on Ferranten uunituore "Aikuisten valheellinen elämä", jota kuuntelen juuri äänikirjana englanniksi näyttelijätär Marisa Tomein lukemana. Paperiversio näyttää olevan loppu kaupoissa ja uusi painos tulee lokakuussa.
Onko kukaan onnistunut saamaan kirjaa vielä käsiinsä ja lukemaan tai edes aloittamaan sitä?
Syksyn suurin lukuelämys
63
<50
Vastaukset
Taidanpa edelleen pysytellä Wolf H. Halstin tuotannossa.
Ne pakottavat mielen kuulemaan sodan kaikki jylheykset.
Tuntemaan epä-toivon vaikerrukset.
Ilman kuulokkeita.
H.- Anonyymi
Lainasin juuri tämän toisen; Uuden nimen tarina, mutta taidan odottaa sitä ensimmäistä ja lukea sitten järjestyksessään, mikäli pidän lukemastani.
Minä itse aloitin kolmannesta, sitten luin ensimmäisestä lähtien järjestyksessä ja kolmannenkin uudelleen, jolloin tarina avautui paljon selkeämmin.
Tämä uusin, "Aikuisten valheellinen elämä" on kasvukertomus ja alkaa todella lupaavasti.- Anonyymi
Luen itse parhaillaan tuota "Uuden nimen tarinaa". Kolmannen osan "Ne jotka lähtevät... luin aikaisemmin.
Vähän häiritsee nyt se, kun tuntuu kuin "Uuden nimen tarina" täsmentäisi ja syventäisi
tuota kolmososaa, mutta ikävä kyllä tulee myös tunne toistosta ja myös herää kysymyksiä: oliko se noin ? kun muistin vähän eri tavalla..)) Saako kolmososan tarina lisäarvoa tästä ?
En siis ole yhtä ihastunut tähän teokseen kuin tuohon kolmososaan, enkä luekaan sitä yhtä intensiivisesti juuri noiden "tuttujen" tapahtumien toistumisen vuoksi. Myös toinen päähenkilö Lina/Lila näyttäytyy minulle vielä arvoituksellisempana kuin aikaisemmin.
Puolessa välissä olen vasta, mutta aion kyllä urakoida sen loppuun mahdollisimman pian kun minua odottaa jo seuraava - sekin paljon huomiota ja hyviä arvosteluja saanut teos: Celeste Ng: Tulenarkoja asioita.
Kuten täällä on jo aikaisemmin todettu, Ferrantea voi lukea viihteenomaisesti jättämällä huomiotta yhteiskunnallisten muutosten kuvaukset ja/tai mestarillisen tarkan henkilökuvauksen tasot. Mukaansatempaavaa, "helppolukuista" tekstiä, minusta.
demeter1 Anonyymi kirjoitti:
Luen itse parhaillaan tuota "Uuden nimen tarinaa". Kolmannen osan "Ne jotka lähtevät... luin aikaisemmin.
Vähän häiritsee nyt se, kun tuntuu kuin "Uuden nimen tarina" täsmentäisi ja syventäisi
tuota kolmososaa, mutta ikävä kyllä tulee myös tunne toistosta ja myös herää kysymyksiä: oliko se noin ? kun muistin vähän eri tavalla..)) Saako kolmososan tarina lisäarvoa tästä ?
En siis ole yhtä ihastunut tähän teokseen kuin tuohon kolmososaan, enkä luekaan sitä yhtä intensiivisesti juuri noiden "tuttujen" tapahtumien toistumisen vuoksi. Myös toinen päähenkilö Lina/Lila näyttäytyy minulle vielä arvoituksellisempana kuin aikaisemmin.
Puolessa välissä olen vasta, mutta aion kyllä urakoida sen loppuun mahdollisimman pian kun minua odottaa jo seuraava - sekin paljon huomiota ja hyviä arvosteluja saanut teos: Celeste Ng: Tulenarkoja asioita.
Kuten täällä on jo aikaisemmin todettu, Ferrantea voi lukea viihteenomaisesti jättämällä huomiotta yhteiskunnallisten muutosten kuvaukset ja/tai mestarillisen tarkan henkilökuvauksen tasot. Mukaansatempaavaa, "helppolukuista" tekstiä, minusta.
demeter1Lukea Ferrantea viihteenomaisesti...niin toki.
Suihkunkin voi ottaa sadetakki päällä.
Tai juoda kahvia ilman kafeiinia.
Polttaa röökin ilman nikotiinia.
Mutta olet oikeassa, vaikka riisuisi Feranten kaikesta merkityksellisestä sisällöstä niin hänen tekstinsä lukeminen voi olla kuitenkin nautinnollista.Paloma01 kirjoitti:
Lukea Ferrantea viihteenomaisesti...niin toki.
Suihkunkin voi ottaa sadetakki päällä.
Tai juoda kahvia ilman kafeiinia.
Polttaa röökin ilman nikotiinia.
Mutta olet oikeassa, vaikka riisuisi Feranten kaikesta merkityksellisestä sisällöstä niin hänen tekstinsä lukeminen voi olla kuitenkin nautinnollista.Tuo viihteenomaisuus tuli mieleeni siitä, kun on nähnyt miten eri tavalla ihmiset lukemansa kokevat. Esimerkkinä vaikka se, että kun "tämän ajan lapsi" lukee Tuntematonta tai Pohjantähteä, hän tavoittaa niistä vain tietyn tapahtumisen tason kun ei pysty sijoittamaan sitä historialliseen taustaansa, omaan kokemuskenttäänsä.
Alamaisuuteen suostuminen taitaa olla yleisin ihmettelyn aihe, kun omat nuoremme nyt elävät aikaa, "jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa", Sanna Marinia lainatakseni.
- Anonyymi
Ettekö te paskiaiset jaksa lukea fyysistä kirjaa enää, vaan pitää k u u n n e l l a häh mitä!
- Anonyymi
Jos se on niin, kun "kuuntelee toisen ääntä", niin kuvittelee elävänsä sosiaalista elämää kodin ulkopuolella.
Anonyymi kirjoitti:
Jos se on niin, kun "kuuntelee toisen ääntä", niin kuvittelee elävänsä sosiaalista elämää kodin ulkopuolella.
Niin, Ano 12.55, lukeminen on elämisen korvike. Mitä muuta se voisi olla. Sanotaan tosin niinkin, että lukemalla/kirjoitamalla voi elää monta elämää. Ei käy tylsäksi tämä yksi ja ainoa..))
- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
Ja sitten kyynelehditään paperitehtaan kiinnipanoa, kun itse sitä edesautetaan.
Oman kertomansa perusteella Paloma tuntuu kirjoittavan kirjoja sillä vauhdilla, että kyllä se yhden paperitehtaan hengissä pitää.
No. Minulla ainakin oli aika, jolloin silmät olivat sen verran huonossa kunnossa, että kirjan lukeminen kävi rasittavaksi, Ano 12.39. Niin että paskiaisuuteen voi olla hyvä syykin...))
En tunne itseäni paskiaiseksi vaikka olen siirtynyt lähes kokonaan äänikirjoihin.
Silmät väsyvät herkästi vaikka kaihileikkaus onnistuikin hyvin.
Äänikirjojen hyvä puoli on sekin että voi touhuta kotihommia tai tehdä käsitöitä kuunnellessa.liekko kirjoitti:
En tunne itseäni paskiaiseksi vaikka olen siirtynyt lähes kokonaan äänikirjoihin.
Silmät väsyvät herkästi vaikka kaihileikkaus onnistuikin hyvin.
Äänikirjojen hyvä puoli on sekin että voi touhuta kotihommia tai tehdä käsitöitä kuunnellessa.Hyvä kun sanoit liekko. Minunkin kaihileikkaus onnistui hyvin. mutta silti silmät väsyvät jos luen pitkään. Kuuluu siis asiaan..))
- Anonyymi
Älä viitti, häpeä haukkua muita. Kyllä äänikirjojen kuunteleminen on niin ylevöittävää.
Olisikohan ne niin että ne Suomen "onnellisimmat ihmiset" ovat kaikki keskittyneet otokseen tähän palstalle kommentoijista?
Hurunksz: samoja sotahistorian kirjoja ei jaksa aina lukea. Historia on sinänsä kiehtovaa, mutta keskityn nyt lähinnä naisten historiaan ja/tai tavallisten ihmisten elämänkertoihin.
" Kasvukertomus ravistelee ja samalla syväluotaa naisen osaa yhteisössä, jossa mies määrittelee naisen arvon."
https://www.suomalainen.com/products/aikuisten-valheellinen-elama-2"Paloma01"
Se nyt vaan on niin että minä osaan jo lukea naista kuin avointa kirjaa. :)
Mukavan aforismin laitoit.
Taidanpa kopioida sen ja laittaa demeter-ykköselle.
Tai jospa.
Laitan hänellekin koko kommenttini.
Kuunnelkaa pois, tyttöset.
Mutta lukekaa joskus miestäkin.
H.huruksz kirjoitti:
"Paloma01"
Se nyt vaan on niin että minä osaan jo lukea naista kuin avointa kirjaa. :)
Mukavan aforismin laitoit.
Taidanpa kopioida sen ja laittaa demeter-ykköselle.
Tai jospa.
Laitan hänellekin koko kommenttini.
Kuunnelkaa pois, tyttöset.
Mutta lukekaa joskus miestäkin.
H.Muttakun...
en tiedä Demestä, mutta minä ainakin osaan lukea jo miestäkin kuin avointa kirjaa.
Mutta joskus tulee sellainen ajatus että onkohan tällä sivulla joskus aikoinaan ollut jotain tekstiäkin... tai siis onko kannet komeammat kuin sisältö :)huruksz kirjoitti:
"Paloma01"
Se nyt vaan on niin että minä osaan jo lukea naista kuin avointa kirjaa. :)
Mukavan aforismin laitoit.
Taidanpa kopioida sen ja laittaa demeter-ykköselle.
Tai jospa.
Laitan hänellekin koko kommenttini.
Kuunnelkaa pois, tyttöset.
Mutta lukekaa joskus miestäkin.
H.Miestä nyt osaa lukea kuka tahansa nainen..)) Huru on tietysti vähän vaikeampi tapaus, mutta tapansa on tultu tuntemaan...
Muistakaamme myös, että on olemassa miessydämisiä naisia ja naissydämisiä miehiä - tai miehet nyt määrittelevät oman pehmolaatunsa karkeammin- jätetään sanomatta miten.
Koskee siis niitä miehiä, joilla on vähän enemmän kuin ne putkiaivot..))- Anonyymi
huruksz kirjoitti:
"Paloma01"
Se nyt vaan on niin että minä osaan jo lukea naista kuin avointa kirjaa. :)
Mukavan aforismin laitoit.
Taidanpa kopioida sen ja laittaa demeter-ykköselle.
Tai jospa.
Laitan hänellekin koko kommenttini.
Kuunnelkaa pois, tyttöset.
Mutta lukekaa joskus miestäkin.
H.Kiitos ajatuksesta, lukea miestä kuin avointa kirjaa. Samahan se kumpaa lukee naista vai miestä, heidan ajatuksiaan, tunnetilojaan.
Tulipa mieleeni ajasta taaksepäin senöra Lyyli joka osasi lukea hyvinmiehensä tunnetiloja kun avointa kirjaa malliin: Kun hän illalla vääntyi pesemään kasvojaan, samalla sukaisi hiuksiinsa Suave´ta, silloin Lyyli arvasi, taitaapa illalla tulla vähän jotain muutakin.
Huruks` hei, miten ja millätavalla luet naisien ajatuksia kun avointa kirjaa! En tajua!
vp
L . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos ajatuksesta, lukea miestä kuin avointa kirjaa. Samahan se kumpaa lukee naista vai miestä, heidan ajatuksiaan, tunnetilojaan.
Tulipa mieleeni ajasta taaksepäin senöra Lyyli joka osasi lukea hyvinmiehensä tunnetiloja kun avointa kirjaa malliin: Kun hän illalla vääntyi pesemään kasvojaan, samalla sukaisi hiuksiinsa Suave´ta, silloin Lyyli arvasi, taitaapa illalla tulla vähän jotain muutakin.
Huruks` hei, miten ja millätavalla luet naisien ajatuksia kun avointa kirjaa! En tajua!
vp
L .Hiusrasvako on tunnetila ? Oliko se muutenkaan asiallista palstoilla kertoa miehensä pano aikeista?
- Anonyymi
Minä olen kyllä sellainen ihminen, etten aivan helposti pidä toisen lukemasta tekstistä! Kun sen itse saa lukea, tilanne on paljon mielekkäämpi.
Jos lukija painottaa väärin joitain kohtia lauseessa, ärsyynnyn heti.
Olen radiosta kuullut , kun on luettu, no jotkut osaavat senkin taidon, mutta harvempi vain!Marisa Tomei on newyorkilainen näyttelijätär, jonka sukujuuret ovat Italiassa ja hänen "äänensä" sopii mielstäni hyvin Ferranten lukemiseen, napakka painotus ja tempo tuntuvat autenttisilta,
Olisin valinnut itsekin e-kirjana mutta sitä ei ollut saatavilla. En ole kuitenkaan pettynyt valintaani.Paloma01 kirjoitti:
Marisa Tomei on newyorkilainen näyttelijätär, jonka sukujuuret ovat Italiassa ja hänen "äänensä" sopii mielstäni hyvin Ferranten lukemiseen, napakka painotus ja tempo tuntuvat autenttisilta,
Olisin valinnut itsekin e-kirjana mutta sitä ei ollut saatavilla. En ole kuitenkaan pettynyt valintaani.Lukeeko hän sujuvasti suomea, kun kirjan nimi näyttää olevan suomalainen: "Aikuisten valheellinen elämä"
- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
Lukeeko hän sujuvasti suomea, kun kirjan nimi näyttää olevan suomalainen: "Aikuisten valheellinen elämä"
Kirjan nimi on enteellinen : Aikuisten valheellinen elämä. Siis yhä se vastuu on lukijalla Paloman jutuissa.
Anonyymi kirjoitti:
Kirjan nimi on enteellinen : Aikuisten valheellinen elämä. Siis yhä se vastuu on lukijalla Paloman jutuissa.
Jaa. Ano 15.56. Eikös se aina ole ? Vastuu lukijalla. Kun lukija kirjoittaa aina lukemansa omassa päässään uudelleen, sanotaan..))
Kuuntelin Juha Nummisen "Naskalin". Tykkään hänen tyylistään kirjoittaa.
Iltaisin kuuntelen tällä hetkellä Agatha Christien "Paddingtonista 16.50". Agatha on taattua ja tuttua kuunneltavaa.
Päivällä virkatessa Liane Moriartyn "Tavavalliset pikku pihajuhlat". Olen vasta aloittanut, ihan hyvä kirja. Kertoo naisten välisisestä ystävyydestä monelta kantilta.
Olen kirjojen suurkuluttaja, kuuntelen mieluummin kun luen, voi samalla virkata tai tehdä kotitöitä.
Sattui kommellus kuunnellessa, kuuntelin uusilla kaverin hankkimilla kuulokkeilla ulkona äänikirjaa. Ajattelin että otanpa saavista vettä kun yksi kukka näytti kärsivän kuivuudesta.
Kuulokkeet putosivat saaviin ja eihän niitä enää voinut pelastaa. Olin ehtinyt kuunnella niillä vain muutaman päivän, olivat aika hintavat kaiken lisäksi.
Mietin miten ilkeän kertoa kaverille kuulokkeiden kohtalosta kun tuli viime viikonloppuna. Hän lohdutteli ja kuinka ollakaan, meni käymään kylillä ja tuli uusien kuulokkeiden kanssa, olin onnellinen mutta en uskalla pitää niitä ulkona.- Anonyymi
En nyt aio lukea mutta Ferrante kirjoittaa satua Vomerosta joka on ylemmän keskiluokan kaupunginosa mäellä. Alla on Toledo-katu joka rajaa köyhälistön Espanjalsiset korttelit joissa Napolin suomalaiset ja camorra (paikallinen rosvojoukko) elää
Ferrante käyttää itseristiriitaista retoriikkaa yllättämään lukijaa jav esittämällä sopimattomia due anni prima di andarsene di casa mio padre disse a mia madre che ero molto brutta kaksi vuotta ennen lähtöään Vomerosta faija sanoi mutsille että onpa se ruma toi meidän tytärEräs parhaista kirjan avausskenaarioista, jonka olen lukenut (tai siis täällä kertaa kuunnellut), verrattavissa ainoastaan García Marquezin mestarilliseen avaukseen kun seistessään teloitusryhmän edessä Aurelio Buendia muisti sen kaukaisen päivän kun hänen isänsä oli vienyt hänet katsomaan jäätä. (ei sananmukainen ).
- Anonyymi
Olen päättänyt, etten lainaa enkä osta yhtään kirjaa ennenkuin olen saanut luettua Michelle Obaman "Minun tarinani" -kirjan.
Sain uudet lasit, mutta vieläkin lukeminen tuottaa vaikeuksia; minun täytyy pitää jotain pahvi liuskaa lukemani rivin alla, että silmäni pysyvät siinä rivillä, - toisessa silmässä on niin huono näkö ettei laseillakaan tahdo saada niitä balanssiin.
kai pian siirryttävä ääni kirjoihin minunkin. - Anonyymi
Pidän hiljaisuudesta, en halua mitään ylimääräisiä ääniä lähelleni. Siksi yleensä myös suljen oven kun joku/jotkut muut katselevat telkkaria toisessa huoneessa. Ääntähän telkkarista aina lähtee. Hiljaisuus puhuttelee minua. Ja musiikki - parahiten ilman vokalistia.
Siksi en halua kuunnella kirjaa, haluan lukea rivit itse omaan tahtiini. Ja voin kerratakin tekstiä kätevästi, jos jokin asia vilahti ohi tai jäi mietityttämään. Toivon että silmäni jaksavat vielä pitkään...
Mrs.W- Anonyymi
Tykkään itse lukea kirjaa, sillä tunnen olevani jotenkin paremmin "kiinni" sisällässä kuin kuunnellessa toisen lukemana.
Muistan kyllä, miten jännittyneinä kuuntelimme koulussa opettajan lukiessa Grimmin satua.
Demeter1 mainitsi Linnan Pohjantähden.
Olen monesti ihmetellyt, kun jossain lehdessä nimetään kaanon 20 kirjasta, niin siitä jätetään Pohjantähti pois.
Trilogiassa on niin hienoa kerrontaa ja ihmiskuvauksia, oksat pois!
Kai se on niin, kuten demeter1 asian kirjoitti. Anonyymi kirjoitti:
Tykkään itse lukea kirjaa, sillä tunnen olevani jotenkin paremmin "kiinni" sisällässä kuin kuunnellessa toisen lukemana.
Muistan kyllä, miten jännittyneinä kuuntelimme koulussa opettajan lukiessa Grimmin satua.
Demeter1 mainitsi Linnan Pohjantähden.
Olen monesti ihmetellyt, kun jossain lehdessä nimetään kaanon 20 kirjasta, niin siitä jätetään Pohjantähti pois.
Trilogiassa on niin hienoa kerrontaa ja ihmiskuvauksia, oksat pois!
Kai se on niin, kuten demeter1 asian kirjoitti.Olisikohan tuo Linnan teosten puuttuminen "listoilta" merkki siitä, että Linna on profiloitunut kansalliskirjailijaksi ja taiteelliset arvot on katsottu toissijaisiksi, Ano 10.35.
Itsekin muistan, että Tuntematon sotilas oli ilmestyessään teos, joka kohautti, sai lukijoita myös niiden joukosta, jotka eivät lukemista muuten harrastaneet. Ehkä se oli jonkinlainen kunnianosoitus sodankäyneille miehille, tarjosi heille samaistumismahdollisuuksia.
Pohjantähti-trilogian taas katsottiin paikanneen niitä arpia, mitä sisällissota meihin jätti.
"Valkoinen historia" sai rinnalleen haastajan tai ainakin täydentäjän.- Anonyymi
demeter1 kirjoitti:
Olisikohan tuo Linnan teosten puuttuminen "listoilta" merkki siitä, että Linna on profiloitunut kansalliskirjailijaksi ja taiteelliset arvot on katsottu toissijaisiksi, Ano 10.35.
Itsekin muistan, että Tuntematon sotilas oli ilmestyessään teos, joka kohautti, sai lukijoita myös niiden joukosta, jotka eivät lukemista muuten harrastaneet. Ehkä se oli jonkinlainen kunnianosoitus sodankäyneille miehille, tarjosi heille samaistumismahdollisuuksia.
Pohjantähti-trilogian taas katsottiin paikanneen niitä arpia, mitä sisällissota meihin jätti.
"Valkoinen historia" sai rinnalleen haastajan tai ainakin täydentäjän.Muistan myös, miten Tuntematon oli aikuisten puheissa 50-luvulla, etenkin sodassa olleet vertasivat omiin kokemuksiin.
Naisväki kauhisteli karkeaa kielenkäyttöä ja kiroilua.
Oppikoulussa 60-luvulla kirjallisuudesta puhuttaessa ei edes mainittu, vaan luettiin:
Vänrikki Stoolia Ruunebergin hengessä , vanhapiika lehtorin toimesta.
Tyyli oli muuttunut 90-luvulla, jolloin oli kuulemma katsottu videolta Tuntematon , että luettu otteita. Anonyymi kirjoitti:
Muistan myös, miten Tuntematon oli aikuisten puheissa 50-luvulla, etenkin sodassa olleet vertasivat omiin kokemuksiin.
Naisväki kauhisteli karkeaa kielenkäyttöä ja kiroilua.
Oppikoulussa 60-luvulla kirjallisuudesta puhuttaessa ei edes mainittu, vaan luettiin:
Vänrikki Stoolia Ruunebergin hengessä , vanhapiika lehtorin toimesta.
Tyyli oli muuttunut 90-luvulla, jolloin oli kuulemma katsottu videolta Tuntematon , että luettu otteita.Nuo kirosanat tosiaan kuohuttivat Tuntemattomassa. Jotkut moralistit taisivat laskeakin niiden määrän..)) Sotaromaanissa, siis siinä alkuperäisemässä Tuntemattomassa, niitä oli kuulemma vielä enemmän.
Linnan teokset saivat tietysti lisäarvoa siitä, että niistä tehtiin elokuvat. Tuntemattoman sotilaan päähenkilöt taisivat edustaa suomalaisen miehen arkkityyppejä, heidät muistetetaan...Mieluummin minäkin luen kuin kuuntelen kirjaa.
Parempi näkö- kuin kuulomuisti minulla. Ja toisaalta minulla on taipumusta sellaiseen, että ajatukset lähtevät harhailemaan omille teilleen välillä, jos on joku, joka puhuu puhuu puhuu lakkaamatta. Kirjan lukemiseen on helpompi keskittyä.
Minä kuuntelin juuri tämän "Täällä Pohjantähden alla" äänikirjana (kuuntelin enemmän kirjoja ennen kaihileikkaustani) ja jouduin aina välillä kelaamaan takaisin koska sängyssä kuunneltuna sattuu usein nukahtamaan ja kirja jää päälle. Oikeastaan minulle tämä Linnan teos sekä elokuvana että kirjana avasi silmäni näkemään maamme lähihistoriaa uudella tavalla: Suomen historian tunneilla koulussa sisällissodan tapahtumat sivuutettiin hyvin nopeasti ja etenkin "punaisten" syyt ja heidän summittaiset teloituksensa ja nälkään näännyttämisensä eivät tulleet edes varmaan mainituksi.
- Anonyymi
Hyvä lue lapsillisikin. Se ei ole historiaa koska sota käytiin kaupungeissa eikä Urjalassa
mutta Linna ei pysty kuvaamaan kaupunkilaisia
Mutta punapäällikkö Akseli Koskelaa ei teloitettu vaikka rivimiehiä kyllä. Linna kuvaa näin ja kertoi päälle vitsin
"minulla ei ole henk. koht. kantaa luokkasotaan, mutta isäni oli lahtari"
mikä on vitsi, isä oli torpparin poika joka oli teurastaja
Miksi Pohjantähden ykkösosa on erityisen vaikea kääntää ruotsiksi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä lue lapsillisikin. Se ei ole historiaa koska sota käytiin kaupungeissa eikä Urjalassa
mutta Linna ei pysty kuvaamaan kaupunkilaisia
Mutta punapäällikkö Akseli Koskelaa ei teloitettu vaikka rivimiehiä kyllä. Linna kuvaa näin ja kertoi päälle vitsin
"minulla ei ole henk. koht. kantaa luokkasotaan, mutta isäni oli lahtari"
mikä on vitsi, isä oli torpparin poika joka oli teurastaja
Miksi Pohjantähden ykkösosa on erityisen vaikea kääntää ruotsiksi?Ano 12:39. Lue sinäkin historiasi uudestaan. Olet väärässä, että "sota" käytiin kaupungeissa.
- Anonyymi
Historialliset romaanit ovat mielenkiintoisia ja antoisia. Historiallinen romaani valistaa lukijaansa ja todellisuuteen pohjautuva romaani voi herättää kiinnostuksen lukea historiaa puhtaasti historianakin.
Vähän päälle 10-vuotiaana lukiessani "Pohjantähden" en voinut hyvin ymmärtää poliittisia taustoja, mutta siitä jäi kytemään halu ymmärtää ja tietää enemmän. "Pohjantähden alla" oli "potku" kiinnostukselle lueskella Suomen historiaa koulukirjoja enemmän koko elämän epäsäännöllisen
säännöllisesti.
Noin kolmena viime vuosikymmenenä varsinkin on tullut valtava määrä uusia kirjoja uusien historian- ja politiikantutkimuksien pohjalta.
Vapautuikohan ilmapiiri tutkimuksille ja kirjoille, kun Neuvostoliitto romahti ja päästiin irti YYA-sopimuksesta ? - Anonyymi
Nuijasotaa ei vielä ole selvitetty kuka on sankarai ja kuka petturi
- Anonyymi
Joskus turhauttaa odotella kirjaston jonossa uutuuksia, kun niistä on jo käyty kauan keskustelua ja annettu kritiikkiä. Toisaalta vaikka välillä tuntuu, että olen jo saanut rautaisannoksen Ferrantea, ei uusinta malta olla jonottamatta. Minustakin Ferrante on sopivan helppolukuista ja viihdyttävää, ei silti viihteeksi luokiteltavaa. Omat haasteensa on lukijana saatava.
Minulla on nyt luettavana Anna Ekbergin trilleri Kadotettu nainen, todellisuudessa kahden tanskalaisen bestseller-dekkaristin kirjoittama . Kirjassa nivoutuu yhteen Afrikassa lapsena ja nuorena asuneen Rebekan ja hänen kolarissa kuolleeksi luulemansa Angel-tyttärensä tarinat. Aihe on vakava, tunteisiin käyvä ja ajankohtainen, rinnakkaistarina käsittelee riipaisevalla tavalla lapsisotilaiksi siepattuja ja kansainvälisiä rikollisjärjestöjä . Aikaisemmin on ilmestynyt Salattu nainen ja Uskottu nainen, mutta ne ovat itsenäisiä tarinoita. Tyyli on mukaansatempaisevaa, tarina yllätyksellinen ja jopa mahdottoman rajamailla, paikoin myös rankkaa ja järkyttävää luettavaa. Yleensä tämän lajin kirjallisuus ei ole mielilukemistani, mutta tämä on mielestäni laatutyötä lajissaan - ja nainen tarinan keskiössä.
Äänikirjojen kuuntelu ei innosta, haluan itse määrätä lukemiseni tempon ja kuvitella sekä kuulla kirjailijan "äänen". Lukijan äänessä saattaa olla hänen tulkintaansa, painotuksia ja korostuksia...tai voihan tämä olla vain minun ennakkoluuloisuuttani. Haluan myös keskittyä lukemaani , en kuunnella jotain ikäänkuin taustamusiikkina muun toiminnan ohella. En kylläkään epäile, että äänikirjoista voi pitää ja niihin tottua, ja esimerkiksi kotityöt eivät kuuntelusta häiriinny, vaan voivat saada lisäpotkua. Voisin joskus kokeilla vaikka silmät kiinni riippukeinussa maaten! Onhan sitäpaitsi oppimistavoissakin erilaisia, jotkut oppivat auditiivisesti parhaiten, jotkut visuaalisesti.
Ramoona - Anonyymi
Sopii varmasti suomalaisille kansanluonteensa - valehtelu - perusteella.
- Anonyymi
Tulkaa kertomaan mielipiteenne jos sattuisitte lukemaan Missä Laura, sinä ongelma".
Vaikka Ferrantesta on nyt tullut yleinen naljailun aihe palstalla, en silti malta olla kysymättä, Napoli-sarjan toisen osan luettuani, onko Ferrante kirjailija, joka teki meidän ikäpolvelle sen Ison Kertomuksen, jota jokainen ikäluokka tarvitsee ymmärtääkseen itseään, maailmaa ympärillään, erilaisia tapoja selviytyä elämän arvaamattomuudesta ?
Valmiita vastauksia Ferrante ei tarjoa, mutta hän näyttää, asettaa kysymyksiä, saa lukijan ymmälle omien varmuuksiensa, ennakkoasenteidensa keskellä.
Sen enempää, eikä vähempää, hyvä kaunokirjallisuus, ei voi meile tarjota.
Lähes parituhatta sivua siihen tarvittiin - siis koko trilogian sivumäärä. Harmittaa vain, etten lukenut trilogiaa numerojärjestyksessä. Ykkösosa on lukematta. Ja todennäköisesti minäkin joudun lukemaan kolmososan uudelleen..))Kyllä se varmaan on totta että Ferrante on Ikäpolvemme Tarinan kertoja.
Kuulun Facessa englanninkieliseen "My Brilliant Friends"-ryhmään (Facessa on lukemattomia Ferrante-ryhmiä) ja suurin osa ahkerimmin kirjoittavista ovat kylläkin nuoria naisia, monet italo-amerikkalaisia ja sinne tulee päivittäin tusinoittain postauksia. Uskonkin että koska Ferrante kertoo nimenomaan naisen tarinaa nyky-yhteiskunnassa, eri ikäkausina niin se vetoaa todella suureen kuulijakuntaan. On kylläkin hieman väärin olettaa että Ferrnate kertoo vain naisen tarinaa, miehet ja heidän osuutensa siinä ovat vahvasti mukana, mutta näkökulma on naisen, olematta feministinen.- Anonyymi
Paloma01 kirjoitti:
Kyllä se varmaan on totta että Ferrante on Ikäpolvemme Tarinan kertoja.
Kuulun Facessa englanninkieliseen "My Brilliant Friends"-ryhmään (Facessa on lukemattomia Ferrante-ryhmiä) ja suurin osa ahkerimmin kirjoittavista ovat kylläkin nuoria naisia, monet italo-amerikkalaisia ja sinne tulee päivittäin tusinoittain postauksia. Uskonkin että koska Ferrante kertoo nimenomaan naisen tarinaa nyky-yhteiskunnassa, eri ikäkausina niin se vetoaa todella suureen kuulijakuntaan. On kylläkin hieman väärin olettaa että Ferrnate kertoo vain naisen tarinaa, miehet ja heidän osuutensa siinä ovat vahvasti mukana, mutta näkökulma on naisen, olematta feministinen.Miehet esitetään väkivaltaisina tai ainakin hyvin hallitsevina ja kahlitsevina. On myös vastuuttomia renttuja, jotka särkee naisten sydämiä . Jotkut ostaa rakkautta tai anakin palveluita naisilta jopa avioliitossa. Sen verran olen Ferrantea minäkin lukenut ja keskustellut muualla .
Paloma01 kirjoitti:
Kyllä se varmaan on totta että Ferrante on Ikäpolvemme Tarinan kertoja.
Kuulun Facessa englanninkieliseen "My Brilliant Friends"-ryhmään (Facessa on lukemattomia Ferrante-ryhmiä) ja suurin osa ahkerimmin kirjoittavista ovat kylläkin nuoria naisia, monet italo-amerikkalaisia ja sinne tulee päivittäin tusinoittain postauksia. Uskonkin että koska Ferrante kertoo nimenomaan naisen tarinaa nyky-yhteiskunnassa, eri ikäkausina niin se vetoaa todella suureen kuulijakuntaan. On kylläkin hieman väärin olettaa että Ferrnate kertoo vain naisen tarinaa, miehet ja heidän osuutensa siinä ovat vahvasti mukana, mutta näkökulma on naisen, olematta feministinen.Juuri tuo on minustakin kirjoissa ansiokasta, Paloma. Näkökulma ei ole feministinen. Tyttöjen kasvutarina, mutta yhtä lailla tarinan pojat, miehet, ovat oman aikansa tuote, "alistettuja" sille kasvuympäristölle, mikä heille oli tarjolla. Myös heistä valikoituivat ne, "jotka lähtivät, ne jotka jäivät" arvottamatta kumpaistakaan ihmisryhmää.
Sitä ei Ferrantekaan mielestäni tee. Vaikka ensi lukemalta voisi ajatella, että hän näkee koulutuksen ainoana ulospääsynä köyhyydestä ja osattomuudesta, hän osaa myös kuvata sitä hintaa, minkä ihminen maksaa omasta luokkaretkestään. Toinen osa selvensi ainakin minulle sitä, että siirtyessään "sivistyksen pariin" ihminen helposti menettää omaa alkuvoimaisuuttaan, jää kahden- tai useamman todellisuuden välitilaan ja joutuu etsimään uutta eheyttä. luomaan uutta identettiä itselleen.
Jännä kuulla, että Ferrante on noin suosittu nuortenkin naisten keskuudessa. Olisiko se juuri sitä oman identiteetin etsimistä muuttuvassa maailmassa, joka jo tarjoaa todellisia valinnan mahdollisuuksia heille ?demeter1 kirjoitti:
Juuri tuo on minustakin kirjoissa ansiokasta, Paloma. Näkökulma ei ole feministinen. Tyttöjen kasvutarina, mutta yhtä lailla tarinan pojat, miehet, ovat oman aikansa tuote, "alistettuja" sille kasvuympäristölle, mikä heille oli tarjolla. Myös heistä valikoituivat ne, "jotka lähtivät, ne jotka jäivät" arvottamatta kumpaistakaan ihmisryhmää.
Sitä ei Ferrantekaan mielestäni tee. Vaikka ensi lukemalta voisi ajatella, että hän näkee koulutuksen ainoana ulospääsynä köyhyydestä ja osattomuudesta, hän osaa myös kuvata sitä hintaa, minkä ihminen maksaa omasta luokkaretkestään. Toinen osa selvensi ainakin minulle sitä, että siirtyessään "sivistyksen pariin" ihminen helposti menettää omaa alkuvoimaisuuttaan, jää kahden- tai useamman todellisuuden välitilaan ja joutuu etsimään uutta eheyttä. luomaan uutta identettiä itselleen.
Jännä kuulla, että Ferrante on noin suosittu nuortenkin naisten keskuudessa. Olisiko se juuri sitä oman identiteetin etsimistä muuttuvassa maailmassa, joka jo tarjoaa todellisia valinnan mahdollisuuksia heille ?"demeter1"
Onko hän edes ajatellut lukea Halstin Tavisodan päiväkirjan?
Mitä minä nyt enää mitään muistan.
Tuo kirja on tavallaan kuin nuorten miesten Ferrante.
Tuntuuko luku-ajatus edes vähän jännittävältä?
"Hyvä teko voi olla myös sodassa katkennut jalka."
H.huruksz kirjoitti:
"demeter1"
Onko hän edes ajatellut lukea Halstin Tavisodan päiväkirjan?
Mitä minä nyt enää mitään muistan.
Tuo kirja on tavallaan kuin nuorten miesten Ferrante.
Tuntuuko luku-ajatus edes vähän jännittävältä?
"Hyvä teko voi olla myös sodassa katkennut jalka."
H.Jospa tuon sitkeän mainostamisesi vuoksi yrittäisin lukea Holstia, Hunksi - jos nyt saan kirjan käsiini. Sitä toista lukemaasi kirjaa (!) "Vilpittömästi teidän", yritin lukea mutta jätin kesken..))
Holstin kirjan sijasta, ostin aikanaan nuorille miehilleni Juha Siltalan "Miehen kunnia". Se ei kyllä kerro katkenneesta jalasta, mutta asettaa ne "hyvät teot" kyseenalaisiksi.
Ei sillä. Arvostan sotiemme veteraaneja yli kaiken. Ilman heitä meillä ei olisi Isänmaata, jonka me tietysti uhrasimme ahneudun alttarille ja jonka mainitseminen sijoittaa meidät alimpaan kastiin..))- Anonyymi
demeter1 kirjoitti:
Jospa tuon sitkeän mainostamisesi vuoksi yrittäisin lukea Holstia, Hunksi - jos nyt saan kirjan käsiini. Sitä toista lukemaasi kirjaa (!) "Vilpittömästi teidän", yritin lukea mutta jätin kesken..))
Holstin kirjan sijasta, ostin aikanaan nuorille miehilleni Juha Siltalan "Miehen kunnia". Se ei kyllä kerro katkenneesta jalasta, mutta asettaa ne "hyvät teot" kyseenalaisiksi.
Ei sillä. Arvostan sotiemme veteraaneja yli kaiken. Ilman heitä meillä ei olisi Isänmaata, jonka me tietysti uhrasimme ahneudun alttarille ja jonka mainitseminen sijoittaa meidät alimpaan kastiin..))Jos joku veteraanejamme - ei heitä enää montaa hengissä ole - arvostaa, niin lukekaa ihmeellä kirja Kuoleman porteilla. Se on eloonjäämiskamppailu siitä, miten pieni suomalainen (taisi joukossa olla yksi inkeriläinenkin) erikoisryhmä selvisi vaarallisesta tiedustelutehtävästä jossain kaukana itärajan takana. Sopii oikein hyvin myös naisten luettavaksi, kirja avaa silmiä siitä miten sodassa myös toimitaan. Ei kaikki joukko-osastot paukuttele rintamalla pyssyjään mies miestä vastaan.
Kirja perustuu kyseisen vakoiluretken dokumentteihin, väliin ei ole tarvinnut montaa sanaa fiktiota kirjoittaa. Jos ei nyt kuvitelmaa siitä, mitä neuvostoliiton joukot ajattelivat kun heille satoi "lettuja taivaalta"...
- Anonyymi
Olen pitäytynyt vähän ankarammissa tarinoissa. Todellisissa.
Nyt aloitan Cilkan tarinaa.
Ehkä Ferrantekin tulee, joskus. Täällä kun ei enää muusta puhutakaan.- Anonyymi
Samaa mieltä. Tuo Ferrante saa ihan liikaa tilaa täällä. Feministien huonosti kohdeltujen naisten valitusvirttä .
Anonyymi kirjoitti:
Samaa mieltä. Tuo Ferrante saa ihan liikaa tilaa täällä. Feministien huonosti kohdeltujen naisten valitusvirttä .
"Feministien huonosti kohdeltujen naisten valitusvirttä "
???
Monta Ferranten kirjaa olet lukenut?
Mutta moitittava on, joka tapauksessa, varmuuden vuoksi.- Anonyymi
Kaikki vapaus on kirjoittaa mistä kirjoista vain, mutta ilmeisesti harva lukee mitään.
koska ei kirjoista paljon kommentteja tule.
Mukavaa, että aktiivisimmat lukijat pitävät kirjaketjua yllä.
Ei missään ole kiellettyä kommentoida ja keskustella Ferrantestakaan,
jonka monitasoiset kirjat antanevat paljon keskusteltavaa kaikesta päätellen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa mieltä. Tuo Ferrante saa ihan liikaa tilaa täällä. Feministien huonosti kohdeltujen naisten valitusvirttä .
Mikä on oma panoksesi kirjallisuusketjulle ?
Anonyymi kirjoitti:
Samaa mieltä. Tuo Ferrante saa ihan liikaa tilaa täällä. Feministien huonosti kohdeltujen naisten valitusvirttä .
Tuosta on valitettu, Anot, sitähän minä aavistelin, että nootteja tulee, kun ottaa Ferranten puheeksi..))
Itselleni se nyt vain sattuu olemaan vaikuttavin kirjasarja, minkä olen aikoihin lukenut. siitäkin huolimatta että paljon siitä jää minulle tavoittamatta, vain pinnallisen kosketuksen varaan, esimerkkinä Italian poliittinen historia, akateeminen maailma, väkivallan- ja keinottelun kulttuuri...
Silti kirjat ravistelevat syvältä, tulevat uniinkin..))
Maailmanmaineeseen noussut espanjalainen kirjailija Ruis Zafón kuoli tämän vuoden kesäkuussa vain 55-vuotiaana. Hän toi Barcelonan vanhoine rakennuksineen ja sokkeloineen lukijoiden tietoisuuteen aivan uudella mystisellä tavalla ensimmäisessä huippusuositussa teoksessaan Tuulen varjo. Se on rakkaudentunnustus kirjoille, ja samalla mukaansatempaava salapoliisiromaani. Monet lukijat seurasivat eläytyen Barcelonan karttaa lukiessaan, eivätkä meinanneet malttaa laskea kirjaa käsistään kesken lukemisen, niin minäkin. Ruiz Zafónilta on suomennettu myös teokset Enkelipeli, Taivasten vanki, Marina sekä Henkien labyrintti. Olen lukenut Tuulen varjon ja Enkelipelin, nyt voisi lukea vielä muitakin. Minulla on muutenkin viihteellisempi dekkarimainen kausi menossa, nappasin eilen kirjaston uutuushyllystä Ruotsalaisen Denise Rudbergin 40-luvun Tukholmaan sijoittuvan kirjan Salainen koodi. Hän lähetti sen salanimellä kustantamoon...sitä tapahtuu siis aika paljonkin kirjallisuusmaailmassa. Meillä ei muuten kirjaston lukupiiri ole vielä käynnistynyt, harmillista.
Tuulen varjo sai paljon myös nuoria lukijoita, onhan sen päähenkilö nuori poika , myös yhdistelmä rakkaus, seikkailu, kauhu ja jännitys puree sijoitettuna huikeasti kuvattuun ympäristöön. Nämä kirjat luetaan viihdekirjallisuuteen, mutta mielestäni viihde- ja kanokirjallisuuden raja on häilyvä. Zafónin kirjoissa on toimintaa, romantiikkaa, mielikuvitusta ja jännitystä viihdyttävässä taiturimaisessa paketissa. Viihteen määritelmään kuuluu yleensä kaavamaisuus ja pinnallisuus, yhteiskunnalliset ja filosofiset teemat eivät niissä ole keskeisiä, viihde ei herätä lukijoissa sen syvällisempiä kysymyksiä tai muuta häntä. Esimerkiksi teos Enkelipeli määritellään näin :
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: maaginen realismi, jännitys
Lukemisiin !- Anonyymi
Kuulostaa mielenkiintoiselta tuo Zafon. Laitetaampa korvan taakse.
Anonyymi kirjoitti:
Kuulostaa mielenkiintoiselta tuo Zafon. Laitetaampa korvan taakse.
Ruiz Zafón, minulla on hyllyssä nuo kaksi kirjaa jotka Ramoonakin mainitsee. Niistä Tuulen varjo oli mielestäni parempi.
Daphne du Maurier on myös suhteellisen tunnettu kirjailija viime vuosisadan Englannista. Hän kirjoitti pääasiassa helppolukuista romanttista kaunoa, mutta mukana oli usein suuri annos mystiikkaa ja teräviä juonia. "Jamaica Inn" jonka pohjalle Hitchcockin samanniminen klassikko perustuu, on majatalo Cornwallin rannikolta hieman sisämaahan, keskellä nummia.
Kioskiviihdettä selkeästi parempaa sekä juoneltaan että kerronaltaan.huruksz kirjoitti:
Ah! Rebecca!
H.Kyllä, Rebecca on klassikko, sekä kirjana että leffana .Luin muuten että Netflix on tekemässä uutta versiota Rebeccasta.
Du Maurierin kirjoissa on usein goottisia elementtejä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
TULI PALO HAAPAVEELLÄ
Omakotitalo tuhoutui tulipalossa Haapavedellä varhain torstaiaamuna, pelastuslaitos kertoo. Palokunnan saapuessa kohtee293680Jenni Haukio ja Sauli Niinistö
Ero. Näinhän se menee kun ikäeroa on riittävästi. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/1c94ff48-185d-4d95-aff5-3e93763260Tampereella Hämeenkadulla Silmäaseman edustalla on ammuttu
Tampereen(kin) keskusta alkaa olemaan menetettyä aluetta, samoin lähiöt. Väkivaltaa ja huumeita ym häiriötä. En ihmettel2042803Tampereen ampuja on uskovainen
On toivotellut siunausta ja jaellut Raamatun jakeita. "Sinä olet antanut minulle elämän lahjan, ja ylläpidät elämää. An1081677Kulta en jaksa tätä palstaa
Loputonta sontaa. Ootko sinä edes täällä enää? Tykkäätkö sinä minusta enää? Joku ukkeli on paljon kirjoitellut, ettei ha261453Mahtava huomata
Sinusta nainen että pystyt suodattamaan palstalla paljon asioita. Olet täysin minun tyyppiä. Kahdestaan unohdettaisiin k251246Haukio ja Niinistö
Nyt se ainakin on selvää. Häät olivat presidenttikisan vuoksi tehty esitys. Nyt Jenni on muuttopuuhissa ilman sormusta j1241238Mitä hemmettiä Suomessa tapahtuu?
Taas on Tampereella ammuttu jotakuta. Nythän näitä ampumis-ja puukotusuutisia tulee melkein joka päivä tai ainakin useam1681135Onko laulaja Floor Jansen palstan miesten makuun?
Otetaanpa vaikka tuo Seiskan juttu. https://www.seiska.fi/ulkomaat/talta-nightwish-tahti-floor-jansen-nayttaa-nykyaan-os1951033Trump ei aio enää osallistua vaaliväittelyyn Kamala Harrisia vastaan
Trump ei aio enää osallistua vaaliväittelyyn Kamala Harrisia vastaan Jopa konservatiivisen uutiskanava Fox Newsin kommen1361012