Ala kirjoitella sekavia tarinoitasi vaikkapa "koko maailmalle katkerat miehet" -palstalle.
Pidetään tämän palstan kysymykset ja keskustelut asiallisina sekä selkeinä.
Tajusitko???
Pidetään tämän palstan kysymykset ja keskustelut asiallisina sekä selkeinä.
Tajusitko???
Vastaukset 13
Vanhimmat
Toivoisi, että keskustelu näillä palstoilla olisi asiallista. Mutta Maunon kaltaiset provoilijat kyllä pistävät mielen matalaksi!
Ihmettelinkin että koskahan joku paukauttaa jotain provoa tonne asialliseen metsän uudistus keskusteluun. Ihme kyllä vielä ei ole yhtään näkynyt!
Tämä ei ollut Maunolle käsky lähteä häiriköimään...
Juu kyllä palsta pitää pitää nuoleskelijoiden käytössä, näinhän tarkoitit?
Kyllä moiset "maunot" voi provoilla muualla, ei anneta yhtään epäkohtaa tulla esiin ainakaan metsäasioissa?
Jos kelloa voisi siirtää muutaman vuosikymmenen taaksepäin, silloin oli kuri niin kova metsänomistajille, että voi antaa jopa pikkuepäilystä metsänhoidossa toimenpidekiellon vuosiksi metsänomistajille.
Se tekisi terää varmasti maunollekin:)
"Maunon" kirjoitukset ovat mielestäni asiamielessä täysin käsittämättömiä ja vieläpä sekavasti kirjoitettu. Minä en ainakaan löytänyt niistä mitään ideaa/kommentoimisen aihetta.
Metsäasioita suht tarkasti tuntevana en näe tarkoitusta kirjoituksille joissa kaiken lähtökohta en se, että metsäallalla toimivat henkilöt ja organisaatiot ovat kaiken pahan alku ja juuri.
Ei nuo parissa jutussa olleet Maunon "kärkevät kritiikit" olleet mitään pahaa provoa!
Tuo veroknoppi- tappiostakin verotetaan- oli ihan oikea kysymys. Tosin hieman metsäammattilaisia kohtaan "irvuillen" heitetty!
Samoin tuo korvaus juttu "räkämänniköistä" ( itsellänikin on!) tois selkeästi esille juuri sen, että ohjetta ja valvontaa on metsissä ollut vaikka kuinka, mutta taloudellinen vastuunkantaja on - vain ja ainoastaan- metsänomistaja itse!
Kriittinen saa olla ja kyseenalaistaa asiat! On hyvä olla olemassa kunnon vastarannankiiski! Ihan kaikkea ei pidä "pureksimatta nielä"! Vaikka ajan henki maataloudessa se onkin! Verrattuna noihin maataloustukikeskustelu- provoihin Mauno tietää asiansa! Pieni piruilu pitää itsekunkin kestää! Suoranainen paskanheitto ja vit..lu on sitten erikseen. Sitä ei täällä kaivata!
EU-avustaja ymmärsi "yskän" kiitos! Ajattelet omilla aivoillasi!
Täällä keskustelu vaikuttaa samanlaiselta, kuin aikoinaan Neuvostoliitossa, jossa piti olla kaikkien samaa mieltä, tai henki meni;))
Myös monissa lännen maissa oli vastaavaa, jossa jo kysymyksestä voi mennä henki;((
Omilla rahoillaan metsää ostaneella pitää olla oikeus edes kysellä, tai kyseenalaistaa käytäntöjä, jotka eivät kuulu vapaaseen yritteliäisyyteen? En ole kuullut, että metsänomistus on kolhoositoimintaa, jota osanottajat rahoittaa??
Kerroin tuolla 180 asteen käännöksestä MHY neuvosta: Ensin yritettiin minua, että kaataisin oksattoman "lipputankohaavikon" pois alle metrin pituisten kuusen tainten päältä. Kerrottiin, että joudut tekemään sen jopa kolme kertaa, ennenkuin kuuset voittaa? En tehnyt niin. Vuoden päästä oli palaveri, metsäyhtiön, MHY:n ja metsänomistajien palaveri, jossa paheksuttiin, kun metsänomistajat ovat tyhmyyksissään kaataneet kaikki haavikot ja Kirkniemi vetäisi liki "rajattomasti" hyvää haapaa?
On vielä paljon tapauksia, josta olen väitellyt jopa Vanhasen Mattia myöten. Usein on lopulta tullut kommentti, että onneksi harva huomaa kuinka asiat on?
Kun olet noin kaikkitietävä ja kaukaa viisas, niin kerrohan onko ns. virallisessa (hyvässä!) metsänhoidossa mitään positiivista tai hyvää?
Miten voi olla mahdollista, että maamme metsissä on puuta enemmän kuin koskaan ja kasvukin on vallan mahdotonta?
Olisiko siinä mitään perää, että metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset, yms. jotka neuvovat ja kannustavat metsänhoitoon tietäisivätkin jotain metsistämme?
Samoilla sanoilla kysyi lopulta MTK:n edustaja joka aluksi keskustelussamme väitti, että kaikki mitä he tekee on hyvää??
Lopuksi kun kerroin heidän epäonnistumisiaan muutamia kymmeniä, jotka hän kiemurrellen totesi, että kyllähän se näin on? Kysyi onko toiminnassa ollut mitään hyvää??
Kyllähän siinä on ollut hyvääkin, mutta aivan turha väittää, että vain virallinen metsänhoito on oikeassa. Sen on todenneet hyvin monet.
Mikähän konemies lienet, mutta kysyn, Sinulta, että missä on se ostaja yksikkö maassamme joka ostaa kiikkutuolin jalasmännikköä, tai paksuoksaista tehokasvatettua höttö mäntyä kunnon hintaan? Joita on pakotettu istuttamaan liian rehevälle maalle?
Tai mikä etu on metsänomistajalle, jos liki virheetön kuusitukki päätehakkuu päätyy tukkien hetkellisen ylitarjonnan vuoksi selluksi(omistajalle maksetaan sellun hinta myös) MHY oli välikätenä.
Motokuski itse kertoi, että näin on tehtävä ja ellen tee, kuski vaihtuu..
"Mikähän konemies lienet?"
Metsätalousinsinöörin tutkinto ja konekursseja takana. Kokemusta ajokoneista 2 vuotta ja hakkuukoneista 4. Nykyään täysipäiväinen konemies.
"Aivan turha väittää, että vain virallinen metsänhoito on oikeassa"
Tämän metsänhoidon tuloksena metsämme ovat kuitenkin hyvässä ja tuottavassa kunnossa. Toisin oli vuosikymmeniä sitten.
"Missä on se ostaja yksikkö maassamme joka ostaa kiikkutuolin jalasmännikköä, tai paksuoksaista tehokasvatettua höttö mäntyä kunnon hintaan"
Kohdalleni on osunut monenlaisia leimikoita: erinomaisesti onnistuneita ja hyvin hoidettuja harvennusmetsiä sekä myös näitä selkeitä epäonnistuneesti uudistettuja/hoidettuja metsiköitä. Ylivoimaisena enemmistönä kuitenkin hyvät ja kehityskelpoiset metsiköt.
Puun hintahan on aina monitahoinen asia johon vaikuttavat monet seikat ja käsitykset oikeasta hinnasta. Itse olen ollut tyytyväinen viime vuosina puun hintaan. Erityisesti tukin hinta on hyvä. Puukauppoja olen tehnyt viimeisenä viitenä vuotena 3 kertaa. Ensiharvennuksista päätehakkuisiin.
"Pakotettu istuttamaan liian rehevälle maalle"
Metsänhoitoneuvot ja ohjeet perustuvat kulloinkin parhaaseen käsillä olevaan tietoon. Kukaan ei varmasti tahallaan ole neuvonut toimimaan "väärin". Jälkiviisaus on aina turhaa ja typerää. Tässä asiassa erityisesti! Teollisuuden tarpeet raaka-aineen suhteen saattavat muuttua nopeastikin.
"Virheetön kuusitukki päätehakkuu päätyy tukkien hetkellisen ylitarjonnan vuoksi selluksi(omistajalle maksetaan sellun hinta myös)"
Puukaupassa käytettävät mitta ja laatuvaatimukset täytyy myyjälle selvittää (ja kauppakirjalle kirjata) perusteellisesti. Itse en ole törmännyt vielä tilanteeseen, jossa työnantajani olisi määrännyt toimimaan tietoisesti vastoin ohjeita.
Sinä muutamia ajatuksiani aiheesta.
edes pikkaisen muistelen, Mauno tai joku muu voi korjata, jos "metsään menee"!. En mikään expertti näissä metsäasioissa ole.
Puuston nykyiseen hyvään määrään vaikuttanee ainakin kovan yläharvennuksen kieltäminen, Se lienee "virallisen metsänhoidon" parhaita ansioita. Metsää ei enää haaskata ja uudistaminen ja uusi arvokasvu eivät jää täysin rempalleen. Alaharvennus tähtää suureen tukkisaaliiseen. Lievästä yläharvennyksesta oli 10-15 vuotta sitten kovaa kiistaa. Erkki Lähde taisi olla napit vastakkain "virallisen metsänhoidon" kanssa.
Liekö selvää ratkaisua tullut, lienee jonkinmoinen yläharvennus sallittua?
Nykyisistä metsistä lienee vielä suurin osa luontaisesti uudistuneita, osa lienee kaskeamisen jälkeen syntyneiden koivikoiden alle tullutta kuusikkoa. Samoin männiköt lienevät tulleet karuille maille metsäpalojen jälkeen. Toki luonnonvalinta (sopiva puu sopivalle paikalle ) myös vaikuttanut.
Olisi mukavaa tietää noiden luontaisesti syntyneiden metsien puumäärä verrattuna viljeltyihin metsiin?! Ja sitten se laatu?? Mulakin on niitä 60-luvun alussa ja hieman myöhemmin istuettuja männiköitä. Joku on ensiharvennettu, hieman paremmalta näyttää sen jälkeen, kun ihan pahimmat "oksapuskat"ja lengot on sellukattilaan viety. Mutta ei tule lopuista huipputukkia- ei!Vaikka olisi kuinka taitava konekuski. No- onneksi on jemmassa vielä "omaan käyttöön" noin 300-400 runkoa "kallioiden koloista" kasvavaa 140-vuotiasta siemenpuustoa.
Lainaus Kalevalasta:
”Pellervoinen, pellon poika, Sampsa poika pikkarainen,
sep' on maita kylvämähän, toukoja tihittämähän!
Kylvi maita kyyhätteli, kylvi maita, kylvi soita, Kylvi auhtoja ahoja, panettavi paasikoita.
Mäet kylvi männiköiksi, kummut kylvi kuusikoiksi,
kankahat kanervikoiksi, notkot nuoriksi vesoiksi.
Noromaille koivut kylvi, lepät maille leyhke'ille, tuomet kylvi tuorehille, raiat maille raikkahille,
pihlajat pyhille maille, pajut maille paisuville, katajat karuille maille, tammet virran vieremille.”
Vähän samoilla linjoilla Maunon kanssa, varmasti noin 85-90 % neuvotuista toimenpiteistä on oikeita hyvän taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi, mutta virheitäkin on sattunut.
Yksi oli "koivuviha" josku 50-60 luvuilla. Täysin paskapuuksi tuomittiin silloin. Onneksi ukki oli sen verran omapäinen, ettei koivu-kuusikoista kaatanut koivuja pois. En toki ollut niitä koivutyvitukin myyjiä, joille maksettiin 1000 mk/ kuutio laatutyvestä, mutta melken... ;-))
Tuo haapa on ollut kanssa "joutava ja tuhottava". Nyt kaiten menisi erikoistavarana esim. lämpökäsiteltyä haapaa moneen tarkoitukseen? Taitaa senkin kysyntää olla enemmän kuin tarjontaa?? Samoin leppätukit, erikoisesti tervaleppä?!?
Mutta kukapa sen tulevaisuuden tietää, millainen ilmasto on vaikka 30-50 vuoden kuluttua täällä? Ja mitä on kysyntä silloin?? Joko pitäisi tammen taimia ruveta tilailemaan... Tai pylväspihlajaa, erikoiskuusia...
Itse nostaisin esiin myös soidemme ojitukset. Epäonnistumisia on siinäkin (liian karuja soita ojittu), mutta ojitukset ovat käsittääkseni tärkein syy puustomme kokonaistilavuuden suureen määrään ja hyvään kasvuun.
Syy koivikoiden hävittämiseen takavuosina oli yksinkertaisesti se, ettei sillä ollut silloin (ja sen ajan tietämyksen mukaan tulevaisuudessakaan) käyttöä teollisuudessa. Ja teollisuuden raaka-aineeksihan valtaosa metsänomistajista, vielä tänäkin päivänä, metsiään kasvattavat.
Konekuskit eivät paljoa voi enää vaikuttaa puuston laatukehitykseen. Hiukan kuitenkin, jos puhutaan ensiharvennusmetsiköistä. Tärkeimmät puuston laatuun vaikuttavat ratkaisut tehdään uudistamisvaiheessa, sekä taimikon perkaus ja harvennusvaiheessa.
Eri käsittelyjen termejä kannattaisi käyttää oikein, jotta kaikki tietäisivät mistä milloinkin on puhe. Erkki Lähteen ja kumppaneiden "markkinoima" jatkuva kasvatus perustuu siihen olettamukseen, että metsästä voi muutaman vuoden välein käydä poimimassa hakkuukypsää puustoa ilman suurempia aukkohakkuita. Allejääneen pienemmän puuston oletetaan elpyvän kasvutilaa saatuaan. Hieno teoria mutta valitettavasti meikäläisten puulajien biologisten ominaisuuksien takia tämä johtaa pitemmän päälle vajaatuottoisuuteen. Yläharvennus on metsänhoidollisesti hyväksyttävä yleensä varttuneen puuston viimeinen harvennus, jossa poistetaan myös suurimpia valtapuita jos on mahdollista jättää kasvamaan hieman pienempiä lisävaltapuita. Tällä pyritään parantamaan harvennuksen kannattavuutta.
Erkki Lähteen omien sanojensa mukaan ja kirjansa mukaan hänet hyllytettiin "harhaoppisuuden" takia, kun hän tutki jatkuvaa kasvatusta. Hänet siirrettiin, muihin tehtäviin ja kiellettiin menemästä jatkuvan kasvatuksen koealalleen??
Siis nyky kasvatusmenetelmän pelko oli niin suuri, että ei annettu lukuisten hänen muiden muunlaisten tutkimusalojen jatkoksi tutkia myös kiistanalaista jatkuvaa kasvatusta. Jos jatkuva kasvatus olisi pärjännyt, metsän hoidossa olisi liian monen toisten metsistä tienaavan tienistit olleet vaarassa:) Vain metsänomistaja olisi tienannut enemmän?
Nyt Lähde lienee eläkkeellä ja hän saa käydä tutkimusalallaan.
Uskon, että "joillakin" aloilla se olisi aivan kilpailukykyinen, etenkin jos kaikki metsänparannustyöt pitäisi suorittaa vieraalla. Joskus kunnon taimiston synty 4-5 metriseksi voi verottajalle tulleiden tietojen mukaan maksaa jopa 1700€uroa. Ja vielä hirvituhotot on edessä.
Korjaan arvelut minusta, että tietäisin jotain, mutta "uskonnillista fanaattisuutta" hipovan, vain yhdestä oikeasta metsänhoitotavasta kiinni pito ei liene nykypäivää
Nykyiset hienot männiköt ovat 100-150 vuotta vanhoja ja nyky menetelmät eivät näihin ole paljon vaikuttaneet.
Noin 10-15 vuotta sitten näin Ilomansissa männiköitä noin 6-8 metrisiä, jotka oli harvennettu jo päätehakkuuasentoon. Väleihin oli jätettu ajourat.
Ne puut eivät katoa hankeen paksulumisinakaan talvina oli niin jykevät oksat alulla. Nyt joku sanoo, että myyköön selluksi, mutta siinä menee tappiolle metsäm hoito, kun uusi taimetus rehevöityneessä maassa on kovan työn takana.