On tuollainen. Täällä Keski-Euroopassa liki jokainen rakenteilla oleva talo nousee tiiliharkoista. Joihinkin tulee tiiliverhous, yleisempi ratkaisu on rappaus.
En ymmärrä, miksi tämä ei yleisty Suomessa. Kosteusteknisesti varma ratkaisu.
https://kivitaloinfo.fi/wp-content/uploads/2015/02/kennoharkko_tiili_julkisivu-685x456.jpg
En ymmärrä, miksi tämä ei yleisty Suomessa. Kosteusteknisesti varma ratkaisu.
https://kivitaloinfo.fi/wp-content/uploads/2015/02/kennoharkko_tiili_julkisivu-685x456.jpg
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minulla on pieni 1950-luvun lopun talo, jossa kellari/sokkeli on hyvinkin samannäköistä betoniharkkoa. Yllättävän hyvin kyllä pitää lämmön kovillakin pakkasilla. Onhan se tietty enimmäkseen maan pinnan alapuolella, mutta ei sokkeliosuuskaan kovin kylmältä tunnu pakkasella. Eroaako betoni ja tiili kovasti ominaisuuksiltaan? Kuinkahan paksu pitäis olla että täyttäis nykyiset normit Suomessa?
49 cm paksuus riittää U-arvoon 0,16 W/m2K, siis tiilestä tehdyllä kennoharkolla. Mikäli kennot täytetään perliitillä, niin riittää 43,5 cm paksu harkkoseinä.
Samaa olen miettinyt. Luulen että Suomen tilannetta selittää ihan vain kulttuurin puute. Tuota ei ymmärretä Suomessa itserakentamismenetelmänä, jollainen se on. Ei tuohon ammattimuuraria tarvitse.
Harkkotiilien Suomen maahantuoja jos teettäisi mallitaloja piirustuksineen, mallilupapapereineen ja työohjeineen omatoimirakentamiseen, voisi noiden suosio lisääntyä kummasti. Piirustuksissa kannattaisi ottaa huomioon railoamisen ja harkkojen sahailun tarpeen minimointi, niin homma helpottuisi himpun verran.
höpsistä.. esimerkiksi kevytbetonista (Siporex) rakennetaan euroopassa satoja tuhansia koteja yli 100 tehtaan tuotantomäärillä. Toki joihinkin niistä tulee tiilivuoraus, mutta kyllä toi kennoharkko on todellisuudessa marginaalissa. Lueppa lisää: https://eaaca.org/
Kevytbetonia kyllä , mutta ei siporeksia eikä kennoa vaan tiivistä. Jämerä kivitalotkin on palkannut BAUROC harkko myyjän kun on paljon hartiapankki porukkaa, jotka latoovat itse talonsa.
www.bauroc.fi
https://bauroc.fi noin se linkki toimi
Mikäs pointti tuossa on? Siporex on tuotenimi ja yleistynyt Suomessa synonyymiksi kevytbetonille, vähän niin kuin Heteka.
Tietääkseni+tanskalainen+H+H+omistaa+Siporex+kevytbetoni+tuotemerkin...+on+totta+että+Suomessa+kipsilevyistä+voidaan+käyttää+erisnimeä+Gyproc+tai+kevytsoraharjoista+erisnimeä+Leca+harkko.+Tämä+ei+kuitenkaan+tarkoita+etteikö+näitä+tuotteita+valmistettaisi+ja+haluttaisi+markkinoida+eri+tuotemerkeillä.+Tuotemerkki+myös+tarkentaa+tuotemerkkien+välisiä+eroavaisuuksia+hyvin.+Esimerkiksi+bauroc+kevytbetoni+on+raaka-aineiltaan+lähes+50%:sti+erilainen+kuin+se+Siporex,+jota+joskus+Suomessa+valmistettiin.
Siporeksihan on täynnä yhdessä olevia papuja. Jos kaataa vaikka keskelle harkoa vettä , niin läpi tulee .
Sekottanet tässä nyt kuvailemasi "papusora-", eli kevytsoraharkon ja kevytbetoniharkon keskenään. Kevytbetoniharkon tunnistaa parhaiten valkoisesta väristä. Kevytbetoni on betonia (tehty vedestä, hiekasta, sementistä jan kalkkikivestä), joka painaa keveimmillään 300kg kuutiota kohden. Vertailukohdaksi betoni painaa 2200kg kuutiota kohden. Kevytbetoni on pientaloihin suunniteltu kantava runkoeriste, joka paine- ja lämpökattilassa tehdyn karkaisun takia riittää puristuslujuudeltaan kolmikerroksisiin taloihin ilman betonivaluja tai muita teräs- tms. vahvistuksia. Huikea tuote varsinkin omakotitalon rakentamiseen.. ja samalla myös suht edullinen ja nopea rakentaa.
pian kaikki talot tehdään lämpöbetonista 3d tulostamalla
Rakensin tuollaisen seinärakenteen keskieurooppalaiseen talooni. Meneehän se tarkastuksessa läpi, vaan ei se mikään energiataloudellinen ole edes 50 leveysasteella.
Reikätiili ei kestä montaakaan kerrosta eikä ontelolaatta betonivalu välipohjien painoakaan. Lisäksi rakenne ei ole TIIVIS.
Näistä syistä en ole koskaan käyttänyt Suomessa enkä tulee niin tekemäänkään. Teen kyllä' kivitaloja, mutta ihan sellaisia eristettyjä ja yleensä A-luokkaa.
Keskieurooppalaiset asuvat yksinkertaisten ikkunoiden eristämättömissä taloissa. Sieltä ei kannata mitää oppia tuoda Suomeen.
Kokemuksesta voi kertoa, että "talo" tarkoittaa Suomessa ihan jotain muuta kuin Keski-Euroopassa. Esimerkki: tuttavani asui 450 m2 omakotitalossa, missä ainoa "lämmityslaite" oli avotakka ja sähköliesi keittiössä. Yksi talvi tuli "hätätila", ts. 15 asteen pakkanen. Vesijohdot oli tyhjennettävä, jotta ne eivät olisi hajonneet. Tuttava puki villapaitoja päälle ja otti punkun lisäksi myös väkevämpää.
:D Melkoista paskaa jauhat. Kestää erittäin hyvin onteloväli- tai yläpohjan painot ja lämpöarvoltaan täyttää heittämällä kaikki vaatimukset. Kannattaa laittaa perään minkä kilpailijan tuotteita myyt, kun tuollaista sontaa tänne jaat. Ja keskieuroopassa on kaikissa taloissa lämmitysjärjestelmät. Terveisiä vaan eteläisestä Saksasta.