Tänään lyön hanskat tiskiin omaishoidosta.
Hoidettavan on muistisairas narsisti joka kuvittelee olevansa maailman napa.
Ei suostunut menemään inttervalliin koska se on vapauden riistoa.
Mitä tämä minun elämäni on ollut kuin vapaudenriistoa. Olen kuin elinkautisvanki. Sillä erotuksella, että vangilla on tieto pois pääsystä. Minulla ei. Jo toista elunkautista lusin omaishoitajana.
Ja mitä tekee yhteiskunta? ....jaksa jaksa vain...teemme tätä rakkaudesta!
Hoidettavan on muistisairas narsisti joka kuvittelee olevansa maailman napa.
Ei suostunut menemään inttervalliin koska se on vapauden riistoa.
Mitä tämä minun elämäni on ollut kuin vapaudenriistoa. Olen kuin elinkautisvanki. Sillä erotuksella, että vangilla on tieto pois pääsystä. Minulla ei. Jo toista elunkautista lusin omaishoitajana.
Ja mitä tekee yhteiskunta? ....jaksa jaksa vain...teemme tätä rakkaudesta!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sama kokemus mulla. Muistisairas hoidettava ei suostunut intervallihoitoon, ei sinne päinkään. Ehkä ei sentään ollut narsisti, mutta muuten päättäväinen. Kotoa häntä ei saanut millään mihinkään yksin. Minun piti kädestä pitää kiinni, kun mentiin parturiin parin sadan metrin päähän.
En saanut omaishoidon tukea. Rahat onneksi riittivät muutenkin, hoidettavan eläkkeellä elettiin.
Mikään ei ole ikuista! Hoidettava kuoli sydänkohtaukseen. Olin jo aivan lopussa. Vaikka suru oli suuri, oli myös vapautus suuri. Hoidettava oli varastanut osan elämästäni.
Vapaus koittaa sinullekin ennemmin tai myöhemmin.
Soita aamulla sosiaalitoimeen/vammais-/vanhuspalveluun,tai mikä teitä lähinnä koskeekaan.Vaadi tapaaminen ao.kesken ja jos ei ala onnistua vaadi kirjallisena vastaus .Kerro kantasi että olet loppu. Asia on vietävä eteenpäin.Tiedän sen omasta kokemuksesta,hoidin vaimoa 12 vuotta.Nyt edesmennyt ja näen tilanteen uusin silmin.Se on noidankehä ja vankila,josta ei ole ulospääsyä ilman apua.Lisäksi vaikka kuinka paskamaiselta tuntuisi tehdä läheiselle niin,häntä ei voi loppupelissä auttaa,mutta sinä voit vielä auttaa itseäsi.