Mietin tässä aikaa ennen pörssiä.
Kuinka monta tehdasta on lakkautettu ennen pörssiin menoa?
Nyt nostettu keskustelu paperimiesten korkeista palkoista on ollut kovin kapeaa. Täytyisi ottaa huomioon, mikä on elämisen hinta Suomessa. Asuminen, ruoka, vaatteet, lapsiin panostus.
Entä, jos johtaja saa 7 miljoonaa ja paperimies 61. 222 €, niin johtajan palkalla suorittaa 114 hengen palkat.
Jos johtaja itkee verorasitusta, ihmettelen. Eihän viennistä makseta alvia. Veroa vain tuloksesta.
Entä muu johtajisto ja yhtiön hallitusten jäsenten palkat ja palkkiot.
Yleensähän on painostettu yleistä mielipidettä, että suomalaiselle johtajalle t ä y t y y maksaa kansainvälistä palkkaa, muuten lähtevät ulkomaille. Häh ja höh. Menkööt.
Pörssi on se, mikä tappaa tiettyjä yrityksiä.
Pitäisi ajatella tehtaan funktio. Tuottaako se kysyttyjä tuotteita ja onko tase, tulos ja kysyntä kunnossa.
Tehtaan funktio ei ole keinottelijoiden, siis pörssiosakkeita omaavien kenottelun lähde. Pörssikuninkaathan haluavat alasajoa, vaikka paperi kiinnostaa vain wc-paperin verran.
Pitäisikö jotkin yritykset kieltää pörssistä? Pitäisi.
Toimintaperiaate tervehtyisi.
Beng
Anna sen soida, anna sen soida...
Kuinka monta tehdasta on lakkautettu ennen pörssiin menoa?
Nyt nostettu keskustelu paperimiesten korkeista palkoista on ollut kovin kapeaa. Täytyisi ottaa huomioon, mikä on elämisen hinta Suomessa. Asuminen, ruoka, vaatteet, lapsiin panostus.
Entä, jos johtaja saa 7 miljoonaa ja paperimies 61. 222 €, niin johtajan palkalla suorittaa 114 hengen palkat.
Jos johtaja itkee verorasitusta, ihmettelen. Eihän viennistä makseta alvia. Veroa vain tuloksesta.
Entä muu johtajisto ja yhtiön hallitusten jäsenten palkat ja palkkiot.
Yleensähän on painostettu yleistä mielipidettä, että suomalaiselle johtajalle t ä y t y y maksaa kansainvälistä palkkaa, muuten lähtevät ulkomaille. Häh ja höh. Menkööt.
Pörssi on se, mikä tappaa tiettyjä yrityksiä.
Pitäisi ajatella tehtaan funktio. Tuottaako se kysyttyjä tuotteita ja onko tase, tulos ja kysyntä kunnossa.
Tehtaan funktio ei ole keinottelijoiden, siis pörssiosakkeita omaavien kenottelun lähde. Pörssikuninkaathan haluavat alasajoa, vaikka paperi kiinnostaa vain wc-paperin verran.
Pitäisikö jotkin yritykset kieltää pörssistä? Pitäisi.
Toimintaperiaate tervehtyisi.
Beng
Anna sen soida, anna sen soida...
Vastaukset 90
Vanhimmat
Ohisalo, Haavisto ja Eva Bidee saattavat ehdottaa Kaipolan uudiskäytöksi maahanmuuttajien kotiutustiloja?
Sinnähän niitä sopisi, tehdas-saleihin vaikka se 80 tuhatta jonka ovat suunnitelleet ottavansa.
Ja Suomi pelastuu?
Mikä kommentti se tuollainen on?
Beng
Uusio innovaatio kommentti, näkisin tuon kommentin sellaisena. Hyvä kommentti kyllä.
Suuri mielipiteenmuokkaus on ollut käynnissä jo vuosia pohjustamaan
halpatyövoiman tuontia, että osakkeenomistajat saisivat voitot maksimoitua.
Elvytysrahaa, "ilmaista rahaa" firmoille on myös tulossa,
osakkeenomistajien on ajoissa painostettava hallitusta päästäkseen jaolle
"heikon kilpailukyvyn" nimissä, vaikka kilpailuky ei ole Suomessa sen huonompi
Suomessa kuin Saksassa tai Ruotsissakaan toteavat ekonomistit.
Suuri bluffi on menossa, jonka tarkoitus on syrjäyttää suomalaiset työntekijät,
potkut vain ja halvempia tilalle ja samaan aikaan samat tahot vaativat
hallitukselta työllistämistoimia.
Ristiriitaista.
Pisneksen pitää olla kannattavaa.
Aina, ei siihen vaikuta, onko listautunut, vai ei. Tokikin pörssiyhtiöitten omistajat vaativat erilailla ansioita sijoituksilleen, kuin snagaria pyörittävä toiminimi. Mutta kuitenkin, ei mitään duunia kannata tehdä, jos se ei kannata.
Tässä polemiikissa yhden sellutehtaan sulkemisesta on niinkuin täysin unohdettu yks perusasia. Paperin menekki laskenut ja laskee ympäri maapallon. Johtuupi sähkisen viestinnän merkityksen jatkuvasta kasvamisesta. Hö, mihin paperista sanomalehteä tarvitaan huomenna kun sama uutinen on jo tänään luettaissa netistä? Samaten kaikenlainen muukin paperinkulutus on pienennyt, taitaapi pehmopaperit, olla suunnalleen ainoa paperituote, jolla aika vakiintuneet markkinat.
Ja sekin niinkuin unohdetaan, paperitehtaita lopetetaan ympäri maapallon, muistelen sveduissa lopettu lyhyellä ajalla useampikin tehdas.
Asiaan liitty kaikenlaista sivujuonnetta. Koska sellua ei tarvita, mihin kasvatetaan kuitupuuta nykyiset määrät?. Oikein ei tarita niin paljon enää. Se nyt heijastelee koko puusektorille, ihan metsänviljelijöistä alkaen. Lisäks tulee ongelmia vaikkapa keräyspaperin kans, sitä nyt kertyy edelleenkin, ehkä ähemmän kuin ennen. Mutta mitäs sille tehdään, kun sitä ei taritse enää kierrättä selluksi. Joopa, kai viedään ulkomaille, tai poltetaan energiaksi. Jokatapauksessa siitäkin omat ongelmansa.
Että eipä kiinnosta ylipalkattujen paperimiesten talovelka-asiat, nyt menossa isompi muutos suomen talouselämässä. Jollainhan net papereista kertyneet tulot pitääpi korvata, pitää saada uutta vientituotetta ja nopeesti. Mä luotan tietotekniikan mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Suomi on pian banaanivaltio jos etiäpäin ei mennä. Potuntervaus, majojen viljely, ei tollaset auta yhtään mitään, pitääpi olla jotain, mitä oi myydä minne tahansa ja sellaista, mikä ei mieluusti ole materiaa, vaan nimenomaan tietoon ja taitoon peustuvaa aineetonta kamaa, ohjelmistot, pelit, kaikenlaiset infratuotteet jne.
Joop, kandee hamstrata vessapaperia, sen hinta voi pikapuoliin nousta, jahka muutama pehmopaperitehdas tässä lakkautetaan.
=DW=
Jos tekee roskiksilla havaintoja, niin voi huomata, että yksi säiliö riittää nykyisin paperinkeruuseen. Sienne heitetään ilmaisjakelulehdet ja mainokset.
Tilaan vielä paria akkainlehteä. Ei niillä pyöritetä tehdasta.
Sijoittajista: eikös jää jotain saamatta, jos vielä lypsävä lehmä lopetetaan.
Beng
Tässä casessa on paljon epäjohdonmukaisuuksia.
Karhunpoikakin katsoo kalkkyyleillään tehtaan kaatokelpoiseksi.
Onko tehdasta jo tuettu? Siis onko se saanut jotain kautta valtion rahaa?
Mnaah.
Ei kukaan tapa lypsävää lehmää. Taisi olla kyseessä isompi strategia tappioiden välttämiseksi. Jos hommeli menossa isossa kuvassa miinukselle, pitääpi leikata hyvissä ajoin, että kokonaisuudella menee hyvin. Jonkinlaisia pisneksiä voi aikansa, nousua odotellessa vaikka aikansa pyörittääkkin miinuksella, mutta miks hitossa pitäis jotain sellua tehdä ikääkuin varastoon katoaville markkinoille? Kyllä kapitalisti rahan päälle ymmärtää.
Mun käsittääkseni kaikki tollaset isot firmat saapi valtavasti yritystukia, iteasiassa veronmaksajat voipi säästää kun joku suuri tehdas lopetetaan. Tästä ei juuri ole keskusteltu.
Aina vaan jauhetaan paperimiesspoloisist, joilla menee ok-talot ja volvot myyntiin. Telkkarissa oli aikanaan dokkari , kai Poikolan(onks sellasta?) supistuksista. Se ohjelma oli niimenomaan tehty duunarin näkökulmasta. Siinä net tosiaan märisi asuntolainojaan ja surkuttelivat kohtaloitaan. Niinno, sitäpä se työttömyys tahtoo teettää. Ohjelmasta tuskin saivat juurikaan myötätuntoa, pikemmin ehkä vahingoniloa. Oli toki suloista, kun lopussa yks paaperihenkikö pääsi takaisin duuniin, toiselle koneelle. Siinä se hymyhuulin leikkasi paperirullia veitsellä poikki. ja asui ok-talossa ja ajoi volvolla.
Paperihommiin omat amiksensa, periaatteessa prosessikoulutus, mutta ei kaikki istu prosessihoitajina lennonjohtokeskusksen näköisissä ohjaamoissa monitorej tuijottelemassa., on tehtaissa muutakin duunia.
Suomi maksellut sotavelkansa ja vaurastunut metsästä ja metallista, se täysin totta. Vaan nykyaikana hommeli vaikuttaa banaanivaltiomeiningiltä, lähempänä alkutuotantoa, kuin hightechiä. Menkööt työttömiksi jäävät paperihenkiöt koodarikouluun tai lähihoitajakurssille. Ei yritysten omistajat, tai yhteiskunta missään tapauksessa ala rahaa syytämään kuoleaa tekevälle alalle. Paljon halvempi maksella päivärahaa ja toimeentulotukea entisille paperihenkilöille, kuin pyörittää tarpeetonta paperikonetta.
=DW=
''Koska sellua ei tarvita, mihin kasvatetaan kuitupuuta nykyiset määrät?''
Syötäväksi sellu ei kelpaa (vielä) mutta monta käyttötarkoitusta löytyy...
https://www.metsateollisuus.fi/uploads/2019/12/04095537/Sellu_Uusiutuvainnovaatioidensampo.pdf
Puu hidas kasvamaan.
Ihankin varmasti puulle riittää käyttöä, mutta paperille vähemmän. Mua pitkään kiehtonut hamppu. Erittäin monikäyttöinen materiaali, varmasti tulis hyvää paperiselluakin. Puun kaatokuntoon kasvattaminen vie parikymmentä vuotta hamppu kasvaa vuodessa.
Puussa sellanen, nykyisin kasvatetaan puuta lannoittamalla. Mikäpä siinä kasvaa nopeemmin. Mutta kukaan ei enää puhu tiukkasyisestä puusta. Enenpi on tähdätty määrään, kuin laatuun. Onhan iitä soitinrakentajia ja puuseppiä, jotka taris hyvää, hitaasti kasvanutta puuta, mutta pulaa on. Ja jopa raksoilta kuulunut valitusta. Hah nykyisin ei suurta parrua oikein edes saa, kaikki tahtoo olla rimoista liimattua kertopuuta, tai liimapalkkia. Tokikin net erinomaisia tuotteita, mutta net on siis tuotteita.
Muistui mieleen energiapaju. Aikanaan sitä hehkutettiin hitosti, isännät kilvan pajutti peltojaan rahankiilto silmissään. Noh, asia niinkuin kokonaan hautautunut, vaikka nimenomaan energiasta hirmuinen puute.
Paperisellun tarina alkaa olemaan ohi. Suomi tähän asti vienyt sitä, pikkuhiljaa suomeen aletaan tuomaan enenevässä määrin sitä, koska suomessa sitä ei enää kannata tehdä.
Jotenkin tässä kaipolankeississä samaa, kuin aikanaan oli kännykkälaturitehtaan kanssa. Kännykkälatureita tehtiin menestyksellä suomessa, mutta sitten kävi niin, homma kannattamatonta, tuotanto ulkomaille. Hirvee poruhan silloinkin oli duunipaikoista jne, mutta niin se vaan meni- on kai niitä paljonkin, eip ole telkkaritehdasta, eip tehdä kännyköitä... samalla lailla tulee menemään sellukin.
Jostain syystä kukaan muuten ei ole alkanut kehittämään pettua markkinoille. Luulisi maapallon nykyisessä ruuantuotantotilanteessa sillekin olevan kysyntää.
=DW=
Sulla+oli+vähän+hapan+moodi.
Juu,kun katsoi satelliitti kuvaa siitä paperitehtaasta niin suuret tilathan siellä on ja aivan vesistön kupeessa. Minun mielestä se on kummallista ettei koskaan ole mitään varatuotantoa framilla kun yksi tuotantolinja lakkaa. Vai onko tässä Kaipolan tehtaassa tarkoitus alkaa valmistamaan jotain muuta, kartonkia tai muuta paperiin liittyvää, vai hävitetäänkö kaikki koneetkin. ?
Miten kauan tämä lakkauttaminen on ollut suunnitteilla, sillä onhan siitä täytynyt olla keskusteluja kaupunginhallituksen, valtion työministeriön ym kanssa jo vuosikausia sitten.?
Nyt täytyisi kaupungin ja kuntien alkaa metsästämään kiireen vilkkaa vaikka aurinkopanelien tekemistä kun kerran on hyvät yhteydet ja tilat missä niitä valmistaa. Tai tehdä siitä tehdashalli johon tulisi useampi pienempi yritys.
Hytinäx1
Mitä kaupunginhallitukset ja valtion työministeriöt yksityisen pörssiyhtiön tehtaan tekemisiin liittyvät, yritys tekee mitä tekee ja päättää mitä päättää. Emme elä entisen Neuvostoliiton kaltaisessa järjestelmässä.
Kaupungit ja kunnat eivät liioin mene pörssiyhtiön omistamiin tiloihin kuin kotiinsa tekemään yhtään mitään, ne ovat ainakin toistaiseksi omistajan tiloja. Jos omistaja ilmoittaa että tehdas lopetetaan ja henkilöstö irtisanotaan, voisiko siitä arvella että onko tarkoitus ryhtyä valmistamaan jotain muuta? Ja aika turhaa kai luulla että siinä tehtaassa tulevaisuudessa paperia valmistaisi mikään toinenkaan yritys, ei kai UPM halua siitä kilpailijaa toimintaan jääville tehtailleen...
Suomessa ei ole kannattavaa mitään aurinkopaneeleja valmistaa, ei oikein juuri enää mitään, paneelitehdas pitää pystyttää Kiinaan, Taiwaniin, Bangladeshiin, Intiaan tms, ei Suomeen.
Kyllä, pisneksen pitää olla kannattavaa, myös työntekijälle!
Jops, pellot pakettiin ja pajua kasvamaan, se oli neuvo ja vuosikymmenen vedätys silloin. Umpitollot landepaukut uskoivat täydestä, mitä niille kehtasivat valehdella hallitus päässä.
Saihan umpitollot jotain tukea. Mutta ei sillä loppuelämän viulua kukaan soitellut. Joutuivat pellet töihin vieraalle, pois omilta tiluksiltaan.
Osakkeenomistajat/yrityksen hallitus edustajanaan päättää johtajiensa palkoista.
Se on yrityksen asia kuinka suuren palkan arvoinen se katsoo johtajiensa olevan.
En ole kovinkaan varma asiasta, mutta 60000€ vuosipalkan mukaan laskettu ansioonsidottu päiväraha on käsittääkseni suht* hyvä. Muistelen vaan kun naapurin nuorimies oli eräässä vuoden kestävässä työprojektissa mukana ja painoi niin käsittämättömän pitkää päivää, kysyin häneltä syytä, hän sanoi kun vuoden jaksaa niin sen jälkeen saa 500 pv huilata hyvällä päivärahalla.
Tästä on aikaa muutama vuosi, joten tilanteeseen on voinut tulla muutoksia.
Eihän+kukaan+elä+tuota+varten?+Eivätkös+paperimiehiltä+edellytetä+erityisosaamista,+koulutusta?+Ei+kait+kuka+tahansa+mämmikoura+voi+kalliita+koneita+hypistellä.
Se+on+reilut+60+%,+noin+40000+vuodessa.+Sen+suhteellista+suuruutta+lisää+vielä+hieman+verotuksen+progressio+joka+on+noilla+tuloilla+muutaman+prosenttiyksikön+matalampi+kuin+niillä+noin+60000+vuosiansioilla.
Ei ole!! Jo tienaat esim. 5000 kuussa, ansiosidonnainen päivärahasi on reilut 2000 bruttona.
42+-+45+%+taitaa+olla+ansiosidonnaisen+haarukka.+Mutta+ei+edes+puolta.
500 päivää ansiosidonnaista on mennyttä aikaa.
Nii nii ,mutta Pesonenkin on tienannut ainakin 7 miljoonaa euroa vuodessa esim.15v. aikana,siis pieni laskutoimitus 7 miljoonaa X15v.=105 miljoonaa euroa.Ja eikä siinä kaikki.Ja tuo noin vertailun vuoksi muutetaan markoiksi 105 mijoonaa euroa x 6 =630 miljoonaa markkaa.Kyllä järjestelmä aivan sairas.
Palkkojen tasosta puhuminen on yksipuolista populismia!
Ratkaisevaa on se mitä palkkojen vastikkeeksi saadaan.
Paprun teko on pääoma- ja raaka-ainevaltaista toimintaa jossa palkkakustannusten osuus on pieni.
Lisäksi toimihenkilöiden ja duunaritason palkansaajien lukumääräinen suhde on muuttunut toimihenkilöpainotteiseen suuntaan. Kuitenkin puhutaan vain duunareiden palkoista.
Paprujen etujärjestö on hoitanut tehtävänsä erittäin tehokkaasti ja siinä on työnantajien lammasmainen myötäily auttanut.
Työnantajien vastuulla on täysin se miten työt organisoidaan, ketä palkataan mihinkin tehtävään, minkä verran porukkaa on tekemässä/olemassa jne.
Sanoin jo 70-luvulla, että jos paperitehtaat olisivat kelluvia niin ne "kelluisivat" muualle kuten merimiesunionin suosiollisella kannustuksella osa rahtilaivoistamme kuvaannollisesti sanoen.
Palkkataso! Mennessäni Ruotsiin 60-luvun alkupuolella oli sikäläinen palkkataso vähintään 1,5 x Suomen vastaava ja samaan aikaan kustannustaso oli keskimäärin alhaisempi kuin Suomessa. Varsinkin kestokulutushyödykkeet olivat halvempia. Ainoat kalliimmat olivat ravintolapalvelut ja alkoholi.
Kuitenkin Ruotsin kilpailukyky ja menestys vientimarkkinoilla oli parempi kuin Suomella.
Siellä työnantajat olivat suunnitelleet ja organisoineettyöt tehokkaasti. Kun olin kuvitellut olevani kohtalaisen kova työmies niin vasta Ruotsissa totesin mitä tehokas, tulokseen johtava työnteko on.
Turha uikuttaa pelkästä palkkatasosta joka sekin on seurausta työnantajin takavuosien löperyydestä. Myöskään ostovoimavertailu ei ole palkkatasoon ja tuottavuuteen nähden objektiivinen.
Niin. Monessa tapauksessa voisi rinnalle kustannuksiin tuoda it-kulut.
Ohjelmat eivät ole hyllytavaraa.
Ohjelmia täydennetään, päivitetään, konvertoidaan jotain mukaan. Se maksaa. Kuten ylläpito ja virheiden korjaukset.
Valtioltakin sievoinen summa eri hallintokuntien käytössä.
Apotti? Maksaa....
Beng
paperitehtaita on jouduttu lopettamaan ympäri maailmaa kun paperin käyttö huomattavasti vähentynyt digiajan myötä, turha olla liian nurkkakuntainen oman maan tehtaan lopettamisen suhteen. tilataan paperilehtiä ja ostetaan oikeita kirjoja, siinä lääkettä paperitehtaille, kuluttajat määräävät mitä kannattaa valmistaa, ei pörssiyhtiöt.
Mutta aloittaja kysyi että mitä paperitehtaita lopetettiin ennen pörssiaikaa?
Vastaisin että ei juuri mitään paitsi kuluneita ja pieniksi jääneitä toki koska niitä uusittiin ja päinvastoin paperinkulutus kasvoi voimakkaasti ja tehtiin uusia tehtaita. Suomen modernein tehdas taisi 1940- luvulla olla Ensossa, se joka jäi sitten naapurille.
Milloin Helsingin pörssi aloittikaan toimintansa, New Yorkin suuren pörssiromahduksen ajan senkin tiedämme eli joskus pian 1900- luvulla pörssit aloittelivat kilvan paperitehtaiden kanssa.
ME+OMISTAMME+MYÖS+KAIPOLAA...+Ei+kannata+valittaa!
Niimpä tietysti!! Osakkeenomistajat saavat ajatella vain mahdollisimman suurta tuottoa, johtajat ja vastaavat myös saavat ajatella ja toivoa vain mahdollisimman suurta palkkaa mutta työntekjältä tämä on kielletty tai se on muka väärin.
Tottakai työntekijäkin nykymaailmassa ajattelee, että palkan on oltava mahdollisimman suurin. Ihan oikein!
Ei kai kukaan kuvittele, että se työntekijä tekee työtään jollain kutsumuksella, joka kantaa hedelmää osakkeenomistajalle ja johtajille. Mitä parempi palkka työntekijällä, sitä motivoituneempi hän on.
840 henkilö työvuotta ulos. Kun...
Suomessa halutaan säästää 75 miljoonaa euroa.
UPM konserni tekaisi vain 1400 miljoonan euron voiton.
Riittää siinä torttua omistajille ja sijoittajille.
75 miljoonaa vuodessa
Tuotanto voidaan globalisaatiossa siirtää muualle
Globslisaatiossa ei ole käsitettä me
Emme ole yhdessä stubbien ja urpilaisten kanssa kumpikin riistää perheensä elannon veroistamme EUn kautta eikä tee mitään hyödyllistä vain poliittista näytelmää
Että jaksvat puhua paskaa ,Waalruus ja Pesonen.
Huomautan että upm ja muiden omistajajoukosta puuttuu ulkomaisia sijoittajia eli esim black rock joka on noin kolmanneksi suurin upm omistaja
Tällä hetkellä Upm on kallis en ostaisi ja Enso ei vielä ole ilmoittanut psperikoneiden alasajoja
Kannattaa katsoa jos syksymmällä dippaavat ja iskeä silloin
Mitä on eettinen sijoittaminen?
Onko se vain sitä odotetta, että vedet tai ympäristö ei saastu?
Ihmisistä viis.
Tavallaan siitä ajatuksesta kiinni pitäminen, että yritys-/tehtaanjohdon päätöksistä ei saa kukaan sanoa mitään, saatikka pahhaa sannaa. He saisivat sanoa pisteen.
Pitäisikö periä yhteiskunnan antamat tuet takaisin, verohelpotukset ja sensellaiset.
Sellainen voi niinmumpota konserninmtulokseen.
Beng
Oikaisu: viennistä maksetaan erisuuruisia alveja tai ei mitään. Riippuu siitä, mitä viedään.
Lueskelin netistä 'viennin alvi', mutta teksti on varsin hankalaa. Ihailen niitä, jotka noilla ohjeilla osaavat oikein pidättää ja tilittää valtiolle.
Tuntuuko suurelta tuo 75 miljoonaa joka "säästyy" kun Kaipola laitetaan kiinni?
Samaan aikaan työnnetään "kehitysapuun" 1,2 miljardia..
Jonka hyöty on täysin olematon, UM omienkin laskelmien mukaan?
UM:n salaiseksi luokiteltu raportti kritisoi Suomen kehitysyhteistyöhankkeita Afrikassa – ”Outcome-tason tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi”
Sisäisissä raporteissa kritisoidaan kehitysyhteistyöhankkeiden riskienhallintaa.
Sille jota tieto kiinnostaa!
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006616000.html
Ex-suurlähettiläs Matti Kääriäinen syyttää suuryrityksiä siitä, että ne eivät halua maksaa kehitysmaissa veroja. Toisena ongelmana Kääriäinen pitää maataloustukia, joilla vauraat maat tukevat maanviljelijöitään. Tämä johtaa Kääriäisen mukaan siihen, että Afrikka, joka muuten voisi olla elintarvikkeiden viejä, on valtava elintarvikkeiden tuoja.KUVA: TAPIO VANHATALO
Kääriäinen väittää, että äärimmäinen köyhyys on lisääntynyt eniten maissa, joihin on annettu eniten kehitysapua, ja viittaa tehtävänsä YK:n äärimmäisen köyhyyden erityisraportoijana jättäneen Philip Ahlstonin arvioon siitä, että köyhyys ei ole juurikaan laskenut sitten 1990-luvun.
Karmeata luettavaa! Eikä taida loppua tulla tuolle suurtuhlaukselle!
Ihan tärkeää asiaa.
Ihmettelen, että vuosiraportteja ei joissain tapauksissa ole edes rahahanojen sulkemisen osalta.
17 väärinkäyttötapausta?
Myanmarin osalta on onnistuttu jotenkin. Eikö siitä voisi ottaa mallia.
Tekstistä tuli mieleen, että eivätkä Pohjoismaat voisi yhdessä toimia: suunnitella, antaa asiantuntija-apua ja sitten kontrolloidusti rahaa. Ei se määrä vaan se laatu.
No. Hyvä, että jokin taho on ronkkinut tätä asiaa.
Tässä hiljan jupistiin valtiontaloudentarkastajan matkakuluja. Oliko se nyt niin paljon.
Missä kohteet ovat? Kaukana? Vai yritettiinkö vaennustemppua tai kateuden kylvämistä.
Minulla on käsitys, että talous- ja toiminnallisia tarkastajia on liian vähän. Vrt. palvelutalot.
Beng
Etkö sinä nyt sekoita iloisesti UM:n ja UPM:n. UPM ei Suomen valtion kehitysavusta päätä eikä UM päätä UPM:n tekemisistä.
Kellens tämä?
Beng
Jenkkilästä Suomeen rantautunut kvartaalitaous ei ajatuksena oiken sovellu meille.
3kk:n välein on ositettava tulosta.
Tulee ikävä "patruuna-aikoja" jolloin tehtaan toiminnan jatkuvuuden turvaaminen pitemmällä tähtäyksellä oli tärkein tavoite ja se edellytti kohtalaisen kokenutta ja toimintaan sitoutunutta henkilökuntaa.
Siedettiin myös tulosvaihtelut.
70-luvulla meille opetettiin osallistuvan johtamisen periaatteita, henkilöstön sitoututtamista tuotantoyksikköön.
Budjetti kausi oli 1 vuosi jona aikana toteutunutta verattiin suunniteltuun kuukausittain.
Tehtiin 3 - 5:n vuoden suunnitelima joita tarkennettiin vuosittain ja toimintaa, sekä tavoitteita hahmoteltiin 10:n vuoden tähtäyksellä.
Uskon vieläkin tuon olevan joka suhteessa parempi ja tehokkaampi toimintatapa verrattuna tuohon jenkkien 3kk tulos tai ulos periaatteeseen. Saatta toimia jenkkilässä mutta meillä on toisen mittakaavan ja resurssien olosuhteet.
Mutta kun me toimimme siinä samassa globaalissa maailmassa missä ne jenkitkin. Emme elä enää ihannoimassasi patruunoiden ajassa eikä siihen ole paluuta. Pörssiyhtiöiden omistus on hajallaan osakkeiden haltijoilla, ei yksillä patruunoilla. Sinäkin voit osakkeita ostamalla tulla vaikka UPM:n osaomistajaksi...
Voit olla aivan varma että UPM ei sulje yhtään paperitehdasta kvartaalitalouden syklien sanelemana, ihan päinvastoin, asioita tarkastellaan vuosien mittaisissa ajanjaksoissa ja juuri se jää usein tajuamatta, sikäli olet täydellisen väärässä.
Pari asiaa. Olen ollut vaatimattolta osaltani mm. UPM:n omistaja.
Hamassa muinaisuudessa, harkitessani vaihtoehtoja, oli yksi opiskelukaverini Pöyryn konsulttina ja toinen UPM:n projektin johtotehtävässä.
Meidän mittakaavamme mukaisten suurten yhtiöiden omistus on hajallaan. Ns. institutionaalisilla omistajille lienee suurin äänivalta.
Tietenkin tuotantoa pyöritetään siellä missä se on kannattavinta.
Asian ydin on se, että kvartaalitalous ja perinteinen patruunahenki eivät sovi samaan pöytään. Vasuripoliitikot kaipaavat yhteiskunnallista vastuuta mutta menisivät kolkuttelemaan omistajien tuntoja. Äänivaltaisimmat omistajat tuskin lotkauttaisivat korviaan.
Ikävää on vain se, että tuo sama henki on syöpynyt myös kotimaisessa omistuksessa oleviin, jopa pk-yrityksiin joissa suuryritysten johtamisperiaatteet evät välttämättä anna parasta tulosta vaan henkilöstön sitouttaminen ja pyrkimys jatkuvuuden turvaamiseen olisi tuottavampaa.
Ps. Nähnyt kehityksen muutamasta kymmenestä useaan tuhanteen yksiköissä.
Itseasiassa yrityksillä on viime kk:n tulos ja tase tiedossa jo seuraavan kk:n ensimmäisellä viikolla. Ehkä kvarttaalit antavat ounastella, mihin suuntaan yritys on menossa.
Vaikuttaa osakkeisiinkin.
Beng
Esim. kolme isoa paperikonetta oheislaitteineen ja omine voimalaitoksineen yms. käsittävää tehdasta ei ehkä rakenneta kokeiluksi siitä miten menee yhden kvartaalin osalta?
Vaikuttaa myös henkilöstöpolitiikkaan sen verran lyhytjännitteisesti kuin paikallisesti on mahdollista.
Kaipa koneet voi irroittaa ja viedä vaikka Kiinaan?
Ei yksi kvarttaali vielä edellyttäne mitään, mutta pidemmällä aikavälillä, mikä on kehityksen suunta.
Toisaalta nykyisin henkilöstö on paremmin tietoinen, missä mennään. Tiedottamista voisi verrata vaikkapa muutama vuosikymmen sitten tapahtuneeseen.
Onko yllätys vai seuraus?
Beng
Ai että henkilöstö on nykyisin paremmin tietoinen missä mennään? Kaipolan tehtaan henkilöstö oli päivää ennen tehtaan lopettamisilmoitusta autuaan tietämätön seuraavan päivän uutisesta, näin hyvin se henkilöstö tietää missä mennään!
Lopetettujen tehtaiden koneita on jopa viety Suomesta Kiinaan, taisi olla kyllä viime vuosituhannen puolella, se on mahdollisesti kuitenkin myyjän kannalta lyhytnäköistä toimintaa: Jos UPM nyt myy Kaipolan koneensa suunnilleen romumetallin hinnalla esim. Kiinaan ja ne laitetaan siellä tekemään paperia joka tuodaan halvalla markkinoille, Kiinassa kun on tapana tuottaa tavaraa halvalla, niin hupsista, taas tulee liikaa paperia markkinoille ja joku UPM joutuu sulkemaan jälleen tehtaan jostakin todennäköisesti Euroopasta.
Tuosta rohkenen olla eri mieltä, tunnen tyypin , joka on Kaipolassa vuoropäällikkönä ja hän kertoi, saaneensa varmuudella tiedon viikkoa ennen.
UPM hallituksen puheen johtaja on kertonut jo alkuvuodesta, että paperitehtaita tullaan Suomessa sulkemaan, siinä valossa tuntuu erikoiselta ettei pääministerikään tiennyt,, että tuollainen asia tulee kirkkaalta taivaalta..
Ehkä viestin tuojaa ei ole haluttu kuunnella.
Jotkut infot annetaan viime hetkellä pörssikurssin takia.
Kyllähän henkilöstö näkee, jos vientiä on. Ja kait tulosinfoja tehtaallakin on.
Suuta ehkei saa avata.
Beng
Tuosta rohkenen olla eri mieltä ja pidän juttua jälkiviisaana ns. hevosmiesten tietotoimiston juttuna.
Siis eikö Suomessa tuotantolaitoksissa ammattiliiton edustajat,johtajat ja omistajat keskustele toistensa kanssa. ?
Hytinäx1
Kyllä ne keskustelee. Liitot tietää esim. paperifirmojen taseet sentilleen ja vaativat tuotosta duunareille kohtuullisen osan.
Nalle Wahlroos kertoi selväsanaisesti JO tammikuussa, että paperikoneita tullaan sulkemaan 2-3 "aivan lähiaikoina". Ja sen olisi osannut laskea alakoululainenkin, että juurikin Kaipolassa on NE koneet.
Globaalissa maailmassa toimivan yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Jos olet noteerannut, esim. UPM ilmoittaa aloittavansa tehtaan lopettamisen johdosta YT- neuvottelut. Siis neuvotellaan, hoksaatko, neuvotellaan. Käymällä YT- neuvottelut täyttyvät lain kirjaimen vaatimukset, mitä muuta pitäisi neuvotella, saunalisät tai kolminkertaiset juhlapyhäkorvaukset eivät enää ole ajankohtaisia neuvottelujen aiheita...
Hevosmiehinä yhdessä totoa pelataan, joten osuit oikeaan.
Entäs, jos kiinalaiset tulisivat ja ostaisivat tehtaan. Tekisivät riisipaperia. Esim. kevätrulliin.
Beng
Muistatteko: arkki - pakka - riisi?
Metsäteollisuudelle ei riitä mikään ei vaikka saisivat puun ilmaiseksi.Ahneet paskat.
jep, ja ellei sitä puuta ostavaa metsäteollisuutta olisi, puustasi siis maksettaisiin paremmin...Miksi et jo nyt myy puutasi niille jotka maksavat enemmän? Miksi puunmyyjän pitäisi puusta saada mahdollisimman paljon rahaa, ahneet paskat.
Kummallinen ajatustapa, ettei ammattimiehellä saisi olla kunnon palkka.
Jokainen täällä kirjoittavakin olisi varmaan "suostunut" parempaan palkkaan.
Johtaja saa tienata 7 miljoonaa vuodessa.
Jos yrityksellä on siihen varaa, on varmaankin varaa niihin ammattimiesten
palkkoihinkin. Nehän osaltaan johtajillekin suuret palkat tekee.
Jos hyvänä aikana palkat joustaa ylöspäin, pitäisi huonona aikana kyetä joustamaan alaspäin. Paperimiehillä palkat ovat olleet koulutukseen nähden selvästi yläkantissa. Mutta kun alentaa ei voi, vaikka paperi käy yhä huonommin kaupaksi. Kyllä palkka yksi osatekijä on kannattavuudessa ja siten siinä, suljetaanko tehtaita vai ei.
Anteeksi mutta kuka niin ajattelee? Mitä miestä pidät ammattimiehenä, mitä et? Mitä koulutusta arvostat, mitä et? Miten tienaavat paperitehtaiden työntekijöihin verrattuna monien muiden alojen ammattikoulun ja työpaikalla muutaman kuukauden perehdytysjakson käyneet työntekijät suhteessa paperitehtaiden vastaaviin? Hyvä vastaus, eivät mitenkään, jo heidän peruspalkkansa on kuukautta kohti vähintään tonnin pienempi eivätkä heistä useimmat koko urallaan pääse nauttimaan moninaisista saunalisistä jotka paperin miehillä ovat arjen normaali. Entä mikä se "kunnon palkka" sitten mielestäsi olisi? Mikä estää sinua perustamasta vapaassa maassa omaa yritystä ja palkkaamasta sinne työntekijöitä kunnon palkalla, mikä? Miksi et kuitenkaan sitä tee?
UPM:n dirigan palkka ei rasita pelkästään nyt lopetettavan tehtaan taloutta vaan koko konsernia jossa sen merkitys on mitätön.
Jos marineri pitää tuota tuotantoyksikkön toiminnan jatkuvuutta todella tärkeänä niin kyllä kai hän on neuvotellut siitä, että UPM myisi sen kohtuulliseen hintaan Suomen valtiolle ja toiminnan jatkuessa kaikki olisivat tyytyväisiä. Toivottavasti myös veronmaksajat.
Kyllähän+se+tuosta+muine+johtajineen+ja+konsernin+hallituksen+palkkiot++pottiin+vyörytettynä+on+yli+10+%+muine+kuluineen.
Kaikkia kustannuksia pyritään minimoimaan, minimoitaessa kustannuksia mitätöntä rahasummaa ei ole olemassakaan. Voitaisiin tarkastella vaikka vertailuna merenkulkua ja erityisesti tavarankuljetusta. Vielä joskus 1960- 80 nykyisen mittapuun mukaisesti pienissä rahtilaivoissa oli miehistöä hyvinkin 30- 50 henkilöä, nyt tuon ajan laivoihin verrattuna jättiläismäisiä aluksia ajetaan 10- 12 hengen miehistöillä eikä heihin yleensä sovelleta suomalaisten tuntemia työehtoja. Vaikka palkkakustannukset Filippiinimiehistöillä tms. muodostavat muutaman prosentin esim. polttoainekustannuksista, miehistön palkkauksessakin yritetään yhä säästää, siis se "mitätönkin" kuluerä yritetään minimoida. Kiukuttelemalla ja kitisemällä ja varsinkin kieltäytymällä näkemästä elämän realiteetteja ei saavuteta silläkään mitään, ei luoda yhdeksi tunniksikaan palkkatyötä kenellekään.
Minkä+tason+johtajista?+10%+mistä?+Kaikista+kustannuksista?+Henkilöstökuluista?
Resurssien vertaisin kuluneeseen vertaukseen käyttö kustannusten hallinnassa ja kehitytehtävissä.
Pari pelkistettyä periaatetta.
1. Pienellä panoksella suuhteessa suuri vaikutus.
2. Suuri volyymi johon kannattaa panostaa odotettavissa olevaan tulokseen nähden reippaastikin.
UPM:n dirigan palkan nostamista tikun nokkaan vertaisin kuluneeseen vertaukseen itikan lirauksesta Itämereen!
Palkkakuluista+yli+10+%.
Joojoo. Mutta jos itketöän palkkakuluja, niin siihen samaan puurojauhopussiin kuukuvat ko. tehtaan kaikki palkat ja palkkiot, mielestäni.
Beng
Hei! Vaitiolovelvollisuus vaihtelee toimialan ja tehtävätason ja luonteen mukaan.
Hei! Olen itse työskennellyt tehtävissä joissa olen sitoutunut ko. alan kilpailijoiden karanteeniin karenssiajan vaihdellessa puolesta vuodesta kahteen vuoteen.
Hei! Joskus karanteeni voi koskea myös hyvinkin matalan tason tehtäviä ja ulottua jopa työnantajan kustantamaan koulutukseen siinä muodossa, että vaihtoa haluava sitoutuu maksamaan työnantajalleen koulutuksen takaisin jos vaihtaa saman alan työnaantajan palvelukseen esimerkiksi 2:n vuoden sisällä kolutuksen lopusta.
Hei! Näitä kieltoja kierretään monellakin tavalla. Tiedot voivat varmuuden vuoksi lähteä palkollisen mukaan yleiskäytettävässä muodossa ja yksinkertaisimmillaan "unohtua" esimerkiksi työstökoneen muistiin koneen omistajan vaihdon yhteydessä.
Hei! Väitän tuon tiedon tuhoutumattoman tallentamisen olevan varsin yleistä mutta miten sitä kukin käyttää vai käyttääkö lainkaan on eri asia.
Hei! Raivatessani kotonani paikkoja vastaani tuli ikivanhoja korppuja joiden sisältö kuului aikanaan kahden vuoden kieltolistalle ja jotka olin ottanut mukaani "varmuuden vuoksi" jos olisin vielä joutunut palaamaan tietojen omistajan asialle. Kanadalainen ilmailualan yritys oli niin niuho, että sen kanssa oli sitouduttava kahden vuoden karrenssiaikaan.
Kerran olen tullut sellaiseen tilanteeseen vähemmän salaisessa asiassa. Puolisen vuotta lähtöni jälkeen minut hätyytettiin Espanjasta hoitamaan jälkimaininkia Järvenpäähän jolloin oli hyvä, että olin tallentanut tiedot itselleni. "Jälkeläiseni" oli tunaroinut yritykseen jättämieni kanssa.
Yhden konkurssipesän jäämistöstä siirsimme koneistusyksiköihin jääneet ohjelmat "ymmärtämättömyyttämme" parempaan turvaan. Tosin niitä ei tarvinnut käyttää koska laitteet menivät toisen tyyppiseen käyttöön.
No. Heipä hei. Erittäin tärkeästä asiasta kirjoitit.
Karenssi tarkoittaa, ettei hankituin tiedoin siirry kilpailijalle.
On tiedostoja, jotka ovat rahanarvoisia.
On ymmärrettävää, että kenen työssä on ja kenen tiedostoihin pääsee, niin sitoutuu poislähtiessään pitämään suun supussa.
Puolen vuoden työsuhde ja siirtyminen toiseen alan yritykseen, jossa tiedoilla kilpailijoista on hyötyä, antaa epäilyn liikesalaisuusvakoilusta. Siksipä kirjallinen vakuutus työnantajalle, ettei niitä käytä, on asiaa.
Nii-in. Esimerkiksi realisoitaessa konkurssipesiä, niin aparaatteihin jäävät tiedot ovat riski.
Eikö paperikoneitakin ohjata jo älyllä?
Korjaus karenssiin: saa siirtyä sovitun ajan jälkeen vasta.
Beng
Olen myynyt puuta UPM lle ja kilpailuttani kaikki kaupat ja UPM on ihan yhtä kilpailukykyinen puun maksaja kuin muutkin metsäyhtiöt, jopa paremmin joitakin laatuja.
Kirjoitit muuten noin sattumoisin ja todennäköisesti itsekään sitä ymmärtämättä hiton hyvin: Joku on ollut ihan yhtä hyvä maksaja kuin joku toinenkin...Mutta missä se kilpailu?
Asiasta viidenteen. Talouselämä-lehdessä oli aika kirpeä kirjoitus Sanna S-H:lta.
Tuossa eväitä kilpailuun. Väliportaat veks ja työntekijöitä lisää.
Beng
SE kilpailu näkyy siinä tarjouksessa, jonka metsäyhtiöiltä saan, ensin katsotaan myytävä metsälö, ravataan metsässä tai ei, nykyään on hyvät metsäsuunnitelmat,
ja tarjoukset perusteellisia, sitten vielä tingataan jos on aihetta, ja onnekseni vielä osaan lukea noita tarjouspapereita,
se on se kilpailukyky , joka minulle metsän kasvattajana riittää.
Tosin siihen vaikuttaa myös se, miten metsäyhtiöltä ja millä hinnalla saan harvennuksia ja muuta metsänhoitoa ja muita tarvitsemiani palveluita.
Nekin voi kilpailuttaa, jos huvittaa.
paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä saa myös kilpailutusta jos haluaa sitä kanavaa käyttää.
Ei puunmyyjäkään kaikkia munia yhteen koriin laita,
Et ehkä aivan hoksannut? Enkä minä ehkä halua täällä kertoa mitä tarkoitin!
Onko mitään merkitystä, mitä puita kasvattaa -> kysyntä -> hinta.
Itse kasvattaisin hybridihaapaa. Kannattaisiko?
Beng
Sijoita kristallipalloon.
Noh, hybridihaapa aika sama villitys, kuin oli energiapajukin. Lasketaan vaan puun nopeaa kasvua ja paljonki kuutioita hehtaarilta saa ja missä ajassa. Toi mainitsemasi haapa keksittiin tottakai puunjalostusteollisuuden tarpeisiin muutama kymmen vuotta sitten, sellupuuksi.
Aloituksessa käsittääkseni kyse sellusta ja sellutehtaiden lopettamisesta. Noo, paperisellua ei pian tarvita, voihan sille puulle keksiä muuta käyttöä. Vaikka vessapaperiksi, sitähän vois myydä arabelle, että ei niillä mene persiit verille, kun hiekalla joutuvat pyyhkimään...
Jos on ikää ja kärsivällisyyttä jäljellä, ehkä kannattai koittaa istuttaa tiukkaa puuta. Siis pyrkiä puun laatuun, ei kasvunopeuteen. Ehkä jokin mahonki tms jalopuu, tiukkasyinen, menis hyvinkin kaupaksi, jos sitä nyt suomesta sais. Meinaan siis laatupuuta, vaikka nyt soitinrakennukseen, huonekaluihin jne. Ja ei toi normaali raksapuu ole nykyisin hääviä, erittäin hötyä, kovasti lannoitteilla kasvatettua. Ja sitten liimaillaan kertopuuta, että edes väliseinätolpat pysyis kasassa.
Hirsimökkirakentajat joutuu nykyisin tuomaan kelonsa venäjältä, suomesta kun ei sitä enää löydy. On sitä koitettu jalostaa salvostamalla, mutta mitä lukenut tuloksista, tulokset ei häävejä. Se kun kaikki harmaa puu ei ole keloa. Vaan istutas kelometikkö ja odota muutamia satoja vuosia, että se saa kasvaa hitaasti tiukkasyiseksi ja lopuksi rauhassa kelottua...
Niinno, mä en varsinaisesti ole kiinnostunut metsätaloudesta. Paitsi pikkasen pakko olla, ois tulevana talvena edessä omissa metissä harvennushakkuu. Joopajoo, mitä lie mennyt aikojen kuluessa metsänhoitoon tähän mennessä, en ole uskaltanut edes laskea veroja, lannoituksia, ojituksia, metsäyhdistyksen maksuja, jne kulunkeja yhteen, Nyt tuleekin sitten fyrkkaa! Laskelman mukaan kaks kolmasosaa myyntihinnasta menee hakkuun tekemiseen, maksuihin ja veroihin jne. Noo, jos ikää piisaa, sitten avohakkuu ja sitten ehkä saakin jotain pankkitilintäytettä. siis jos silloin kukaan haluaa suomalaista puuta muuksi, kuin karikkeeksi kukkapenkkeihin.
Jepejep, mikä tässä, äveriäs metsäkeisari vaan odottelee puun kasvamista.....
=DW=
On merkitystä, ainakin näihin asti mänty ja kuusi ovat ne puut joista jotain on maksettu. Paras hinta on järeällä puulla, tukilla, josta esim. lankkua ja lautaa ja niiden jatkojalosteita voidaan valmistaa. Esim. erilaiset paneelit ovat niitä jatkojalosteita. Seuraavaksi paras hinta on pienemmällä kuusi- ja mäntypuulla, sellaisella mistä sitä selluakin tehdään, toki sitä tehdään kierrätystavarastakin, kartongeista yms. Koivusta ei myyjä saa oikein mitään, siksi monet ovatkin alkaneet tehdä koivusta polttopuuta myyntiin jolloin heille jää siinä edes se työpalkan osuus itselle. Polttopuun markkinatkin ovat tietty rajalliset, kaupungeissa ja muissakin taajamissa kun alkaa olla kaukolämpö.
Koivun kasvua esim. avohakatuille alueille usein suorastaan pyritään estämään katkomalla muutaman vuoden ikäiset koivuntaimet poikki jotta männyt ja kuuset pääsisivät sieltä esiin, koivu kun on se voimakkaimmin ja nopeimmin kasvuun tempautuva puu. Eli metsät ovat yhä enemmän ihmisen muokkaamia ja talouden ehdoilla kasvavia puupeltoja, oikeita ja monimuotoisia metsiä on aina vain vähemmän, ikävä kyllä.
Miksi metsä ei saisi kasvaa luontaisia sinne parhaiten sopivia puita, miksi sinne jotain hybridiä pitäisi tunkea?
Mitens tuija. Mulla olisi pari tosi isoa. Tiivistä puuta.
Beng
Arvelinkin, että jokin kurssi puuraaka-aineessa on.
Kiitos vastauksesta.
Beng
Niin no, osaat kai netistäkin selvittää mihin eri puulajeja pääosin käytetään. Tuijasta puuseppä tai artesaani saattaisi jotain valmistaa, isoa rahaa parista puusta ei saa ja jos sattuvat olemaan jossain hankalasti kaadettavassa paikassa niin kuluja tulee taatusti myyntituloja enemmän.
Erinomainen asia tehtaan sulkeminen. Puuta säästyy maailman keuhkoiksi, ilmasto pelastuu ja samalla koko maailma pelastuu!
Ollaan me, suomalaiset, sitten hyviä ihmisiä!
Eimuuta sama peli käyntiin muidenkin tehtaiden kohdalle - kiinni vaan ilmanpilaajat!
Eiköhän tehtaiden piipuissa ole nykyisin suodattimet? Entä omat vedenpuhdistamot?
Pazkavesianalyysit tehdään varmaan säännöllisesti.
Beng
Kaipolan tehdas siis valmistaa sanomalehtipaperia ja sen valmistus suomessa loppuu. Muu paperiteollisuus sen sijaan jatkaa, kokonaisuus ratkaisee, ei yhden tehtaan tilanne. Tuleeko puun käyttö esim. poltettavien pellettien tekemiseen lisääntymään miten paljon, kaikki sellainen sen kokonaisuuden ratkaisee.
Se sanomalehtipaperi joka jatkossa jää Kaipolassa tekemättä, se tehdään jossakin maailman muissa tehtaissa, ei se koko maapallon mitassa säästä yhtään puuta eikä vähennä päästöjä!
Jos ei olisi pörssejä, mistä löytyisi rahoitus ja yrityksen jatkuminen monelle tuotantolaitokselle? Eikö vieläkin ole ongelma ettei Suomi meinaa saada ulkomaista rahoitusta, jotta täällä olisi liiketoimintaa ja työpaikkoja?
Niin. Monipiippuinen juttu.
Miksi se ulkomainen raha on tärkeää? Varsinkin nyt, kun ilmenee, että pesuahan se.
Beng
Voit vastat itsellesi esittämällä kysymyksen siitä, miten oli yritystoimintaa ennen pörssejä? Siis rahoitus löytyy aina jos on jotain kannattavaa tekeillä, jookos?
Ulkomainen raha on tärkeää koska se on rahaa. On myös tärkeää että kotimaista rahaa ei liikaa virtailisi pois maasta, siis ulkomaille. Ne "pesurahat" eivät tähän liity mitenkään.
Mutta muistanet sinäkin miten aikanaan kun maamme oli hyvin köyhä, jopa kahvintuonti ulkomailta oli joko säännösteltyä tai peräti kokonaan kiellettyä? Ai että miksi, siksi ettei suomen vähäisiä rahavarantoja olisi kahvikaupan kautta virrannut maasta ulos.
Kaikkihan me tämmöiset jutut tiedämme ja ymmärrämme, eikö vain?
Viimeinen virke on erittäin hyvä.
Beng
Muistelen, kun markka vapautui ja sai valuuttalainoja.
Hyvin koulutetut, huippupaikoilla olevat innostuivat niistä.
Ja hupsista. Kupsahti moni yritys.
Oltiin niin osaavinaan ja tietävinään ja hallitsevinaan asioita.
Tutisutti pankkejakin, jopa niin, että joitakin ei enää ole.
Silloinkin valtio joutui 'järjestelemään'.