Petsamo Stevedoring anoi rakennuslupaa nelikerroksiselle talolle Tullisillalle uimarannan rajanaapuriksi. Naapurit ja ymmärtäväiset kansalaiset valittivat suunnitelmasta hyvillä perusteilla, turhaan. Se nuijittiin läpi lautakunnassa ja rakennuslupa myönnettiin. Loviisan kaupunki ei vastustanut suunnitelmaa. Mutta, sitten kyläpäällikkö osti naapuritalon! Onko mielekästä asua kerrostalon naapurina? Ei, vaan elinkeino ja infrastruktuurilautakunta teki valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen! Rakennus ei sovi kultturihistoriaiselle maisemaan liian kookkaana. Vaativat rakennusluvan perumista. Saas nähdä, mutta asvalttia varmaankin vedetään umpikujaan!
Sumplinkiä
Anonyymi
16346
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Onko lupaa haettu kaavan mukaiselle rakennukselle? Jos on => valitus ei mene läpi. Jos ei => valitus menee läpi. Faktat esiin. Vainoharhat kuriin.
Pisti aikoinaan silmiin Petsamon lupahakemus 3 kerroksisesta talosta missä tulvarajan takia ( 2,60) kellarikerros on maanpäällinen, eli 4 kerrosta.
Postimerkkikaavoitus onnistuu kunhan hyötyjinä vain ovat ns. oikeat tahot. Tästä hyvä esimerkki: Asemakaavan muutos, 4. kaupunginosa Alakaupunki, kortteli 418 osa ja siihen liittyvä vesialue (Everstinlinnan tontti).
1.2. Porvoon museo, 30.1.2019 Vastine
"Porvoon museo lausui tiivistetysti seuraavasti: Kaavahanke ja sen konteksti on pitkään ollut kulttuuriympäristön vaalinnan kannalta
ongelmallinen. Lisäksi kaava-alueen eteläosaanon myönnetty rakennuslupatoimistorakennukselle, jossa on maanpäällinen
kellarikerros ja kolme pääkäyttötarkoituksenmukaista kerrosta. Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty rakennuslain aikana, joten
alueelle on katsottu voitavan myöntää luparakennukselle, jossa on maanpäällinenkellarikerros kaavassa sallitun kolmen kerroksen
lisäksi. Hankkeen rakennuspiirustukset ovat ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kanssa.
Täydennysrakennusta ei ole sopeutettu alueenväljään ja matalaan rakentamiseen perustuvaan asemakaavaan, jugend-huvilaan eikä
puistomaiseen ympäristöön.
Rakennusluvan ja kaavassa merkityn lisärakentamisen vaikutuksia ei ole sisällytetty kaavaselostuksen vaikutuksen arviointiin, jossa
ainoastaan todetaan: ”Kaavamuutos vaikuttaa olemassa olevaan ympäristöön ja sen säilymiseen positiivisesti, koska Everstinlinna ja
siihen historiallisesti liittyvä sauna- ja talousrakennus säilyvät”. Vaikutuksen arvioinnissa tulee tarkastella myös
uudisrakentamista ja sen määrää. Tontin puistomainen osa ja itse rakennus ovat lähtökohtaisesti yksi kokonaisuus, ja tätä tulee
kaavassa käsitellä sen mukaisesti. Kaava-alueen merkittävä henkilöhistoriallinen merkitys on myös yksi peruste kokonaisuuden
turvaamiselle. Kuten jo tontin rakennuslupaa käsittelevässä lausunnossaan Porvoon museo totesi, lisärakentamista ei ole mitenkään
sopeutettu paitsi alueen puistomaiseen ympäristöön ei myöskään tontin kokoon. Kaiken lisäksi tontti sijaitsee rannassa. Kaavoitettavan
pienimittakaavaisen lisärakentamisen tulisi tukea tontin käyttöä sen nykyisistä lähtökohdista.
Kaavahankkeen nurinkurisuus heijastuu kaavan erityismääräyksiin, joiden kohdassa 4 § todetaan: ”Rakennuksia ympäristöineen tulee
hoitaa niiden kulttuurihistoriallisen arvon edellyttämällä tavalla. sr-merkinnällä osoitettujen rakennusten rakennusaloilla ja
niiden läheisyydessä on erityisesti noudatettava historiallisesti arvokkaiden rakennusten julkisivumateriaalia, kattomuotoa, räystäslinjaa
jne. niin, että uudet rakennukset ja rakennusten osat soveltuvat ympäristöön. Uudisrakennusten tulee olla rakennusmuodoltaan ja ulkoasultaan alisteisia
sr-merkityille rakennuksille”. Museo tietysti toivoo, että erityismääräys ohjaisi uudisrakentamista. Mutta miten tämä ympäristöön soveltuvuus ja alisteisuus
suojelluille rakennuksille, jossa on kaavoitettu kulttuuriympäristöön soveltumattoman paljon rakennusoikeutta ja -korkeutta uudisrakentamiselle, toteutuu käytännössä,
aiheuttaa lähtökohtaisesti kulttuuriympäristön vaalintaan keskittyneissä viranomaisissa lähtökohtaisesti skeptisyyttä."
Ainoa konkreettinen tosiasiallinen vaikutus kaavaan oli: Merkitään tiedoksi.
2.6. Muistutus 6, 31.1.2019
Vastine Kaavanmuutoksen kohteena olevan tontin omistajan ja käyttäjän näkemys on, että kaava tarkentaa ja mahdollistaa tontin käyttöä monella tapaa. Kiinteistö Oy Petsamo Stevedoring Fastighets Ab:n osakkaana ja ns. Everstinlinnan haltijana yhdyn näkemykseen, että talo kuuluu rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) ja riittävät säilymisen edellytykset on hyvä varmistaa ja kaavamuutos on siten tältäkin osin myönteinen asia.
Kaavoittaja todettiin niin päteväksi ja ansioituneeksi, että käteen tupsahti 450 euron palkankorotus! Kyseessä tietenkin ovat messuihin liittyvät uroteot ja linnan kaavalla ei ole mitään tekemistä korotuksen kanssa.
Kaavoittaja julisti facessa: "Mä sekoan onnesta"
Aika tuuliviiri on tuo sekoaja,ei noin voi sanoa.Tai voi,mutta menettää uskottavuutensa vanhempana,huoltajana.Outoa on myös hänen veneensä laituri.Kenen maalla se on?Meillä on 3,jotka häädetään.Tuhlari,tarjoilija ja tuo onnesta sekoava.
Viestin pikainen deletointi osoittaa, että palstaa seurataan herkeämättä torin tai jonkun ahon laidalla kun minkäänlaista työajan käytön seurantaa ei ole.
Ps. Viesti ei tosin ollut sääntöjen vastainen.
Foliohattu hukassa?
Kruunu hukassa?
Jäikö kruunu Tuusulaan vai igluun tähtitaivaan alle?
Popkornit ja kaljat hommattu. Lisää tätä viihdettä kiitos.
Anoiko Petsamo Stevedoring rakennuslupaa ja sai sen? Ja nyt kyläpäällikkö haluaa sen kaadettavan? Outo kuvio kun kuitenkin itse on Petsamo Stevedoringin hallituksen jäsen. Onhan outoa toimintaa.
Täällä kaikki on vastatuulessa : )