Elikkäs..Onko ihan normaalia että kissalle tulee viikon välein kiima?Mulla on tyttökissa 9kk ja viikon se on hiljaa ja sit se taas huutaa viikon!Alkaa meneen hermot pikkuhiljaa sekä meillä ihmisillä että toisella kisulla!Nyt päätin että vien sen leikattavaksi heti kun on kiima ohi!En ole vielä viittinyt viedä kun tuntuu että se on vielä niin kovin pieni..
Nyt tämän kiiman aikana se on alkanut kuseksiin nahkaiselle tuolille..Ennen ei tällaistakaan oo käynyt..
Nyt tämän kiiman aikana se on alkanut kuseksiin nahkaiselle tuolille..Ennen ei tällaistakaan oo käynyt..
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kyllä, nartun kiima on TODELLA rasittava. Vie kissasi leikattavaksi mielummin 10kk ikäisenä. Meillä on yksi narttu jatkuvasti kiimassa. Kasvattaja kun olen niin kerrompa vaan ettei hetken rauhaa ole! Kuseskelu johtuu siitä kun se turhautuu kun ei huudot auta, täytyy ottaa järeämmät aseet käyttöön... Meillä on kaikki tekstiilit kusessa, onneksi se mun tällä hetkellä kiimainen narttu ei vielä kenkiin ole keksinyt pissiä.... Joskus tämäkin tilanne helpottaa..
Kyllä 9kk vanhan kissan voi leikata, vaikka puolivuotiaankin, varsinkin jos kiimat on jo alkanut. Useimmat lääkärit leikkaavat kiimankin aikana, kannattaa toimia reippaasti.
Kissan kehityksen kannalta suosittelen leikkausta vasta 10kk jälkeen. Kyllähän kissan voi leikata vaikka kuinka aikaisin ja joidenkin naaraiden kiima alkaa jo 4kk iässä, jolloin se ei ole kehittynyt juuri lainkaan. Nartun kasvu ja kehitys hidastuu kiimojen alettua, meidän kisulla kasvu pysähtyi. Tauon aikana taas kasvoi hieman ja kiimojen alettua pysähtyi taas. Ei se vieläkään ole kasvanut tarpeeksi. Kastroinnin jälkeenhän hormonituotanto lakkaa ja se vaikuttaa suoraan kissan kehitykseen. Jos kissa on pahassa kehitysvaiheessa on mahdollista että myöhemmässä elämänvaiheessa voi luuston kanssa tulla ongelmia.
Eräs meidän 6kk ikäisenä leikattu kissa jäi kitukasvuiseksi..tämä on kuitenkin harvinaista..
ja luusto sillä oli ihan surkea.
Varsinkin ulkokissat kannattaa leikata niin pian kuin mahdollista!!! Itselläni kuitenkin kärsivällisyyttä riittää ja jaksan odottaa oikean koon saavuttamiseksi.
Niin ja monet muutkin kasvattajat suositelevat tätä ikää aikaisimmaksi. Heidän perusteluitaan en kuitenkaan tiedä...
Itseasiassa nuorena leikatut kissat kasvavat isommiksi kuin vanhempana leikatut, näetsen kun sukupuolihormoni antaa tilaa kasvuhormoneille, tutkittu juttu.
http://www.sey.fi/elaintenviikko/varhainensterilointi.html
Floridan eläinlääketieteellinen yliopisto:
- tutkimus varhaisoperaation vaikutuksesta luustoon, yleiseen kehitykseen (mm. painoon)
ja käytökseen
- 32 koiraa ja 31 kissaa
- jaettiin kolmeen ryhmään: 1 (11 kissaa), 2 (11 kissaa), 3 (7 kissaa)
- leikkausikä ryhmä 1: 7-viikkoisena, ryhmä 2: 7 kk, ryhmä 3: 12 kk
- seurattiin kampuksella 1991?1992 ja sen jälkeen yksityisissä kodeissa vuoteen 1994
(rahoitus Winn Foundation)
Havainnot:
Toimenpide:
- ryhmä 1 toipui nopeammin operaatiosta kuin ryhmä 2 ja ryhmä 3
- ryhmällä 1 oli otettava huomioon iästä aiheutuvia toimenpiteen erityisvaatimuksia:
- estettävä hypotermia, hypoglykemia, valittava anestesia nuoren yksilön aineenvaihduntaan sopivaksi
Kasvu:
- urokset painoivat keskimäärin enemmän kuin naaraat kaikissa ryhmissä
- rasvaprosentti ryhmien 1 ja 2 kissoissa oli keskimäärin suurempi kuin ryhmässä 3
- ruoankulutuksessa ei ollut eroja eri ryhmissä, keskimäärin urokset kuluttivat enemmän ruokaa kuin naaraat
- kasvunopeudessa ei ryhmissä ollut eroja
- ryhmissä 1 ja 2 kissat kasvoivat korkeammiksi kuin ryhmässä 3, kasvurustoalueet pysyivät avoimina pidempään ryhmissä 1 ja 2
- ero oli selvä etenkin uroksissa
Virtsatiet:
- virtsateiden kehittymisessä ei havaittu ryhmien välisiä eroja
- ainoat erot todettiin sekundaarisissa sukupuoliominaisuuksissa - uroksilla peniksen väkäsissä ja naarailla vulvassa
- peniksen väkäset puuttuivat ryhmässä 1, olivat pienet ryhmässä 2 ja normaalit ryhmässä 3
- vulvapoimut olivat pienimmät ryhmässä 1 ja suurimmat ryhmässä 3
- virtsateiden katetroimisessa ei todettu eroa ryhmien välillä
Käyttäytyminen:
- ryhmien 1 ja 2 kissat olivat ihmiseen kiintyneempiä kuin ryhmän 3 kissat
- ryhmän 3 kissoilla oli paljon seksuaalisuuteen liittyvää opittua käyttäytymistä,
mm. merkkailua
Johtopäätökset:
- 7 viikon ikäisinä leikattujen seurattu terveydentila oli samanlainen kuin 7 kk ikäisenä leikatuilla
- varhainen operaatio on suositeltava toimenpide ei-toivottujen eläinten vähentämiseksi
- samalla se edistää terveyttä: mm. estää nisäkasvamia, kohtutulehduksia, FeLV- ja FIV- infektioiden leviämistä
...kuin Sapriina siitä, että varhainen kastrointi vaikuttaa kissan kokoon. Tällainen käsitys on ollut vallalla aiemmin, mutta kuten tuo edellinenkin vastaaja oikein referenssien kanssa selvitti, ei tällä uskomuksella ole todellisuuspohjaa. Kissan pienikasvuiseksi jääminen voi johtua monesta asiasta eikä ole suorassa syy-yhteydessä kastrointiin.
..aikaisin leikattujen kollien pää jää valtavan suureksi, vai miten se nyt oli :)? Kun sukuhormonit eivät vie energiaa kasvuhormoneilta, tulee kissasta nimenomaan se "oikean" kokoinen. Täytyy myös muistaa, että kohtutulehduksen voi saada jo ekastakin kiimasta, nähty on.
Noh noh..hyvät ihmiset, en nyt yleistä! Tämä on VAIN oma mielipiteeni. Minulle on aivan se ja sama milloin ketäkin kastroi kissansa, mutta itse pidän kiinni tästä iästä....OMIEN kokemuksien pohjalta. Ja on roduidsta riippuvainen kaikki kasvuun liityvä, ja luonnollisesti oikean ravinnon saanti. Ja Sipsulle tiedoksi:Jos kolli on saanut kasvattaa poskensa rauhassa, ne kyllä häviää kastroinnin jälkeen. Ja jos kolli ei ole poskiaan kasvattanut, eivät ne kastroinnin jälkeenkään enää kasva. On totta että kastroinnin jälkeen kissa kasvaa (siis rasva- ja lihasmassaa), mutta luuston kehitys hidastuu tai loppuu kokonaan. Elikkä kastroitu kissa siis yleensä vaikuttaa suuremmalta kuin leikkaamaton kissa, vaikka leikkaamattoman kissan luusto on vahvampi (riippuen kastrointiajankohdasta). Tämä viesti ei ole yksin Sipsulle tarkoitettu=). Ja kohtutulehduksen riski kasvaa turhien kiimojen myötä, ja jopa ensimmäinen kiima voi aiheuttaa endometriitin. Suosittelen lämpimästi muiden kuin jalostuskäyttöön (kasvatuskäyttöön tarkoitettujen rotukissojen) tarkoitettujen kissojen lekkauttamista niin pian kuin mahdollista!
Tämä likka puhuu täyttä asiaa!!!
!!!
Rotu antaa viitteitä kasvusta, joopa, mutta ei nyt ollut kyse mistään tietystä rodusta, vaan YLEISESTI kissat kasvavat isommiksi (siis ROTUUNSA NÄHDEN), jos leikataan aikaisemmin.
Kollin posket eivät häviä minnekään leikkauksen jälkeen, esim. meidän toinen leikkautettiin vasta vuoden ikäisenä, posket on vieläkin, toinen poika taas 6-kk ikäisenä ja se sai posket senkin jälkeen.
Kissan luuston kehitys ei todellakaan hidastu eikä varsinkaan pysähdy kastroinnin jälkeen, siihen kyllä vaikuttaa ihan muut asiat. Kuten tuolla joku oli tutkimuslinkin laittanut, kissat, jotka kastroidaan nuorempina, kasvavat suuremmiksi kuin ne, jotka kastroidaan vanhempina (kasvuhormoni ja rustot, lue tarkemmin sieltä, en viitsi tähän toistaa, kun se kerran jo on laitettu).
Leikkaus ei vaikuta luuston vahvuuteen, vaan oikea ruokinta. Leikkaamaton kissa ei VAIKUTA suuremmalta, vaan kissa joka VAIKUTTAA suuremmalta kuin joku toinen kissa, ON SUUREMPI, oli leikattu tai ei. Jos on geenien mukaan suurikokoinen kissa, niin se on suurempi kuin joku toinen, oli leikattu tai ei. Aikaisin leikatuilla vain tuo kasvukausi on pitempi, kuten tutkimus sanoi.
Leikkausta vastaan ei tässä kai kukaan ole ollut, ainoastaan sitä vastaan, että levitetään TIETONA jotain omaa mielipidettä, jota vastaan tutkimuksetkin ovat. Ota selvää asioista.
Kohtutulehduksen voi tosiaan saada jo ekasta kiimasta ja riski kasvaa jokaisen ei-raskauteen-johtavan kiiman myötä.
Ja niin pian kuin mahdollista on tosiaan jo ennen 10-kk ikää, kuten ensin väitit.
Nyt taitaa olla ymmärryksessä vikaa...en tiedä kenellä, mutta jollain kuitenkin! Eli kaikissa roduissa ei kolleille edes poskia tule (siis rotukohtaisia "kollinposkia", joskus myös maatiaisilla)...lueppa rotustandardeista, kenellä kasvaa, kenellä ei! Sinun kisullesi ei tuossa iässä em.poskia ole edes vielä kehittynyt!!!
En moiti niitä jotka tutkimuksiin luottaa, ennemmin kuin omakohtaisiin kokemuksiinsa, tai yleisiin kasvatus- ja jalostuskohtaisiin kokemuksiin/tietoon.
Minua ei siis saa mitenkään aivopestyä minkään tutkimusten tulosten avullakaan! Sillä väärää informatiota tulee myöskin luotettavilta tahoilta, vaikkakaan en omia väitteitäni rupea todistelemaan kenellekään! Luotan siis vain itseeni ja omiin havaintoihini..enkä käske kenenkään uskomaan itseeni!
TIEDOKSI KAIKILLE: En levitä kissoille haitallisia tietoja mihinkään! Jos oikein hakemalla haette tietoa tästä asiasta, voin taata että joku ana pystyy kumoamaan kenen tahansa väitteet!
Luottakaa siis itseenne, niin minäkin teen, halusitte tai ette!
"Sinun kisullesi ei tuossa iässä em.poskia ole edes vielä kehittynyt!!! "
Jaa niinkun missä iässä? 6-kk iässä leikatulle kasvoi posket sen jälkeen, enpä laittanut ylös, minkäkäinen oli, kun posket tulivat. Vuoden iässä leikatulla oli jo kollinposket, usko tai älä.
En myöskään kumoa väitettä, että monet ellei jopa useimmat aikaisin leikatut kissat kasvaisi "normaalia" suuremmiksi. Ja siksi en tätä väitettä kumoa, sillä tämänkin olen useaan otteeseen havainnut pitävän paikkansa! Olen kuitenkin kohtalaisen selvästi vastannut kysymykseen (miksi 10kk?), ja vastaukseksi ilmoittanut (niille jotka eivät ole lukeneet) sen olevan oma mielipiteeni!
Kissoja on monenlaisia. Vuoden ikäisellä posket voivatkin jo olla...riippuu tietenkin minkälaisista poskista on kyse, kun en itse ole niitä tunnustelemassa. Tähänastisilta leikatuilta kolleilta (mitä minä tiedän) ovat posket lähteneet, eikä niillee, jotka aikaisemmin ovat leikattu (esim. 5kk iässä)ei poskia ole enää tullut. Korjaus vielä aikaisempiin teksteihin: se 10kk on lähinnä nartuille, niiden kehityksen kannalta OMA suositukseni. Enkä tiedä, mitä poskille sitten tapahtuu, jos kolli leikataan ennen 7kk...tästä minulla ei ole kokemuksia. Selvennys: En siis ole vielä perehtynyt ennen 9kk ikää, kuitenkin 5kk iän jälkeen kastroitujen kollien poskien kehitykseen.
Leikkauksella ei ole varsinaista vaikutusta kissan kehitykseen.
Meillä on 11 kk iässä steriloitu naaras (steriloitiin heti ensimmäisen kiiman jälkeen). Silloin 11 kk ikäisenä neitokainen oli suht koht siro ja painoa oli hädin tuskin 3 kg. Hyvin on Laku kasvanut leikkauksen jälkeenkin (muutakin kuin ympärysmittaa) ja tällä hetkellä painoa löytyy noin 6,5 kg (ihannepaino tällä naaraalla on 7 kg - eläinlääkärin laskema ihannepaino) ja rotevuutta enemmän kuin monelta kollipojalta ;) Suurin osa ihmisistä luuleekin Lakua leikkaamattomaksi kolliksi kun näkee kuvan/kissan mutta ei tiedä kissan sukupuolta (nimestähän ei voi päätellä kumpaa sukupuolta kissa edustaa).
Kastroinnin jälkeen hormonituotanto laakkaa juu, mutta nyt oli puhe naaraan leikkaamisesta. Uroksen leikkaaminen = kastraatio, naaraan leikkaaminen = sterilisaatio. Nuo ovat keskenään "pikkuisen" eri asiat ;)
Luustoon aikainen sterilisaatio ei vaikuta kyllä mitenkään.
Tuota noin... Sinulla on varmasti aikaa ja kärsivällisyyttä odottaa kissasi kasvamista. Mutta onko sinulla otsaa ottaa vastuu siitä, että kissa mahdollisesti sairastuu esim. märkäkohtuun? Tämänhän voi välttää steriloinnilla.
Kollinposkien kehittyminen kissalle on todella yksilöllistä, eikä se näytä juurikaan riippuvan siitä, minkä ikäisenä kissa on kastroitu. Tässä nyt esimerkkinä anopin suht nuorena kastroitu kissaherra, jolle kollinposket ovat alkaneet kasvaa tämän talven aikana:
http://www.kissamaailma.net/kuvia/mikikissa.jpg
http://www.kissamaailma.net/kuvia/lustin/miki.jpg
Ja tässä oma kastraattinaaraamme, joka myös omaa "kollinposket":
http://www.kissamaailma.net/kuvia/laku09.jpg
Sen sijaan kastraattiuroksemme (kastroitu päivälleen 10 kk ikäisenä) ei omaa varsinaisia kollinposkia, komean poskiparran kylläkin:
http://www.kissamaailma.net/kuvia/peku/02.jpg
Eli ihan meidänkin tuttavapiiristä löytyy tuota vertailukohdetta melkoisesti =)
Vaikka esimerkkinä näyttämäsi kissat ovat todella kauniita/komeita ei niilä kollinposkia ole! Posket kylläkin, muttei tarkoittamiani kollin poskia. Nyt täällä ihmiset ei näytä tietävän mitkä ovat kollin posket. Ja nartuille sellaisia ei ainakaan tule!
Sinun mielestäsi, ja varmasti monien muidenkin mielestä ei leikkaus vaikuta kissan kehitykseen. Kun taasen minun mielestäni vaikuttaa, ja sille sinä eikä ketkään muutkaan mahda mitään!
Ja minuun et vaikutusta tee pilkun viilauksellasi. Kastrointi ja sterilointi tarkoittaa aivan samaa asiaa, joskin niitä sanoja käytetäänkin eri sukupuolten välisiä eroja selventäen. Jokainen varmasti ymmärtää mistä on kuitenkin kyse näitä sanoja käytettäessä!
Sinun on turha ruveta myöskään arvioimaan kissani terveydentilaa, kasvattajana minun on yksinkertaisesti pidettävä naaras leikkaamattomana ja se on jatkuvassa tarkkailussa. Tiedän kyllä endometriitin alkuoireet, joihin todellakaan ensimmäisenä kuulu märkäkohtu.
Olen edelleen jämpti omissa mielipiteissäni!
Mahdatko nyt puhua kollinposkista vai läskiposkista? Kollinposket on nimen omaan tuolla Mikillä. Tytöille ei tosiaan tule kollinposkia, mutta moni on Lakun poskia verrannut kollinposkiin.
Läskiposket tulee liian lihavalle kissalle, kollinposket uroskissoille - oli ne sitten leikattu tai ei. Kollinposkia ei tule kaikille (esim. meidän Pekulla ei ole tietoakaan kollinposkista), mutta se nyt ei sitten taas riipu siitä onko kissa leikattu vai ei. Piste.
Kun sinä olet sitä mieltä, niin se on totta, vaikka tutkimuksetkin toista todistavat...
Siis puhun kollinposkista, en läskiposkista. Minkähän rotuisen kollin kollinposkiin kissasi poskia on verrattu? (rotu olisi tärkeä tietää sillä kovinkaan useille, en tarkoita harvoille, maatiaisille kollinposkia ei tule).
Esim.ocicateilla, bengaleilla ja eurooppalaisilla on uroksilla "kollinposket", kun taas esim. brittiläisillä ja kartusiaaneilla on "läskiposket".
hmmh...niinpä!
No saavat sitten perusteellisesti todistella. Tuo yllä mainittu tutkimus on epämääräinen... Samoilla kriteereillä pystyisin helposti todistamaan sen vääräksi....mutta jankutukset sikseen... saat etsiä minulle huomattavasti perusteellisemman tutkimusraportin! Olen kyllä tutkimuksia lueskellut ja yksikään, mikä vastasi kysymyksiini perusteellisesti, ei ollut ihan noin yksitoikkoinen ja epämääräinen!
Tuossahan oli vain selitetty pääpiirteittäin kansantajuisesti, kun oli tuollaiset yleiset sivut, hyvä ihminen *pyörittää silmiään*
On hyvä ja lukee noista yksityiskohtaisemmin:
http://www.winnfelinehealth.org/early-spay-neuter-seminar96.html
http://www.danesonline.com/earlyspayneuter.htm
EARLY NEUTERING OF THE DOG
AND CAT
W PRESTON STUBBS,
Gainesville, Florida
KATHARINE R. SALMERI,
Red Bank, New Jersey
and MARK S. BLOOMBERG
Gainesville, Florida
Early neutering of the dog and cat by Stubbs, Salmeri and Bloomberg. 1995.In: Bonagura (ed), Kirk's Current Veterinary Therapy, XII, WB Saunders & Co., Phila., pp.1037-1040.
Pet overpopulation continues to be a leading cause of death in dogs and cats in the United States, with millions of animals being euthanatized each year despite current population control programs. Surgical sterilization is the most common and reliable means of pet population control, leading most animal shelter/ control facilities to employ mandatory neuter policies. However, because surgery is usually delayed until dogs and cats are at least 6 months of age (Stone, Cantrell, and Sharp, 1993), many animals adopted from shelters remain sexually intact and are never neutered. Prepubertal gonadectomy or early age neutering (6 to 14 weeks) is being advocated by animal shelter and humane organizations as a means of enhancing the efficacy of sterilization programs. As the terminology suggests, surgical sterilization is performed prior to the onset of sexual maturity, and hence reproductive capability, which may occur as early as 6 months of age in dogs and 4 months of age in cats.
Although it is one of the oldest surgical procedures performed on domestic animals, few objective scientific data exist to suggest an optimal age for elective gonadectomy in the dog and cat (Salmeri, Olson, and Bloomberg, 1991). In the United States, dogs and cats are routinely neutered between 5 and 8 months of age. Most veterinarians are comfortable performing elective gonadectomy on animals of this age group because untoward effects are minimal. A more rational basis for this policy is lacking, however.
The safety of early neutering has been questioned by veterinarians because of their unfamiliarity with surgery and anesthesia on pediatric patients. Other concerns about prepubertal neutering of dogs and cats include stunted growth, obesity, perivulvar dermatitis, vaginitis, behavioral changes, urinary incontinence, increased morbidity/mortality during surgery and anesthesia, and impaired immunocompetence (Salmeri, Olson, and Bloomberg, 1991). In the cat, urethral obstruction (males) and defective formation of the preputial cavity (Herron, 1971) have been cited as potential problems. Mounting clinical and research data, however, would suggest that most concerns regarding prepubertal gonadectomy are unfounded (Aronsohn and Faggella, 1993; Theran, 1993; Salmeri et al., 1991). In fact, several studies have found that early neutering affects skeletal and physical development, behavior, and urethral function in much the same manner as more traditionally timed gonadectomy.
CLINICAL AND RESEARCH DATA
The aforementioned concerns were addressed in two separate but parallel studies conducted at the University of Florida. The effects of prepubertal gonadectomy on skeletal growth, weight gain, food intake, body fat, secondary sex characteristics, urethral function, and behavioral development were investigated in both dogs (Salmeri et al., 1991) and cats. Both studies divided animals into three treatment groups: animals neutered at 7 weeks of age (I), 7 months of age (II), and those which remained sexually intact as a control population (III).
Gonadectomy (groups I and II) delayed closure of the distal radial growth plate in both dogs and cats as compared with sexually intact controls. This allowed for an extended period of growth and greater radial/ulnar length in all neutered male dogs and group I bitches. Although delayed physeal closure was observed in neutered cats, there was no significant difference in mature radius/ulna length amongst the three treatment groups. Thus, rather than causing stunted growth, prepubertal gonadectomy may actually result in normal or greater stature. This delay in physeal closure probably occurs because gonadal hormones facilitate physeal cartilage maturation; in their absence the growth plate remains open for a longer period of time. Some investigators have suggested that this may increase the risk of physeal fractures (Houlton and McGlennon, 1992).
In dogs, gonadectomy did not affect growth rate, food intake, weight gain, or back-fat depth (body fat). Body weight and body fat were similar among neutered (group I and II) cats; however, sexually intact cats weighed less and had less body fat than their neutered counterparts. Prepubertal gonadectomy had no adverse effect on urethral function in the dog or cat as deter
mined by urethral pressure profilometry. Male cats of all three groups had similar urethras diameters.
The external genitalia of prepubertally neutered animals of both sexes and species remained infantile in appearance. Male cats neutered at 7 weeks of age had a virtual absence of penile spines, but the penis could be fully exteriorized, indicating separation of the balanopreputial fold. This is contrary to results describing persistent preputial adhesions in four of ten male cats neutered at 5 months of age (Herron, 1971). The penis, prepuce, and os penis of group I dogs were infantile, as were the vulvas of early neutered bitches and queens. No problems with vaginitis or perivulvar dermatitis were noted, however. Behavioral characteristics were similar amongst all groups with the exception of greater intraspecies aggression and fewer demonstrations of affection in sexually intact cats. Neutering did not result in lethargy or inactivity in either dogs or cats.
The safety of early neutering in a clinical setting has been well established (Aronsohn and Faggella, 1993; Theran, 1993). In the Massachusetts SPCA study (Theran, 1993), gonadectomies were performed on over 350 6- to 14-week-old dogs and eats without serious complications or mortality. The authors have had similar experience with a smaller group of research animals.
SURGICAL TECHNIQUES
Ovariohysterectotny
Methods for prepubertal ovariohysterectomy are similar to those routinely used in more mature animals and have been described in detail (Salmeri et al., 1991; Aronsohn and Faggella, 1993; Theran. 1993). Because of the small amount of abdominal fat present in young animals, visualization of the ovarian pedicle is excellent. This, coupled with the small vessel size, allows for precise hemostasis and shortens operative time. Fine (3-0 or 4-0) absorbable suture material such as chromic gut (chromic gut, Ethicon), polyglyconate (Maxon, Davis and Geck) or stainless steel hemostatic clips may be used for ligation of the ovarian pedicles and uterine body. The linea alba can be closed using either fine (3-0 or 4-0) absorbable or nonabsorbable suture material in an interrupted or continuous pattern. Closure of the subcutaneous layer is optional if skin sutures are to be used. The use of subcuticular sutures without skin sutures has been suggested (Aronsohn and Faggella, 1993) to decrease the patient's interest in the incision.
Orchidectomy
In dogs and cats, the testicles are usually descended at birth and are easily palpable in the immature scrotum by 6 to 8 weeks of age. Orchidectomy in the kitten is similar to the procedure performed in adult cats. The spermatic cord may be ligated in a closed or open fashion with fine absorbable suture material, stainless steel hemostatic clips, or by tying the cord upon itself using a hemostat. The scrotal incisions are left to heal by second intention. A scrotal (rather than prescrotal) approach to the testicles is also used in 6- to 8-week old puppies. The procedure can be performed in an open or closed fashion, using absorbable suture material or hemostatic clips for ligatures. Fine subcuticular sutures can be used to close the scrotal incisions or they can be left to heal by second intention.
Pediatric Considerations
The potential for hypothermia and hypoglycemia, a relatively small blood volume, and delicate tissues are factors that must be considered when performing surgery on pediatric patients.
Hypothermia can be minimized by placing patients on recirculating warm water blankets during surgery and by administering warm balanced electrolyte solutions intravenously (ovariohystereetomy). The animal should also be kept from getting excessively wet during preparation of the surgical site. Neonates are also more susceptible to hypoglycemia than adults; therefore, food should be withheld no longer than 8 hr prior to surgery, with 3 to 4 hr being optimal in the youngest patients. If necessary, oral or intravenous 50% dextrose or oral corn syrup can be administered perioperatively and animals should he fed within a few hours of recovery. If not yet weaned, neonates should be returned to their dam and littermates as soon as they have recovered sufficiently from anesthesia. Handling of the animals should be minimized and they should be housed in a quiet environment preoperatively and postoperativeiy. Friable pediatric tissues necessitate gentle handling, with special attention given to careful hemostasis in light of the relatively small blood volume of these patients.
ANESTHETIC TECHNIQUES
Although concerns are often expressed regarding the risks and feasibility of pediatric anesthesia, it can be performed safely using a number of different techniques. Special considerations in the pediatric patient include differences in drug uptake, distribution, and action as compared to adults as well as immature hepatorenal, respiratory, and cardiovascular system function (Grandy and Dunlop, 1991; Theran, 1993).
Neonates have a larger percentage of total body water, lower albumin concentration and body fat levels, and relatively high cardiac output to vessel-rich organs. All of these factors affect drug pharmacoldnetics. A heightened sensitivity to protein-bound drugs may be seen and, in general, dosages of parenterally administered anesthetic agents should be reduced (Grandy and Dunlop, 1991). Pediatric patients have immature hepatic enzyme systems responsible for drug metabolism; therefore, anesthetics metabolized in this manner may have a longer duration of action. Glomerular filtration
and tubular function are also incompletely developed, delaying renal excretion of certain drugs.
The high rate of oxygen consumption in neonates necessitates a greater respiratory rate; therefore, anesthetic-induced respiratory depression and subsequent hypoventilation should-be avoided by careful monitoring. Because of differences in respiratory dynamics, atelectasis is also of concern (Grandy and Dunlop, 1991). Cardiac output in young animals is mainly rate dependent and baroresponses are immature; therefore, bradycardia and hypotension should be avoided.
Various anesthetic combinations have been used successfully in pediatric patients. The preanesthetic administration of anticholinergics (atropine or glycopyrrolate) has been advocated by some authors to stabilize heart rate and thus cardiac output, and to decrease respiratory secretions (Grandy and Dunlop, 1991). We have not found this to be necessary however.
General anesthesia can be rapidly induced and maintained with isoflurane (AErrane, Anaquest) or halothane (Halocarbon Labs) administered by mask or tank infusion. Most young animals (6 to 14 weeks) will tolerate the required restraint with minimal excitement or struggling, A tight-fitting mask will serve well through out the short duration of an orchidectomv procedure. Endotracheal intubatian should be performed in animals undergoing ovariohysterectomy. A 2.0- to 3.5-mm Cole or Magill endotracheat tube is recommended in kittens (Aronsohn and Faggella, 1993). Intubation should be gentle to avoid airway trauma and edema and the tube should be suctioned at 30-min intervals to prevent obstruction by respiratory secretions, a potential problem with tubes o£ such small diameter (Grandy
and Dunlop, 1991). It is also vitally important to select a tube of proper length to minimize dead space and
avoid endobronchial intubation. Isoflurane is probably the preferred inhalant agent in young animals due to its rapid induction and recovery characteristics (low solubility), decreased need for metabolism, and diminished cardiovascular depression as compared with halothane (Grandy and Dunlop, 1991). A nonrebreathing anesthetic circuit should be used for neonatal patients weighing less than 5 kg (Ayres T -piece, Bain circuit,
Norman elbow). Fresh gas flow rates x£200 ml/kg/minare recommended.
Several injectable anesthetics ale suitable for premedication or anesthetic induction for longer procedures (ovariohysterectamy) or as sole agents for a shorter procedure (orchidectomy). In kittens, benzodiazepine/dissociative combinations such as tiletamine/ zoIazepam (Telazol, AH Robins) and midazolam (Versed, Hoffman-LaRoche)! ketamine (Ketaset, Fort Dodge Laboratories) are very safe and effective. Tiletamine/zolazepam at 11 mg/kg IM (2 to 4 mg/kg IV) has been recommended for orchidectomy in young kittens (Faggella and Aronsohn, 1993, Theran, 1993). If necessary, supplemental inhalational anesthetic can be provided by mask. This combination can also be used in puppies.
Midazolam (0.22 mg/kg IM)/ketamine (11 mg/kg IM) followed by intubation and administration of an
inhalant agent is recommended for feline ovariohystereetomy (Faggella and Aronsohn, 1993; Theran, 1993). The authors have successfully used an intravenous combination o£ 0.2 mg/kg diazepam (Valium, HoffmanLaRoche) and 5 to 7 mg/kg ketamine for anesthetic induction. Xylazine (Rompun, Miles) and phenothiazine tranquilizers (such as acepromazine) should be avoided in animals less than 3 months old because of their potential to cause bradycardia (decreased cardiac output) and hypotension, respectively. The use of barbiturates in animals less than 3 months of age is also discouraged.
Ogioitis provide analgesia and sedation as premedicants but should be administered with anticholinergics to prevent bradycardia. An advantage to their use is the potential for reversal with antagonists or agonist/antagonist agents.
Another option for intravenous anesthetic induction is propofol (Dipnvan, Stuart Pharmaceuticals). This drug produces a rapid, smooth induction and recovery. It is given at a dose of 4 to 6 mg/kg following premedications and 8 to 12 mg/kg as a sale agent. It has been used successfully for early neutering in pups (Theran, 1993).
Monitoring during anesthesia is similar to that performed in adults, with care being taken to prevent bradycardia, hypotension, and hypothermia. A Doppler ultrasound device (Ultrasonic Doppler Flow Detector Model 811-AL, Parks Medical Electronics) is useful to monitor blood pressure.
SUMMARY
Early neutering in dogs and cats is a safe and effective means of pet population control. The risks associated with surgery and anesthesia of pediatric patients are minimal, with the advantages being a shorter operative time, better visualization, rapid recovery, and decreased morbidity. The effects of prepubertal gonadectomy on skeletal, physical, and behavioral development are similar to those seen in animals that are neutered at a more traditional age.
Ei ole verrattu mihinkään rotuun, kun ei ole tarvis kohottaa itsetuntoa vertaamalla kauniita maatiaisia rotukissoihin ;) Ja tuo Miki ei sitten edelleenkään ole minun kissani, mutta senhän varmasti olitkin jo osannut viesteistäni lukea.
Hmm... Sinä et siis ole ollut maatiaisten kanssa tekemisissä kovinkaan paljon kun et tiedä, että niille tulee kollinposket siinä missä muillekin kissoille. Maatiainen ei eroa esim. eurooppalaisesta kovinkaan paljon.
En jaksa väitellä kanssasi, koska huomaan ettet välitä maatiaisista oikeasti ollenkaan. Kasvata sinä vaan niitä upeita rotukissojasi ;) Rotukissoissa ei todellakaan ole mitään vikaa, mutta luulisi kasvattajan sentään hieman perehtyvän tosiasioihin. Kasvattajan luulisi myös osaavan puhua oikeilla termeillä. Naaraalle kun on vähän vaikea tehdä kastraatiota, jolla tarkoitetaan kivesten poistamista ;) Meidän naaraalla ei ainakaan ole koskaan ollut kiveksiä. Sinun naaraistasi en tiedä.
Kiitos noista linkeistä! Paneudun niihin kunnolla kunhan jaksan, sitä ennen en kommentoi enempää niin omia kuin tutkimustenkaan tuloksia.
Olen tällä hetkellä kauhiassa flunssassa, ja englannin kielessäkin olisi vähän parantamisen varaa... joten saattaa kestää vähän aikaa...
kiitos kumminkin=)
Saattaa olla, että onnistut pääsemään luupääni läpi... en mikään asiantuntia väitäkkään olevani, mutta katsotaan=*
hohhoijjaa!!! Minulla on kyllä itsellänikin maatiainen, ja rakastan sitä ihan yhtä paljon kuin "hienoja" rotukissojani. Lapsena meillä kotona ei muita ollutkaan kuin maatiaisia, joiden voin hyvinkin väittää olleen kauniimpia, kuin monet rotukissat.
Minusta nyt tuntuu siltä että meillä on väärinkäsitys niistä kollin poskista, etkä varmaankaan tiedä mitä minä tarkoitan niillä kollinposkilla...
Eurooppalainen on ihan oma rotunsa, joskin sitä on lähdetty jalostamaan alkuperäisistä maatiaiskissoista. Aikoinaan eurooppalaista on käytetty myöskin brittiläisten jalostukseen, siltikään ei brittiläisellä ole eurooppalaisen kollin poskia.
Enkä minäkään oikein jaksaisi kinastella näin vähäpätöisetä asiasta, kun olisi tärkeämpiäkin asioita...
Siitä leikkauksesta vielä sen verran, että kissanäyttelyissä käytetään termejä; kastraattiuros ja kastraattinaaras.
En ylipäänsäkkään ymmärrä miksi mielipiteeni on niin tärkeä, kun en edes omaa paremmuuttani yritä todistella (kun ei sellaista ole).
http://www.petroglyphsnm.org/vettips/earlyneuter.html
http://www.netcat.org/symposium/early-neuter-spay.html
http://www.ahimsatx.org/easn/easnmm.htm
http://www.ivis.org/advances/Concannon/olson/chapter_frm.asp?LA=1
Nuo voit myös katsoa, niin on useampi tutkimus verrattavana.
Kiitos vielä noista linkeistä. Nöyrä anteeksipyyntö minulta kaikille. Tutkimustuloksia on nyt riittävästi....(pulassa olen). Myönnän turhan itsepäisyyteni.. Aion kuitenkin jatkossakin pitää kiinni tuosta 10kk iästä, mikäli vain pystyn. Olen nimittäin omakohtaisten kokemusteni pohjalta päätynyt juurikin tuohon ikään.
Haluan vielä ilmoittaa kaikille että alusta asti olen korostanut tuon ikäsuosituksen, ja antamieni mielipiteiden olevan vain omiani, ja kehotan edelleen ihmisiä leikkauttamaan (kastroimaan tai steriloimaan) kissansa pikimmiten.
Pistäpä sitten linkkiä kuviin niistä kollinposkista mitä tarkoitat niin selviää taas tämäkin juttu =) Omalle forumille laitoin kyselyn kollinposkista ja kumma kyllä kaikki muut ihmiset ovat käsittäneet kollinposket samalla tavalla kuin minäkin.
Ei kyllä kantti niin pikkusta leikkauttaa!
Siitä voi tulla joku tauti..en nyt muista epilepsia,vai sokeritauti,mut tosi kivulias ja harmillinen kisulille!
Sit siitä on vaan enemmän vaivaa ja kalliimmaksikin tulee ku ostat lääkkeet ja kaikki!
Meillä ainakin kissanminttu rauhottaa mölisiät..
:DDD
meijän mummo(sisäkissa) on 13 vuotias ja edelleen harrastaa juoksentelua. nuorena parin viikoin välein, nykyään viel parin kuukauden välein mutta onneksi ei enää 2 viikkoa vaan viikon, ehkä tuurilla jopa vain 5 päivää.
kannattaaha tuo sun kissas leikkauttaa, säästyy huonekalut ja hermot. samoin helpotusta tulis kissalleskin ei tarvihe kärsiä "pakkeloinnista".