Tuli asuntomessuilla vastaan tuollainen styroksimuoteista tehty "kivitalo". Aikoinaan kun lueskelin rakennustekniikkaa, oli seinärungon perusperiaate se, että se harvenee ulospäin. Tässä on betoni keskellä seinärakennetta... miten sen on mahdollista toimia? Voiko betonivalun kohdalle asentaa ikkunan? Miten tässä pysyy rappaus vai pitääkö tämä levyttää? Saako rakenteeseen roilottaa sähköjä? Miten raskaat kiinnitykset, joutuuko poraamaan betoniin saakka? Kuinka paljon rakenne vaatii terästä esim. aukkojen ympärille? Pysyykö näissä jälleenmyyntiarvo kuten oikeissa kivitaloissa?
Hienoa jos joku tällaisen rakentanut vastaisi, olisi hienoa.
Hienoa jos joku tällaisen rakentanut vastaisi, olisi hienoa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Passiivikivitalojen toiminta ja tuote on ainakin ihan kuraa. Myin rungon keskeneräisenä urakoitsilla gryndattavaksi... 20t€ seikkailu mutta onneksi ohi
Aika mahdotonta arvioida jälleenmyyntiarvon säilymistä kun kyseisiä taloa on tehty enintään 10 vuotta. Tosin kannattaa muistaa että passiivitalossa talon betonirunko on yhtenäisenä eikä kahdessa osassa kuten sandwitch rakenteessa, lisäksi betonirunko on eristeen suojaamana eli suojassa pakkasilta, tuulelta, sateelta, auringonpaisteelta,... Eli tuo kantava betonirunko saattaa säilyä siellä paremmassakin kunnossa kuin perinteisessä elementtitalossa, julkisivuremontissa saattaa riittää ikkunoiden ja ulomman eristekerroksen (sekä siinä olevan rappauksen) uusiminen. Aika näyttää. Ja mitä tulee raskaisiin kiinnityksiin niin kyllä joutuu poraamaan betonirunkoon kiinni. Mitä tulee teräksiin niin rakennesuunnitelmasta selviää paljonko niitä pitää olla. Ei kannata fuskata ettei käy kuten Villa Painajaisessa (kannattaa googlata se).
Suosittelen kysymään suoraan valmistajalta. He varmasti osaavat neuvoa asiassa.
Valmistaja juu varmaan näitä useita rakenteen negatiivisia puolia parhaiten ja avoimesti esittelee.
Kannattaapa kysyä rakentaneilta miten on mennyt näiden styroxiharkkojen kanssa. Villa Painajainen on vain yksi esimerkki. Tässä toinen "ei niin putkeen mennyt" muoviharkkoprojekti: https://www.etlehti.fi/blogit/elaketalo-espooseen/rakennusvirheet-viivyttavat-kayvat-hermoille-ja-tulevat-kalliiksi
Varsinkin kohta "Viimeisimpänä löytönä asuinkerroksen makuuhuoneen ikkunan alta paljastui viime viikolla noin 60 sentin pituinen ja 20 senttiä korkea tyhjä tila. Tämäkin ontelo joudutaan täyttämään jälkikäteen sementillä" pistää ajattelemaan onko noissa palikoissa oikeasti mitään järkeä.
Tässähän virhe johtuu työn heikosta laadusta, ei itse harkosta.
"harkosta"? tarkoitat varmaan styroksimuottia joka ei kestä kunnolla betonin vibrausta jolloin näitä rotankoloja syntyy.
Tähän olisi hyvä saada raksaajan ja Nick Nailerin näkemykset !
Ja keitäs vittuja nämä ovat ja merkitystä heidän näkemyksillään on? Joitain läyhäysprofeettoja vai. Paska mikä paska, ei siinä läyhääjien kommentit auta.
Kysyy vaikka valmistajalta toteutuneiden kohteiden yhteystietoja. Sieltä varmaan saa oikeat kommentit
Onko näitä oikeesti tehtykin?
Toimivamman passiivirakenteen saa valamalla betonirungon ja proppaamalla siihen rapattavan eristeen.
Noissa kalalaatikkotaloissa on ongelmana sähköjen roilotus eristeeseen, kiintokalusteiden pysyminen ja ennen kaikkea valun onnistuminen.
Kalalaatikoihin tuppaa jäämään ilmakoloja ikkunoiden alle, yms. Valussa pitää olla itse mukana ja vibroja kannattaa vuokrata tuplasti enemmän kuin kuvittelee tarvitsevansa. Ei sitten talo ole pilalla, jos vibra tai pari ei viitsi toimia.
Rappaus pysyy eristeen päällä hyvin, mutta kolhimista se ei kestä. Joidenkin mielestä sen ontto koputusäänikin on häiritsevä. Passiivitasoon pääsee suht helposti (jos valu ei mene pieleen), koska onnistuessaan rakenne on tiivis (toisin kuin kalikkataloissa tuppaa käymään).
Ja ihan hattuilun vuoksi:
Nick Nailer
Mitä ihmettä tekee jollain passiivitason talolla Suomessa, kun joka tapauksessa tarvitaan lämmitysjärjestelmä taloon ja lattialämmityskin on jalalle mukava. Maalämpöä käyttämällä ei montaa euroa passiivitalossa kuussa säästä ja nekin hupenevat kun kesällä on pakko viilentää... yleensä sähköllä. Perus määräykset täyttävä talo on Suomessa paras ratkaisu.
Puu- tai korkkilattiakin tuntuu jalalle miellyttävältä. Puhdas sähkölämmitys on luotettava, edullinen ja pitkäikäinen. Perusmääräykset täyttävä pienehkö talo lämmennee suoralla sähköllä noin tonnilla/vuosi, passiivi muutamalla satasella. Maalämpöpumpun jos sotkee kuvioon, niin mennee johonkin 500-600 euroon/vuosi kun huomioi myös huoltokulut. Passiivitalossa taasen juuri noiden huoltokulujen takia tulee MLP suoraa sähkölämmitystä kalliimmaksi.
paljonkos se viilennys maksaa sitten? Mikä on hinta sille että asuinmukavuus kärsii? Kosteusvaurioiden riski on olennainen kun rakennusta ei lämmitetä kunnolla ja ulkoseinärakenne ei harvene ulospäin... eli kuivu. RISKIT ON SUUREMMAT KUIN HYÖDYT
Passiivitalojen riskitasoista on aika heikosti tutkimusta tehty muistaen ettei Suomea eteläisemmille seuduille rakennetut passiivitalot välttämättä toimi täällä samoin.
Niin no, viimeksi tehty passiivitalo pysyy lämpimänä/viielänä keskimäärin 10 euroa kuussa ja on kokoa 300 m2 ja rapiat. Lämmityksessä on kyse etupäässä mukavuuslämmöstä. Kivilattioilla on mukavamoi lastenkin tepastella, kun eivät ole kylmiä.
No onhan se 120 eurakin vuodessa rahaa.
Nick Nailer
justjust.. oliks tää NN joku asiantuntijaläyhääjä. kun seuraa sen juttuja on se rakentanut satoja taloja ja säästänyt valinnoillaan miljoonia.. Silti tuntuu riittävän aikaa ja intoa läyhätä palstoilla. Bullshittiä iso osa jutuissa.
Nick rakentaa, koirat haukkuvat.
Nick Nailer
Oma kokemukseni passiivikivitalon rakentaneena on se että valitsisin jonkun toisen vaihtoehdon. Talo osoittautui kalliiksi, lukuisia rakennusvirheitä, harkkoon hankalaa ja kallista kiinnittää esim. tikkaita, keittiön kaappeja. Sisätiloissa harkon päälle työlästä kiinnittää kipsilevyjä ja saada ne pysymään paikallaan. Jos kivitalon haluaa rakentaa, löytyy varmasti parempiakin vaihtoehtoja kustannustehokkaammin. Linnut ja hyönteisetkin nokkii palasia harkosta jos ei heti tee rappausta päälle. Ei ole ollenkaan sellaista tuntumaa että asuisi kivitalossa joka kestää säätä ja aikaa.
Oravat on kovia nakertamaan. Majailivat talven kengissä ja murensivat pehmikettä kenkien kielistä , kun se oli keinonahkaa.
Kun tehdään rakennusvirheitä eps-harkoilla niin tottakai se on sen harkon vika.
Jos tehdään puutalo ja se homehtuu pystyyn niin ei kukaan lähde syyttämään sahaa.
Turhan helppoa noilla epsiharkoilla vua on noita virheitä tehrä. Kerran o nähny kuis noita on käytetty ja toostamiseen en tutustumista oottelis.