Tervehdys kaikki amk-opiskelijat,
tiedustelisin ajatuksianne harjoittelun kehittämisestä ammattikorkeakouluissa.
Erityisesti olisin kiinnostunut uusista, raikkaista ja vanhat käsitykset rikkovista ideoista.
Monesti harjoitteluun suhtaudutaan siten, että se suoritetaan opintojen ulkopuolella olemalla töissä jossain työpaikassa ja siitä saadaan tietty määrä opintoviikkoja. Näin ollen harjoittelun hyödyt voivat jäädä saavuttamatta.
Kertokaa siis näkemyksiänne siitä, miten harjoittelua tulisi kehittää? Mitkä ovat suurimmat ongelmakohdat? Tai kertokaa positiivisia kokemuksianne onnistuneesta harjoittelusta ja miksi se onnistunut? Olen kiinnostunut kaikkien koulutusalojen mielipiteistä.
t.
Pirve Lapiolahti
koulutuspoliittinen sihteeri
SAMOK ry.
tiedustelisin ajatuksianne harjoittelun kehittämisestä ammattikorkeakouluissa.
Erityisesti olisin kiinnostunut uusista, raikkaista ja vanhat käsitykset rikkovista ideoista.
Monesti harjoitteluun suhtaudutaan siten, että se suoritetaan opintojen ulkopuolella olemalla töissä jossain työpaikassa ja siitä saadaan tietty määrä opintoviikkoja. Näin ollen harjoittelun hyödyt voivat jäädä saavuttamatta.
Kertokaa siis näkemyksiänne siitä, miten harjoittelua tulisi kehittää? Mitkä ovat suurimmat ongelmakohdat? Tai kertokaa positiivisia kokemuksianne onnistuneesta harjoittelusta ja miksi se onnistunut? Olen kiinnostunut kaikkien koulutusalojen mielipiteistä.
t.
Pirve Lapiolahti
koulutuspoliittinen sihteeri
SAMOK ry.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Perustiedot: Liiketalouden ensimmäisen vuoden opiskelija. Ensimmäinen harjoittelupaikka jo saatuna ensi kesäksi.
En tiedä onko ihan meidän koulumme idea vai yleisesti käytössä, mutta meidän pitää antaa työpaikkaan kehitysehdotus. Ja ensimmäisen vuoden opeilla ei mielestäni vielä mitään kehitysehdotuksia tehdä. Koen tilanteen ahdistavaksi, sillä en tiedä miten työnantaja mahtaa suhtautua mahdollisiin ideoihini. Sellainen pitäisi poistaa kokonaan. Tai voi sellainen olla, mutta jospa ei tarvitsisi palauttaa sitä työnantajalle vaan ainoastaan arvioiva opettaja lukisi sen.
Liiketaloudessa pyritään siihen, että harjoittelu suoritetaan pääasiallisesti kesällä, jolloin jotkut joutuvat ottamaan vastaan palkattoman harjoittelupaikan (itse onnellisesti saan palkkaa). Jo talven ajan joutuu kituuttamaan huonolla rahalla niin kyllä kesällä olisi mukava saada etsiä työpaikka, josta saa rahaa ja voisi viettää hauskaa aikaa. Työharjoittelulle tulisikin siis järjestää aikaa lukukaudellekin, eli voisi helposti jättää esim. yhden periodin tyhjäksi ja suorittaa sitten harjoittelun. Mutta nyt siitä seuraisi ongelma, kun jää kurssit suorittamatta, kun seuraavan kerran niitä tarjotaan vasta seuraavalla lukukaudella.
Tässä nyt vähän alkuunsa. Kirjoittelen lisää jos ehdin.
Heliassa opiskelleena itse huomasin että harjoittelu on hyvin organisoitu: raportointi työssäoppimisesta, balanced scorecard ja muistio itsearvioineen tuottaa työtä. Tehokkaan yhteydenpidon kautta harjoittelu ei suinkaan ole opintojen ulkopuolella. Opinnäytetyölle harjoittelu antaa hyvän pohjan, jos toimeksiantaja on työharjoittelun työnantaja.
Eniten harjottelussa vaivaa muutamat epäkohdat: harjoittelun kesto ja palkattomuus. Harjoittelun kokonaiskesto on toivottoman pitkä; 20ov/30ects minkä vuoksi? Yksinkertaisen rutiinin oppii jo apinakin puolessa tuosta ajasta. Harjoittelun nykyinen muoto ja liioiteltu pituus saattaa johtaa siihen, että harjoittelu suoritetaan kahden kesätyöpaikan kautta peräkkäisinä vuosina. Tähän mahdollisuus on avattu harjoittelun osittain suorittamisena. Tämä vähentää selvästi harjoittelun arvoa opiskelijan silmissä.
Suurin epäkohta on kuitenkin se, että useat vastuuttomat työnantajat Suomessa pystyvät hyödyntämään tätä tilannetta melko tökerösti. Kahden-kolmen vakituisen palkkaamisen sijaan työnantaja voi pyörittää neljän harjoittelijan karusellia ongelmitta.
Ottaen huomioon nykyisen kehityksen, väitän seuraavaa: harjoittelun hyötyä ei voi nykyisellään kasvattaa. Harjoittelun mahdollinen kesätyöstäminen on selvä esimerkki. Ehdotankin sitä että harjoitteluaika pitäisi vähintään puolittaa; palkattomana harjoittelun voisi suorittaa kuukaudessa (20 työpäivää) ihmisarvoa loukkaavana työrupeamana.
Harjoittelun tuntimäärän vähentyessä korvaushoidoksi toivoisin seuraaville opiskelijoille työnhaku ja työssäoppimisen pakollisia opintoja. Ässä-cvn sekä hakemuksen ja hakutekniikoihin perehtyminen ei tässä maassa varmasti menisi haaskiin.
"Eniten harjottelussa vaivaa muutamat epäkohdat: harjoittelun kesto ja palkattomuus."
***** Niin no kaikki on suhteellista. Hoitoalalla KOULU maksaa työnantajalle, että ottaa meidät sinne harjoitteluun. Toisinaan työpaikat voi olla 50-100 km päässä kotipaikkakunnalta, eikä mitään kulukorvausta heru. Lisäksi meillä harjoittelua on 50 ov koko opinnoista, että ehkä te muutkin pystytte siihen 20 ov repeemään :)
Harjoittelun alussa tulis pitää palaveri, mitä oppilaan tulisi oppia harjoittelun aikana. Sitten tätä ammatissa oppimista tulisi tukea työharjoittelun aikana. Itse en oppinut paljon mitään työharjoittelun aikana tai sitten opiskelin itse taitoja lisää.