Mutta en pysty kertomaan, että mikä mulla on hätänä. Mä en kertakaikkiaan pysty. Joskus naureskelit muiden ihmisten vaikeuksille, niin mä menin jotenkin lukkoon ja aloin vain esittää, että mulla on kaikki oikein loistavasti. Siinä kohtaa mun todellinen minä alkoi erkaantua sulle esittämästäni minästä aika nopeaa.
Joten jos mietit, että miksi tämä ei koskaan edennyt, niin kuilu todellisen haavoittuvan minun ja sinulle esittämäni vahvan naisen välillä on ihan liian suuri. Siksi en pystyisi sua edes silmiin katsomaan. Eilen mulla oli olo, että mä kerron kaiken, mutta meidän keskustelut menee vain joksikin piikittelyksi. Tämä ei johdu susta. En syytä sua mistään. Mua on satutettu liian paljon eri ihmisten toimesta, niin meen lukkoon jo pelkästä mahdollisuudesta, että joku esimerkiksi pilkkaisi / nauraisi tai vähättelisi tms.
Mä tuun varmaan aina tuntemaan sua kohtaan erittäin vahvoja tunteita. Mulla on sellainen olo, että sä olisit ollut mulle varmaan oikea ihminen, mutta mun nyt vaan jotenkin piti pilata tämä. En pysty peruuttamaan niihin alkuhetkiin, kun vasta tavattiin. Olisi jäänyt kaikki kummallisuudet sanomatta ja tekemättä. Jos oltaisiin tavattu viis vuotta sitten, niin kaikki olisi ollut toisin, ja ehkä meistä olisi voinut tulla pari.
Toivon kaikesta huolimatta oikeasti, että löydät jonkun sun arvoisen. Aivan varmasti löydät.... Koska sä olet ihaninta, mitä maailma päällänsä kantaa.
Joten jos mietit, että miksi tämä ei koskaan edennyt, niin kuilu todellisen haavoittuvan minun ja sinulle esittämäni vahvan naisen välillä on ihan liian suuri. Siksi en pystyisi sua edes silmiin katsomaan. Eilen mulla oli olo, että mä kerron kaiken, mutta meidän keskustelut menee vain joksikin piikittelyksi. Tämä ei johdu susta. En syytä sua mistään. Mua on satutettu liian paljon eri ihmisten toimesta, niin meen lukkoon jo pelkästä mahdollisuudesta, että joku esimerkiksi pilkkaisi / nauraisi tai vähättelisi tms.
Mä tuun varmaan aina tuntemaan sua kohtaan erittäin vahvoja tunteita. Mulla on sellainen olo, että sä olisit ollut mulle varmaan oikea ihminen, mutta mun nyt vaan jotenkin piti pilata tämä. En pysty peruuttamaan niihin alkuhetkiin, kun vasta tavattiin. Olisi jäänyt kaikki kummallisuudet sanomatta ja tekemättä. Jos oltaisiin tavattu viis vuotta sitten, niin kaikki olisi ollut toisin, ja ehkä meistä olisi voinut tulla pari.
Toivon kaikesta huolimatta oikeasti, että löydät jonkun sun arvoisen. Aivan varmasti löydät.... Koska sä olet ihaninta, mitä maailma päällänsä kantaa.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Sama täällä
Toivottavasti kuitenkin eri J tyypille kun AP
Koska olis naurettavaa jos sama J keräis samalla tavalla
Heikkoja naisia ympärilleen kanalaumaksi asti 😂
A nainen sivusta J miehelle
Onpa aloittajaäijä virkistävä kirjainyhdistelmä, vokaali nääs välillä🫶
” Joskus naureskelit muiden ihmisten vaikeuksille, niin mä menin jotenkin lukkoon ja aloin vain esittää, että mulla on kaikki oikein loistavasti. Siinä kohtaa mun todellinen minä alkoi erkaantua sulle esittämästäni minästä aika nopeaa. ” Ote palstasedän aloituksesta, eikä edes surrealistisin- onko näissä uskottavuutta jonkun mielestä? Jossain mättää näin ollen
Tää ei oo multa. En kirjottaisi noin kenestäkään
-SivuA
Miehenkaipuusi on kova, kun jokaiseen kirjoitukseen haluat tunkea väliin, mutta ei sinua kukaan täällä, eikä missään muuallakaan kaipaa. Leikkauta itsesi lesboksi, niin voisi olla helpompaa.
Nyt näyttää sinuun osuneen ;D
Ai että mä nautin tästä :DDD
Keheen tässä sinun mielestä osuu, kun anonyymit kirjoittelevat toisilleen?
-sivusta
Juhaan ja Tuijaan ❤️
Muistan sen kerran kun sanoin sulle pahasti. Se johtui siitä, kun ensimmäisen kerran tajusin että haukut mua täällä. Se oli vain vastaus siihen mun loukkaantumiseen kun luulin että kaikki olikin sulle vain vitsiä. En ymmärtänyt sun tilannetta ja olisin ollut sun tukena jos olisin tiennyt. Ja nytkin jos olisit antanut.
Eli pilasit suhteesi jonkun toisen tekemän kirjoituksen takia. Onnea sulle.
Sori kun utelen tästä aloittajaäijän monologin kommentoinnistasi, mutta mistä vii..hiivatista teit tällaisen päätelmän? Vissiin vähän palstaorientoitunut maailmankuva sinullakin.
”Kun ensimmäisen kerran tajusin, että haukut mua täällä”
Eli menit palstaharhaan ja sen jälkeen kohtelit toista huonosti? Todennäköisesti juuri hän ei ole ollut sanomassa sinulle täällä yhtään mitään.
-sivusta
Hyvä kun pilasi. Ei nyt kukaan halua olla tekemisissä yksilön kanssa joka kuvittelee, että yli 5,6 miljoonasta mahdollisesta ihmisestä juuri hän haukkuisi täällä ja juuri ko. kuvittelijaa. Onnea sille toiselle.
Juurikin tämä👌🏻
Ihmiset elää liian täysillä palstalla.🤣
Tunteiden ja ajatusten purkuun sivusto käy
Ei mihinkään muuhun ...
Aiot siis jankuttaa tälle aloittajaäijälle moneen kertaan tätä samaa asiaa
Ja oletan ettei palstaäijän proosailemalla nimikirjaimella ole mitään tekemistä tämän kummallisen rähinän kanssa. Lisättäköön se vielä tähän
Niin, jos tätä palstaäijän eli aloittajan provoa tulkitsee oikein tosi kirjaimellisesti, niin joku olisi lukenut mielestään ”haukkuja”’täältä ja mennyt sen jälleen avautumaan siellä tosielämässä. Hyvää eläytimymistä teille👍
Eläytymistä* muistakaa tehdä lisäksi henkilöiviä oletuksia ym
Se on juuri noin ei todennäköisesti. Kun et saa J miestä niin se heti, aina hän kenen syy mutta nyt sinä tyttö näet oikeasti vai palstasetä mitä palsta elämä on
Taasko sinulla aloittajaäijä lähti vähän lapasesta? Huomaa hyvin, että menet ihan tilttiin kun näissä typerissä aloituksissasi käy jotkut muut ns keskustelua kuin sinä itse
Kauheat draamat taas käynnissä. Hankkikas elämä. Minä häivyn täältä
Minä olisin halunnut kohdata aidosti, ei minkään vääristymän kautta. Varsinkaan täällä. Mistä olisin voinut tietää, että haukkujat olivat jotain muuta kun sun porukkaa.
Voi mee ny vaiks uimaan. Aloitus on naiselta miljoonannen kerran.
Ap ei ole haukkunut kyllä ketään tällä palstalla. Mulle ne väittelyt silloin yli vuosi sitten tietystä aiheesta, joka liittyy tiettyyn ammattialaan, tuntui siltä, etten pystynyt kertomaan, että mitä oikeasti oli tekeillä. Tiedäks, että mä oon mennyt helvetin läpi yksin. Nimenomaan yksin.
En kyllä usko, että tämä on mulle, vaan palstan slangin mukaisesti pitäis kai kirjoittaa että "ohi". Kun sit mun oloa ei helpottanut se, että jossakin oli joku, ja mietit et soitat sille jollekin. Tiedät kyllä mitä meinaan. Ja mä alan nyt vasta pääsemään yli niistä tappouhkauksista, joita sain 5 vuotta sitten. Alan nyt uskoa, että kun henki on pihissyt tähänkin asti, niin se jatkossakin pysyy niin.
Tietysti sulle joskus sivulauseessa mainitsin, että luen joskus näitä, niin mikset voisikin kirjoittaa täällä, mut en jotenkin usko.
Helvetti-sanaa ei kannata liiemmälti ylitulkita. Sanotaan näin, että sä olet kiinni jossain keskellä ei mitään, pimeässä, kylmässä...sun täytyy selvitä... Sä teet kaiken yksin, sun on vaan tehtävä mitä täytyy. Ei ole ketään, kuka tulis. Mulla kai on nytkin jokin burn outin tapainen... Et jotenkin aloin miettiä, että taas seuraava talvi tulossa... Pakokauhu. Ja ne tietyt nurkissa pyörivät... Unettomuus... Kaikki... Kai mä olin käytännössä uneton toissa keväänä. Viime vuosi oli parempi, mut miks ihmeessä jatkaisin sellaista eloa. Tykkäsin kyllä tietyistä asioista, mutta sitten se yksin olo ja sellaisessa paikassa....
Ja mä oon koko elämäni tottunut siihen, että sitä vain pitää mennä ja tehdä. Jos oikein itkettää, niin sitä pitää vaan kasata itsensä eikä olla moksiskaan. Lapsuudesta jäi mieleen se, että kun pappa kuoli, niin kääriydyin ilkunaverhoon sisälle itkemään, että kukaan ei vain näe sitä, että kyyneleet valuu poskia pitkin. Nykyään mä en pysty kattomaan edes itsenäisyyspäivän vastaanottoa, kun mä vain alan itkeä. Saati jos joku soittaa vaikka Sibeliuksen Finlandian, niin sama... Et se asia putkahtelee kymmenien vuosien päästä pienistä vihjeistä ja muistoista. Et itken vasta nyt. En mä tota näytä. Jos toi tapahtuu seurassa, niin mä katoan
Joten esimerkiksi ne niin kutsutut kaverit. Eihän ne tiedä mun elämästä yhtikäs mitään, koska niille mä näytän vain kovaa kuorta.
❤️🩹😞
Kyllä sä mulle kelpaat sellaisena , kun olet. Rakastan sua❤️💫🔥✨🪐🪽🙏😘
Ap. Vaikutat teinarilta. Ei siinä mitään, elämänkoulua. Mutta toi J jutut tuntuu välillä absurdilta. Olet alle 20 v ja J miehesi +55 v.
Isä ja tytär & suhde.
Tokkopa. Tuskin kirjoittaisi "Jos oltaisiin tavattu viis vuotta sitten, niin kaikki olisi ollut toisin, ja ehkä meistä olisi voinut tulla pari. ".
Lisää älykkäitä päätelmiä?
Etkö ymmärrä, että tämä kollektiivisesti naisille katkera apäijä juontaa itse tässä tätä aloitustaan ja ohjailee?
Tää aloitus on kyllä ihan naisen kirjoittama, minkä hän mainitsee. Ehkä sellainen ihminen ei kuitenkaan ole se oikea, jolle sä et kelpaa sellaisena kuin olet. Jos tuntuu siltä, että ei ole turvallista kertoa jotain, niin eihän noin voi jatkaa seurusteluun tai siitä eteenpäin.
Tiedätkös, olen aika anteeksiantava luonne ja osaan myös pahoitella itseäni. Jos tekisit comebackin ja ihan rehellisesti kertoisit asiasi. Vaikka olisinkin terävä sanoissani, niin en ole teoissani. Vähän hellität, näyttäydyt ja kertoilet. En loukkaa, en tee numeroa ja lupaan roudata itseni näkösälle tälle syksylle.
Usko tai älä, mutta Paroni on töksäyttelyistään huolimatta hyvin ymmärtäväinen ja hienotunteinen, ja osaa myös pitää sanansa.
Viisi vuotta sitten en ollut puolestaan valmis ja halusin pysyä paikoillani elämässäni. Sinulle se taisi olla tärkeätä aikaa monella tavalla. Ajattele kuitenkin positiivisesti, sinunkin valinnat ja tekemiset olivat voineet olla erilaisia minun kanssa ollessasi. Osaan arvioida myös toisen elämää ja hänen mahdollisuuksiaan elämässä tunkematta itseäni hänen elämäänsä vain itseäni ajatellen.
Nämä on naurettavia, kun aletaan kirjoittamaan aivan kuin aloittaja olisi juuri sinulle tarkoittanut viestinsä.
Hyvä kun AP ja muutkin jotka eivät kykene kommunikoimaan kasvotusten, ymmärtävät heittää pyyhkeen kehään ja lopettaa unelmoinnin suhteesta. Pitäisi myös ymmärtää, ettei flirttaile ja pyöri paikoissa, joissa joku voi haluta jutella ja tutustua, jos itse on siihen kyvytön. Näin vältytään monelta mielipahalta.
Nyt vähän järkee peliin. Ei kukaan järkevästi ajatteleva mieti onko juuri se tietty henkilö aloittaja, se voi olla kuka vaan. Ainakin minä kirjoitan siitä, mitä elämässäni on tapahtunut. Se voi olla ap tai sitten ei. Sillä ei ole täällä merkitystä koska on erikseen elämä jossa kaikki todellinen tapahtuu.
Kaikista vajareimpia ovat ne, joilla ei oikeasti ole aloitukseen liittyen mitään sanottavaa, vaan elämäntehtävä tuntuu olevan muiden keskustelijoiden morkkaaminen.
Kyllä näin. Mitä henkilökohtaisempaa ja huonotapaisempaa on kirjoitus, sitä enemmän on vajetta omissa resursseissa.
Mä kirjoitan tämän seuraavan kommentin tuolla alempana kirjoittelevasta äyläilijästä huolimatta siten kuin tää olis mulle. 🤣 Mua kirjoittaminen on aina auttanut selvittämään ajatuksia. Aikuisiällä en kyllä päiväkirjaa ole sen koommin uskaltanut pitää, kun se kerran päätyi "vääriin käsiin" ja jouduin suorasanaisia vuodatuksiani pyytelemään anteeksi ja selittelemään varmaan seuraavan vuoden.
Ai. Äyläilijä jäi tonne ylemmäs. No kumminkin. Äyläilijät äyläilköön. Niil on nuttu nurjahtanut
No... Viis vuotta sitten joo mun elämä oli mielipuolista. Kävin töissä, jossa käytännössä kollegat harrastivat työpaikkakiusaamista heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Tein kahta työtä. Tein usein yölläkin töitä, koska en halunnut kohdata totuutta, että parisuhdekin oli kuralla. Tämä suhde taas oli sellainen, että jos siitä alkaisin kertoa, niin mä en tiedä, mistä aloittaisin. Tähän päälle jatkuva riitely vanhempien kanssa, muutot ja kaikki muu painokelvoton, mitä en tänne nettiin halua laittaa.
Asiat on kasaantuneet jo lapsuudesta, milloin kotona oli koko ajan joku ihminen. Vastoin ajatusta, että mullahan on silloin ollut seuraa, turvaa ja puhekaveria, olen kokenut lapsuuteni olleen kolkko ja turvaton. Eihän kukaan mua koskaan edes halannut. Yöllä nukkumaan mennessä mietin vain sitä, et haluaisin muuttua boom aikuiseksi et pääsis pois. Olin anoreksian rajamailla. Vaatteet oli kokoa 34 ja 32 ja koin, että mun pitää edelleenkin laihtua.
Parisuhteeseen tai sen aloituksen vaaraan olen huomannut joutuneeni aina välinpitämättömien tyyppien kanssa. En oikein tiedä, et miten välinpitämättömyys voi olla sitä, mikä resonoi... Kai se on jotenkin tuttua. Et jos mies pistää mut seisoon päälläni, niin mä oon messissä. Aina on ollut jotain, mitä pitäis muuttaa... Nuorempana yks olis halunnut, että olisin värjännyt hiukset, kun hän ihannoi Disneyn Arielia. Toinen olis halunnut että olisin ollut rikas... Kolmas nauroi päin naamaa, et oli kiva saada mut itkemään. No se jolle kelpasin sellaisena, mikä oon, niin kävi sit käsiksi.
Koulukiusaaminen teki musta pitkäksi aikaa ihmisen joka ei kyennyt edes katsomaan ketään silmiin. En pystynyt kuvittelemaankaan, että olisin lähtenyt lenkille. Apua en saanut, koska vanhemmat sanoivat, että apua ei saa hakea, koska silloin leimaannun loppuiäksi hulluksi.
Nämä em asiat taas on johtaneet tiettyihin elämänvalintoihin ja ihmissuhteisiin. Nämä valinnat ja ihmiset sitten taas ovat johtaneet siihen, että edelleenkin koitan välttää ihmiskontaktia. Toisaalta oon sitten turvautunut vääränlaisiin ihmisiin.
Sit loppujen lopuksi mietin välillä, että mä olen pilalla. Et mä en enää saa tästä elämästä sellaista mielekästä, koska en tiedä miten saisin asioiden suunnan muutettua. Kun kaiken kaikkiaan olisin halunnut vaan normaalia elämää... Vähän niinku sanovat no ensinnäkin se mies, sit punainen tupa (mulle keltainen), perunamaa (mulle mansikkamaa), Volvo (en tykkää vaan nyksäauto) ja kultainennoutaja (mulle vaikka whippet). Elämän olis pitänyt olla sellaista, että löytää sellaisen puolison, jonka kanssa elää loppuelämän.... Kaikesta pitää voida puhua. Kadehdin kaikkia jotain Eeva-lehden artikkelien vanhuksia, joilla on menossa joku kultahääpäivä tms. Se on mun mittari onnelliselle elämälle. Joooh.....nyt ei irtoa enempää.
Ja yks asia, mitä en oo saanut sanottua, mikä myös on vaatinut nieleskelyä, on että mä en suurella todennäköisyydellä koskaan saa omia lapsia. Alunperinhän mä olen ajatellut, että en edes halua. Joskus mietin sitä asiaa vähän eri vinkkelistä, niinkuin ehkä mainitsin jotain syitä, mut niin... Se asia jos se ei ole vapaaehtoinen, niin saa naisihmisen vain vihaamaan jok'ikistä lastenvaunua tai rääkäisyä, vaikka tiedänkin, että todennäköisesti robotti mun vaipat silti vaihtaa, jos niin pitkälle elän. Siinä nyt heti yks asia, ja mä en jotenkin tiedä miten käsitellä tuotakaan. Kun yks hetki luulee, et hähhähääää.. oon niin näppärä, et mä päätän itse mun asiat, ja seuraavas hetkes tajuaa. No joo. Nyt menee mun työasiat ihan pieleen. Pakko hoitaa niitä.
Mies naiselle?
5 vuotta sitten olisin ollut aivan liian epävarma ja epävakaa ihminen sinulle.
Jotenkin aistin ja huomasin kaiken tuon "heikkouden" sinussa jo silloin, huomasin myös että egoilit ja piikittelit ,vaikka et tarkoittanut pahaa, et vain kyennyt luottamaan, todella tuttua.
En ole pilkannut tai vähätellyt sinua koskaan, en edessä mielessäni, olit kauneinta mitä tämä maailma on minun antanut kokea. Mullakin on tunne, että kuulumme yhteen, ei ole muiden naisten kanssa ollut sellaista...
Riippumatta sukupuolesta, ihmisten välillä voi olla voimakkaitakin henkisiä yhteyksiä - ihan kuin ne eivät olisi syntyneet vaan olleet aina olemassa.
No mä en nyt tiedä tästä, että onko tämä aloittajalle. Mut tuo yksi tuttu sana kyllä vilahti mun verkkokalvolla.... 🙈😆 Asian omainen tietää 😅
Primadonna ottaa ja palaa sitten eiliseen. Kaiken kertoa voi suoraan. Tätä palstaa en enempää jaksa arvuutella.
Palata eiliseen... Eli 💃💋🙈
Kun itse asiassa mä sain vielä mun spostin auki, kun suutuspäissäni sekasin salasanan 🙈 Tänne nyt en oikein haluaisi enempää avautua
- primadonna tarkoittaa oopperatalon tunnetuinta naislaulajaa ja nimitystä on käytetty myös itserakkaasta, oikukkaasta naishenkilöstä -
Hmmm.
Empä ole koskaan naureskellu toisen vaikeuksille mun mielestä edes kuolema ei ole vaikeus sehän on vain ratkaisu ikuiauus ongelmaan
Kuolema ei ole vaikeus millekään elävälle. Sitä tapahtuu jokaiselle ihmiselle joka päivä. Jonain päivänä kuolee vaan kokonaan.
Ja silloinkin vain keho kuolee ja itse elämä jää.
Täällä on taas niin häiriintyneitä aloituksia, niin selvyyden vuoksi sanon, että aloittaja ei esiinny muissa ketjuissa. Mun on pakko tehdä työasioita... No can do