Olen muutaman vuoden ottanut selville tämmösestä asiasta, voi jollekki tuntua tutulta. Mutta uutta löytyy.
Siis kiinteitö arvioitiin hintaan 70000 €, asiantuntiana oli henkilö joka oli edunsaajan puoliso. Kiinteistöarviota epäiltiin joten tehtiin uusi arvio. Mikäli asiat ok arvio 45000 €. Sitten huomattiin ettei kiinteistöllä ole rakennuslupaa, joten purkurakennus joten arvo tontti ja sähköliitymä n. 20000 €. Saatiin yksi ostotarjous 5000 €.
Jako suoritettiin arvolla 70000 €, ellei tätä hintaa olisi "asiantuntijan" puoliso joutunut maksamaan huomattavan tasoitusmaksun.
Meni aikaa ja menin kyselemään kalastusmaksua. Tonttiin liittyvä vesioikeus oli poistettu tämän "asiantuntijan" puolison toimesta. Mutta vesioikeus oli ollut arviointihetkellä, ts kiinteistöstä oli poistettu omaisuutta.
Ja vielä, ehkä ihmeellisin asia oli, että jakohetkenä oli kyseinen kiinteistö ollut ulkopuolisen kiinnittämä, pesän asioita hoitava ns. luottohenkilö ei ollut missään vaiheessa tästä maininnut. Siis kiinteistö ei ollutkaan sen kummemmin pesän kuin myöhemmin sen jaossa saaneen henkilön hallinnassa.
En tiä onko tässä kaikki tekoset mitä on tehty. Mutta perinnönsaajalle toela vaikeaa, hankalaa ja kallista kun aina putkahtaa jotain erikoista josta ei ole ollut tietonen.
Siis kiinteitö arvioitiin hintaan 70000 €, asiantuntiana oli henkilö joka oli edunsaajan puoliso. Kiinteistöarviota epäiltiin joten tehtiin uusi arvio. Mikäli asiat ok arvio 45000 €. Sitten huomattiin ettei kiinteistöllä ole rakennuslupaa, joten purkurakennus joten arvo tontti ja sähköliitymä n. 20000 €. Saatiin yksi ostotarjous 5000 €.
Jako suoritettiin arvolla 70000 €, ellei tätä hintaa olisi "asiantuntijan" puoliso joutunut maksamaan huomattavan tasoitusmaksun.
Meni aikaa ja menin kyselemään kalastusmaksua. Tonttiin liittyvä vesioikeus oli poistettu tämän "asiantuntijan" puolison toimesta. Mutta vesioikeus oli ollut arviointihetkellä, ts kiinteistöstä oli poistettu omaisuutta.
Ja vielä, ehkä ihmeellisin asia oli, että jakohetkenä oli kyseinen kiinteistö ollut ulkopuolisen kiinnittämä, pesän asioita hoitava ns. luottohenkilö ei ollut missään vaiheessa tästä maininnut. Siis kiinteistö ei ollutkaan sen kummemmin pesän kuin myöhemmin sen jaossa saaneen henkilön hallinnassa.
En tiä onko tässä kaikki tekoset mitä on tehty. Mutta perinnönsaajalle toela vaikeaa, hankalaa ja kallista kun aina putkahtaa jotain erikoista josta ei ole ollut tietonen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Olet tätä aiemminkin kysellyt, joten katso vastaukset aiemmin avaamastasi ketjusta.
Kyllä olen, mutta silloin en tiennyt tuosta pesän varallisuuden kiinnityksestä. Se lisänä sekä tuo vesiosuuden poistosta.
sen vuoksi rakensin jutun uudelleen.
kun minusta tuntuu oudolta ainakin tuo, että kiinnitän naapurin omaisuutta omien tarpeitteni vakuudeksi ja kuvittelen hinnan muuttuvan jos varallisuus muuttuu.
sen vuoksi
No ei sitä kiinteistöä voi kukaan muu kiinnittää velanpantiksi kuin kiinteistön omistaja/omistajat, se on päivän selvä juttu ja jos näin on tapahtunut, niin on joko kyseessä väärennös, eli kiinteistön asiapaperit on jonkun toimesta laitettu toisen nimiin taikka sitten väärennetty omistajuus.
On kyllä ihmellinen perikunta teillä, kun 'asiantuntijana' käytetään jonkun pesänosakkaan puolisoa (on jäävi tekeen arviota) ja se vesioikeuden poisto (on kiinteä osa omaisuuden arvoa) ilman puiden pesänosakkaiden suostumusta on laiton.
Finlex/perintökaari, sieltä kun luet kuolinpesänhallinnosta ja muista asioista, olet paljon viisaampi.
Mitään "kalastusoikeutta" ei ole olemassa. Osuus yhteiseen vesialueeseen on toki myyntikelpoinen, kukaan ei vain maksa siitä mitään, tai ammattikalastaja voi muutaman satasen maksaa mikäli se yhteinen vesialue on troolauskelpoinen.
Mitä ihmeellistä siinä on, että käyttää omistamaansa kiinteistöä lainan vakuutena?
Aloittaja ottaa nnyt vain lääkkeensä ja unohtaa koko asian!
Ymmärrän hyvin, että oman kiinteistön voi käyttää lainan vakuutena. Kysyinkin, miten on mahdollista käyttää naapurin, toisen henkilön omistamaa kiinteistöä omiin lainan vakuuksiin. Suomeksi: miten minä voin käyttää sinun omaisuutta lainani (omieni) vakuudeksi.
Omistajan luvalla kiinteistöä voi käyttää naapurin lainan vakuutena. Termi on vierasvelkapanttaus, laki löytyy Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990361
Siis on saatava lupa kiinteistön omistajalta. Ymmärrän sen, mutta kun sitä ei ole kysytty. Tieto panttauksesta saatiin kun omistaja yritti laittaa kiinteistöään lainansa pantiksi. Ei saanut koska vieras, siis ei kiinteistön omistaja oli pantannut sen. Tätä perään, miten tämä on mahdollista.
Kyse näyttää olevana vesiosuudesta, osuudesta vesistöön. Kalastusoikeudesta ei ole kyse.
Ei ole lain mukaan mahdollista, mutta suomessa kun ollaan, on kaikki mahdollista, riippuen tietenkin ketkusta/ketkuista joiden sanotaan toimivan lakien mukaan.
Niin kuin tuolla jo aiemmin esitinkin, että on pitänyt väärentää nimikirjoituksia taikka jollain muulla tavoin hankkia allekirjoitus.
Aloituksestasikin jo tuli esiin, ettei allekirjoitusta ole saatu vapaaehtoisesti taikka jos on saatu, niin huijaamalla.
Totta kai olisi, sehän on edesmenneen velka tällöin jos sitä ei hoideta ja perukirjaan tulee ilmoittaa kaikki omaisuus ja velat ja jos perukirjatilaisuuden jälkeen ilmaantuu uutta velkaa, on siitä tehtävä määräajassa täydennysperukirja.
T. Lawetorder
Noin sen miinäkin tajusin, koska kalastaa saa kuka vaan ilman lupia, meinaan mato-ongella ja ihan missä tahansa perähikiän vesiputista.
Ps. osuus vesistöstä antaa nautintaoikeuden myöskin kalastaa verkoilla taikka muulla tavalla vesistöstä ja verkkojen, katiskojen lukumäärästä määrätään erikseen.
T. Lawetorder
Oliko kiinteistön antanut joke edellinen omistaja? Panttaus ei pääty vaikka omistsja vaihtuisi.
Kyllä se vainaja on a ta ut siihen luvan, muuten kiinnittäminen ei onnistu.
Ihan oikeasti, nyt aloittajan pitää vain jatkaa elämää, eikä kenenkään elämä ole jostain kuppaisesta perintömökistä kiinni!
Vielä tämmönen kysymys, olisiko kiinteistön panttaus pitänyt ilmoittaa jakokirjassa. Käsittääkseni panttaus vähentää tai huonontaa kiinteistön käyttöarvoa. Kuten tässä tilanteessa kun kiinteistön omistaja ei saanut lainaa koska omistamaansa kiinteistöä ei voinut käyttää lainan vakuutena
Tietenkin panttaus pitäisi ilmoittaa perukirjassa ja se velka minkä vakuutena panttikirjat ovat pitäisi myös ilmoittaa. Oli kyse vainajan velasta tai vieraan puolesta annetusta vakuudesta. Ilmoittamatta jättäminen ei tietenkään vaikuta panttauksen pätevyyteen mutta osoittaa kyllä, että pesänselvitys ja haltuunotto on hutiloitu.
Tuota, ei vainaja ole antanut suostumustaan, ei ainakaan hänen suostumusta ole esitetty. Eikä kukaan muukaan tunnusta antaneen oikeutta panttaukseen. Pantti on tehty huomattavasti myöhemmin ao. henkilön kuoleman. Ja jälkeen pesän perukirjoituksen.
Vastaus oli kysymykseen olisiko tuollainen panttaus merkittävä perukijaan. Ei varsinaisesti aloitukseen.
Aloittajan kysymykseen, sen mitä siitä voi saada epäselvyydeltä selvää sanoisin, että poislukien joitain lakisääteisiä asioita panttaus vaatii aina omistajan tai tämän valtuuttaman hyväksynnän. Mutta aloituksesta ei ainakaan saa selvää että näin olisi. Jos suostumusta ei ole, panttausta ei ole. Ensin vaaditaan panttikirjojen palautusta ja jos panttikirjojen haltija ei suostu, esitä panttaussitoumusta tai millä perusteella niitä panttikirjoja pitää laitetaan kanne käräjäoikeuteen niiden palauttamiseksi.
Siis perukirjaan ja jakokirjaan.
Lainanantajalta pitäisi paperien pantin historiasta löytyä. Eikö kiinteistön omistaja ole lähtenyt perkaaman asiaa, tarvittaessa lakimiehen ja poliisin kanssa?