Se alkoi sanoilla,
olipa kerran.
Alku oli kaunis ja kysyvä.
Sanoja arkoja,hiljaa kuiskattuja,epäröiviä hetkiä.
Ei ollut ehtoja,ei muiden kahleita.
Oli vain pieni hetki paljaana.
Ei arkea,ei soveliaisuutta määrämässä.
Huikaisevan kaunis tunne joka kutsui,kiehtoi.
Kaksi kosketti toisiaan oikealla hetkellä.
Hetkellä jota ei kumpikaan unohtaisi.
Ei koskaan piiloittaisi,pois laittaisi.
Yhä uudestaan hetken muistaisivat.
Tunnetta harvinaista kuuntelisivat.
Mielessään helyydellä kaipaisivat,tahtoisivat.
Tunteeseen takaisin toivoisivat.
Vaan ei kumpikaan uskaltanut lisää vaatia.
Tahtoa kovemmin,lujemmin vahvemmin.
Liian paljon esteitä,kysymyksiä,raameja.
Sopeuduttava muiden mieleiseen muottiin.
Arkana toinen kyselee,teinkö väärin.
Toinen vastauksia ei anna,kuuntele,halua.
Jokaisella oma tie kulkea,jatkaa omaa.
Suru kumppanina toisen kulkee,jatkaa kulkee.
Iloa toiselle tielle mielessään toivoo,haluaa.
Pienen hetken kuitenkin elää sai,sateenkaarta haaveilla.
Toinen unohti hetkeksi oman osansa olla olematta,tuntematta.
Haaveella leikki,tunsi tunnetta,nauttien hetkestä.
Kiitävästä,pois lähtevästä,katoavasta kuvasta.
Joka kosketti sisältä,syvältä,valona.
Tiesi kuitenkin toinen ettei haave todeksi,oikeaksi.
Liian kaunis oli liikaa,mahdotonta,vaikeaa,katoavaa.
Ei ymmärtänyt,muistanut alkua jossa sanottiin.
Oli.
olipa kerran.
Alku oli kaunis ja kysyvä.
Sanoja arkoja,hiljaa kuiskattuja,epäröiviä hetkiä.
Ei ollut ehtoja,ei muiden kahleita.
Oli vain pieni hetki paljaana.
Ei arkea,ei soveliaisuutta määrämässä.
Huikaisevan kaunis tunne joka kutsui,kiehtoi.
Kaksi kosketti toisiaan oikealla hetkellä.
Hetkellä jota ei kumpikaan unohtaisi.
Ei koskaan piiloittaisi,pois laittaisi.
Yhä uudestaan hetken muistaisivat.
Tunnetta harvinaista kuuntelisivat.
Mielessään helyydellä kaipaisivat,tahtoisivat.
Tunteeseen takaisin toivoisivat.
Vaan ei kumpikaan uskaltanut lisää vaatia.
Tahtoa kovemmin,lujemmin vahvemmin.
Liian paljon esteitä,kysymyksiä,raameja.
Sopeuduttava muiden mieleiseen muottiin.
Arkana toinen kyselee,teinkö väärin.
Toinen vastauksia ei anna,kuuntele,halua.
Jokaisella oma tie kulkea,jatkaa omaa.
Suru kumppanina toisen kulkee,jatkaa kulkee.
Iloa toiselle tielle mielessään toivoo,haluaa.
Pienen hetken kuitenkin elää sai,sateenkaarta haaveilla.
Toinen unohti hetkeksi oman osansa olla olematta,tuntematta.
Haaveella leikki,tunsi tunnetta,nauttien hetkestä.
Kiitävästä,pois lähtevästä,katoavasta kuvasta.
Joka kosketti sisältä,syvältä,valona.
Tiesi kuitenkin toinen ettei haave todeksi,oikeaksi.
Liian kaunis oli liikaa,mahdotonta,vaikeaa,katoavaa.
Ei ymmärtänyt,muistanut alkua jossa sanottiin.
Oli.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sulonen,.. haikea....
on aina kiltit sanat mukanasi...=)