Tunnen erään tosi suloisen sekarotuisen koiran. Sen nimi on Pimu ja siinä on kultaistanoutajaa, vanhaa englanninlammaskoiraa ja samojedinkoiraa. Se on harmaa pitkäkarvainen luppakorva ja tosi suloinen. Valitettavasti Pimu on jo hyvin vanha ja huonossa kunnossa. Sillä on tassut kipeinä eikä se enää jaksa kunnolla käydä edes lenkillä. Pimu on ollut minulle kiva kaveri. Pimun turkki tuntuu hyvin lämpimältä ja pehmoiselta. Pimu heiluttaa aina häntäänsä kun näkee jonkun ihmisen. Pimu on hyväluonteinen ja kiltti, se ei ole koskaan purrut ketään, mutta se on kova haukkumaan ja haukkuu varsinkin silloin kun ovikello soi. Pimu on myös siisti koira. Se nuolee itseään kuin kissat ja aina kun se on ulkona kakkinut, se peittää omat kakkansa. Kastumisesta se ei tykkää yhtään ja aina se on ulkona ja alkaa sataa, se menee heti katokseen. Pesemisestä se ei myöskään pidä eikä harjaamisesta. Aina kun sen omistaja harjaa sitä, se alkaa murista ja ärhennellä. Pimulla on tosi kauniit tummat nappisilmät. Niillä se on usein minua anovasti katsonut aina kun se on halunnut silittelyä. Minulla on Pimusta runo:
Nalle pieni nappisilmä,
hännänheiluttaja iloinen,
luppakorva lämpöinen ja pehmoinen,
mörrimöykky söpö ja karvainen
on Pimu-hauva kultainen!
Nalle pieni nappisilmä,
hännänheiluttaja iloinen,
luppakorva lämpöinen ja pehmoinen,
mörrimöykky söpö ja karvainen
on Pimu-hauva kultainen!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.