytyy varaköysi.

Lue lisää

No ei se niin helppoa ole jatkaa narua laituria lähestyttäessä, kun poijuhaka on jo kiinni. Kyllä siinä voi tulla vähän kiire.

Anonyymi kirjoitti:

No ei se niin helppoa ole jatkaa narua laituria lähestyttäessä, kun poijuhaka on jo kiinni. Kyllä siinä voi tulla vähän kiire.

No sen näkee lähestyttäessä että laittaa sen jatkon valmiiksi kiinni. Harvassa on kuitenkin ne paikat, 24m on kaikkialla riittänyt jossa olen käynyt. Luonnonsatamaan rantautuessa tarvitaan usein pitkiä köysiä, mutta helpompi se rantautuminen on tehdä lyhyellä, heittää köysiä maihin ja jatkaa kun tekee lopullisen päätöksen mihin se vene kiinni laitetaan. Lähtiessäkin köysien niputtaminen on helpompaa ja nopeampaa kun ne on pätkissä.

Anonyymi kirjoitti:

Paljonkos sitä köyttä silloin meni? Edelleenkin ihmettelen, missä muka poiju olisi niin kaukana, että köyttä tarvitaan 20 m?

Eilen olin Jurmossa kiinni aallonmurtajassa. Matka poijusta veneen perään oli 15m. Vene voisi olla 3 metriä lyhyempi, nyt oli 11m. Kela oli metrin eteenpäin veneen perästä. Köyttä tarvitaan veneessä minimissään 2m. Poijussa tarvitaan 0,5m solmuun. Tuosta tulee lyhyemmällä veneellä 21,5m minimipituus poijuköydelle.

Venettä ei olla nostamassa ylös tuolla poiju köydellä. Paljonko tuuli voi aiheuttaa vetoa tuohon köyteen kiloina ottaen huomioon vielä poijun nosteen joka hidastaa nykäisyä?

Anonyymi kirjoitti:

Venettä ei olla nostamassa ylös tuolla poiju köydellä. Paljonko tuuli voi aiheuttaa vetoa tuohon köyteen kiloina ottaen huomioon vielä poijun nosteen joka hidastaa nykäisyä?

Lue lisää

Väärä kysymys. Ei poijuköyden veto riipu pelkästään tuulesta, vaan siitäkin missä kulmassa köysi on veneeseen nähden ja tuuleen nähden. Esim sivutuulessa veto poijuköydessä voi olla 10...30 kertaa tuulen tuottaman voiman verran, jos poijuköysi vetää venettä lähes suoraan taaksepäin, eikä sivulle vastatuuleenpäin.
Tuulen voima taas riippuu tuulennopeuden lisäksi veneen koosta ja muodosta, sekä suunnasta josta tuuli veneeseen nähden puhaltaa. Ei siihenkään löydy yksinkertaista ja kohtuullisen tarkkaa mallia mikä pätisi jokaiseen veneeseen, vaan vaihtelua venekohtaisesti on varsin paljon.
Lisävaikeutta tulee siitä että tuuli saa veneen liikkeelle, ja suurin voima köydessä syntyy veneen pysähtyessä, se riippuu siksi varsin mplajon pysäytysmatkasta. Josveneen liike on metrin ja pysäytys vain sentin, tulee voima moninkertaiseksi joustoista huolimatta, tai pikemminkin niiden seurauksena!

Kannattaako poijuköysi valita sillä periaatteella, ettei sen tarvitse kestää kovaa tuulta?

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaako poijuköysi valita sillä periaatteella, ettei sen tarvitse kestää kovaa tuulta?

Niin, määrittele kova tuuli. Toki kiinitysratkaisujen pitää olla sellaiset, että ne kestvät ajateltavissa olevat olosuhteet. Mutta esim Suomessa ei varmaankaan tarvitse varautua hurrikaaneihin ja yleensä poijupaikat eivät ole avotuulille alttiita, joskin tällaisiakin paikkoja toki on. Lisäksi aloittaja sanoi, että hänellä on myös 14 mm köysi, jos tarve on eikä muutenkaan poijussa olla mitenkään jatkuvasti. Eli jos sääennuste lupaa reilumpaa sivutuulta avopaikassa, niin voi laittaa vaikka kaksi köyttä.

Uuden köyden murtolujuus voi olla reilusti enemmänkin. Sitten 10 v UV ja kulumat päälle, niin se on jotain aivan muuta. Myös käsittely on tärkeää. Siksi 12 mm on ohuehko tuolle veneelle, mutta vielä hyvälaatuisena OK, ainakin väliaikaiseen käyttöön.

Miksi ei olisi 2000kg kestävää kiinnityspaikkaa? Vedon suunta voi olla ratkaiseva, siksi usein veneen nosto knaapeista on kielletty vaikka yksikin niistä kestää vetoa suunniteltuun suuntaan enemmän kuin veneen painon verran. Yhden pienveneen speksejä kun tässä hiljattain lueskelin, niin suurimmaksi sallituksi kokonaismassaksi kuormattuna oli merkitty 1777kg ja knaapin kestoksi 20,9kN. Silti sen knaapien kiinnitykset näyttävät siltä että itse olisin rakentanut tukevammin.

Köysivaatimukset on mitä on, itse mitoitan ne mieluummin knaapeja heikommiksi (mieluummin köysi poikki kuin knaapi irti kannesta) ja vaihdan useammin, mutta ongelmaksi muodostuu riittävän paksun ja heikon köyden löytäminen. Ohutta köyttä on epämiellyttävämpi käsitellä ja solmut menevät piukkaan. Voihan siihen paksuunkin kestävään köyteen laittaa solmun "sulakkeeksi" mutta jää sitten arvailujen varaan heikkeneekö se sillä 30% vai 70%.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ei olisi 2000kg kestävää kiinnityspaikkaa? Vedon suunta voi olla ratkaiseva, siksi usein veneen nosto knaapeista on kielletty vaikka yksikin niistä kestää vetoa suunniteltuun suuntaan enemmän kuin veneen painon verran. Yhden pienveneen speksejä kun tässä hiljattain lueskelin, niin suurimmaksi sallituksi kokonaismassaksi kuormattuna oli merkitty 1777kg ja knaapin kestoksi 20,9kN. Silti sen knaapien kiinnitykset näyttävät siltä että itse olisin rakentanut tukevammin.

Köysivaatimukset on mitä on, itse mitoitan ne mieluummin knaapeja heikommiksi (mieluummin köysi poikki kuin knaapi irti kannesta) ja vaihdan useammin, mutta ongelmaksi muodostuu riittävän paksun ja heikon köyden löytäminen. Ohutta köyttä on epämiellyttävämpi käsitellä ja solmut menevät piukkaan. Voihan siihen paksuunkin kestävään köyteen laittaa solmun "sulakkeeksi" mutta jää sitten arvailujen varaan heikkeneekö se sillä 30% vai 70%.

Lue lisää

Köysien käytännön murtolujuus taitaa olla aika lähellä puolikasta nimellisestä solmujen, kulumisen ja märkyyden takia.

Minkä pienveneen speksi on kyseessä, laita linkki.

Anonyymi kirjoitti:

Köysien käytännön murtolujuus taitaa olla aika lähellä puolikasta nimellisestä solmujen, kulumisen ja märkyyden takia.

Minkä pienveneen speksi on kyseessä, laita linkki.

Lue lisää

Nojuu, jos päästää köydet likaantumaan, märkä köysi hiekkaan jne, niin nopeasti voi kulua punoksen sisältä ettei huomaakaan.

Vene jonka speksejä katselin oli Yamarin 63 HT. Ei mikään soutuvene vaikka pienveneeksi kutsuinkin. Trailerivene olisi ehkä osuvampi nimitys. Ihan paperista manuskaa selailin mutta kaippa se netistäkin löytyy.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ei olisi 2000kg kestävää kiinnityspaikkaa? Vedon suunta voi olla ratkaiseva, siksi usein veneen nosto knaapeista on kielletty vaikka yksikin niistä kestää vetoa suunniteltuun suuntaan enemmän kuin veneen painon verran. Yhden pienveneen speksejä kun tässä hiljattain lueskelin, niin suurimmaksi sallituksi kokonaismassaksi kuormattuna oli merkitty 1777kg ja knaapin kestoksi 20,9kN. Silti sen knaapien kiinnitykset näyttävät siltä että itse olisin rakentanut tukevammin.

Köysivaatimukset on mitä on, itse mitoitan ne mieluummin knaapeja heikommiksi (mieluummin köysi poikki kuin knaapi irti kannesta) ja vaihdan useammin, mutta ongelmaksi muodostuu riittävän paksun ja heikon köyden löytäminen. Ohutta köyttä on epämiellyttävämpi käsitellä ja solmut menevät piukkaan. Voihan siihen paksuunkin kestävään köyteen laittaa solmun "sulakkeeksi" mutta jää sitten arvailujen varaan heikkeneekö se sillä 30% vai 70%.

Lue lisää

Kerran telakoitarssa jäi takapään ohjausköysi kärryn rattaan alle. 10 mm poluesteriskuuttiköydi nspsahti poikki. Luulin knaspeja heikoiksi, mutta köysi oli heikko.

Massallakin on merkitystä allokossa.
Kun köysi on kireällä, veneen liike nykii poijua samaan tapaan kuin nykisi ankkuria.

Anonyymi kirjoitti:

Massallakin on merkitystä allokossa.
Kun köysi on kireällä, veneen liike nykii poijua samaan tapaan kuin nykisi ankkuria.

Poiju joustaa enemmän kuin ankkuri. Poiju on alimitoitettu jos se ei jousta ja toimii käytännössä vain köyden jatkona.

Anonyymi kirjoitti:

Poiju joustaa enemmän kuin ankkuri. Poiju on alimitoitettu jos se ei jousta ja toimii käytännössä vain köyden jatkona.

Kuinka ollakaan, joillakin veneillä saman poijun varsi osoittaa melkein ylöspäin, joillain veneillä ja kovalla tuulella poiju on kokonaan veden alla.

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka ollakaan, joillakin veneillä saman poijun varsi osoittaa melkein ylöspäin, joillain veneillä ja kovalla tuulella poiju on kokonaan veden alla.

Niinpä. Olin Brännskärissä pari viikkoa sitten. Siellä oli länsituulta jotain 7 m/s ja kohtalainen aallokko satamassa. Tuulen puolen poijut oli kaikki syvällä veden alla. Yhteysalus vielä puhalsi potkurivirrat suoraan niiden veneiden kylkeen. Luultavasti sen puolen veneissä nukuttiin paremmin, kun poijuköyttä ei oltu sillä periaatteella, että se todennäköisesti kestää uutena useimmat tilanteet.

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka ollakaan, joillakin veneillä saman poijun varsi osoittaa melkein ylöspäin, joillain veneillä ja kovalla tuulella poiju on kokonaan veden alla.

Ei se linja poijuankkurin ja veneen välissä välttämättä ole suora vaikka poiju kääntyy ja menee pinnan alle. Nykäyksiä se vaimentaa aina kun linja ei ole suora.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se linja poijuankkurin ja veneen välissä välttämättä ole suora vaikka poiju kääntyy ja menee pinnan alle. Nykäyksiä se vaimentaa aina kun linja ei ole suora.

Välttämättä!?!
Linja poijuankkurin ja veneen välissä ei _koskaan_ ole suora vaikka poiju kääntyy ja uppoaa kokonaan pinnan alle.

Mitä mahdat tarkoittaa nykäyksen vaimentamisella?
Esim autojen jousituksessa on kaksi oleellista komponenttia, jousi ja heilahtelun vaimennin, joista jälkimmäistä usein kutsutaan iskariksi, vaikka nimitys on teknisestä näkökulmasta täysin virheellinen. Iskujahan ei vaimenna kumpikaan, mutta jousi ottaa ne vastaan.
Veneen poijukiinnityksessä poiju toimii sekä heilahtelunvaimentimen että jousen tapaan. Nykäyksiä se ei siis vaimenna, mutta lisää joissain tilanteissa kuormituksia heilahtelunvaimentimena toimimisen takia (poijun virtausvastus sen liikkuessa ja kiihtyessä vedessä). Poijun kiihtymisen seurauksena myls sen viereinen vesi kiihtyy, ja se edellyttää huomattavaa voimaa veden suuresta massasta johtuen, sen mukan kiihtyvällä vedellä on paljon suurempi massa kuin itse pojun massa on. Jousena toimisessaan poiju alentaa kuormia poijuköydessä, mutta suuntaa samalla poijuankkuriin kohdistuvan vedon enemmän yläviistoon.

Ankkuriköysi on minulla muovisessa betonisaavissa istuinkaukalon boksissa. Juoksee sieltä loistavasti ja nopeasti saa takaisin. Köysi 8 lyötyä, jolloin ei menevä sotkuun.

Poijuköyteen en tuollaista kaipaa. Irtoköysi toimii ja 15-20 m riittää.

Kelalla se on aina automaagisesti järjestyksessä ja juoksee täydellisesti ulos kun on sopivaan paikkaan asennettu ja yhtälailla suojassa auringolta.

Samaa mieltä - nuo kelat on ihan hanurista ja liinat on pahimpia.

Kotisatamassa on ainakin kymmenellä veneilijällä katkennut liinoja kovissa - myrsky tuulissa.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä - nuo kelat on ihan hanurista ja liinat on pahimpia.

Kotisatamassa on ainakin kymmenellä veneilijällä katkennut liinoja kovissa - myrsky tuulissa.

Molempi parempi.

Joku 14 vuotta vanha ankkuroinnissa käytetty ja kaiteella tai kotisatamakiinnityksessä UV-käsitelty niin ei ihme että menee poikki. Ankaroliina kuuluu siihen heikompaan kastiin koska se purkautuu kokonaan jos reunaan tulee nirhauma. Toisissa on punos joka pysäyttää purkautumisen. Kaikissa liinoissa on enemmän UV:lle altista pintaa.

Kotisatamassa kun on veneen mitan mukaan asetettu poiju ja tuulinen avoin paikka niin käytän oikeaan mittaan pätkäistyjä köysiä. Vierasvenesatamissa käytän liinakelaa joka on ankkuriboksin kannen alla suojassa. Ankkuroinnissa käytän samaa liinaa paksuudeltaan reilusti ylimitoitetun lyijypunosköyden jatkeena. Sen verran kevyt vene että löysin kaksoissalvalla varustetun pikahaan joka varmasti kestää eikä aukea vahingossa. Parissa sekunnissa liinan päähän vaihtuu ankkuriköysi tai poijuhaka. Ankkuriköysi oli alkujaan täysimittainen mutta paljon mukavampi, kevyempi ja nopeampi käsiteltävä lyhyempänä kelan jatkeena. Tarvittaessa liinakelan saa siirrettyä keulaan. Jos pelkää ettei liina kestä on yhtälailla syytä epäillä ankkurointia, eikä sellaisessa röykytyksessä nuku kuitenkaan niin yhtä hyvin hakeutuu suojaisempaan paikkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ankkuriköysi on minulla muovisessa betonisaavissa istuinkaukalon boksissa. Juoksee sieltä loistavasti ja nopeasti saa takaisin. Köysi 8 lyötyä, jolloin ei menevä sotkuun.

Poijuköyteen en tuollaista kaipaa. Irtoköysi toimii ja 15-20 m riittää.

Lue lisää

Miten saat istuinkaukalon boksin luukun kiinni?

Anonyymi kirjoitti:

Miten saat istuinkaukalon boksin luukun kiinni?

Mahtuu olemaan välissä, kun siinä on pehmeä tiiviste.

Jaa että harvoin? Ei tarvi olla kova tuuli, että joutuu vetämään aika tosissaan saadakseen köyden kireälle.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa että harvoin? Ei tarvi olla kova tuuli, että joutuu vetämään aika tosissaan saadakseen köyden kireälle.

Tuulihan sen kireälle vetää eikä tarvitse hampaat irvessä kiskoa. Kone käyntiin jos haluaa kovassa tuulessa veneen ulommas rannasta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulihan sen kireälle vetää eikä tarvitse hampaat irvessä kiskoa. Kone käyntiin jos haluaa kovassa tuulessa veneen ulommas rannasta.

Sivutuulessa tai laituria kohti puhaltavassa kylkeen osuvassa tuulessa ei kone auta. Poiju- ja keulaköydet on saatava kireällä, jotta vene pysyy aisoissa. Jotkut tietysti jättävät löysälle, jolloin vene on sitten sivutuulessa poikittain toisen paikalla ja rantautuminen siihen hyvin vaikeaa.

Kyllä minä vedän poijuköyttä monta kertaa kesässä koko painollani.

Anonyymi kirjoitti:

Sivutuulessa tai laituria kohti puhaltavassa kylkeen osuvassa tuulessa ei kone auta. Poiju- ja keulaköydet on saatava kireällä, jotta vene pysyy aisoissa. Jotkut tietysti jättävät löysälle, jolloin vene on sitten sivutuulessa poikittain toisen paikalla ja rantautuminen siihen hyvin vaikeaa.

Kyllä minä vedän poijuköyttä monta kertaa kesässä koko painollani.

Lue lisää

Juuri näin. Poijuköysi pitää vetää niin tiukalle, että vene on suurinpiirtein kohtisuorassa laituriin ja tietysti keula irti laiturista.

Anonyymi kirjoitti:

Sivutuulessa tai laituria kohti puhaltavassa kylkeen osuvassa tuulessa ei kone auta. Poiju- ja keulaköydet on saatava kireällä, jotta vene pysyy aisoissa. Jotkut tietysti jättävät löysälle, jolloin vene on sitten sivutuulessa poikittain toisen paikalla ja rantautuminen siihen hyvin vaikeaa.

Kyllä minä vedän poijuköyttä monta kertaa kesässä koko painollani.

Lue lisää

Eikä sivutuulen tarvitse olla edes kova kun veneen oikaisuun ei käsivoimat riitä, vaan köysi pitää ottaa vinssille.

Minun poijuköyteni on 20 m ja jopa usein siitä jää vain alle metri käyttämättä. Aina joskus joutuu jatkamaankin. Olisi ottanut pidemmän, mutta tuon verran oli kelassa jäljellä ja otin kaiken. Poijuköyden ei tosiaan tarvitse olla nykäyksiä vaimentavaa, vaan jopa dyneema käy. Ja 12 mm dyneeman lujuus on paljon enemmän kuin riittävä, on vain vähän kalliimpaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä sivutuulen tarvitse olla edes kova kun veneen oikaisuun ei käsivoimat riitä, vaan köysi pitää ottaa vinssille.

Minun poijuköyteni on 20 m ja jopa usein siitä jää vain alle metri käyttämättä. Aina joskus joutuu jatkamaankin. Olisi ottanut pidemmän, mutta tuon verran oli kelassa jäljellä ja otin kaiken. Poijuköyden ei tosiaan tarvitse olla nykäyksiä vaimentavaa, vaan jopa dyneema käy. Ja 12 mm dyneeman lujuus on paljon enemmän kuin riittävä, on vain vähän kalliimpaa.

Lue lisää

Kerro ihmeessä, missä päin veneilet, jos 20 m poijuköysi on "jopa usein" juuri ja juuri riittävä tai jopa liian lyhyt? En ole vielä koskaan osunut satamaan, jossa 15 m ei riittäisi. Yleensä riittää n. 10. (Ja joskus poijut ovat niin lähellä laituria, että tulevat ihan veneen perään tai jopa kyljelle, esim. Kotkan Kaunissaari oli ainakin ennen sellainen.)

Veneilyalueeni kattaa Suomenlahden, Saaristomeren, Viron ja Latvian rannikot, Ahvenanmaan sekä Ruotsin rannikon suunnilleen Gotlannista Tukholman pohjoispuolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä sivutuulen tarvitse olla edes kova kun veneen oikaisuun ei käsivoimat riitä, vaan köysi pitää ottaa vinssille.

Minun poijuköyteni on 20 m ja jopa usein siitä jää vain alle metri käyttämättä. Aina joskus joutuu jatkamaankin. Olisi ottanut pidemmän, mutta tuon verran oli kelassa jäljellä ja otin kaiken. Poijuköyden ei tosiaan tarvitse olla nykäyksiä vaimentavaa, vaan jopa dyneema käy. Ja 12 mm dyneeman lujuus on paljon enemmän kuin riittävä, on vain vähän kalliimpaa.

Lue lisää

Kuoreton dyneema riittää murtolujeetensa puolesta vaikka 5 mm paksuna ja kuorellisena 8 mm. Mutta kamala käsitellä ja kuorettomana ei solmut pidä. Lisäksi on nopeasti poikki, jos sattuu johonkin terävään hinkkaamaan.

Kyllä se 14-18 mm polyesteriköysi on paljon parempi kiinnitysköydeksi myös poijuun.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro ihmeessä, missä päin veneilet, jos 20 m poijuköysi on "jopa usein" juuri ja juuri riittävä tai jopa liian lyhyt? En ole vielä koskaan osunut satamaan, jossa 15 m ei riittäisi. Yleensä riittää n. 10. (Ja joskus poijut ovat niin lähellä laituria, että tulevat ihan veneen perään tai jopa kyljelle, esim. Kotkan Kaunissaari oli ainakin ennen sellainen.)

Veneilyalueeni kattaa Suomenlahden, Saaristomeren, Viron ja Latvian rannikot, Ahvenanmaan sekä Ruotsin rannikon suunnilleen Gotlannista Tukholman pohjoispuolelle.

Lue lisää

Ihan samoilla alueilla liikun. Kaunissareen on kuulemma tullut hieman lisää tilaa laiturien väliin, eikä kai poijut enää kiinni veneen kyljessä. Ukissa poijuhakakin on jo liian pitkä poijuköydeksi. Mutta ihan oman seuran saaressakin saa rantautuessa pidellä poijuköyden päästä kiinni ainakin siihen saakka, että keulaköydet on kiinnitetty ja poijuköyden voi kiristää. Samanlaisia paikkoja on ollut paljon muuallakin, ehkä sitten käymme erilaisissa kohteissa, vaikka alueet ovatkin samat.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro ihmeessä, missä päin veneilet, jos 20 m poijuköysi on "jopa usein" juuri ja juuri riittävä tai jopa liian lyhyt? En ole vielä koskaan osunut satamaan, jossa 15 m ei riittäisi. Yleensä riittää n. 10. (Ja joskus poijut ovat niin lähellä laituria, että tulevat ihan veneen perään tai jopa kyljelle, esim. Kotkan Kaunissaari oli ainakin ennen sellainen.)

Veneilyalueeni kattaa Suomenlahden, Saaristomeren, Viron ja Latvian rannikot, Ahvenanmaan sekä Ruotsin rannikon suunnilleen Gotlannista Tukholman pohjoispuolelle.

Lue lisää

Tästä sivusta todettuna näin juuri eilen eräässä satamassa poijun olevan 20 m päässä.
On ehkä turhan voimakas ilmaisu ”usein”, mutta kyllä niitä löytyy.
Bootmann

Anonyymi kirjoitti:

Kuoreton dyneema riittää murtolujeetensa puolesta vaikka 5 mm paksuna ja kuorellisena 8 mm. Mutta kamala käsitellä ja kuorettomana ei solmut pidä. Lisäksi on nopeasti poikki, jos sattuu johonkin terävään hinkkaamaan.

Kyllä se 14-18 mm polyesteriköysi on paljon parempi kiinnitysköydeksi myös poijuun.

Lue lisää

12 mm on jo oikein mukava käteen, 8 mm aika niukka.

Anonyymi kirjoitti:

Tästä sivusta todettuna näin juuri eilen eräässä satamassa poijun olevan 20 m päässä.
On ehkä turhan voimakas ilmaisu ”usein”, mutta kyllä niitä löytyy.
Bootmann

Lue lisää

Et sitten millään viitsinyt mainita sataman nimeä, että olisi voinut arvioida väitettäsi?

Anonyymi kirjoitti:

Ihan samoilla alueilla liikun. Kaunissareen on kuulemma tullut hieman lisää tilaa laiturien väliin, eikä kai poijut enää kiinni veneen kyljessä. Ukissa poijuhakakin on jo liian pitkä poijuköydeksi. Mutta ihan oman seuran saaressakin saa rantautuessa pidellä poijuköyden päästä kiinni ainakin siihen saakka, että keulaköydet on kiinnitetty ja poijuköyden voi kiristää. Samanlaisia paikkoja on ollut paljon muuallakin, ehkä sitten käymme erilaisissa kohteissa, vaikka alueet ovatkin samat.

Lue lisää

Se kela toimii juuri noissa tilanteissa hyvin, koska köysi on päästään kelassa kiinni. Ja jos älyää panna köyden juoksemaan knaapin ympäri, siinä on sen verran kitkaa, että alkaa vetää poijua vähän mukaansa jo ennen köyden kiristämistä. Jos ei käytä kelaa, niin sitten pitää sitoa köyden pää knaapiin. Se on järkevää tehdä siinäkin tapauksessa, että veneessä on miehistöä niin paljon, että joku voi keskittyä hoitelemaan peräköyttä, kun muut hoitavat keulan ja ohjaamisen.

Anonyymi kirjoitti:

Se kela toimii juuri noissa tilanteissa hyvin, koska köysi on päästään kelassa kiinni. Ja jos älyää panna köyden juoksemaan knaapin ympäri, siinä on sen verran kitkaa, että alkaa vetää poijua vähän mukaansa jo ennen köyden kiristämistä. Jos ei käytä kelaa, niin sitten pitää sitoa köyden pää knaapiin. Se on järkevää tehdä siinäkin tapauksessa, että veneessä on miehistöä niin paljon, että joku voi keskittyä hoitelemaan peräköyttä, kun muut hoitavat keulan ja ohjaamisen.

Lue lisää

Merkillinen vene, jos ohjaava henkilö ei voi samalla hallita poijuköyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Et sitten millään viitsinyt mainita sataman nimeä, että olisi voinut arvioida väitettäsi?

Seilin asemalaiturissa on laiturin päässä poijut 20 m päässä ja syvyys niillä paikoilla 3 m.
Bootmann

Anonyymi kirjoitti:

Seilin asemalaiturissa on laiturin päässä poijut 20 m päässä ja syvyys niillä paikoilla 3 m.
Bootmann

20 m laiturista vai veneen perästä? Jos jälkimmäinen, kuinka pitkän veneen perästä?

En kyllä ymmärrä mikä järki on laittaa poijut kauemmaksi kuin pisin paikalle odotettava vene 2 m. Siis Suomessa ei mitään tolkkua laittaa poijuja yli 20 m laiturista.

Anonyymi kirjoitti:

20 m laiturista vai veneen perästä? Jos jälkimmäinen, kuinka pitkän veneen perästä?

En kyllä ymmärrä mikä järki on laittaa poijut kauemmaksi kuin pisin paikalle odotettava vene 2 m. Siis Suomessa ei mitään tolkkua laittaa poijuja yli 20 m laiturista.

Lue lisää

Mitä sinä vielä haluat tietää? Eikö tuo esimerkki nyt sitten riittänyt?
Vielä kerran, ne poijut sijaitsevat 20 m päässä sen pitkän laiturin päädystä.
Ne ovat tarkoitettu isommille veneille (3m) .
Aisapaikat siinä laiturin sivuilla ovat 1,8 m.
Luulisin niillä olevan nettisivut, josta löytyy lisää tietoa.
Bootmann

Anonyymi kirjoitti:

Merkillinen vene, jos ohjaava henkilö ei voi samalla hallita poijuköyttä.

Ei siinä ole mitään merkillistä jos on esim. cabin luokan vene, jota täytyy ajaa sieltä sisältä.
Tietysti voihan sen kelan ottaa mukaan sinne sisäänkin D

Anonyymi kirjoitti:

Kerro ihmeessä, missä päin veneilet, jos 20 m poijuköysi on "jopa usein" juuri ja juuri riittävä tai jopa liian lyhyt? En ole vielä koskaan osunut satamaan, jossa 15 m ei riittäisi. Yleensä riittää n. 10. (Ja joskus poijut ovat niin lähellä laituria, että tulevat ihan veneen perään tai jopa kyljelle, esim. Kotkan Kaunissaari oli ainakin ennen sellainen.)

Veneilyalueeni kattaa Suomenlahden, Saaristomeren, Viron ja Latvian rannikot, Ahvenanmaan sekä Ruotsin rannikon suunnilleen Gotlannista Tukholman pohjoispuolelle.

Lue lisää

Jurmon satamassa aallonmurtajassa olin kiinni. Laskin yllä, että 8 metrin pituinen vene tarvitsisi siellä minimissään 21,5-metrisen poijuköyden.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sinä vielä haluat tietää? Eikö tuo esimerkki nyt sitten riittänyt?
Vielä kerran, ne poijut sijaitsevat 20 m päässä sen pitkän laiturin päädystä.
Ne ovat tarkoitettu isommille veneille (3m) .
Aisapaikat siinä laiturin sivuilla ovat 1,8 m.
Luulisin niillä olevan nettisivut, josta löytyy lisää tietoa.
Bootmann

Lue lisää

Siis siellä riittää hienosti 15 m poikuköysi, kuten käytännössä kaikkialla.

Anonyymi kirjoitti:

Siis siellä riittää hienosti 15 m poikuköysi, kuten käytännössä kaikkialla.

Toi 15m poijuköysi on nyt ihan kirjoituspöytähöpöhöpöä, johon ei kenenkään kannata oikeasti luottaa, kun venettään varustaa.

Anonyymi kirjoitti:

Toi 15m poijuköysi on nyt ihan kirjoituspöytähöpöhöpöä, johon ei kenenkään kannata oikeasti luottaa, kun venettään varustaa.

Tuo kaveri on ilmeisesti se täällä esiintyvä sitkeä vääntäjä, jonka on aina saatava viimeinen sana - oli aihe mikä tahansa.
Haluaa varmistaa antaako toinen veneilijä tarkat satama koordinaatit, jotta voi varmistaa onko poiju varmasti ilmoitetun matkan päässä.

Itse olen huomannut että 20m poijuköysi antaa sopivasti toimintavaraa. Muutama metri käyttämätöntä köyttä siellä veneen perässä ei haittaa lainkaan.
Kerran vuosia sitten jouduin jatkamaan silloista poijuköyttä ja totesin, että se sai olla ensimmäinen ja viimeinen kerta sitä voimistelua.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sinä vielä haluat tietää? Eikö tuo esimerkki nyt sitten riittänyt?
Vielä kerran, ne poijut sijaitsevat 20 m päässä sen pitkän laiturin päädystä.
Ne ovat tarkoitettu isommille veneille (3m) .
Aisapaikat siinä laiturin sivuilla ovat 1,8 m.
Luulisin niillä olevan nettisivut, josta löytyy lisää tietoa.
Bootmann

Lue lisää

Eli 15m peräköysi riittää loistavasti. Veneen pituushan on tyypillisesti 8-12 m, joten poijun ja veneen perän väliin jää n. 10 m.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sinä vielä haluat tietää? Eikö tuo esimerkki nyt sitten riittänyt?
Vielä kerran, ne poijut sijaitsevat 20 m päässä sen pitkän laiturin päädystä.
Ne ovat tarkoitettu isommille veneille (3m) .
Aisapaikat siinä laiturin sivuilla ovat 1,8 m.
Luulisin niillä olevan nettisivut, josta löytyy lisää tietoa.
Bootmann

Lue lisää

Luulin sinun tarkoittavan, että poiju jää 20 m päähän veneen perästä, jolloin 15 m peräköysi ei riittäisi. Siksi kysyin paikkaa, koska en tosiaan itse ole vielä koskaan kohdannut satamaa, jossa niin olisi. Eikä siis vastauksesi mukaan ole tämäkään satama sellainen.

Minulla oli aiemmassa veneessä jopa hiukan alle 15 m peräköysi, veneen mitta oli 8 m. Yhdessä (1) satamassa olisi ehkä ollut hyvä olla edes metri lisää köyttä, mutta kiinnittyminen onnistui sielläkin.

Typeriä tai valehtelijoita tai molempia ovat ne, jotka väittävät, että 20 m olisi minimipituus. Sehän tarkoittaisi, että poiju on asetettu yli 30 m päähän laiturista. Ei niin tehdä missään.

Anonyymi kirjoitti:

Luulin sinun tarkoittavan, että poiju jää 20 m päähän veneen perästä, jolloin 15 m peräköysi ei riittäisi. Siksi kysyin paikkaa, koska en tosiaan itse ole vielä koskaan kohdannut satamaa, jossa niin olisi. Eikä siis vastauksesi mukaan ole tämäkään satama sellainen.

Minulla oli aiemmassa veneessä jopa hiukan alle 15 m peräköysi, veneen mitta oli 8 m. Yhdessä (1) satamassa olisi ehkä ollut hyvä olla edes metri lisää köyttä, mutta kiinnittyminen onnistui sielläkin.

Typeriä tai valehtelijoita tai molempia ovat ne, jotka väittävät, että 20 m olisi minimipituus. Sehän tarkoittaisi, että poiju on asetettu yli 30 m päähän laiturista. Ei niin tehdä missään.

Lue lisää

Onhan täällä ollut esimerkki Jurmosta, jossa 20m köysikin käy lyhyeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan täällä ollut esimerkki Jurmosta, jossa 20m köysikin käy lyhyeksi.

Se nyt oli laskennallinen esimerkki. Poijun kerrottiin olevan 15 m perästä. En ole 10 vuoteen Jurmossa käynyt, mutta sielläkin tuo lienee yksittäistapaus. Ei siellä ainakaan ennen tarvittu pitkiä köysiä.

Tarviiko sitten poijuköyden riittää myös siinä kerran vuodessa tai 10 vuodessa tulevaan erikoistapaukseen? Mielestäni ei, kun köyttä voi jatkaa tai ottaa pidemmän köyden silloin käyttöön.

Tuota 15 m köyttä olen muistaakseeni kerran jatkanut 10 vuoden ja 11 000 mpk aikana. Vene on 11 m. Ostin kyllä 23 m poijuköydenkin, kun rullan loppuna sain sen 20 m hinnalla. En ole ottanut käyttöön.

Anonyymi kirjoitti:

Se nyt oli laskennallinen esimerkki. Poijun kerrottiin olevan 15 m perästä. En ole 10 vuoteen Jurmossa käynyt, mutta sielläkin tuo lienee yksittäistapaus. Ei siellä ainakaan ennen tarvittu pitkiä köysiä.

Tarviiko sitten poijuköyden riittää myös siinä kerran vuodessa tai 10 vuodessa tulevaan erikoistapaukseen? Mielestäni ei, kun köyttä voi jatkaa tai ottaa pidemmän köyden silloin käyttöön.

Tuota 15 m köyttä olen muistaakseeni kerran jatkanut 10 vuoden ja 11 000 mpk aikana. Vene on 11 m. Ostin kyllä 23 m poijuköydenkin, kun rullan loppuna sain sen 20 m hinnalla. En ole ottanut käyttöön.

Lue lisää

Minun mielestäni köyden tulee joka tilanteessa riittää. Jos se on siinä kelalla, ei 10 metriä lisää haittaa mitään, mutta estää sopivassa sivutuulessa veneen ajautumisen holtittomasti päin muita veneitä. Olen itsekin kokenut liian lyhyen poijuköyden ongelmat, ja päätin, että jatkossa minun poijuköyteni on aina ja joka kerta tarpeeksi pitkä. Ehkä jollakulla on parempi hahmotuskyky kuin minulla, mutta minä en osaa sanoa poijupaikkaa lähestyessäni, tarvitaanko 15 vai 20 pitkä köysi, enkä siis osaa sitä etukäteen jatkaa.

Bossu kirjoitti:

Minun mielestäni köyden tulee joka tilanteessa riittää. Jos se on siinä kelalla, ei 10 metriä lisää haittaa mitään, mutta estää sopivassa sivutuulessa veneen ajautumisen holtittomasti päin muita veneitä. Olen itsekin kokenut liian lyhyen poijuköyden ongelmat, ja päätin, että jatkossa minun poijuköyteni on aina ja joka kerta tarpeeksi pitkä. Ehkä jollakulla on parempi hahmotuskyky kuin minulla, mutta minä en osaa sanoa poijupaikkaa lähestyessäni, tarvitaanko 15 vai 20 pitkä köysi, enkä siis osaa sitä etukäteen jatkaa.

Lue lisää

Nyt tulee jo ihan höpöä. Ei pitkä peräköysi estä "holtitonta ajautumista sivuun" vaan päinvastoin tekee sen todennäköisemmäksi.

Bossu kirjoitti:

Minun mielestäni köyden tulee joka tilanteessa riittää. Jos se on siinä kelalla, ei 10 metriä lisää haittaa mitään, mutta estää sopivassa sivutuulessa veneen ajautumisen holtittomasti päin muita veneitä. Olen itsekin kokenut liian lyhyen poijuköyden ongelmat, ja päätin, että jatkossa minun poijuköyteni on aina ja joka kerta tarpeeksi pitkä. Ehkä jollakulla on parempi hahmotuskyky kuin minulla, mutta minä en osaa sanoa poijupaikkaa lähestyessäni, tarvitaanko 15 vai 20 pitkä köysi, enkä siis osaa sitä etukäteen jatkaa.

Lue lisää

Kelalla suhtautuisin ehkä erilailla tuohon. Irtoköydessä ylimääräinen pituus on riesa.

Miten kelan käyttäjät toimivat poijukoukun kanssa? Irrottavat aina köydestä/liinasta merellä?

Bossu kirjoitti:

Minun mielestäni köyden tulee joka tilanteessa riittää. Jos se on siinä kelalla, ei 10 metriä lisää haittaa mitään, mutta estää sopivassa sivutuulessa veneen ajautumisen holtittomasti päin muita veneitä. Olen itsekin kokenut liian lyhyen poijuköyden ongelmat, ja päätin, että jatkossa minun poijuköyteni on aina ja joka kerta tarpeeksi pitkä. Ehkä jollakulla on parempi hahmotuskyky kuin minulla, mutta minä en osaa sanoa poijupaikkaa lähestyessäni, tarvitaanko 15 vai 20 pitkä köysi, enkä siis osaa sitä etukäteen jatkaa.

Lue lisää

No hahmotat tarvitaanko sitä suuruusluokkaa 6m vai 16m. 6m arvioon riittä se 20m pätkä, 16m arvioon jatkat toisella 20m pätkällä varmuuden vuoksi, kunnes kokemuksen karttuessa opit arvioimaan paremmin. Ellei sen vertaa riitä arviointikykyä ei voi rantautua kuin tyhjään laituriin eikä koskaan puomipaikalle. Eihän ankkuroinnistakaan ikinä tule mitään 50m ankkuriköydellä ellei osaa arvioida etäisyyttä rantaan, jää ankkuri liian kauas tai tulee liian lähelle eikä pidä.

Kyllä se on niin että kahta en vaihda... toinen on tää liinakela... ja se toinen on...

Anonyymi kirjoitti:

Kelalla suhtautuisin ehkä erilailla tuohon. Irtoköydessä ylimääräinen pituus on riesa.

Miten kelan käyttäjät toimivat poijukoukun kanssa? Irrottavat aina köydestä/liinasta merellä?

Lue lisää

Liinakelaan ankkuri tai poijuhaka aina tilanteen mukaan, oletuksena ankkuri merellä.

Anonyymi kirjoitti:

Liinakelaan ankkuri tai poijuhaka aina tilanteen mukaan, oletuksena ankkuri merellä.

Ankkuriköyden on tietysti syytä olla reilusti pidempi kuin 20 m.

Mutta siis kysymykseni koski mitä tehdään poijuhaalle liikkeellä ollessa? Irtoköyden vyyhdin ja heitän koukun kanssa säilytyslokeroon. Ilmeisesti sitten kelalta se aina pitää irrottaa köydestä?

Anonyymi kirjoitti:

Ankkuriköyden on tietysti syytä olla reilusti pidempi kuin 20 m.

Mutta siis kysymykseni koski mitä tehdään poijuhaalle liikkeellä ollessa? Irtoköyden vyyhdin ja heitän koukun kanssa säilytyslokeroon. Ilmeisesti sitten kelalta se aina pitää irrottaa köydestä?

Lue lisää

Miksi pitäisi? Minä pistän sen istumalaatikon reunan ja varvaslistan väliin kannelle, siinä on hyvin tilaa. Ei pääse liikkumaankaan, kun vähän kiilaa sitä takakaiteen tolppaan,

Mitä arviointiin tulee, niin kai sen nyt näkee, onko poijun ja laiturin välissä kaksi vai kolme veneenmittaa? Jos kolme tai yli olisi, niin sitten ei ehkä se 20 köysi riittäisikään. Mutta todellisuudessa AINA riittää!

Anonyymi kirjoitti:

Ankkuriköyden on tietysti syytä olla reilusti pidempi kuin 20 m.

Mutta siis kysymykseni koski mitä tehdään poijuhaalle liikkeellä ollessa? Irtoköyden vyyhdin ja heitän koukun kanssa säilytyslokeroon. Ilmeisesti sitten kelalta se aina pitää irrottaa köydestä?

Lue lisää

Ei se kela siihen vaikuta irrottaako vai ei. Minulla on liinakelat ankkuriboksien kansien sisäpuolella, kaikki saman kannen alla piilossa oli ne kytkettynä tai ei. Käyttökunnossa luukku lukitaan auki-asentoon ja liina juoksee ulos knaapin kautta tai suoraan. Poijuhakan virkaa minulla suorittaa Handy Dock eli se varsi on käytännössä aina irti kun sen kanssa ei operoida.

Anonyymi kirjoitti:

Ankkuriköyden on tietysti syytä olla reilusti pidempi kuin 20 m.

Mutta siis kysymykseni koski mitä tehdään poijuhaalle liikkeellä ollessa? Irtoköyden vyyhdin ja heitän koukun kanssa säilytyslokeroon. Ilmeisesti sitten kelalta se aina pitää irrottaa köydestä?

Lue lisää

"Ankkuriköyden on tietysti syytä olla reilusti pidempi kuin 20 m."

Kuten jo aiemmin todettu, ei tarvitse. Laitan liinakelan paremmin mekaanista kulutusta kestävän ankkuriköyden jatkeeksi.

Anonyymi kirjoitti:

No hahmotat tarvitaanko sitä suuruusluokkaa 6m vai 16m. 6m arvioon riittä se 20m pätkä, 16m arvioon jatkat toisella 20m pätkällä varmuuden vuoksi, kunnes kokemuksen karttuessa opit arvioimaan paremmin. Ellei sen vertaa riitä arviointikykyä ei voi rantautua kuin tyhjään laituriin eikä koskaan puomipaikalle. Eihän ankkuroinnistakaan ikinä tule mitään 50m ankkuriköydellä ellei osaa arvioida etäisyyttä rantaan, jää ankkuri liian kauas tai tulee liian lähelle eikä pidä.

Kyllä se on niin että kahta en vaihda... toinen on tää liinakela... ja se toinen on...

Lue lisää

Mä olen hyvin usein itse vastuussa koko rantautumisesta, enkä todellakaan kuluta kiireistä aikaani laituria lähestyessä narujen solmimiseen. Usein vielä viime tipassa muuttuu aiottu paikka. Ei ole mitään haittaa siitä, että kelalla on 30 metriä köyttä. Potentiaalista haittaa on liian lyhyestä köydestä.

Bossu kirjoitti:

Mä olen hyvin usein itse vastuussa koko rantautumisesta, enkä todellakaan kuluta kiireistä aikaani laituria lähestyessä narujen solmimiseen. Usein vielä viime tipassa muuttuu aiottu paikka. Ei ole mitään haittaa siitä, että kelalla on 30 metriä köyttä. Potentiaalista haittaa on liian lyhyestä köydestä.

Lue lisää

Eihän siitä kelalla mitään haittaa olekaan. Jos kela puuttuu voi ylipitkästä köysispagetista olla haittaa. Turha kiire pois rantautumisista, kun rantautuminen on hallittua ei tarvita hosumista ja valmistelut solmuineen on ennakkoon tehty.

Anonyymi kirjoitti:

No hahmotat tarvitaanko sitä suuruusluokkaa 6m vai 16m. 6m arvioon riittä se 20m pätkä, 16m arvioon jatkat toisella 20m pätkällä varmuuden vuoksi, kunnes kokemuksen karttuessa opit arvioimaan paremmin. Ellei sen vertaa riitä arviointikykyä ei voi rantautua kuin tyhjään laituriin eikä koskaan puomipaikalle. Eihän ankkuroinnistakaan ikinä tule mitään 50m ankkuriköydellä ellei osaa arvioida etäisyyttä rantaan, jää ankkuri liian kauas tai tulee liian lähelle eikä pidä.

Kyllä se on niin että kahta en vaihda... toinen on tää liinakela... ja se toinen on...

Lue lisää

Kun lähestyt suoraan kohti poijua, jää poijun etäisyyden arviointi fysikaalisena faktana varsin lähelle poijua. Näön syvyyserotuskyky on rajallinen. Sivusta vielä pystyisikin asian hahmottamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kelalla suhtautuisin ehkä erilailla tuohon. Irtoköydessä ylimääräinen pituus on riesa.

Miten kelan käyttäjät toimivat poijukoukun kanssa? Irrottavat aina köydestä/liinasta merellä?

Lue lisää

On totta, että irtoköydessä se haittaa enemmän. Minulla on erilliset kelat poijuhaalle ja ankkuriköydelle, mutta kyllä varmaan yhdelläkin pärjäisi.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt tulee jo ihan höpöä. Ei pitkä peräköysi estä "holtitonta ajautumista sivuun" vaan päinvastoin tekee sen todennäköisemmäksi.

Kyllä siitä holtitonta tulee, kun vene pysähtyy niin paljon ennen rantaa, ettei saada keulaa kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

Kun lähestyt suoraan kohti poijua, jää poijun etäisyyden arviointi fysikaalisena faktana varsin lähelle poijua. Näön syvyyserotuskyky on rajallinen. Sivusta vielä pystyisikin asian hahmottamaan.

Lue lisää

Harvemmin tulee lähestyttyä vedenpinnan tasossa suoraa linjaa poijun ja laiturin kanssa. Pitäähän sitä osata arvioida etäysyyksiä erinäisiin kohteisiin eikä poiju ja laituri siitä poikkea. Kahdella silmällä näkee ja harjaantuu, yhdellä on vähän hankalampi.

Bossu kirjoitti:

Kyllä siitä holtitonta tulee, kun vene pysähtyy niin paljon ennen rantaa, ettei saada keulaa kiinni.

Mikä sen muka pysäyttäisi? Usealla suulla on jo todettu, ettei poiju ole käytännössä koskaan niin kaukana, että 10m venettä 15 m köyttä ei laituriin asti yltäisi.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä sen muka pysäyttäisi? Usealla suulla on jo todettu, ettei poiju ole käytännössä koskaan niin kaukana, että 10m venettä 15 m köyttä ei laituriin asti yltäisi.

Mitä jos kukin käyttäisi juuri sen pituista poijuköyttä kuin näkee tarpeelliseksi, ja tämä yksi käyttää 15 metristä, koska se riittää käytännössä kaikkialla.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä jos kukin käyttäisi juuri sen pituista poijuköyttä kuin näkee tarpeelliseksi, ja tämä yksi käyttää 15 metristä, koska se riittää käytännössä kaikkialla.

Useampi täällä kyllä on sanonut, että 15 m riittää käytännössä kaikkialla. Vaikea tietää tietysti kuinka moni näiden Anonyymien seasta, mutta minä en kirjoittanut tuota 18:50 ja montaa muutakaan viestiä, joten on täällä ainakin toinen 15 m riittävyyteen uskova.

Anonyymi kirjoitti:

Useampi täällä kyllä on sanonut, että 15 m riittää käytännössä kaikkialla. Vaikea tietää tietysti kuinka moni näiden Anonyymien seasta, mutta minä en kirjoittanut tuota 18:50 ja montaa muutakaan viestiä, joten on täällä ainakin toinen 15 m riittävyyteen uskova.

Lue lisää

Se toinen kuuluu kategoriaan "juuri sen pituinen poijuköysi kuin näkee tarpeelliseksi".

Anonyymi kirjoitti:

Se nyt oli laskennallinen esimerkki. Poijun kerrottiin olevan 15 m perästä. En ole 10 vuoteen Jurmossa käynyt, mutta sielläkin tuo lienee yksittäistapaus. Ei siellä ainakaan ennen tarvittu pitkiä köysiä.

Tarviiko sitten poijuköyden riittää myös siinä kerran vuodessa tai 10 vuodessa tulevaan erikoistapaukseen? Mielestäni ei, kun köyttä voi jatkaa tai ottaa pidemmän köyden silloin käyttöön.

Tuota 15 m köyttä olen muistaakseeni kerran jatkanut 10 vuoden ja 11 000 mpk aikana. Vene on 11 m. Ostin kyllä 23 m poijuköydenkin, kun rullan loppuna sain sen 20 m hinnalla. En ole ottanut käyttöön.

Lue lisää

Onpa hyvä kun et ole sitä tarvinnut. Kai kuitenkin sallit sen, että joku muu pitää veneessään esim. 20m poijuköyttä.
Hänhän voisi pitää tuon köyden varmuuden vuoksi vaikka kannen alla piilossa, ettei kukaan sitä näe ja pahoita siitä mieltään.
Sitä ”ylipitkää” poijuköyttä voisi sitten ottaa sieltä piilosta huomaamatta sen määrän mitä milloinkin sattuu tarvitsemaan - vaikkapa vain sen 15m.
Mielestäni tuo olisi ihanteellinen ratkaisu kaikkiin eteen tuleviin poijuköysitilanteisiin.
Nyt puuttuu vain hyväksyntäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Onpa hyvä kun et ole sitä tarvinnut. Kai kuitenkin sallit sen, että joku muu pitää veneessään esim. 20m poijuköyttä.
Hänhän voisi pitää tuon köyden varmuuden vuoksi vaikka kannen alla piilossa, ettei kukaan sitä näe ja pahoita siitä mieltään.
Sitä ”ylipitkää” poijuköyttä voisi sitten ottaa sieltä piilosta huomaamatta sen määrän mitä milloinkin sattuu tarvitsemaan - vaikkapa vain sen 15m.
Mielestäni tuo olisi ihanteellinen ratkaisu kaikkiin eteen tuleviin poijuköysitilanteisiin.
Nyt puuttuu vain hyväksyntäsi.

Lue lisää

En ota kantaa muiden 15 m -köyden riittäväksi katsovien puolesta, mutta omalta osaltani sanon, että tulkitset näkemykseni väärin. Kyse ei ole siitä, että kieltäisin pitämästä pidempää. Vastustan jyrkästi näkemystä, että pidempi olisi välttämätön (tai edes tarpeellinen). Saat rauhassa pitää vaikka 100 m poijuköyden, jos haluat. Mutta jos tulet väittämään, kuten tässä ainakin 1-2 kirjoittajaa on tullut, että PITÄÄ olla pidempi kuin 15 m, en taatusti vaikene. Sinä olet se, jonka pitää silloin lopettaa disinformaation levitys.

Anonyymi kirjoitti:

20 m laiturista vai veneen perästä? Jos jälkimmäinen, kuinka pitkän veneen perästä?

En kyllä ymmärrä mikä järki on laittaa poijut kauemmaksi kuin pisin paikalle odotettava vene 2 m. Siis Suomessa ei mitään tolkkua laittaa poijuja yli 20 m laiturista.

Lue lisää

Huomautus: sen 2m pitää olla lähin kohta, johon poijuvarren yläpään saa vedettyä liikuttamatta painoa. Ketjussahan pitää olla n. 0,5* veden syvyys joustovaraa. Mutta sikäli olet oikeassa, että yli 20 m päähän ei ole mitään järkeä laittaa poijua. Sitä paitsi niin pitkät veneet, jotka tarvitsisivat niin pitkän välin laiturin ja poijun väliin, ovat niin painavia ja muutenkin isoja, että poijunkin pitäisi painoineen olla reilusti tavallista järeämmät.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä sen muka pysäyttäisi? Usealla suulla on jo todettu, ettei poiju ole käytännössä koskaan niin kaukana, että 10m venettä 15 m köyttä ei laituriin asti yltäisi.

On myös ollut esimerkki Jurmosta, jossa se ei riitä. Kyllä se siellä pysähtyy. Yksikin kerta on jo liikaa tuollaista, kun se on niin helposti vältettävissä. Kun yksin tulen laituriin, laitan poijuköyden juoksemaan vapaasti, vene kääntyy ja on tärkeää, että vene liukuu tasaisesti laituriin, kun menen keulaan laittamaan keulanarua. Tällöin tyypillisesti menee luokkaa 3-5 metriä turhan paljon narua ulos ennen kuin pääsen kiristämään poijunarua. Tämä pointti ei vaikuta niihin, joilla on aina miehistöä mukana. Mutta tässä jo samat jutut pyörii ympäri ja ympäri, joten jätän tämän tähän.

Bossu kirjoitti:

On myös ollut esimerkki Jurmosta, jossa se ei riitä. Kyllä se siellä pysähtyy. Yksikin kerta on jo liikaa tuollaista, kun se on niin helposti vältettävissä. Kun yksin tulen laituriin, laitan poijuköyden juoksemaan vapaasti, vene kääntyy ja on tärkeää, että vene liukuu tasaisesti laituriin, kun menen keulaan laittamaan keulanarua. Tällöin tyypillisesti menee luokkaa 3-5 metriä turhan paljon narua ulos ennen kuin pääsen kiristämään poijunarua. Tämä pointti ei vaikuta niihin, joilla on aina miehistöä mukana. Mutta tässä jo samat jutut pyörii ympäri ja ympäri, joten jätän tämän tähän.

Lue lisää

Eikö sulla vene ole sitten aivan tuuliajolla ennen kuin menet kiristämään poijuköyden?

Anonyymi kirjoitti:

Eikö sulla vene ole sitten aivan tuuliajolla ennen kuin menet kiristämään poijuköyden?

On, mutta en tällä tekniikalla lähesty kuin sellaista satamaa, missä se ei haittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö sulla vene ole sitten aivan tuuliajolla ennen kuin menet kiristämään poijuköyden?

Minä olen eräs muu, joka joutuu yksin hoitamaan kaiken rantautumisessa.
Nyt kun näyttää olevan asiantuntija paikalla, niin kerropa miten siinä peräpoijuun tullessa homma hoidetaan.
Olen todella kiinnostunut oppimaan varman keinon, jolla saan veneen pysymään suorassa ja molemmat päät kiinni asianmukaisiin pisteisiin.
T. Vielä noviisi.

Anonyymi kirjoitti:

En ota kantaa muiden 15 m -köyden riittäväksi katsovien puolesta, mutta omalta osaltani sanon, että tulkitset näkemykseni väärin. Kyse ei ole siitä, että kieltäisin pitämästä pidempää. Vastustan jyrkästi näkemystä, että pidempi olisi välttämätön (tai edes tarpeellinen). Saat rauhassa pitää vaikka 100 m poijuköyden, jos haluat. Mutta jos tulet väittämään, kuten tässä ainakin 1-2 kirjoittajaa on tullut, että PITÄÄ olla pidempi kuin 15 m, en taatusti vaikene. Sinä olet se, jonka pitää silloin lopettaa disinformaation levitys.

Lue lisää

Nyt näyttää siltä että olet joutunut pahasti vedätetyksi. Naapurin teksti on kyllä sitä parhaimmillaan.
Älä ota näitä asioita liian vakavasti, vaan pyri luovimaan kuten siellä kryssiessäsikin teet.

Anonyymi kirjoitti:

Minä olen eräs muu, joka joutuu yksin hoitamaan kaiken rantautumisessa.
Nyt kun näyttää olevan asiantuntija paikalla, niin kerropa miten siinä peräpoijuun tullessa homma hoidetaan.
Olen todella kiinnostunut oppimaan varman keinon, jolla saan veneen pysymään suorassa ja molemmat päät kiinni asianmukaisiin pisteisiin.
T. Vielä noviisi.

Lue lisää

Miksi sen välttämättä pitäisi pysyä suorassa? Ei se mikään rikos ole nojata vähän naapureihin hetkellisesti, kunhan fendarit on välissä. Ja jos naapureita ei ole, niin sitä vähemmän hetkellinen sivuun nojaaminen haittaa.

Anonyymi kirjoitti:

20 m laiturista vai veneen perästä? Jos jälkimmäinen, kuinka pitkän veneen perästä?

En kyllä ymmärrä mikä järki on laittaa poijut kauemmaksi kuin pisin paikalle odotettava vene 2 m. Siis Suomessa ei mitään tolkkua laittaa poijuja yli 20 m laiturista.

Lue lisää

Kaukana oleva poiju auttaa huomattavasti moottoritta operoidessa. Kun poijulta laituriin on matkaa, ehtii hyvin jarrutella köydellä mahdolliset ylimääräiset nopeudet. Vastaavasti lähtiessä saa kiskottua hyvät vauhdit.

Käytän samaa 50 metrin liinaa poijuun ja peräankkuriin. Enimmillään siitä on poijussa ollut ulkona hieman yli puolet, mutta aika harvinainen tuollainen tilanne on. Valitettavan usein poijut ovat liian lähellä - jopa niin, että tulee veneen kyljelle.

Lähellä oleva poiju on erityisen hankala silloin, kun samaan poijuun kiinnittyy useampi vene. On helpompaa jos ei tarvitse käydä poimimassa sitä toisen peräpeilistä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sen välttämättä pitäisi pysyä suorassa? Ei se mikään rikos ole nojata vähän naapureihin hetkellisesti, kunhan fendarit on välissä. Ja jos naapureita ei ole, niin sitä vähemmän hetkellinen sivuun nojaaminen haittaa.

Lue lisää

Hieman enemmän olisin kaivannut ohjeita. Eikös se vene ole ikäänkuin tuuliajolla kun se poijuköysi valuu ulos ja samaan aikaan olen menossa keulaa kiinnittämään?
Vielä noviisi

Anonyymi kirjoitti:

Hieman enemmän olisin kaivannut ohjeita. Eikös se vene ole ikäänkuin tuuliajolla kun se poijuköysi valuu ulos ja samaan aikaan olen menossa keulaa kiinnittämään?
Vielä noviisi

Lue lisää

Onhan se vähän, mutta useimmiten sillä ei ole mitään merkitystä. Joskus kova tuuli voi tehdä siitä ongelman.

Anonyymi kirjoitti:

Kaukana oleva poiju auttaa huomattavasti moottoritta operoidessa. Kun poijulta laituriin on matkaa, ehtii hyvin jarrutella köydellä mahdolliset ylimääräiset nopeudet. Vastaavasti lähtiessä saa kiskottua hyvät vauhdit.

Käytän samaa 50 metrin liinaa poijuun ja peräankkuriin. Enimmillään siitä on poijussa ollut ulkona hieman yli puolet, mutta aika harvinainen tuollainen tilanne on. Valitettavan usein poijut ovat liian lähellä - jopa niin, että tulee veneen kyljelle.

Lähellä oleva poiju on erityisen hankala silloin, kun samaan poijuun kiinnittyy useampi vene. On helpompaa jos ei tarvitse käydä poimimassa sitä toisen peräpeilistä.

Lue lisää

1) moottoritta ei operoida satamamanöövereissa, piste.
2) samaan poijuun ei ole tarkoitus kiinnittää useampaa venettä. Poiju per vene.

Ykköskohtaan on tietysti olemassa pakkotilapoikkeus eli moottori- tai potkuririkko. Moottorittomat purjeveneet kuuluvat kokkoon.

Anonyymi kirjoitti:

1) moottoritta ei operoida satamamanöövereissa, piste.
2) samaan poijuun ei ole tarkoitus kiinnittää useampaa venettä. Poiju per vene.

Ykköskohtaan on tietysti olemassa pakkotilapoikkeus eli moottori- tai potkuririkko. Moottorittomat purjeveneet kuuluvat kokkoon.

Lue lisää

Haha. Huomaa, että olet veneillyt vain kylpyammeessasi.

1) Tottakai on veneitä, joilla operoidaan moottoritta. Minkä ihmeen takia ei operoitaisi?

2) Tottakai samaan poijuun kiinnitetään useita veneitä. Yleensä vierassatamien poijutus on suunniteltu siitä lähtökohdasta, että kaksi venettä kiinnittyvät samaan poijuun. Kun on ruuhkaa paikassa, jossa poijut harvassa, voidaan laittaa samaan useampikin vene. Tällöin keskimmäisten lähtö tietysti vaatii vähän apua naapureilta, mutta eipä se haittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Et sitten millään viitsinyt mainita sataman nimeä, että olisi voinut arvioida väitettäsi?

Ihan niin kuin jotakuta kiinnostaisi sinun "arviosi" toisten väitteistä? Arvioikoihan äitisi sinut joskus vähän yläkanttiin?

Anonyymi kirjoitti:

Hieman enemmän olisin kaivannut ohjeita. Eikös se vene ole ikäänkuin tuuliajolla kun se poijuköysi valuu ulos ja samaan aikaan olen menossa keulaa kiinnittämään?
Vielä noviisi

Lue lisää

On toki. Vaihtoehtoja on huudella rannasta joku auttamaan keulan kanssa, jäädä ankkuriin, mennä toiseen satamaan tai ajaa toisen kylkeen nojaamaan, jos väliin jää tarpeeksi fendareita. Jos tuuli on poijun suunnasta kohti laituria, voi laittaa poijun kiinni ja valuttaa venettä alaspäin, kunnes se on sopivalla etäisyydellä. Silloinkin vene on kyllä teknisesti tuuliajolla.

Anonyymi kirjoitti:

Haha. Huomaa, että olet veneillyt vain kylpyammeessasi.

1) Tottakai on veneitä, joilla operoidaan moottoritta. Minkä ihmeen takia ei operoitaisi?

2) Tottakai samaan poijuun kiinnitetään useita veneitä. Yleensä vierassatamien poijutus on suunniteltu siitä lähtökohdasta, että kaksi venettä kiinnittyvät samaan poijuun. Kun on ruuhkaa paikassa, jossa poijut harvassa, voidaan laittaa samaan useampikin vene. Tällöin keskimmäisten lähtö tietysti vaatii vähän apua naapureilta, mutta eipä se haittaa.

Lue lisää

Moottorittomat veneet, kun puhutaan yhtään jollaluokkaa isommista, eivät kuulu tälle vuosituhannelle, piste.

Poiju per vene, piste. Vierasatamissa on lähes aina poiju per paikka. Jos jokaisessa poijussa on vene, on satama täynnä ja myöhemmin tulevat painukoot muualle.

Melkein 30 vuotta veneilyä jo, maileja lokikirjan mukaan yli 50 000. Mutta en kuulu siihen Kekkosen aikaan aloittaneeseen paskasakkiin, jota sinä selvästi edustat.

Anonyymi kirjoitti:

Moottorittomat veneet, kun puhutaan yhtään jollaluokkaa isommista, eivät kuulu tälle vuosituhannelle, piste.

Poiju per vene, piste. Vierasatamissa on lähes aina poiju per paikka. Jos jokaisessa poijussa on vene, on satama täynnä ja myöhemmin tulevat painukoot muualle.

Melkein 30 vuotta veneilyä jo, maileja lokikirjan mukaan yli 50 000. Mutta en kuulu siihen Kekkosen aikaan aloittaneeseen paskasakkiin, jota sinä selvästi edustat.

Lue lisää

Joo joo 110 vuotta veneilykokemusta, tsitriljoona merimailia ja kahdeksan hurrikaania eikä vieläkään osaa hallitusti rantautua ilman moottoria. Hakeudu hoitoon.

Anonyymi kirjoitti:

On toki. Vaihtoehtoja on huudella rannasta joku auttamaan keulan kanssa, jäädä ankkuriin, mennä toiseen satamaan tai ajaa toisen kylkeen nojaamaan, jos väliin jää tarpeeksi fendareita. Jos tuuli on poijun suunnasta kohti laituria, voi laittaa poijun kiinni ja valuttaa venettä alaspäin, kunnes se on sopivalla etäisyydellä. Silloinkin vene on kyllä teknisesti tuuliajolla.

Lue lisää

Kiitos. Tässä olikin hyviä neuvoja. Noita lähden sitten soveltamaan rantautumisharjoituksissa.
Noviisi

30m 12mm dyneemaa ja hinta oli?

Anonyymi kirjoitti:

Moottorittomat veneet, kun puhutaan yhtään jollaluokkaa isommista, eivät kuulu tälle vuosituhannelle, piste.

Poiju per vene, piste. Vierasatamissa on lähes aina poiju per paikka. Jos jokaisessa poijussa on vene, on satama täynnä ja myöhemmin tulevat painukoot muualle.

Melkein 30 vuotta veneilyä jo, maileja lokikirjan mukaan yli 50 000. Mutta en kuulu siihen Kekkosen aikaan aloittaneeseen paskasakkiin, jota sinä selvästi edustat.

Lue lisää

Nyt on jo selvää, ettei tämä kaveri ole viettänyt 3 yötä enempää vierasvenesatamissa.

Anonyymi kirjoitti:

20 m laiturista vai veneen perästä? Jos jälkimmäinen, kuinka pitkän veneen perästä?

En kyllä ymmärrä mikä järki on laittaa poijut kauemmaksi kuin pisin paikalle odotettava vene 2 m. Siis Suomessa ei mitään tolkkua laittaa poijuja yli 20 m laiturista.

Lue lisää

"Siis Suomessa ei mitään tolkkua laittaa poijuja yli 20 m laiturista."

Väitteessä ei ole mitään järkeä. Saman poijun etäisyys laiturista riippuu useamman metrin verran siitä onko poijuun kiinnitetyssä köydessä vetoa vai onko se löysänä. Joskus jopa 10 metrin verran, jos veden pintakin on alhaalla ja tuuli laiturista poispäin.
Poiju on silloin siis 20 metrin päässä laiturista köyden ollessa kireällä, ja 30 metrin kun tuuli siirtää poijun kauimmaksi laiturista eikä minkään veneen poijuköysi sitä estä.

Anonyymi kirjoitti:

Minä olen eräs muu, joka joutuu yksin hoitamaan kaiken rantautumisessa.
Nyt kun näyttää olevan asiantuntija paikalla, niin kerropa miten siinä peräpoijuun tullessa homma hoidetaan.
Olen todella kiinnostunut oppimaan varman keinon, jolla saan veneen pysymään suorassa ja molemmat päät kiinni asianmukaisiin pisteisiin.
T. Vielä noviisi.

Lue lisää

Laita autopilotti päälle ja siihen suunta kohtisuoraan laituriin. Kiinnitä peräköysi poijuun, ja säädä se oikeaan pituuteen kun keula lähestyy rantaa. Kiinnitä peräkäysi peräknaapiin. Jätä kone vaihde eteenpäin, kaasua tuuliolojen mukaan, j asiirry keulaa kiinnittämään keulaköyttä. Potkurin veto ja autpoilotti pitävät veneesi juuri kuten pitää ilman muun miehistön apuja, olipa veneessäsi muuta miehistöä tai ei. Kiinnitä kaikessa rauhassa keulaköydet ja säädä ne oikeaan pituuteen. Siirry takaisin perään, kiristä peräköysi lopulliseen pituuteen ja kiinnitä se. Lopuksi vaihda vaihde vapaalle ja sammuta kone.

Anonyymi kirjoitti:

"Siis Suomessa ei mitään tolkkua laittaa poijuja yli 20 m laiturista."

Väitteessä ei ole mitään järkeä. Saman poijun etäisyys laiturista riippuu useamman metrin verran siitä onko poijuun kiinnitetyssä köydessä vetoa vai onko se löysänä. Joskus jopa 10 metrin verran, jos veden pintakin on alhaalla ja tuuli laiturista poispäin.
Poiju on silloin siis 20 metrin päässä laiturista köyden ollessa kireällä, ja 30 metrin kun tuuli siirtää poijun kauimmaksi laiturista eikä minkään veneen poijuköysi sitä estä.

Lue lisää

Ei tuollaista poijua voi käyttää laiturikiinnityksessä. Tai voi, jos se on niin pieni, että sen vetää kokonaan vedenalle. Muutenhan keula on laiturissa veden laskiessa.

Oleellinen etäisyys on tietysti se, mihin poiju pysähtyy. Ei satamapoijuissa jätetä juuri lainkaan löysää kettinkiä. Kotisatamassa on poijun kohdalla 6 m syvää. Tuleehan se poiju 1-2 m laituria kohti, kun kunnolla kiristää. On niin iso, ettei sitä käsivoimin kiristämällä saa puoliksikaan vedenalle. Jää n. 3 m päähän perästä. Vaikuttaahan vedenkorkeus hiukan, muttei niin paljoa, että keula olisi laiturissa.

Poijuköyden pituus mietitään kuitenkin siitä, mihin poiju helposti tulee eikä siitä, missä se on ohi ajettaessa.

Anonyymi kirjoitti:

Laita autopilotti päälle ja siihen suunta kohtisuoraan laituriin. Kiinnitä peräköysi poijuun, ja säädä se oikeaan pituuteen kun keula lähestyy rantaa. Kiinnitä peräkäysi peräknaapiin. Jätä kone vaihde eteenpäin, kaasua tuuliolojen mukaan, j asiirry keulaa kiinnittämään keulaköyttä. Potkurin veto ja autpoilotti pitävät veneesi juuri kuten pitää ilman muun miehistön apuja, olipa veneessäsi muuta miehistöä tai ei. Kiinnitä kaikessa rauhassa keulaköydet ja säädä ne oikeaan pituuteen. Siirry takaisin perään, kiristä peräköysi lopulliseen pituuteen ja kiinnitä se. Lopuksi vaihda vaihde vapaalle ja sammuta kone.

Lue lisää

Kiitos tästä neuvosta. Täytyy ehdottomasti kokeilla kuinka onnistuu.

Anonyymi kirjoitti:

Laita autopilotti päälle ja siihen suunta kohtisuoraan laituriin. Kiinnitä peräköysi poijuun, ja säädä se oikeaan pituuteen kun keula lähestyy rantaa. Kiinnitä peräkäysi peräknaapiin. Jätä kone vaihde eteenpäin, kaasua tuuliolojen mukaan, j asiirry keulaa kiinnittämään keulaköyttä. Potkurin veto ja autpoilotti pitävät veneesi juuri kuten pitää ilman muun miehistön apuja, olipa veneessäsi muuta miehistöä tai ei. Kiinnitä kaikessa rauhassa keulaköydet ja säädä ne oikeaan pituuteen. Siirry takaisin perään, kiristä peräköysi lopulliseen pituuteen ja kiinnitä se. Lopuksi vaihda vaihde vapaalle ja sammuta kone.

Lue lisää

Tämä varmastikin saattaa toimia tyynessä, mutta haluan nähdä sen autopilotti-moottori-yhdistelmän, joka pitää veneen sivusuunnassa paikoillaan sivutuulessa.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt on jo selvää, ettei tämä kaveri ole viettänyt 3 yötä enempää vierasvenesatamissa.

Melko varmasti enemmän kuin sinä. Joskus on sattunut eteen sellainenkin satama, joissa poijuja on liian vähän, mutta normaali on poiju per ruutu. Moottorittomia niissä ei sitten näekään, eihän niillä voi näköetäisyyttä kauemmas kotisatamasta lähteäkään.

Anonyymi kirjoitti:

"Siis Suomessa ei mitään tolkkua laittaa poijuja yli 20 m laiturista."

Väitteessä ei ole mitään järkeä. Saman poijun etäisyys laiturista riippuu useamman metrin verran siitä onko poijuun kiinnitetyssä köydessä vetoa vai onko se löysänä. Joskus jopa 10 metrin verran, jos veden pintakin on alhaalla ja tuuli laiturista poispäin.
Poiju on silloin siis 20 metrin päässä laiturista köyden ollessa kireällä, ja 30 metrin kun tuuli siirtää poijun kauimmaksi laiturista eikä minkään veneen poijuköysi sitä estä.

Lue lisää

Ei niitä yksikään täyspäinen satamanpitäjä laita niin kaualle, että peräköyden ollessa kireällä poiju on yhä 20 m päässä laiturista. 20 m voi olla etäisyys, jolle paino asetetaan.

Liian pitkälle jätetyt poijut syövät suotta tilaa satamasta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuollaista poijua voi käyttää laiturikiinnityksessä. Tai voi, jos se on niin pieni, että sen vetää kokonaan vedenalle. Muutenhan keula on laiturissa veden laskiessa.

Oleellinen etäisyys on tietysti se, mihin poiju pysähtyy. Ei satamapoijuissa jätetä juuri lainkaan löysää kettinkiä. Kotisatamassa on poijun kohdalla 6 m syvää. Tuleehan se poiju 1-2 m laituria kohti, kun kunnolla kiristää. On niin iso, ettei sitä käsivoimin kiristämällä saa puoliksikaan vedenalle. Jää n. 3 m päähän perästä. Vaikuttaahan vedenkorkeus hiukan, muttei niin paljoa, että keula olisi laiturissa.

Poijuköyden pituus mietitään kuitenkin siitä, mihin poiju helposti tulee eikä siitä, missä se on ohi ajettaessa.

Lue lisää

Tämä: "Vaikuttaahan vedenkorkeus hiukan, muttei niin paljoa, että keula olisi laiturissa."
pitää paikkansa juuri siksi, että tämä :"Ei satamapoijuissa jätetä juuri lainkaan löysää kettinkiä" ei pidä.
Eli vedenkorkeuden muutoksen vaikutus on pieni juurikin siksi, että poijupainon ja poijun välisessä ketingissä on löysää, yleensä noin puolet veden syvyydestä.
Siis esim 15 m syvässä vedessä (poijupainon kohdalta mitattuna) poijupainon ja poijun väliin laitetaan noin 22...23 m kettinkiä.
Kun poijussa ei ole kiinni venettä, riippuu pojun paikka tuulen suunnasta, ja sen mukana poijun paikka muuttuu tässä esimerkissä 15 metriä ääriasennista vastakkaiseen, eli poiju kiertää painoa 7,5 metrin säteellä.

"Poijuköyden pituus mietitään kuitenkin siitä, mihin poiju helposti tulee eikä siitä, missä se on ohi ajettaessa."
Riippuu siitä mikä on helposti, ja millä tekniikalla on tarkoitus rantautua, ja kuinka monta henkilöä venettä käsittelee.
Yksinään ei mene hyvin, jos poijuköysi riittää kokonaan uloslaskettuna siihen että keulasta hyppää maihin silloin kun poiju pysäyttää upotessaan veneen vauhdin, mutta venettä ei saakaan vedettyä käsivoimin takaisin niin lähelle rantaa että pääsisi takaisin veneeseen. Useimpien mielestä poijuköysi on tällöin liian lyhyt, mutta voit toki vapaasti olla vastakkaistakin mieltä.
Jos veneen keula on hankalakulkuinen, ja halutaan siksi perä rantaanpäin, keulapotkuria ei ole(tai sitä ei voi käyttää yksin edes mukaan otettavalla kaukosäätimellä), mutta tuulipintaa riittää, ja tuuli puhaltaa kovaa rannasta kohti poijua, on aika hyödyllistä valita poijuköyden pituus niin että se riittää myös silloin kun poijukettinki painon ja poijun välissä on löysänä, varsinkin jos kettinki on painava ja syvyyttä painon kohdalla tavallista enemmän. Muuten voi käydä niin että tuulikuorma ja kettingin painosta johtuva veto on yhteensä liikaa käsillä vedettäväksi, eikä takaisin veneeseen siksi pääse.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä varmastikin saattaa toimia tyynessä, mutta haluan nähdä sen autopilotti-moottori-yhdistelmän, joka pitää veneen sivusuunnassa paikoillaan sivutuulessa.

Autopilotti-moottori-yhdistelmä pitää veneen suunnan asetuksen mukaisena, kun potkurivirta osuu peräsimeen, myös sivutuulessa useimmissa veneissä.
Se ei tietenkään pidä pelkästään venettä sivusuunnassa paikoillaan, vaan siihen tarvitaan peräpoijusta tuleva veto, joka suuntautuu veneestä juuri oikean määrän viistoon tuulenpuolelle. Koska oikea määrä riippuu tuulen hetkellisestä voimakkuudesta, ei vene tietysti pysy sivusuunnassa tarkalleen paikallaan, vaan vene siirtyy jokaisessa puuskassa palaten taas puuskan mentyä takaisin. Siirtymismäärä riippuu ainakin poijun etäisyydestä, puuskien voimakkuudesta, tuulipinnasta, tuulen suunnasta (nyt oletuksena sivutuuli) ja potkurin koosta ja kierroksista. Yleensä siirtymismäärä jää alle metrin, mutta tottakai se on tapauskohtaista, eikä tuo arvio päde kaikille veneille eikä kaikkiin olosuhteisiin.
Jos laiturissa on vieressä veneitä, kannattaa tietysti laitta afendarit väliin jolloin nojaamisesta ei ole haittaa. Silloinkin autopilotti potkurivirta peräsimeen hidastaa merkittävästi veneiden suhteellista vauhtia sivusuunnassa kosketuksen syntyessä, ja pitää veneet lähes samassa suunnassa, jolloin toisen peräkulma ei osu toisen kylkeen, vaikka veneet olisivat eri kokoisia.
Ellei vieressä ole veneitä, ei metrin tai useammankaan sivusuuntaisesta siirtymisestä prosessin aikana ole suurtakaan haittaa. Keulaköyden vedolla voi siirtymää myös hetkellisesti vähentää varsin helposti. Sitähän ei tarvita koko aikaa ja välissä ehtii hyvin kiinnittää esim haan laiturissa olevaan lenkkiin yksin rantautuessaan.
Kyseessä on käytännössä kokeiltu menetelmä, jota olen käyttänyt menestyksellä jo vuosikymmeniä, eikä se koskaan ole pettänyt. En vastaa siitä ette sinä ole sattunut sitä näkemään, tai näkemääsi ymmärtämään. Eihän autopilotin käyttö mitenkään näy ulkopuoliselle (kuten sinulle), ellei hän asiaa juuri silloin ajattele ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos tästä neuvosta. Täytyy ehdottomasti kokeilla kuinka onnistuu.

Onnistuu kyllä kunhan potkurivirta osuu kunnolla peräsimeen, siis siten että peräsin ohjaa ko virtausta. Tietysti autopilotin tulee myös toimia luotettavasti. Monet purkkareiden sisäkone asennukset kykenevät yli kiloNewtonin työntövoimaan veneen ollessa paikallaan, ja peräsimen tuottama sivuvoima on usein >25% potkurin työntövoimasta. Se on enemmän kuin miehistön jäsen vetäisi yleensä köydestä. Lisäksi koko sivuvoima sijaitsee veneen perässä, eikä keskellä venettä. Siitä on siis hyötyä nimenomaan veneen suunnassaan pitämisesssä, eikä veneen pitämisessä sivusuunnassa paikallaan. Keula on siis tarpeen pitää sivusuunnassa paikallaan ihan itse riittävällä marginaalilla, mikä riippuu tilanteesta.
Mikäli veneen keulan muoto on sopiva, ja siihen laittaa tarkoitukseen sopivan pehmikkeen, voi keulan pitää paikallaan sivusuunnassa myös kitkalla keulan ja laiturin/rannan välissä. Mutta ihan omalla vastuulla pehmikkeen luistaessa pois paikaltaan tms. Talvikaudella on useimmilla aikaa jossain välissä miettiä (ja tarvittaessa toteuttaa) miten alas keulaan saa luotettavasti kiinni pehmikkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Merkillinen vene, jos ohjaava henkilö ei voi samalla hallita poijuköyttä.

Riippuu siitä mitä "hallitseminen" tässä yhteydessä tarkoittaa, ja se taas riippuu siitä kenen lauseesta on kyse.
Läheskään kaikissa veneissä ohjaava henkilö ei kykene siirtämään kireän poijuköyden paikkaa veneessä sivusuunnassa. Eikä edes pitämään poijuköyttä veneen edetessä niin kireällä että estää veneen ajautumisen sivuttain, mutta samalla sen verran löysällä ettei poijuköysi estä etenemistä sopivalle etäisyydelle laiturista.
Sivusuuntainen paikkahan ratkaisee lopulta sen minkä verran poijuköysi vetää venettä tuulenpuolelle kiristyessään.

Anonyymi kirjoitti:

Melko varmasti enemmän kuin sinä. Joskus on sattunut eteen sellainenkin satama, joissa poijuja on liian vähän, mutta normaali on poiju per ruutu. Moottorittomia niissä ei sitten näekään, eihän niillä voi näköetäisyyttä kauemmas kotisatamasta lähteäkään.

Lue lisää

Tuleehan se kotisatama näkyviin uudestaan, kun moottorittomalla on pallon kiertänyt. Itämerta on ilman moottoria seilattu ristiin rastiin ja seilataan edelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Onnistuu kyllä kunhan potkurivirta osuu kunnolla peräsimeen, siis siten että peräsin ohjaa ko virtausta. Tietysti autopilotin tulee myös toimia luotettavasti. Monet purkkareiden sisäkone asennukset kykenevät yli kiloNewtonin työntövoimaan veneen ollessa paikallaan, ja peräsimen tuottama sivuvoima on usein >25% potkurin työntövoimasta. Se on enemmän kuin miehistön jäsen vetäisi yleensä köydestä. Lisäksi koko sivuvoima sijaitsee veneen perässä, eikä keskellä venettä. Siitä on siis hyötyä nimenomaan veneen suunnassaan pitämisesssä, eikä veneen pitämisessä sivusuunnassa paikallaan. Keula on siis tarpeen pitää sivusuunnassa paikallaan ihan itse riittävällä marginaalilla, mikä riippuu tilanteesta.
Mikäli veneen keulan muoto on sopiva, ja siihen laittaa tarkoitukseen sopivan pehmikkeen, voi keulan pitää paikallaan sivusuunnassa myös kitkalla keulan ja laiturin/rannan välissä. Mutta ihan omalla vastuulla pehmikkeen luistaessa pois paikaltaan tms. Talvikaudella on useimmilla aikaa jossain välissä miettiä (ja tarvittaessa toteuttaa) miten alas keulaan saa luotettavasti kiinni pehmikkeen.

Lue lisää

Poijuköysi on kiinni veneen perässä ja siellä on peräsinkin. Keulaan vaikuttava voima on aivan olematon peräsimellä ohjaamalla ja keula menee takuulla tuulen mukana. Vain, jos keulan pystyy jättämään puskuun laituria vasten, on autopilotista apua. Sen taas saattaa helposti estää jo vääränkorkuinen laituri.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu siitä mitä "hallitseminen" tässä yhteydessä tarkoittaa, ja se taas riippuu siitä kenen lauseesta on kyse.
Läheskään kaikissa veneissä ohjaava henkilö ei kykene siirtämään kireän poijuköyden paikkaa veneessä sivusuunnassa. Eikä edes pitämään poijuköyttä veneen edetessä niin kireällä että estää veneen ajautumisen sivuttain, mutta samalla sen verran löysällä ettei poijuköysi estä etenemistä sopivalle etäisyydelle laiturista.
Sivusuuntainen paikkahan ratkaisee lopulta sen minkä verran poijuköysi vetää venettä tuulenpuolelle kiristyessään.

Lue lisää

Lähtökohtaisesti poijuköysi juoksee tuulenpuoleisesta perän kulmasta, ei sitä kesken lähestymisen siirrellä missään veneessä. Klyyssin tai knaapin kautta vaikka vinssille, jos veneessä on centercockpit. Käytännössä poijuköyttä ei voi paljoa kiristää ennen kuin keulassa on tuulenpuolen köysi alustavasti kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

Lähtökohtaisesti poijuköysi juoksee tuulenpuoleisesta perän kulmasta, ei sitä kesken lähestymisen siirrellä missään veneessä. Klyyssin tai knaapin kautta vaikka vinssille, jos veneessä on centercockpit. Käytännössä poijuköyttä ei voi paljoa kiristää ennen kuin keulassa on tuulenpuolen köysi alustavasti kiinni.

Lue lisää

Miksi juuri tuulenpuoleisesta?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi juuri tuulenpuoleisesta?

Taisinpa kuitenkin tarkoittaa leen puoleista.

Anonyymi kirjoitti:

Poijuköysi on kiinni veneen perässä ja siellä on peräsinkin. Keulaan vaikuttava voima on aivan olematon peräsimellä ohjaamalla ja keula menee takuulla tuulen mukana. Vain, jos keulan pystyy jättämään puskuun laituria vasten, on autopilotista apua. Sen taas saattaa helposti estää jo vääränkorkuinen laituri.

Lue lisää

Teoreetikko ei tälläkään kertaa ymmärrä käytännössä jo toimivaksi havaittua menettelyä.

Poijuköysi ei siis vaikuta keulaan, mutta se tuottaa _keskimäärin_ tarvittavan sivuvoiman veneen sivuttain liikkumisen estämiseen. Peräsin ja siihen osuva potkurivirta taas pitävät veneen suunnan haluttuna.
Koitapa teoreetikko tuosta vielä päätellä yhteisvaikutus.
Keula ei todellakaan ajaudu loputtomiin tuulen mukana, vaan ajautuminen loppuu kun poijuköyden vetosuunta on tarpeeksi tuulenpuolelle viistoon, eikä enää suoraan taaksepäin ja kun köyden kiinnityspiste ei ole keskellä perää, vaan juuri oikeassa paikassa veneen sivusuunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi juuri tuulenpuoleisesta?

Tuulenpuoleisesta kulmasta lähtiessä poijuköyden keulaa myötätuuleen kääntävä momentti on pienimmillään sillä hetkellä, kun köyden sivuttaisveto riittää kompensoimaan tuulen sivuttaisen työnnön. Tämä siis sivutuulessa rantauduttaessa. Vastaavasti veneen paikka jossa tasapaino saavutetaan on eniten siirtynyt sivutuulen suuntaan poijun paikasta katsottuna. Noiden välisestä optimoinnistahan tuossa pohjimmiltaan on kyse, eikä sama menettely siksi ole oikea jokaisessa veneessä, vaan oikea poijuköyden sidontapaikka vaihtelee veneen ja olosuhteiden mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Lähtökohtaisesti poijuköysi juoksee tuulenpuoleisesta perän kulmasta, ei sitä kesken lähestymisen siirrellä missään veneessä. Klyyssin tai knaapin kautta vaikka vinssille, jos veneessä on centercockpit. Käytännössä poijuköyttä ei voi paljoa kiristää ennen kuin keulassa on tuulenpuolen köysi alustavasti kiinni.

Lue lisää

Käytännössä se on kyllä yleensä aina samassa kulmassa, sillä puolella, jolta poiju on totuttu ottamaan kiinni, jos pystyy valitsemaan. Havaintojen perusteella väittäisin, että jos "poijuvastaava" on oikeakätinen, otetaan poiju yleensä oikealle kyljelle ja vasenkätisen tapauksessa vasemmalle. Ja sen puolen kulmaan se kiinnitetään. Sitä siirrellään toiselle kulmalle vain poikkeustilanteissa eli harvinaisen kovassa sivutuulessa.

Joskus harvoin näkee (lähinnä tasaperäisissä moottoriveneissä) sellaisia peräköysiä, jotka kiinnitetään molempiin takakulmiin. Se on aika fiksu ratkaisu, silloin vene pysyy suorassa eikä paina naapureita eikä peitä naapuriruutuihin ajamista sivutuulessakaan.