Minua kiinnostaa tietää mitä erilaisia sukulaisnimiä on ja mitä ne merkitsevät?
Esimerkiksi isän ja äidin puolelta tulleet sukulaisnimet?
Entä avioliiton seurauksena syntyneet sukulaisnimet?
Muut?
Esimerkiksi isän ja äidin puolelta tulleet sukulaisnimet?
Entä avioliiton seurauksena syntyneet sukulaisnimet?
Muut?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Muutama tässä, sieltä helpoimmasta päästä:
appi = aviopuolison isä, m. appiukko
anoppi = aviopuolison äiti, m. appimuori
lanko = aviopuolison veli, m. lankomies
lanko = aviopuolison sisaren mies, m. lankomies
kytö = aviopuolison veli
nato = aviopuolison sisar
käly = aviopuolison sisar
käly = veljen aviopuoliso
--
Kytö tunnetaan toisilla murrealueilla myös nimellä kyty.
Kuinkahan noita nimikkeitä pitäisi taivutettaman? Nadon ja kydön/kydyn vai naton ja kytön/kytyn?
Natosta (nadosta?) tulee väkisinkin mieleen muuan North Atlantic Treaty Organisation, kytöstä (kydöstä?) muuan Espoon edustalla oleva saari, jonka omistusoikeutta ei äskettäin kyetty ratkaisemaan. Veneilijäkansa kylläkin sanoo ajelevansa "Kyyttöön" eikä "Kytön" tai "Kydön" ohitse. Ruotsinlautatkin ajavat aivan tuon saaren vieritse. Tasavallan Sotaväki on isännöinyt saarta vuosikymmenet, mutta on nyt hellittänyt otettaan siitä. http://www.maanmittauslaitos.fi/Default.asp?id=795&docid=2884
>Kytö tunnetaan toisilla murrealueilla myös nimellä kyty.
Oikeassa olet, VH!
Saattaa hyvinkin olla että muistan väärin, sanan pitää olla nimenomaan KYTY!
Miten pääsikin lipsahtamaan!... :o(
>Veneilijäkansa kylläkin sanoo ajelevansa
>"Kyyttöön" eikä "Kytön" tai "Kydön" ohitse.
Eikös se ole vähän sama asia siinä Hästössäkin?! Pitäisikös taivuttaa Hästö:Hästön:Hästöön vai Hästö:Hästön:Hästööhön? EOS!
--
Meillä tunnettiin Sääksmäellä aikoinaan asustanut isän ainoa eno nimellä Enoherra. Sanan merkitys korostaa sitä, että kyseessä on ainoa elossa oleva äidin veli eli eno.
Mainittua sukulaismiestä taidettiin joskus [leik.] suvun keskuudessa nimittää myös Simeliukseksi, ilmeisen yhdennäköisyyden johdosta jalkav. kenr. Simeliukseen.
Takemetsien mies on siitä pitäen perinnettä varjellen tavannut nimittää erityisesti arvostamiaan enoja nimellä Enoherra...
:o)
Tässä mainittu Sääksmäki sijaitsee Haukijoella, ent. Vehmersalmen kunnassa.
--
Minun jälkeläisteni äidin veli tapasi käydä nuorempana useinkin kanoottiretkillä Lapissa. Aloinkin kutsua häntä jo lasteni könkämäenoksi eli lätäsenoksi.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=könkämäeno&meta=
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=lätäseno&meta=
Enon kunnassakin on mahdollista pudota veneestä - vaikkapa Kaltimon kanavaan. Sikäläiset kunnanherrat voisivat kenties käydä ihan enoherrasta! http://www.eno.fi/
Suoveri tai suaveri on kuulemma lanko-sanan synonyymi jossain päin Suomenmaata.
http://www.melankolia.net/menopaussi/arkisto/004071.html
Itse olen kahdeksan ihmiseläjän eno, mutta en yhdenkään setä. Silti viimeksi viime perjantaina kuulin jonkun taaperon puhuttelevan minua sedäksi!
Vaimollani on sellaisiakin sukulaisia kuin tuplaserkkuja. Isät ovat keskenään veljeksiä ja äidit sisaruksia.
Entä serkut? Onko omia nimiä ensimmäisille ja toisille serkuille?
Varsinaiseen kysymykseesi en osaa vastata, mutta serkku-sanallekin löytyy synonyymi: orpana.
Sana muistuttaa englannin orphan-sanaa, jolla on kuitenkin toisenlainen merkitys: orpo.
Yhdellä nettisivulla näköjäkseensä puhutaan sokeriserkusta, muruserkusta, sillinsilmästä, sirpaleserkusta ja syslingistä:
Sugulaste nimetused
Setä- isa vend
Eno- ema vend
Täti- isa või ema õde
Appi- abikaasa isa
Anoppi- abikaasa ema
serkku, orpana- isa või ema õe laps
pikkuserkku- vanaisa või vanaema õe lapselaps
Lõbusaid sõnu - pikkupikkuserkku
Mis on kolmas “serkku” (siis pikkuserkust järgmine serkku) soome keeles? Soomes on kuulda olnud :
sokeriserkku, muruserkku, sillinsilmä, sirpaleserkku ja syslinki. Neljas “serkku” on siis pyslinki...
Lõuna-Soome murdealadelt on tulnud "syslinki". Põhja pool aga on kutsutud “pikkuserkku” lapsi “vaivaisserkku”.
http://www.hot.ee/eikko/Muu/Luukkonen nimena.htm
********
Kainuusta on jäänyt mieleeni etäistä sukulaisuutta ilmaiseva sanonta "seihtemes kirnuhhuuhevesi" (seitsemäs kirnunhuuhdevesi). Sitä siis käytetään puhuttaessa jonkinasteiseksi pikkupikkuserkuntapaiseksi tiedetystä henkilöstä.
Kainuusta kotoisin olevana tunsin hyvin nuo nimet "sokeriserkku" ja "seittemes kirnuhuuhevesi". Jos oikein kaukaisia sukuja oltiin tai ei ollenkaan sanottiin että hän on "isänäidinkumminkaima ja veljenakananoppimuori"
"Seehtemäs kirnunhuuhevesj" on kyllä Pohjois-Savossakin tuttu, kun ivaillaan muka-sukulaisuutta. Samaan sarjaan kuuluu sukulaisuus perusteella "ku kummanii mummolla olj kepit samassa nurkassa kirkossa käävessä".
Onko erityisiä nimiä ollut sarjassa esimerkiksi velipuoli
sisarpuoli
kasvatit?