Aihe

Tiheäjaksoinen kaksisuuntainen

Anonyymi

Hei!

Minulla on diagnoosina kaksisuuntainen mielialahäiriö, mutta olen alkanut miettimään diagnoosia, sillä minulla on alkanut mieliala vaihtelemaan jopa päivittäin pitkän ajan. Onko tämä enää kaksisuuntaista?

11

134

    Vastaukset

    • Onko sillä suurtakin käytännön merkitystä mitä diagnoosi nimikettä käytetään?

    • Aloittajan kysymykseen en osaa vastata koska en ole asiantuntija.
      Tuohon onko diagnoosilla merkitystä:
      "Diagnoosin avulla annetaan henkilön oireille nimi. Diagnoosi sisältää myös käsityksen sairauden syistä ja tietoa tulevaisuudesta eli ennusteen sairauden kulusta ja vaikutuksesta ihmisen elämään.

      Toiseksi diagnoosin avulla voidaan valita tutkimustietoon perustuva, tehokas hoito tai kuntoutusmuoto. Diagnoosin viivästyminen voi oikean hoidon puuttumisen vuoksi altistaa lisäongelmille tai sairauden vaikeutumiselle.

      Kolmanneksi diagnoosi voi varmistaa hoitoon tai kuntoutukseen pääsyn ja joidenkin lakisääteisten etuuksien saamisen (esimerkiksi sairauspäiväraha, vammaistuki).

      Neljänneksi diagnoosi voi auttaa muita ihmisiä ymmärtämään erilaisuutta tai löytämään keinoja erilaisuuden ymmärtämiseen.

      Diagnoosi voidaan kokea leimaavaksi, ja joskus se voi alkaa määritellä ihmisen käsitystä itsestään tai toimintakyvystään. Kuitenkin ihminen saatetaan määritellä ilman diagnoosiakin oireiden perusteella hyvinkin negatiivisesti, tai oireet voivat tulla osaksi minäkuvaa toimintakykyä rajoittavalla tavalla.

      Oikea diagnoosi tukeekin parhaimmillaan myös selviytymistä, kun ihmisen ymmärrys omasta itsestään ja toimintakykyyn vaikuttavista asioista lisääntyy.

      Diagnoosin lisäksi merkitystä on siten myös sillä, millaista tietoa sairaudesta tai häiriöstä on käytettävissä ja millaisessa yhteydessä diagnoosia käytetään. Vaikka ihminen ei voi valita sairauksiaan, voi hän valita sen,
      miten suhtautuu sairauteen ja sen kanssa selviytymiseen. "

      • https://madinfinland.org/perusongelmia/

        1.2 Diagnostiikan validiteetti ja reliabiliteetti

        Valitulla lähestymistavalla on loogiset seurauksensa.

        Validiteetti ilmaisee sen, miten hyvin käytetty mittausmenetelmä mittaa juuri sitä ilmiön ominaisuutta, jota on tarkoituskin mitata. Nykyinen psykiatrian biologinen koulukunta painottaa tautien aivosairausluonnetta, mitä diagnostiikassa käytetty lääkärin ja potilaan subjektiiviseen tulkintaan perustuva psykologis-fenomenologinen kysymyspatteristo ei mittaa ollenkaan. Diagnostiikka elää siis aivan omaa elämäänsä, ja on erillinen maailmansa verrattuna väitettyihin “kemiallisiin epätasapainotiloihin” ja uudempiin “geneettisiin alttiusmalleihin”. Psykiatristen tautien diagnosointiin käytettävät mittaristot eivät siis mittaa sitä mitä niiden on tarkoitus mitata, joten diagnosoinnissa käytetyt mittarit ei ole valideja.

        Psykiatrisessa hoidossa lähtökohtana on se, että jokaiselle psykiatrin vastaanotolle saapuvalle kaivetaan joku diagnoosi ja “diagnoosispesifi” lääkitys psykososiaalisen tuen ollessa toissijaista. Ongelmaksi tietysti muodostuu mainittu diagnostiikan epätieteellisyys sekä se, että mitään “diagnoosispesifejä lääkkeitä” ei psykiatriassa ole olemassa.

        Vaikka psykoanalyyttistä psykiatriaa on syystäkin kritisoitu liiallisuuksiin menneestä analyyttisyydestä, “psykiatriset reaktiot” sekä trauman käsite ovat olleet huomattavan edistyksellisiä verrattuna nykyiseen neuropsykiatriaan. Nykyään “mielen sairauksien” katsotaan johtuvat potilaiden viallisista geeneistä tai aivoista, mikä on tietenkin omiaan passivoittamaan potilaita. Miksi yrittää kuntoutua, jos ongelma on viallisessa keskushermostossa ja ratkaisu lääkityksessä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        https://madinfinland.org/perusongelmia/

        1.2 Diagnostiikan validiteetti ja reliabiliteetti

        Valitulla lähestymistavalla on loogiset seurauksensa.

        Validiteetti ilmaisee sen, miten hyvin käytetty mittausmenetelmä mittaa juuri sitä ilmiön ominaisuutta, jota on tarkoituskin mitata. Nykyinen psykiatrian biologinen koulukunta painottaa tautien aivosairausluonnetta, mitä diagnostiikassa käytetty lääkärin ja potilaan subjektiiviseen tulkintaan perustuva psykologis-fenomenologinen kysymyspatteristo ei mittaa ollenkaan. Diagnostiikka elää siis aivan omaa elämäänsä, ja on erillinen maailmansa verrattuna väitettyihin “kemiallisiin epätasapainotiloihin” ja uudempiin “geneettisiin alttiusmalleihin”. Psykiatristen tautien diagnosointiin käytettävät mittaristot eivät siis mittaa sitä mitä niiden on tarkoitus mitata, joten diagnosoinnissa käytetyt mittarit ei ole valideja.

        Psykiatrisessa hoidossa lähtökohtana on se, että jokaiselle psykiatrin vastaanotolle saapuvalle kaivetaan joku diagnoosi ja “diagnoosispesifi” lääkitys psykososiaalisen tuen ollessa toissijaista. Ongelmaksi tietysti muodostuu mainittu diagnostiikan epätieteellisyys sekä se, että mitään “diagnoosispesifejä lääkkeitä” ei psykiatriassa ole olemassa.

        Vaikka psykoanalyyttistä psykiatriaa on syystäkin kritisoitu liiallisuuksiin menneestä analyyttisyydestä, “psykiatriset reaktiot” sekä trauman käsite ovat olleet huomattavan edistyksellisiä verrattuna nykyiseen neuropsykiatriaan. Nykyään “mielen sairauksien” katsotaan johtuvat potilaiden viallisista geeneistä tai aivoista, mikä on tietenkin omiaan passivoittamaan potilaita. Miksi yrittää kuntoutua, jos ongelma on viallisessa keskushermostossa ja ratkaisu lääkityksessä.

        Alla olevassa artikkelissa on koottu hyvin DSM 5 yleisimpien diagnoosien reliabiliteetti ja sen kehitys DSM III lähtien. Toisin kuin kuvitellaan, diagnoosien luoteattavuus ei ole parantunut, korkeintaan kriteerejä on laskettu. Ykköstyypin maanisdepressiivisyys on reliabiliteetiltaan korkeimpia noista diagnooseista, joista suurin osa on käytännössä vailla minkäänlaista reliabiliteettia tai ainakin omaa erittäin heikon sellaisen. Sekin on reippaasti alle kappa-arvon 0.6, mitä on perinteisesti pidetty hyväksyttävän reliabiliteetin raja-arvona. Jokainen tieteellisen tutkimuksen peruskurssin tajuaa, että on mahdotonta hoitaa tehokkaasti yhtenäisin menetelmin häiriöluokkia, joilta puuttuu täysin validiteetti. Ihmiset eivät tiedä, mihin he viittaavat käsitteillä, joita käyttävät ja silti noita diagnooseja pidetään jopa lääketieteellisesti valideina, vaikka niiltä puuttuu ihan jo pelkästään oirepohjainen, käyttäytymistieteellinen kyselytutkimuksiin pohjautuva validiteetti.. Ja noissa tutkimuksisa käytetään äärimmäisen kokeneita ja kolutettuja kliinikoita, ja siltikään he eivät ole paljon parempia kuin simpanssit arpomaan sopivien diagnoosien joukosta sitä "oikeaa". Mitä tapahtuu, kun tuosta hyvin valikoituneesta sterotyyppisestä potilasaineistosta ja kokeneista kliinikoista tullaan todelliseen maailmaan, jossa psykiatrit vaihtuvat jatkuvasti, lääkkeiden vaikutuksia ei osata ottaa huomioon diagnoosien teossa ja jossa potitaiden ongelmien ja oireiden monimuotoisuus on suurempaa ja vaikeammin hallittavaa?

        https://www.huffpost.com/entry/dsm-5-reliability-tests_b_1490857?guccounter=1&guce_referrer=aHR0cHM6Ly93d3cuZ29vZ2xlLmNvbS8&guce_referrer_sig=AQAAAGvb-sQguem7yeKQAhDmgm9BfBNWlqied5Tv7N-9BdIwf3b0ygBNXBSXf270qofTNVHJKNCrDZJ983MrD5OFbuKpm_90OTA7WuuEmNcdO6OuX-Yr6M0b229LQdl9cApt81-WtECzu_WV7YiMShsxlpd_ejy8mKTvUn7lkkx9PbOy


    • On luultavasti kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoinen jakso.

      • Mistä tiiät?


    • Onko sillä suurta merkitystä että mieliala vaihtelee?

      • Eihän taivaskaan muutu siitä, että siellä on välillä pilviä. Eikä taivasta tarvitse korjata myrskyn jälkeen. Ajatukset ja tunteet on kuin sääilmiöitä, mutta sinä olet taivas.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eihän taivaskaan muutu siitä, että siellä on välillä pilviä. Eikä taivasta tarvitse korjata myrskyn jälkeen. Ajatukset ja tunteet on kuin sääilmiöitä, mutta sinä olet taivas.

        Kauniisti muotoiltu. Mutta jos mieliala vaihtelee niin voimakkaasti, että siitä aiheutuu merkittävää haittaa ja kärsimystä, niin silloin sillä on merkitystä, ja sitä on paras pyrkiä lievittämään.


    • Monillahan lääkkeet ovat laukaisseet kaskisuuntaisen mielialahäiriön, mutta psykiatreja ei ole koulutettu tunnistamaan lääkkeiden aiheuttamia oireita ja he usein diagnosoivat itse määräämänsä lääkityksen sivuoireet psyykkisiksi sairauksiksi.

    • Itse tajusin 11 vuoden lääkehelvetin jälkeen ettei minulla mitään sairautta edes ollut

      Lääkkeet aiheuttavat nuo mielialan vaihtelut, minulla loppuvaiheessa satoja kertoja päivässä

      Lopetin lääkkeet , lamictal 400mg ja lito 1500mg porrastetusti 10:ssä kuukaudessa

      Kaikki yli 30 oiretta katosivat kokonaan

      Nyt olen elänyt normaalia elämää jo yli 4 vuotta

      Luottamalla henkisen hyvinvoinnin lääkäreille menetät hyvin paljon

      Tsemppiä!

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tiesikö Martina miehensä taustat?

      Turkkilainen miljonääri onkin irakilainen jolla huikea rikostausta? Askarruttaa tiesikö Martina mistä on kyse vai tuliko yllätyksenä. Joka tapauksessa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      400
      25851
    2. Korona räjähtämässä käsiin 618 uutta tartuntaa 5 uutta kuolemaa

      Marin ja Kiuru karjaisivat kunnille mm. HUS-alueelle viime hetkellä, eivät ne pysty hoitamaan asioitansa vaan tarvitaan Marinin hallituksen tiukkaa oh
      Maailman menoa
      727
      16413
    3. Greta Thunberg kritisoi Suomen hallitusta

      ”Tämä on epäonnistuminen”. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006515088.html Thunberg on liittänyt mukaan perustamansa Fridays for Future -liikkeen
      Maailman menoa
      400
      15173
    4. Seiska: Sedu Koskinen vaihtaa nimensä eksoottiseksi Zedu Di Lucaksi!

      No nyt! Ja nimen takana vanha ystävä Andy McCoy... https://www.suomi24.fi/viihde/seiska-sedu-koskinen-vaihtaa-nimensa-eksoottiseksi-zedu-di-lucaksi-ni
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      12975
    5. Joskus naista ei vaan tajua

      Nainen ostaa netistä tavaraa 30 eurolla kengät ja sitten lähtee hakee niitä 30km päästä eli ajaa 60 km edestakas kun kaupassa samat kengät maksaa 40 e
      Parisuhde
      45
      2587