70-luvun elementtitalot tulevat lähitulevaisuudessa olemaan asuntomarkkinoiden hylkytavaraa. Tyypillinen julkisivuremontti kustantaa 10.000 - 20.000 euroa, ja putkiremontti 30.000 - 50.000 euroa. Tämä nostaakin asunnon hinnan jopa korkeammaksi kuin uudessa vastaavassa.
Kuitenkaan nämä kalliit remontit eivät poista yleisiä perusongelmia: onneton ääneneristys, huono ilmastointi, ankea ulkoasu, saunattomuus, asbestirakenteet, tietoliikennekaapeleiden puuttuminen, erilaiset home- ja kosteusvauriot yms, joistauudessa ei tarvitse kärsiä.
Kuitenkaan nämä kalliit remontit eivät poista yleisiä perusongelmia: onneton ääneneristys, huono ilmastointi, ankea ulkoasu, saunattomuus, asbestirakenteet, tietoliikennekaapeleiden puuttuminen, erilaiset home- ja kosteusvauriot yms, joistauudessa ei tarvitse kärsiä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kerropa mitä huikeita tietoliikennekaapeleita on uusissa taloissa? Tuskin sentään valokaapeleita?
Vaikka itse asun suhteellisen uudessa talossa, niin minulla on WLAN-kotiverkko eikä yhteenkään laitteeseen ole liitetty ainoatakaan tietoliikennekaapelia. ;)
Ethernet-parikaapeli (CAT-5) on valmiina uusissa asunnoissa, tuon avulla on itselläni verkotettu koneet.
Toki WLAN on kätevä tietyin varauksin (kentän vaihtelu, alemmat siirtonopeudet, tietoruvan puutteet).
painotukset sanoille "tietoruvan puutteet"
Ethernet-kaapelin kanssa, kun otat kannettavan mukaan parvekkeelle tai puutarhaan/ulkoterassille? Itse en vaihtaisi WLANista takaisin kaapeleihin mistään hinnasta. Nettikäytössä WLANin nopeus riittää hyvin pitkälle tulevaisuuteen.
En mäkään! langattomalla ja läppärillä voi katsoa hyvin pornoa sängyssä ja masturboida ;)
Toi wlan on hyvä. Olen käyttänyt naapurin wlania jo puolen vuoden ajan.
Tosi hyvä.
Ja aika mielenkiintoista on seurata millä sivuilla se naapuri surffaa. Ei tarvitse haeskella pornosivuja, naapuri tekee ne mun puolesta! :)
mutta niistä on koetettu kaikenaikaa pitää huolta. Sinunlaiset tohelot eivät ole siitä vaivasta olleet kiinnostuneita. Onneksi tuollaisissa taloyhtiöissä on riittävän monta osaajaa, jotka tekevät ja teettävät ne tarpeelliset remontit oikea-aikaisesti.
Riittävän pitkällä ajalla samantyyppisten asuntojen kustannuksen pitäisi olla suunnilleen samaa tasoa.
Uusi maksaa ostettaessa enemmän ja ostaja odottaa, ettei isoja korjauksia ala kovin nopeasti kaatua päälle. Vanhassa taas ostohinnan ainakin pitäisi olla matalampi, kun isojakin korjauksia on jo tulossa.
Ei mikään rakennus ole ikuinen, ainakaan ilman huoltoja ja korjauksia. Pelkkä rakennusvuosi tai -vuosikymmen ei tietenkään kerro kämpän kuntoa. Huonosti rakennettu uusi voi helposti olla kehnompi kuin aikoinaan hyvin rakennettu ja lisäksi asiallisesti huollettu vanha rakennus.
On eri asia, osaavatko asuntokaupan ostajat ja myyjät suhteuttaa eri kämppien kuntoa hintoihin. Huonosta vanhasta tuskin kannattaa maksaa hyvän uuden hintaa, mutta hyvästä vanhasta kannattaa ilman muuta maksaa enemmän kuin huonosta uudesta (joka kannattaa mieluiten jättää kokonaan ostamatta).
Kyllä se rakennusvuosi vaan paljon ratkaisee.. 70-80 luvun halvalla rakennettuihin elementtitaloihin tehdään jo julkisivuremontteja, parveke ja kattoremonteista puhumattakaan. Myös halvat ikkunat alkavat olla vaihtokunnossa, putki- ja kph remontteja suunnitellaan, jne..
Mietippäs 50-60 lukujen taloja. Vasta nyt niissä tehdään putkiremppaa, mutta julkisivut ja jopa katot ovat edelleen käyttökelpoisia. Tällainen vanhempi kerrostalo on yleensä parempi ratkaisu, edellyttäen tietysti, että sitä on vuosien varrella huollettu ja korjattu. Mikäli 50-lukuiseen ei ole tehty mitään, niin kallista asumista on luvassa.
Näihin 70-luvun elementtihirvityksiin en sijoittaisi euroakaan, jos mitään ei ole korjattu ja uusittu. Julkisivu, parveke, katto, ikkuna, kph , -ja putkirempat maksavat käsittämättömiä summia. Asunnon saa maksaa pahimmassa tapauksessa kahteen kertaan.
Meidän taloyhtiössämme kyllä julkisivuremontti (ml ikkunat ja parvekkeet) maksoi kyllä 600,000 eur, joka teki 185eur/neliö.
Ja putkiremontit liikkuvat kyllä tuossa 500eur/neliö paikkeilla.
Näin ainakin pks.
Olivatko nuo siis €/m2 asunnon lattiapinta-alan neliöitä?
Puhe oli siis keskimääräisistä kustannuksista per
asunto, mainitsemillasi luvuilla tyypillisessä
75 m2 kolmiossa:
julkisivu: 13875 euroa = n. 82.500 km
putket: 37500 euroa = n. 223.000 mk
on kustannus per asunto-m2. Siis niissä valtaosissa tapauksista kun kustannukset myös jyvitetään osakkaille neliöiden suhteessa.
Muuten olen kanssasi samaa mieltä, mutta jos asunnon hyvyyttä aletaan miettiä tietoliikennekaapelien puuttumisella, niin menee yli hilseen.
Mihin sellaisia tarvitaan, eikö kyseessä ole KOTI, eikä työmaa? Mihin erillisiä tietoliikennekaapeleita tarvitaan KOTONA?
Ymmärrän, jos niitä asennetaan uusiin taloihin tulevaisuutta silmälläpitäen. Tietotekniikka vaan menee sellaista vauhtia eteenpäin, että tämän päivän tietoliikennekaapelit on 10 v päästä museotavaraa.
Niin joo.. Sen verran vielä eri mieltä, että 70-luvun talot on jo nyt hylkytavaraa. Lähitulevaisuudessa ne ei kelpaa kenellekään ilman täydellistä remonttia, jonka kustannukset on enemmän kuin talo on koskaan maksanut. Täysremontti maksaa jopa enemmän, kuin uuden rakentaminen.
10.000-20.000 eurolla ei tehdä julkisivuja minkäänlaiseen kerrostaloon. Johonkin pikkutaloon sillä ehkä saa peltielementit tms. viritykset, joilla peitetään vanha paska seuraavaksi 15 vuodeksi. Oikea julkisivuremontti on ja maksaa jotain ihan muuta..
noin juuri tuntuvat kaikki ajattelevan. siispä valpas vastavirtaan kulkija saa tehtyä löytöjä 70-luvun lähiöbunkkereista. nämä ovat juuri niitä joiden kanssa joudutaan kahden asunnon loukkuun, kun on ostettu se 300t:n pientalo ja luotettu välittäjän lupauksiin "kyllä se kaupaksi saadaan". ostajia näille on muutenkin vähän - kaikkihan haluavat pientaloon. ennustan että noissa hintamuutos voi olla aika rajua siihen nähden että ovat kuitenkin ihan käypiä asuntoja. ennustan, että nuo lähiöbunkkerit ovat pystyssä vielä silloinkin kun 2005 älvsbyhuseja puretaan.
sinulla ei ilmeisesti ole kokemusta uudesta kerrostaloasunnosta kun kuvittelet noiden mainitsemiesi mm. äänieristyksen parantuneen. totuus on, että uudet eivät ole kehittyneet juurikaan noista 70-lukulaisista. ihmettelen jos sinusta ulkoasu on kehittynyt. uudet kerrostalot ovat jopa rumempia kuin vanhat. home- ja kosteusvaurioiden suhteen 70-luvun kerrostalo on turvallisempi ostaa kuin esim. 80-90-luvun rivari.
Samaa mieltä sikäli, että jos kerrostaloasumista harkitsisin, niin mieluiten tilavin huonein varustettu pohjaratkaisultaan selkeä 70-luvun kiviseinäbunkkeri kuin 80-90-luvun pittoreski kipsilevyhirvitys. Monesti vielä 70-luvulla uskallettiin tehdä kunnon korkeita 10-kerroksisia taloja, sitten alettiin tehdä pientä, matalaa näennäisen ulkoasuratkaisuin erilaista. Mielestäni 70-l kerrostalon ulkoasu on konstailemattoman selkeä ja salaamaton - aikakautensa tuote. Hinta-laatusuhde (johtuen kyllä myös näiden monesti arveluttavasta lähiösijainnista johtuen) tosi hyvä. Mutta en muuttaisi silti vannoutuneena omakotiasujana takaisin kerrtostaloon. Aika aikaa kutakin, tykkäsin asua opiskeluajan elementtitalossa.
nuo ovat paljon lähempänä nykyaikaa monessa mielessä kuin 50-luvun veräjähissitalot. riittävän tilavat huoneet. parvekkeet ovat kunnolliset. hissit kunnolliset. ei ylimääräisiä portaita hissitaloissa. sähkörasioita riittävästi.
Ne on tyypillisesti paremmilla paikoilla kuin uudet asunnot.