Oletteko huomioineet päivän tavalla tai useammalla? Olin itse suunnitellut tekeväni luontoretken oikein eväiden kanssa, mutta ei sitten huvittanutkaan.
Mustikkapiirakka on minulla jo muodostunut perinteeksi ja muihinkin luonnonantimiin kuin mustikoihin olen aikaisempinakin Suomen luonnon päivinä jonkin verran panostanut. Tänä vuonna en viitsinyt lähteä syvemmälle luontoon vaan otin sienet pakastimesta ja luonnonkukissakin tyydyin siihen mitä ihan kotinurkilta löytyi. Siankärsämöitä ja sekalaisia vihreitä on kimpussa, tuosta parinsadan metrin päästä ne hain. Vähän emmin, että ottaisinko vain valkoisia (sininen maljakko), mutta en sitten malttanut kun nuo vaaleanpunaiset olivat niin kauniita nekin.
Olen juhlistanut päivää katselemalla veljeni ottamia upeita luontokuvia ja mässyttämällä mustikkapiirakkaa. Taitaa jäädä sulamaan otetut sienet ja nokkoset laittamatta, mutta eiköhän jääkaapissa säily huomiseen, hyvä jos edes ehtivät sulaa.
Bessie
Mustikkapiirakka on minulla jo muodostunut perinteeksi ja muihinkin luonnonantimiin kuin mustikoihin olen aikaisempinakin Suomen luonnon päivinä jonkin verran panostanut. Tänä vuonna en viitsinyt lähteä syvemmälle luontoon vaan otin sienet pakastimesta ja luonnonkukissakin tyydyin siihen mitä ihan kotinurkilta löytyi. Siankärsämöitä ja sekalaisia vihreitä on kimpussa, tuosta parinsadan metrin päästä ne hain. Vähän emmin, että ottaisinko vain valkoisia (sininen maljakko), mutta en sitten malttanut kun nuo vaaleanpunaiset olivat niin kauniita nekin.
Olen juhlistanut päivää katselemalla veljeni ottamia upeita luontokuvia ja mässyttämällä mustikkapiirakkaa. Taitaa jäädä sulamaan otetut sienet ja nokkoset laittamatta, mutta eiköhän jääkaapissa säily huomiseen, hyvä jos edes ehtivät sulaa.
Bessie
Vastaukset 4
Vanhimmat
Huomasin kalenterista että tänään on Suomen luonnonpäivä ... en kuitenkaan lähtenyt pidemmälle luontoon ...tuossa lähellä kävelin ... Noista vieraslajeista luonnossamme ajattelin taas tänään kun katselin kurttulehtiruusua ...kuinka ne olivat kauniita ja vieläkin kukkivat ...kolme erillistä puskaa ...
Sitten on puhuttu näistä Aurinkoahvenista vieraslajina ....aika eksoottisen näköinen ahven ...luultavasti akvaariosta peräisin ...
Puita ei tullut halattua ...
mimmimum-..mi
Ai tänäänkö se päivä oli? Olen kyllä huomannut että siitä on etukäeen hohkattu.
Harvasepäivä käyn tuolla ulkona "luonnossa", siis muuallakin kuin katukävelyllä. Tänään oli tosikiva ilma, lähdin omaan metsään. En pitkälle päässyt kun vanha tuttu kantarellipaikka suorastaan yllätti. En ole koskaan nähnyt siellä yhtä aikaa niin paljon sieniä, ja pakkohan ne oli poimia vaikka alkoi jo kyllästyttää.
Ensi kerralla menen suoraan syvemmälle metsään etsimään vaaleita orakkaita sun muita sieniä, vaihteeksi. Nyt on noissa kantarelleissa hommaa, pieniin rasioihin käsittelyn jälkeen ja pakkaseen. Kiitos Luontoäiti!
Mrs.W
Kiitos samoin,
en huomioinut koko luonnon päivää kun vasta aloituksesi vihjeestä.
Se on uusin liputuspäivä. Metsän reunassa asuvalla luonto on aina lähellä, joka aamu ensimmäiseksi kurkistan ikkunasta ja illalla viimeksi tarkistan tähtitaivaan.
Keräilen käpyjä koriin ihan huvikseni, joskus suunnittelen niistä jotain, joka ei useinkaan toteudu. Silti niitä on kiva keräillä, samoin keräilen pihlajanmarjoja ja pellavalankaan pujottelen...joutavalla jotain teettää. Luonto antaa hyviä virikkeitä.
Luontopäivän runokilpailun voittorunon jos haluaa kuunnella Jenni Haukion lukemana, voi pistäytyä Luonnonpäivän sivuilla.
"Näillä silmillä ei enää
näe hyvin lähelle.
On otettava etäisyyttä
ihmisiin, asioihin, ajatuksiinsa,
katsottava kauempaa
metsän reunaa, kaislikkoa,
vuodenaikaa, joka vaihtuu,
muuttuu ja katoaa,
etiäistä, joka toistuu ja pelottaa.
On nähtävä uudelleen unet, joita ei voi
unohtaa, on hyväksyttävä haalistuminen,
hitaus, herpaantuminen
ja verhot,
miten kaikki laskeutuu.
Anna meille, anna meille
vielä edes yksi maisema; se, missä usva
kiirii pitkin järven selkää
ja laiturin kaiteella varhainen lokki
odottaa kalastajan paluuta.
– Veera Viita
Lisäksi rouva Haukio halusi palkita kunniamaininnalla 6-vuotiaan Ottilia Vuorikurun nimimerkillä Pihla 6 v. lähettämän runon:
Kesä oli saapumassa maailmaan.
Sen kaikki puut ja lehdet olivat kirkkaita, ihania, vihreitä.
Koko maailma oli vihreä.
Sitten sammakot hyppelivät lumpeenlehdistä
lumpeelle ja lumpeelle.
Lumpeenlehdetkin tanssivat.
– Pihla 6v.
Luonnonpäivä jäi minulta vahingossa huomioimatta, vaikka yleensä olen tarkka luontoon liittyvistä teemapäivistä ja kaikista liputuspäivistä. Eilisen liputuksen pistin lakkiaisten piikkiin, koska vihdoinkin kevään ylioppilaita pääsi juhlimaan. Esikoisen tytär sai kauniin juhlan kotinsa aurinkoisessa puutarhassa kukkien ja vehmaan ruohon keskellä. Nuori neito oli itsekin ihana kuin ruusu. Lippu liehui komeasti paraatipaikalla.
🌹🌹🌹🥂🎂🇫🇮
Juhlien jälkeen suuntasimme merelle ja Elisaareen, , joka on Helsingin kaupungin virkistysalue Inkoossa. Se on kuin vuono , molemmin puolin korkeat kalliot. Alueeseen kuuluu upeat tammimetsät luontopolkuineen, lampaitakin siellä tapaa. Kalliota reunustava laituri on sähkövaloin valaistu, venekunnilla oli myös omia lyhtyjään ja tuikkujaan, pimenevään iltaan tuli lisähohtoa. Kaiken kruunasi upea auringonlasku ja öinen tähtitaivas.
🌳🌳🌳🔥🌟⭐️
Ihania nuo runot, kiitos 😊
Ramoona