Syksy on saapunut ihan tuohon kynnykselle ja panee kesän peruuttamaan pirtin loukkoon.
Maamies kerää viljat laariin, perunat kellariin ja possut karsinaan kasvattamaan läskiä lihan päälle.
Eläkeläinen puuhastelee mitä puuhastelee. Talven lämmityspuut ovat liiterissä, marjatkin pian mehuina ja hilloina. Mutta onko niin kaikilla, ei todellakaan. Itse en ole laittanut talvenvaraa ja aatoksissa onkin tämä syksyn ajnakulujen keksiminen.
Mitä tekis, että mainittais? Ukotkin kutovat villasukkia, entäs mummot? Joko on joulua varten lahjapakettien sisältökin mietitty?
Että mitä itse paketteihin panen kääreen alle, ei ole tapanani ketään jouluna lahjoa, kun koko vuoden ovat ilman lahjuksia selvinneet, sukulaiset.
Sateen ajaksi pitää jotain keksiä, kertokaa mitä pitäis, jos osais.
Maamies kerää viljat laariin, perunat kellariin ja possut karsinaan kasvattamaan läskiä lihan päälle.
Eläkeläinen puuhastelee mitä puuhastelee. Talven lämmityspuut ovat liiterissä, marjatkin pian mehuina ja hilloina. Mutta onko niin kaikilla, ei todellakaan. Itse en ole laittanut talvenvaraa ja aatoksissa onkin tämä syksyn ajnakulujen keksiminen.
Mitä tekis, että mainittais? Ukotkin kutovat villasukkia, entäs mummot? Joko on joulua varten lahjapakettien sisältökin mietitty?
Että mitä itse paketteihin panen kääreen alle, ei ole tapanani ketään jouluna lahjoa, kun koko vuoden ovat ilman lahjuksia selvinneet, sukulaiset.
Sateen ajaksi pitää jotain keksiä, kertokaa mitä pitäis, jos osais.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Elias Lönnrotin ja Sakari Topeliuksen aikaista juttua....
"Maamies kerää viljat laariin"....hehehe... ja mummut miettii joululahjoja
pirtin hämyssä varmaankin...ja vaaritkin kutoo sukkia joulupukin konttiin ?
Niinkö, jo nyt ? Eletään elokuuta vielä.
Nykyvaarit taitaa kattella pornoa netissä syysiltojen ratoksi
ja mummut pelata nettipokeria.
Elias Lönrootin ajoista saakka on viljaa kerätty laariin, ilman viljan viljelyä olisi monen tyton ja pojan elämä ollut riisikakun syöntiä ja veden juontia.
Vaikka, kun katselee mummujen mahoja, ihan samalta näyttävät, turpeita ja pulleita kuin heikolla ravinnolla kasvaneillakin.
Eipä tule sääli elämääsi, jos noin elät kuin puhut.
En kertonut itsestäni mitään eikä sinulla ei ole älliä vetää mitään johtopäätöksiä.
Sinulla ei riittänyt älliä olla kirjoittamatta vastausta aloitukseen, kun ei ollut mitään sanottavaa.
Olisit irvistellyt peilin takakanteen!
Minä ymmärrän asian, mutta en väitä ymmärtäväni sinun sanomaasi muuksi kuin sanomattoman tyhjäksi mielipiteeksi.
Niin nopeasti on taas kesä mennyt,
pian se on peruutettu eiliseen ja saa aloittaa varustelut tulevia sateita ja myrskyjä varten. ihan puistattaa ajatus kunnon syksymyrskystä, ja niitäkin on tietysti odotettavissa.
Vielä on kuitenkin paljon tehtävää edessä ennen kuin sukankutimen saa syliinsä ottaa,
mikä onkin varma syksyn merkki, silloin ollaan päästy tupahommiin.
Pihassa on monta isoa omenapuuta ja ne vielä kantavat oksillaan satoa, alta olen vasta pudokkaat kärrännyt kompostiin, mutta hillotukset ja mehustukset ovat vielä edessä.
Jos tänä syksynä kokeilisi omenaa ja porkkanaa hilloksi, omenahillo tahtoo olla niin pliisun väristä.
Nyt olisi korkea aika kerätä luonnosta kaikkea kivaa, sammalia ja korsia ja oksia, mistä voisi myöhemmin vaikka värkätä jotain tai vaikka vaan asetella purkkeihin ja pyttyihin.
Mummot ja papat muuten kutovat nykyään paljon sukkia, sukkablogejakin löytyy monen moisia ja uusia sukkakirjojakin on ilmestynyt useampia. ja niissä on paljon uusia kirjomalleja, niitä tietokoneohjelmilla suunnitellaan, yksiniitisenä ihmisenä tykkään tosin kutoa raitaa ja taas raitaa, väreillä vaan leikin.
Samoin ajatuksin kanssasi.
Nyt en keitä omenahilloja, yksin eläjänä ja paljon liikkuvana ei voi luottaa säilytystiloihinkaan.
Tuttavalla juuri hajosi kaksi pakastearkkua kun olivat itse reissussa. Arvaa kuinka paljon niissä oli vielä vanhaa, siitä nyt ei heille niin suuri harmi, mutta mansikat ja muut pakasteet, mehujakin pakkasessa, kun nykysin ei ole niitä hyviä maa kellareita, joita ennen oli joka talon pihassa.
Kerrostaloistakin on poistettu kylmäkellarit, nykynainen ei kuulemma tarvitse kylmäkellaria, kun jää- kylmäkaapit ovat niin helppoja.
Helppoja, kunnes sähkö katkeaa, siksi en suuria määriä säilö, mutta harmittaa. Ennen oli kellarissa purkki purkin vieressä, vaikka todettava sekin, että osa niistä aina, kaikesta huolimatta keräsi hometta pintaan.
Käsityön tekijät ovat oma kastinsa, kuulun heihin.
Parasta hermolepoa sanaristikon lisäksi.
Tuo edellinen vastaaja elää eineksillä, joiden sissällöstä ei mitään tietoakaan.
Hänen tietonsa ovat jääneet siihen tasoon mitä aikanaan luki Kalevalasta. Joillakin on helppoa elämää, ei huolta siitä mitä jää laariin, tai kellariin. Kädentaidoista ei ole väliä, pelata osaa yhdellä sormella ja taas uusi raha koneeseen.
Itselläni myös kokemuksia pamahtaneesta pakkasesta,
oma arkkupakastimeni oli varapakastimena sukulaismiehelle, jonka oma hajosi.
Viikon verran omani oli täpötäyteen tungettuna.
Korjaaja oli katsonut, että se rikkoutunut pakastin kannatti vielä korjata, oli jonkin verran vanhempi kone ja varaosa maksoi vain parisataa,
monestihan uusia kodinkoneita ei kannata edes korjata ,
korjaaminen maksaa enemmän kuin uusi.
Ensin oli muutamasta päivästä puhe, mutta venähti viikoksi.
En tiedä oliko hyvä vai huono juttu, kun kesällä minulla on yksi pahe kaikkien muiden paheiden lisäksi ja nyt tuohon paheeseen tuli viikon pakollinen paussi.
Joka päivä kesäisin syön kahvin kanssa yhden tuutin ja nyt tuutit jäivät jumiin vierailevien hirvenlihojen alle.
Nyt paheeni on taas jatkunut normaalisti...
Tämänikäiset istuvat kauppakeskusten peliautomaateilla ja lukevat Kalevalaa, sen minkä nettiseksiltä ennättää, sanoi uutistoimittaja joka puhui sanoilla me.
Koiruohot on leikattu ja kuivamassa , suap katkeronapsuja talveksi :D
Huomasin , että omassa pihassakin kasvaa myös koiruohoa, tänä kesänä onkin kasvanut tosi isoksi puskaksi.
Pitääkin kuivata sitä, kuivattuna tosi pahan makuista, mutta siitäkin voi teetä tehdä ja juodakin kun laittaa sekaan runsaasti hunajaa.
lääkkeenäkin voi käyttää, mutta eihän nykyajan ihmisillä ole loisia, joihin se tehoaa, ja yliannostuksen vaara on aina olemassa kun myrkyllinenkin on.
Vermutin ja absintin valmistuksessa koiruohoa käytetään, mihinköhän kirkkaaseen kuivattuna kantsis sekoittaa, että kunnon napsut saisi. koskenkorvaan vai pöytäviinaan vai pitäiskö olla ihan jellonaviina, mihin muruset sekottaisi.
Mie Saksasta halpaa Jeltziniä , hyvää tulee :D
Minä laitan koskenkorvaan minttua ja anista.
On pakkasella parempaa kuin kuuma rommi!
En muuten mitään katkeroita ikinä ole edes maistanut.
Känni on vieras kaveri minulle, en ole tavannut.
Marjoista puolukka hehkuu nyt punaisena metsikössä.
Sateella ei metsään kannata marjakorin kanssa mennä, mutta aurinkoa ja raitista ilmaa sieltä kannattanee nyt poutasäällä hakea marjojen ohella.
Myrskyn mylviessä keitetään vispipuuroa ja naatiskellaan.
Keitin ukkoskuuron aikana vispipuuroa viime vuoden sadon mustikoista, joukkoon laitoin muutaman taatelin ja säästyin sokerin lisäämiseltä, taateleissa on makeutta ja sitä tuli tarpeeksi.
Juuri keitettynä, kermatilkan kanssa, sadepäivän herkkua.
Seuraava sadepäivä meneekin sukankutimen ja virkkuutyön vaihtelussa.