đ Seurakuntalaisen blogissa Suomen teologisen instituutin pÀÀsihteeri ja perusta-lehden pÀÀtoimittaja Santeri Marjokorpi kirjoittaa suvaitsevaisuudesta ja mihin se on nykyajan Suomessa johtanut.
"Kristinuskon traditiossa pitÀytyvÀt toisinajattelijat eivÀt enÀÀ ole pelkÀstÀÀn vÀÀrÀssÀ, vaan pahoja ihmisiÀ, joista pitÀÀ irtisanoutua kaikin mahdollisin keinoin.
HeitÀ leimataan psykologisilla tautiluokituksilla (fobia) ja nÀin heistÀ tehdÀÀn jotain muuta kuin normaaleja ihmisiÀ. Kun ihmisiÀ leimataan foobikoiksi sellaisista mielipiteistÀÀn, joita parikymmentÀ vuotta sitten edusti suurin osa kansasta, se on selvÀ merkki ideologisesta hirmuvallasta."
https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/totuus-ei-tarvitse-vakivaltaa-tuekseen/
Miksi muilta suvaitsevaisuutta vaativat eivĂ€t itse suvaitse erilaisuuttađ€â
Miksi ns. suvaitsevaiset eivÀt itse suvaitsekaan?
432
1863
Vastaukset
- Anonyymi
TÀstÀ ei pystytÀ keskustelemaan.
- Anonyymi
Suvaitsevaisuus on ihmisoikeuksien ja inhimillisten elÀmÀnmuotojen moninaisuuden kunnioittamista, hyvÀksymistÀ ja arvostamista. MikÀ tarkoittaa sen tosiasian hyvÀksymistÀ, ettÀ ihmisillÀ on oikeus elÀÀ rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat.
Suvaitsevaisuus ei tarkoita yhteiskunnallisen epÀoikeudenmukaisuuden tai rikollisen toiminnan sietÀmistÀ eikÀ omasta vakaumuksesta luopumista eikÀ sen heikentÀmistÀ.
Yhteiskunnan arvot muodostuvat sen enemmistön arvojen mukaan.
Omista nÀkemyksistÀÀn saa pitÀÀ kiinni, kunhan hyvÀksyy muiden oikeuden toimia samoin, eikÀ riko yhteiskunnan sÀÀtÀmiÀ lakeja. KenellÀkÀÀn ei ole oikeutta tyrkyttÀÀ omaa vakaumustaan tai nÀkemyksiÀÀn vÀkisin muille. Anonyymi kirjoitti:
Suvaitsevaisuus on ihmisoikeuksien ja inhimillisten elÀmÀnmuotojen moninaisuuden kunnioittamista, hyvÀksymistÀ ja arvostamista. MikÀ tarkoittaa sen tosiasian hyvÀksymistÀ, ettÀ ihmisillÀ on oikeus elÀÀ rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat.
Suvaitsevaisuus ei tarkoita yhteiskunnallisen epÀoikeudenmukaisuuden tai rikollisen toiminnan sietÀmistÀ eikÀ omasta vakaumuksesta luopumista eikÀ sen heikentÀmistÀ.
Yhteiskunnan arvot muodostuvat sen enemmistön arvojen mukaan.
Omista nĂ€kemyksistÀÀn saa pitÀÀ kiinni, kunhan hyvĂ€ksyy muiden oikeuden toimia samoin, eikĂ€ riko yhteiskunnan sÀÀtĂ€miĂ€ lakeja. KenellĂ€kÀÀn ei ole oikeutta tyrkyttÀÀ omaa vakaumustaan tai nĂ€kemyksiÀÀn vĂ€kisin muille.Miksi sitten tuota vĂ€kisin tyrkyttĂ€mistĂ€ ollaan jopa lailla sÀÀtĂ€mĂ€ssĂ€ đ€šâ
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suvaitsevaisuus on ihmisoikeuksien ja inhimillisten elÀmÀnmuotojen moninaisuuden kunnioittamista, hyvÀksymistÀ ja arvostamista. MikÀ tarkoittaa sen tosiasian hyvÀksymistÀ, ettÀ ihmisillÀ on oikeus elÀÀ rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat.
Suvaitsevaisuus ei tarkoita yhteiskunnallisen epÀoikeudenmukaisuuden tai rikollisen toiminnan sietÀmistÀ eikÀ omasta vakaumuksesta luopumista eikÀ sen heikentÀmistÀ.
Yhteiskunnan arvot muodostuvat sen enemmistön arvojen mukaan.
Omista nÀkemyksistÀÀn saa pitÀÀ kiinni, kunhan hyvÀksyy muiden oikeuden toimia samoin, eikÀ riko yhteiskunnan sÀÀtÀmiÀ lakeja. KenellÀkÀÀn ei ole oikeutta tyrkyttÀÀ omaa vakaumustaan tai nÀkemyksiÀÀn vÀkisin muille."Yhteiskunnan arvot muodostuvat sen enemmistön arvojen mukaan."
Mites VenÀjÀ, Kiina ja Pohjois-Korea? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Yhteiskunnan arvot muodostuvat sen enemmistön arvojen mukaan."
Mites VenÀjÀ, Kiina ja Pohjois-Korea?Miksi vedetÀÀn venÀjÀt ja kiinat ja pohjoiskoreat suomalaiseen keskustelukulttuuriin. Me emme luo heidÀn lakejaan, emmekÀ elÀ heidÀn lakiensa mukaisesti.
Suomessa on ahdasmielisyyden karsimisessa ihan tarpeeksi työtÀ ilman tuollaisia vertailuja.
Maahanmuuttajien jyrkÀt mielipiteet omasta uskostaan ovat tarttuneet myös kristilliseen keskustelukulttuuriin.
Tasapaino pitÀÀ löytyÀ.
Suomessa on uskonnonvapaus. Sivistysvaltiossa pitÀÀ olla mielipiteen vapaus, myös uskonnon alueella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi vedetÀÀn venÀjÀt ja kiinat ja pohjoiskoreat suomalaiseen keskustelukulttuuriin. Me emme luo heidÀn lakejaan, emmekÀ elÀ heidÀn lakiensa mukaisesti.
Suomessa on ahdasmielisyyden karsimisessa ihan tarpeeksi työtÀ ilman tuollaisia vertailuja.
Maahanmuuttajien jyrkÀt mielipiteet omasta uskostaan ovat tarttuneet myös kristilliseen keskustelukulttuuriin.
Tasapaino pitÀÀ löytyÀ.
Suomessa on uskonnonvapaus. Sivistysvaltiossa pitÀÀ olla mielipiteen vapaus, myös uskonnon alueella.Suomi menee vasemmiston johdolla samaan totalitarismiin.
Anonyymi kirjoitti:
"Yhteiskunnan arvot muodostuvat sen enemmistön arvojen mukaan."
Mites VenÀjÀ, Kiina ja Pohjois-Korea?Varmaan tarkoitti, ettÀ demokraattisen yhteiskunnan arvot. MeidÀn viiteryhmÀmmehÀn on tÀysin niissÀ, ei lainkaan diktatuureissa.
Anonyymi kirjoitti:
Suomi menee vasemmiston johdolla samaan totalitarismiin.
Oma vasemmistomme on demokratian ja vapauksien puolustamisen ehdottomassa etulinjassa. Etenkin Unkarista ja myös Puolasta taas nÀhdÀÀn, missÀ mÀÀrin laitaoikeisto niitÀ puolustaa niinku kÀytÀnnössÀ. Heti aletaan tuhota demokratiaa ja median vapautta sekÀ nakertaa ihmisten oikeuksia.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Miksi sitten tuota vĂ€kisin tyrkyttĂ€mistĂ€ ollaan jopa lailla sÀÀtĂ€mĂ€ssĂ€ đ€šâ
MitÀ elÀmÀÀsi on tyrkytetty lailla, etkö voi Itse elÀÀ niinkuin tahdot -onko joku yrittÀnyt muuttaa elÀmÀntapojasi - sinun omiasi siis.
SinÀ saat itse elÀÀ kannattamiesi oppien mukaan! Eikö se riitÀ. KetÀ muuta sinun pitÀisi saada mÀÀrÀtÀ, kenen elintapoja tahtoisit muuttaa? Maltoit perÀti sen 13 minuuttia odottaa, kunnes pÀÀdyit toteamukseesi. Huomautan, ettÀ vaikka sinulla on aikaa ja kiinnostusta pÀivystÀÀ tÀÀllÀ arkipÀivÀt aamusta iltaan, niin kaikilla muilla ei vÀlttÀmÀttÀ ole.
- Anonyymi
RepeRuutikallo kirjoitti:
Oma vasemmistomme on demokratian ja vapauksien puolustamisen ehdottomassa etulinjassa. Etenkin Unkarista ja myös Puolasta taas nÀhdÀÀn, missÀ mÀÀrin laitaoikeisto niitÀ puolustaa niinku kÀytÀnnössÀ. Heti aletaan tuhota demokratiaa ja median vapautta sekÀ nakertaa ihmisten oikeuksia.
Onko nÀissÀ maissa laitaoikeisto vallassa? Aikamoinen hyppÀys NL:n komennossa olleessa maassa. Luulisi, ettÀ demokratia on heille vielÀ tÀrkeÀmpi kuin lÀnsimaisissa yhteiskunnissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Yhteiskunnan arvot muodostuvat sen enemmistön arvojen mukaan."
Mites VenÀjÀ, Kiina ja Pohjois-Korea?Diktatuurit ovat erikseen. TÀsmennetÀÀn tuota: demokratiassa yhteiskunnan arvot muodostuvat sen enemmistön arvojen mukaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko nÀissÀ maissa laitaoikeisto vallassa? Aikamoinen hyppÀys NL:n komennossa olleessa maassa. Luulisi, ettÀ demokratia on heille vielÀ tÀrkeÀmpi kuin lÀnsimaisissa yhteiskunnissa.
HyvÀ havainto.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko nÀissÀ maissa laitaoikeisto vallassa? Aikamoinen hyppÀys NL:n komennossa olleessa maassa. Luulisi, ettÀ demokratia on heille vielÀ tÀrkeÀmpi kuin lÀnsimaisissa yhteiskunnissa.
Miten niin "aikamoinen hyppÀys"? NiissÀ maissa on helppo alistaa kansa noudattamaan mÀÀrÀyksiÀ, sillÀ kansa on vuosikymmenten aikana opetettu tottelevaiseksi, koska seuraukset ovat olleet tiedossa.
MikÀ tahansa vallan kaapannut ryhmittymÀ saisi kansan seuraamaan itseÀÀn, kun luvataan rahaa ja paremmat olot. Otetaan vastaan EU:n avustukset, mutta ei sopimuksen mukaisia kiintiöpakolaisia, rakennetaan aidat ja julistetaan, ettÀ maa kuuluu kansalaisille,. Ennen oltiin miehitettyjÀ, nyt ei tÀnne tule kukaan sortamaan ja vaatimaan erityisoikeuksia.
JyrkÀt asenteet leviÀvÀt maasta toiseen.
Kotimaistaan paenneiden tilanne vaikeutuu ja vastarinta heidÀn joukoissaan kasvaa.
Kansainvaellus on tosiasia. YhÀ vÀhemmÀn on maita, jotka ovat valmiit ottamaan tulijoita vastaan. Lakeja tiukennetaan.
Konfliktimaat eivÀt pysty enÀÀ saamaan asioita raiteilleen. Maastapako jatkuu kaikkialla. Romahdus on tulossa.
MikÀ odottaa Euroopan valtioita? - Anonyymi
Arka aihe suvakeille.
- Anonyymi
TÀmÀ ketju todistaa sen.
- Anonyymi
Se on huomattu.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Miksi sitten tuota vĂ€kisin tyrkyttĂ€mistĂ€ ollaan jopa lailla sÀÀtĂ€mĂ€ssĂ€ đ€šâ
HyvÀ kysymys.
- Anonyymi
Valitettavasti.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
NiinpĂ€, se juuri on sitĂ€ junttausta đ
Juuri sitÀ.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
HyvÀ kysymys.
Mutta kukaan ei vastaa.
Anonyymi kirjoitti:
Onko nÀissÀ maissa laitaoikeisto vallassa? Aikamoinen hyppÀys NL:n komennossa olleessa maassa. Luulisi, ettÀ demokratia on heille vielÀ tÀrkeÀmpi kuin lÀnsimaisissa yhteiskunnissa.
SehÀn se ihmetyttÀÀkin noissa maissa. Kommunismin orjuudesta haluttiin liberaaliin ja moniarvoiseen lÀnteen. Nyt seuraava polvi haluaakin takaisin aurtoritÀÀriseen komentoon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Diktatuurit ovat erikseen. TÀsmennetÀÀn tuota: demokratiassa yhteiskunnan arvot muodostuvat sen enemmistön arvojen mukaan.
Juuri nÀin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
HyvÀ havainto.
Niin on.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
NiinpĂ€, se juuri on sitĂ€ junttausta đ
Totuus ei tarvitse vÀkivaltaa tuekseen - siispÀ kristinusko ei ole totuus.
TeidÀn kokema "vÀkivalta" ei ole mitÀÀn verrattuna kristinuskon kÀyttÀmÀÀn vÀkivaltaan verrattuna, ja vÀhintÀÀn samanmoista vÀkivaltaa te kÀytÀtte homoja kohtaan. Onko joku suvaitsevainen kÀynyt sinuun fyysisesti kÀsiksi/lyönyt. Suomessa onneksi se "vÀkivalta" on molemmin puolin sanallista. Esim. VenÀjÀllÀ homoihin kohdistetaan fyysistÀ vÀkivaltaa, poliisi ja oikeus ei niihin juuri puutu. - Anonyymi
KTS kirjoitti:
SehÀn se ihmetyttÀÀkin noissa maissa. Kommunismin orjuudesta haluttiin liberaaliin ja moniarvoiseen lÀnteen. Nyt seuraava polvi haluaakin takaisin aurtoritÀÀriseen komentoon.
Islam on pitkÀlti kommunismia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Islam on pitkÀlti kommunismia.
Se on totta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Diktatuurit ovat erikseen. TÀsmennetÀÀn tuota: demokratiassa yhteiskunnan arvot muodostuvat sen enemmistön arvojen mukaan.
Ei vaan ihmiset muokataan diktatuuriin!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi vedetÀÀn venÀjÀt ja kiinat ja pohjoiskoreat suomalaiseen keskustelukulttuuriin. Me emme luo heidÀn lakejaan, emmekÀ elÀ heidÀn lakiensa mukaisesti.
Suomessa on ahdasmielisyyden karsimisessa ihan tarpeeksi työtÀ ilman tuollaisia vertailuja.
Maahanmuuttajien jyrkÀt mielipiteet omasta uskostaan ovat tarttuneet myös kristilliseen keskustelukulttuuriin.
Tasapaino pitÀÀ löytyÀ.
Suomessa on uskonnonvapaus. Sivistysvaltiossa pitÀÀ olla mielipiteen vapaus, myös uskonnon alueella.KyllÀ!
Anonyymi kirjoitti:
Totuus ei tarvitse vÀkivaltaa tuekseen - siispÀ kristinusko ei ole totuus.
TeidÀn kokema "vÀkivalta" ei ole mitÀÀn verrattuna kristinuskon kÀyttÀmÀÀn vÀkivaltaan verrattuna, ja vÀhintÀÀn samanmoista vÀkivaltaa te kÀytÀtte homoja kohtaan. Onko joku suvaitsevainen kÀynyt sinuun fyysisesti kÀsiksi/lyönyt. Suomessa onneksi se "vÀkivalta" on molemmin puolin sanallista. Esim. VenÀjÀllÀ homoihin kohdistetaan fyysistÀ vÀkivaltaa, poliisi ja oikeus ei niihin juuri puutu.Totuus ei myöskÀÀn tarvitse sitÀ "parempaa vÀkivaltaa" tuekseen eikÀ lainrikkojien myötÀilemistÀ, eihÀn?
"Linja-autossa on tunnelmaa..." đ”- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Islam on pitkÀlti kommunismia.
Islam on uskonto, ei poliittinen suuntaus. Monien islamilaisten valtioiden politiikka on lÀhempÀnÀ kapitalismia edeltÀnyttÀ feodalismia kuin kommunismia. Joissain tapauksissa islamilaisissa valtioissa on vallalla uskonnollinen teokratia.
Evankelistinen laitaoikeisto (ns. trumpublikaanit) haluaa tehdÀ Yhdysvalloista teokratian, josssa vÀÀrÀuskoisuus, ateismi ja homous ovat epÀamerikkalaisia ominaisuuksia. KÀytÀnnössÀ valkoiset raamattuvyöhykkeen konsevatiivit haluavat luoda jumalaa pelkÀÀvÀn papiston hallitseman epÀdemokraattisen valtion, joka muistuttaa lÀheisesti Margaret Atwoodin kuvailemaa Gileadia. Kristillinen teokratia ei olisi yhtÀÀn sen parempi kuin islamilainen teokratia.
Homouden, ateismin ja muiden uskonnollisten doktriinien kieltÀminen olisi kuitenkin hyvin epÀasmerikkalainen ja perustuslainvastainen teko. Yhdysvaltojen perusta on yksilönvapauksissa ja -oikeuksissa, ei kollektivismissa.
Kirkon vasallit Suomessakin pyrkivÀt kollektivisoimaan suomalaiset yhdenmukaiseksi harmaaksi massaksi, joka ei salli mitÀÀn normeista poikkeavaa. Se on yhdenlaista totalitarismia sekin - lÀhempÀnÀ NL:ÀÀ, jossa myös haluttiin yhdenmukaistaa kaikki, eikÀ mitÀÀn yksilönvapauksia tunnettu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Arka aihe suvakeille.
TÀmÀ ketju todistaa sen.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
NiinpĂ€, se juuri on sitĂ€ junttausta đ
Tasan oikea sana.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
NiinpĂ€, se juuri on sitĂ€ junttausta đ
Se on oikea sana.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
NiinpĂ€, se juuri on sitĂ€ junttausta đ
Nimenomaan!
- Anonyymi
Se on totta.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Miksi sitten tuota vĂ€kisin tyrkyttĂ€mistĂ€ ollaan jopa lailla sÀÀtĂ€mĂ€ssĂ€ đ€šâ
HyvÀ kysymys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vaan ihmiset muokataan diktatuuriin!
KyllÀ.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomi menee vasemmiston johdolla samaan totalitarismiin.
Valitettavasti.
- Anonyymi
Suvaitsevaisten periaate on ettÀ suvaitaan kommunistiseen tyyliin vain samalla tavalla ajattelevia kuten mm. Pohjois-Koreassa on tapana.
Dramaattisin esimerkki oli Espoon piispan kommentti tyyliin ettÀ perinteisesti uskosta ajattelevilla ei ole enÀÀ tilaa kirkon piirissÀ. Eli uskovaiset ollaan tÀllÀ menolla ajamassa pois kirkon toiminnasta ja seurakuntatilaisuuksista.
TÀhÀn viittasi ainakin epÀsuoraan myös PÀivi RÀsÀnen Teemu Laajasalolle, ettÀ kirkon liberaalit tekevÀt liian voimakkaasti pesÀeroa perinteisiin uskonkÀsityksiin ja ovat siis omalta osaltaan hylkÀÀmÀssÀ itse kirkon sÀÀdökset ja tunnustuskirjat. Tunnustuskirjojen mukaan kun kaiken uskon tulee perustua Raamattuun eikÀ Teemu Laajasalon mallin mukaan ihmisten kÀsityksiin poliittisista muoti-ilmiöistÀ ja yhteiskuntakÀsityksistÀ eikÀ liberaalien nykyaikaisten kirjanoppineiden tuloksiin.
Eli kyllÀ tuo suvaitsevaisto myös kirkon piirissÀ on kÀytÀnnön toimin ja myös syyttelyiden kautta ajamassa uskovaiset kirkossakÀvijÀt pois kirkon piiristÀ.- Anonyymi
>> PÀivi RÀsÀnen Teemu Laajasalolle, ettÀ kirkon liberaalit tekevÀt liian voimakkaasti pesÀeroa perinteisiin uskonkÀsityksiin <<
Kirkon liberaalit ovat hyysĂ€nneet konservatiiveja kuin vastasyntynyttĂ€ lasta, ettei se huutaisi ja itkisi koko ajan kuin koliikkivauva. Se saisi jo vĂ€hitellen loppua. Olet oikeassa. MisÀÀn muussa asiassa ei painosteta perĂ€ti pakoteta olemaan samaa mieltĂ€ asiastađ€š
Jos joku asia on todella niin hyvÀ kuin sen kannattajat vÀittÀvÀt, mielipidettÀ siitÀ ei tarvitsisi pakottaa eikÀ kritiikkiÀ kieltÀÀ.Anonyymi kirjoitti:
>> PÀivi RÀsÀnen Teemu Laajasalolle, ettÀ kirkon liberaalit tekevÀt liian voimakkaasti pesÀeroa perinteisiin uskonkÀsityksiin <<
Kirkon liberaalit ovat hyysĂ€nneet konservatiiveja kuin vastasyntynyttĂ€ lasta, ettei se huutaisi ja itkisi koko ajan kuin koliikkivauva. Se saisi jo vĂ€hitellen loppua.â Kirkon liberaalit ovat hyysĂ€nneet konservatiiveja kuin vastasyntynyttĂ€ lasta, ettei se huutaisi ja itkisi koko ajan kuin koliikkivauva. Se saisi jo vĂ€hitellen loppua.â
Pari esimerkkiĂ€ ei olisi pahitteeksi đ- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
â Kirkon liberaalit ovat hyysĂ€nneet konservatiiveja kuin vastasyntynyttĂ€ lasta, ettei se huutaisi ja itkisi koko ajan kuin koliikkivauva. Se saisi jo vĂ€hitellen loppua.â
Pari esimerkkiĂ€ ei olisi pahitteeksi đEsimerkkejĂ€ ei ole, koska olen tÀÀllĂ€ vain soittamassa suutani ja rÀÀpimĂ€ssĂ€ uskovia.
Anonyymi kirjoitti:
EsimerkkejÀ ei ole, koska olen tÀÀllÀ vain soittamassa suutani ja rÀÀpimÀssÀ uskovia.
Niin arvelinkin đ
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Olet oikeassa. MisÀÀn muussa asiassa ei painosteta perĂ€ti pakoteta olemaan samaa mieltĂ€ asiastađ€š
Jos joku asia on todella niin hyvÀ kuin sen kannattajat vÀittÀvÀt, mielipidettÀ siitÀ ei tarvitsisi pakottaa eikÀ kritiikkiÀ kieltÀÀ.KetÀÀn ei oikeasti kiinnosta mitÀ usko.vainen ajattelee. Saat ihan vapaasti seistÀ vaikka pÀÀllÀsi, niin kauan kun et riko samalla lakia. TeikÀlÀisten harha on se, ettÀ kuvittelette pystyvÀnne mÀÀrÀilemÀÀn muita. Se ei tule lÀnsimaisessa yhteiskunnassa onnistumaan, vaikka löisitte pÀÀtÀnne seinÀÀn niin, ettÀ veri korvista valuu.
Mutta kun sinÀ Korkkiruuvi et kuulu luterilaiseen kirkkoon, niin sinun kannattaa edelleen sÀÀtÀÀ vain oman harhaoppisen Helluntaikirkkosi asioissa, jotka kumma kyllÀ eivÀt tunnu sinua kiinnostavan lainkaan.
Luterilaiseen kirkkoon saat varmasti tulla hiljentymÀÀn, mutta tuskin opettamaan kuinka kirkon pitÀÀ toimia.- Anonyymi
"Eli kyllÀ tuo suvaitsevaisto myös kirkon piirissÀ on kÀytÀnnön toimin ja myös syyttelyiden kautta ajamassa uskovaiset kirkossakÀvijÀt pois kirkon piiristÀ."
VÀhemmistön tyrannia ei nyt vaan ole realistista. JohtopÀÀtökset on tehtÀvÀ itse. Anonyymi kirjoitti:
>> PÀivi RÀsÀnen Teemu Laajasalolle, ettÀ kirkon liberaalit tekevÀt liian voimakkaasti pesÀeroa perinteisiin uskonkÀsityksiin <<
Kirkon liberaalit ovat hyysÀnneet konservatiiveja kuin vastasyntynyttÀ lasta, ettei se huutaisi ja itkisi koko ajan kuin koliikkivauva. Se saisi jo vÀhitellen loppua.>Kirkon liberaalit ovat hyysÀnneet konservatiiveja kuin vastasyntynyttÀ lasta, ettei se huutaisi ja itkisi koko ajan kuin koliikkivauva. Se saisi jo vÀhitellen loppua.
TÀltÀhÀn tuo touhu nÀyttÀÀ. Liberaali enemmistö maksaa kiltisti suurimman osan vanhoillisen vÀhemmistön hartaan uskonharrastuksen kustannuksista, mutta ei enÀÀ ihan niin kiltisti kuin takavuosina. Pikku hiljaa konservatiivien omavastuu kasvaa. Ja mitÀ enemmÀn vanhoilllsimmat julkisuudessa haukkuvat kirkon liberaaliosastoa, sitÀ nopeammin.
Pyskologeilla olisi varmaan jotain sanottavaa tĂ€stĂ€ ilmiöstĂ€, jossa ruokkivaa kĂ€ttĂ€ pureskellaan lĂ€hes 24/7. đ€- Anonyymi
"Eli kyllÀ tuo suvaitsevaisto myös kirkon piirissÀ on kÀytÀnnön toimin ja myös syyttelyiden kautta ajamassa uskovaiset kirkossakÀvijÀt pois kirkon piiristÀ."
Kirkon enemmistö on suvainnut teitÀ pitkÀÀn. Ongelma on se, ettÀ te ette suvaitse enemmistöÀ. Anonyymi kirjoitti:
"Eli kyllÀ tuo suvaitsevaisto myös kirkon piirissÀ on kÀytÀnnön toimin ja myös syyttelyiden kautta ajamassa uskovaiset kirkossakÀvijÀt pois kirkon piiristÀ."
VĂ€hemmistön tyrannia ei nyt vaan ole realistista. JohtopÀÀtökset on tehtĂ€vĂ€ itse.MikĂ€ on tĂ€tĂ€ â VĂ€hemmistön tyranniaaâ đ€â
Keskustelu ei edellytÀkÀÀn, mutta vaikuttaminen edellyttÀÀ, opettamisesta puhumattakaan.
RepeRuutikallo kirjoitti:
>Kirkon liberaalit ovat hyysÀnneet konservatiiveja kuin vastasyntynyttÀ lasta, ettei se huutaisi ja itkisi koko ajan kuin koliikkivauva. Se saisi jo vÀhitellen loppua.
TÀltÀhÀn tuo touhu nÀyttÀÀ. Liberaali enemmistö maksaa kiltisti suurimman osan vanhoillisen vÀhemmistön hartaan uskonharrastuksen kustannuksista, mutta ei enÀÀ ihan niin kiltisti kuin takavuosina. Pikku hiljaa konservatiivien omavastuu kasvaa. Ja mitÀ enemmÀn vanhoilllsimmat julkisuudessa haukkuvat kirkon liberaaliosastoa, sitÀ nopeammin.
Pyskologeilla olisi varmaan jotain sanottavaa tĂ€stĂ€ ilmiöstĂ€, jossa ruokkivaa kĂ€ttĂ€ pureskellaan lĂ€hes 24/7. đ€Vai kirkon opin pitĂ€isi nykyÀÀn muodostua sen mukaan kuka maksaa eniten đ
RepeRuutikallo kirjoitti:
Keskustelu ei edellytÀkÀÀn, mutta vaikuttaminen edellyttÀÀ, opettamisesta puhumattakaan.
Kuvitteletko vaikuttavasi tĂ€llĂ€ pastalla đâ
- Anonyymi
"Dramaattisin esimerkki oli Espoon piispan kommentti tyyliin ettÀ perinteisesti uskosta ajattelevilla ei ole enÀÀ tilaa kirkon piirissÀ"
Jos perinteisyys tarkoittaa sitÀ, ettÀ vain minun tapani ajatella tai uskoa on oikea, niin ei sovi mihinkÀÀn ihmisyhteisöön. Sellainen ei kuulunut ainakaan minun perinteiseen kristilliseen kasvatukseeni. uusi.usko.vainen kirjoitti:
Vai kirkon opin pitĂ€isi nykyÀÀn muodostua sen mukaan kuka maksaa eniten đ
No tuskin ainakaan niiden mukaan, jotka eivĂ€t maksa senttiĂ€kÀÀn. đ
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Kuvitteletko vaikuttavasi tĂ€llĂ€ pastalla đâ
Sinulla on siis pastaa, josta kysyt, kuvittelenko minĂ€ vaikuttavani sillĂ€? đ
Taidat kĂ€ydĂ€ taas vĂ€hĂ€n kierroksilla uuden nettipersoonasi kanssa. đ€RepeRuutikallo kirjoitti:
No tuskin ainakaan niiden mukaan, jotka eivĂ€t maksa senttiĂ€kÀÀn. đ
Oppi ei ole ostettavisssa đ joten Ă€lĂ€ puhu skeidaa.
RepeRuutikallo kirjoitti:
Sinulla on siis pastaa, josta kysyt, kuvittelenko minĂ€ vaikuttavani sillĂ€? đ
Taidat kĂ€ydĂ€ taas vĂ€hĂ€n kierroksilla uuden nettipersoonasi kanssa. đ€SinĂ€ ilmeisesti kuvittelet vaikuttavasi tĂ€llĂ€ palstalla kun olet uhrannut tĂ€hĂ€n 20vuotta elĂ€mĂ€stĂ€si đ No, mitĂ€ koet saaneesi aikaanâ
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
â Kirkon liberaalit ovat hyysĂ€nneet konservatiiveja kuin vastasyntynyttĂ€ lasta, ettei se huutaisi ja itkisi koko ajan kuin koliikkivauva. Se saisi jo vĂ€hitellen loppua.â
Pari esimerkkiĂ€ ei olisi pahitteeksi đ"â Kirkon liberaalit ovat hyysĂ€nneet konservatiiveja kuin vastasyntynyttĂ€ lasta, ettei se huutaisi ja itkisi koko ajan kuin koliikkivauva. Se saisi jo vĂ€hitellen loppua.â
Pari esimerkkiÀ ei olisi pahitteeksi "
Ei tule esimerkkejÀ, koska tuo suvaitsevaisen lausahdus oli vain vihaviestintÀÀ Jeesukseen uskovia kohtaan.
Suvaitsevaisethan vihaa toisella tavalla ajattelevia ja hyvÀksyvÀt Pohjois-Korean ym. vastaavien maiden tyyliin vain samanmieliset. Anonyymi kirjoitti:
"â Kirkon liberaalit ovat hyysĂ€nneet konservatiiveja kuin vastasyntynyttĂ€ lasta, ettei se huutaisi ja itkisi koko ajan kuin koliikkivauva. Se saisi jo vĂ€hitellen loppua.â
Pari esimerkkiÀ ei olisi pahitteeksi "
Ei tule esimerkkejÀ, koska tuo suvaitsevaisen lausahdus oli vain vihaviestintÀÀ Jeesukseen uskovia kohtaan.
Suvaitsevaisethan vihaa toisella tavalla ajattelevia ja hyvĂ€ksyvĂ€t Pohjois-Korean ym. vastaavien maiden tyyliin vain samanmieliset.Aivan, hĂ€n todisti aloituksen todenperĂ€isyyden ihan livenĂ€ đ
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
KetÀÀn ei oikeasti kiinnosta mitÀ usko.vainen ajattelee. Saat ihan vapaasti seistÀ vaikka pÀÀllÀsi, niin kauan kun et riko samalla lakia. TeikÀlÀisten harha on se, ettÀ kuvittelette pystyvÀnne mÀÀrÀilemÀÀn muita. Se ei tule lÀnsimaisessa yhteiskunnassa onnistumaan, vaikka löisitte pÀÀtÀnne seinÀÀn niin, ettÀ veri korvista valuu.
"Saat ihan vapaasti seistÀ vaikka pÀÀllÀsi, niin kauan kun et riko samalla lakia. TeikÀlÀisten harha on se, ettÀ kuvittelette pystyvÀnne mÀÀrÀilemÀÀn muita. Se ei tule lÀnsimaisessa yhteiskunnassa onnistumaan, vaikka löisitte pÀÀtÀnne seinÀÀn niin, ettÀ veri korvista valuu."
TÀllainen suvaitsevaisen ihmisen viesti ei ole enÀÀ pelkkÀÀ niiden muiden rÀÀpimistÀ vaan tÀssÀ hÀn jo vihaviestii niitÀ ihmisiÀ joita ei suvaitse. TyypillistÀ suvaitsevaisten tapaa ajatella. Kai heitÀ korpee kun ei voi toimia uskovia kohtaan kuten Pohjois-Koreassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Eli kyllÀ tuo suvaitsevaisto myös kirkon piirissÀ on kÀytÀnnön toimin ja myös syyttelyiden kautta ajamassa uskovaiset kirkossakÀvijÀt pois kirkon piiristÀ."
Kirkon enemmistö on suvainnut teitÀ pitkÀÀn. Ongelma on se, ettÀ te ette suvaitse enemmistöÀ.""Eli kyllÀ tuo suvaitsevaisto myös kirkon piirissÀ on kÀytÀnnön toimin ja myös syyttelyiden kautta ajamassa uskovaiset kirkossakÀvijÀt pois kirkon piiristÀ."
Kirkon enemmistö on suvainnut teitÀ pitkÀÀn. Ongelma on se, ettÀ te ette suvaitse enemmistöÀ."
Kirkon ÀÀnetön enemmistö ei ole koskaan ollut ongelma ja ovat maksaneet veronsa kiltisti. Mutta liberaalien ja ateistien ÀÀnekÀs, vihamielinen ja henkisen vÀkivallan keinoin suorittama vallanhimo tekee julmaa työtÀÀn kirkon piirissÀ. - Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
MikĂ€ on tĂ€tĂ€ â VĂ€hemmistön tyranniaaâ đ€â
VÀhemmistön tyrannia on ÀÀnekkÀÀn ja henkisesti vÀkivaltaisen liberaalien ja ateistien vÀhemmistö kirkon piirissÀ, joka haluaa ottaa koko vallan itselleen kirkon piirissÀ ja ajaa ne muut pois kuten Espoon piispa Hintikka jo epÀsuoraan suositteli.
- Anonyymi
RepeRuutikallo kirjoitti:
Keskustelu ei edellytÀkÀÀn, mutta vaikuttaminen edellyttÀÀ, opettamisesta puhumattakaan.
YmmÀrsithÀn sinÀ kun vÀhÀn opetetaan :)
Anonyymi kirjoitti:
VÀhemmistön tyrannia on ÀÀnekkÀÀn ja henkisesti vÀkivaltaisen liberaalien ja ateistien vÀhemmistö kirkon piirissÀ, joka haluaa ottaa koko vallan itselleen kirkon piirissÀ ja ajaa ne muut pois kuten Espoon piispa Hintikka jo epÀsuoraan suositteli.
NĂ€in minĂ€kin asian ymmĂ€rsin đ
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Dramaattisin esimerkki oli Espoon piispan kommentti tyyliin ettÀ perinteisesti uskosta ajattelevilla ei ole enÀÀ tilaa kirkon piirissÀ"
Jos perinteisyys tarkoittaa sitÀ, ettÀ vain minun tapani ajatella tai uskoa on oikea, niin ei sovi mihinkÀÀn ihmisyhteisöön. Sellainen ei kuulunut ainakaan minun perinteiseen kristilliseen kasvatukseeni.""Dramaattisin esimerkki oli Espoon piispan kommentti tyyliin ettÀ perinteisesti uskosta ajattelevilla ei ole enÀÀ tilaa kirkon piirissÀ"
Jos perinteisyys tarkoittaa sitÀ, ettÀ vain minun tapani ajatella tai uskoa on oikea, niin ei sovi mihinkÀÀn ihmisyhteisöön. "
No sopiikos mielestÀsi sitten kristinuskoon Jeesuksen tapa ajatella, toimia ja uskoa? - Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
SinĂ€ ilmeisesti kuvittelet vaikuttavasi tĂ€llĂ€ palstalla kun olet uhrannut tĂ€hĂ€n 20vuotta elĂ€mĂ€stĂ€si đ No, mitĂ€ koet saaneesi aikaanâ
Ainakin Repe on tarjonnut evankelioinneille hyviÀ alustuksia ja samoin Repen ym. viestit ovat toimineet aidolle kristillisille opetuksille pohjustuksia.
Anonyymi kirjoitti:
Ainakin Repe on tarjonnut evankelioinneille hyviÀ alustuksia ja samoin Repen ym. viestit ovat toimineet aidolle kristillisille opetuksille pohjustuksia.
Juu đ se vain nĂ€yttÀÀ hĂ€ntĂ€ risovan kun hĂ€nelle puhutaan hĂ€nen omaa kieltÀÀn hĂ€nen omalta tasoltaan.
Anonyymi kirjoitti:
VÀhemmistön tyrannia on ÀÀnekkÀÀn ja henkisesti vÀkivaltaisen liberaalien ja ateistien vÀhemmistö kirkon piirissÀ, joka haluaa ottaa koko vallan itselleen kirkon piirissÀ ja ajaa ne muut pois kuten Espoon piispa Hintikka jo epÀsuoraan suositteli.
Ei Korkkiruuvi, kyllÀ kirkollisveron maksajista on yhÀ ylivoimainen enemmistö liberaaleja. Huolehdi sinÀ nyt vain sen harhaoppisen Helluntaikirkkosi asioista, siellÀ on tekemistÀ riittÀmiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
VÀhemmistön tyrannia on ÀÀnekkÀÀn ja henkisesti vÀkivaltaisen liberaalien ja ateistien vÀhemmistö kirkon piirissÀ, joka haluaa ottaa koko vallan itselleen kirkon piirissÀ ja ajaa ne muut pois kuten Espoon piispa Hintikka jo epÀsuoraan suositteli.
Viimeksi maikkarissa esiintyneelle purppurapaidalle plussaa siitÀ, kun sanoi, ettÀ mielestÀÀn herÀtysliikevÀellÀ pitÀisi olla aidosti tilaa, enemmÀn kuin nyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viimeksi maikkarissa esiintyneelle purppurapaidalle plussaa siitÀ, kun sanoi, ettÀ mielestÀÀn herÀtysliikevÀellÀ pitÀisi olla aidosti tilaa, enemmÀn kuin nyt.
Samalla vaati myös herÀtysliikkeiden vastustajille vielÀkin enemmÀn tilaa....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakin Repe on tarjonnut evankelioinneille hyviÀ alustuksia ja samoin Repen ym. viestit ovat toimineet aidolle kristillisille opetuksille pohjustuksia.
Onko joku uskonut tuon evankeljumisi? SinÀhÀn evankeljumioit ainoastaan sitÀ ettÀ olet niin oikeassa, kuka on uskonut ettÀ olet oikeassa? - Oletko oikeassa?
âSuvaitsevaisten periaate on ettĂ€ suvaitaan kommunistiseen tyyliin vain samalla tavalla ajattelevia kuten mm. Pohjois-Koreassa on tapana. â
Ei, vaan tulit esittÀneeksi sen, mitÀ on suvaitsemattomuus.
ââŠettĂ€ kirkon liberaalit tekevĂ€t liian voimakkaasti pesĂ€eroa perinteisiin uskonkĂ€sityksiin ja ovat siis omalta osaltaan hylkÀÀmĂ€ssĂ€ itse kirkon sÀÀdökset ja tunnustuskirjat.â
Tuota, valtaosa on siinÀ konservatiivien ja liberaalien vÀlissÀ, ja todellakin haluavat tehdÀ pesÀeroa niihin jyrkkiin nÀkemyksiin, jotka vÀistÀmÀttÀ jakaa kirkon eri leireihin. Tosin kirkossa on jo niitÀ, eli herÀtysliikkeissÀ on kyllÀ vielÀ tilaa, jos sellaista kaipaa.
TÀssÀ on oikeastaan tilanne, jota on aika vaikeaa purkaa. On joukko hyvin suvaitsemattomia, jotka haluavat saada enemmÀn tilaa nÀkemyksilleen ja samalla sulkevat melkoisen osan kirkon jÀsenistÀ ulos. He eivÀt hyvÀksy erilaisuutta eikÀ oikein minkÀÀnlaista kehitystÀkÀÀn.
Sitten on joukko niitĂ€, jotka kyllĂ€ hyvĂ€ksyvĂ€t erilaisuutta, mutta vain tietyn verran. Eli he ovat suvaitsevaisia. Kun tĂ€mĂ€ itseasiassa hyvin kristillinen arvo tuli ÀÀrioikeiston myötĂ€ epĂ€relevantiksi, syntyi yhtĂ€kkiĂ€ vastakkain asettelu. Suvaitsemattomien mielestĂ€ kaikkien tulee olla yhtĂ€ suvaitsemattomia, jotta olisivat âoikeitaâ kristittyjĂ€, mutta kun suvaitsevaiset eivĂ€t siihen alistu, kĂ€ynnistyi heitĂ€ kohtaan suvaitsemattomuuden kampanja.
MitĂ€ siis pitĂ€isi tehdĂ€ niiden, jotka ovat suvaitsevaisia ollakseen suvaitsemattomien mielestĂ€ âoikeastiâ suvaitsevaisi? MitĂ€ ihan konkreettisia asioita?Anonyymi kirjoitti:
""Eli kyllÀ tuo suvaitsevaisto myös kirkon piirissÀ on kÀytÀnnön toimin ja myös syyttelyiden kautta ajamassa uskovaiset kirkossakÀvijÀt pois kirkon piiristÀ."
Kirkon enemmistö on suvainnut teitÀ pitkÀÀn. Ongelma on se, ettÀ te ette suvaitse enemmistöÀ."
Kirkon ÀÀnetön enemmistö ei ole koskaan ollut ongelma ja ovat maksaneet veronsa kiltisti. Mutta liberaalien ja ateistien ÀÀnekÀs, vihamielinen ja henkisen vÀkivallan keinoin suorittama vallanhimo tekee julmaa työtÀÀn kirkon piirissÀ.Liperaaliset ateistien eivÀt pitÀisi sekaantua kirkon asioihin, sillÀ kirkko on uskonnollinen yhteisö, eli vastakohta ateismille.
Kirkon tehtÀvÀ on julistaa Jumalan sanaa ja toimia sen mukaisesti, ateistit eivÀt kuulu sinne.
Uskomattomat niinsanotut piispat ja papit eivÀt kuulu kirkkoon eivÀtkÀ mihinkÀÀn uskonnolliseen jÀrjestelmÀÀn.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
âSuvaitsevaisten periaate on ettĂ€ suvaitaan kommunistiseen tyyliin vain samalla tavalla ajattelevia kuten mm. Pohjois-Koreassa on tapana. â
Ei, vaan tulit esittÀneeksi sen, mitÀ on suvaitsemattomuus.
ââŠettĂ€ kirkon liberaalit tekevĂ€t liian voimakkaasti pesĂ€eroa perinteisiin uskonkĂ€sityksiin ja ovat siis omalta osaltaan hylkÀÀmĂ€ssĂ€ itse kirkon sÀÀdökset ja tunnustuskirjat.â
Tuota, valtaosa on siinÀ konservatiivien ja liberaalien vÀlissÀ, ja todellakin haluavat tehdÀ pesÀeroa niihin jyrkkiin nÀkemyksiin, jotka vÀistÀmÀttÀ jakaa kirkon eri leireihin. Tosin kirkossa on jo niitÀ, eli herÀtysliikkeissÀ on kyllÀ vielÀ tilaa, jos sellaista kaipaa.
TÀssÀ on oikeastaan tilanne, jota on aika vaikeaa purkaa. On joukko hyvin suvaitsemattomia, jotka haluavat saada enemmÀn tilaa nÀkemyksilleen ja samalla sulkevat melkoisen osan kirkon jÀsenistÀ ulos. He eivÀt hyvÀksy erilaisuutta eikÀ oikein minkÀÀnlaista kehitystÀkÀÀn.
Sitten on joukko niitĂ€, jotka kyllĂ€ hyvĂ€ksyvĂ€t erilaisuutta, mutta vain tietyn verran. Eli he ovat suvaitsevaisia. Kun tĂ€mĂ€ itseasiassa hyvin kristillinen arvo tuli ÀÀrioikeiston myötĂ€ epĂ€relevantiksi, syntyi yhtĂ€kkiĂ€ vastakkain asettelu. Suvaitsemattomien mielestĂ€ kaikkien tulee olla yhtĂ€ suvaitsemattomia, jotta olisivat âoikeitaâ kristittyjĂ€, mutta kun suvaitsevaiset eivĂ€t siihen alistu, kĂ€ynnistyi heitĂ€ kohtaan suvaitsemattomuuden kampanja.
MitĂ€ siis pitĂ€isi tehdĂ€ niiden, jotka ovat suvaitsevaisia ollakseen suvaitsemattomien mielestĂ€ âoikeastiâ suvaitsevaisi? MitĂ€ ihan konkreettisia asioita?"MitĂ€ siis pitĂ€isi tehdĂ€ niiden, jotka ovat suvaitsevaisia ollakseen suvaitsemattomien mielestĂ€ âoikeastiâ suvaitsevaisi? MitĂ€ ihan konkreettisia asioita?"
Suvaitsemattomalle ei kelpaa muu kuin se, ettÀ luopuu suvaitsevaisuudesta. Asenne on se, ettÀ oikeita uskovaisia ei ole muita kuin minÀ ja minun vaimo, enkÀ vaimostakaan mene takuuseen.... - Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
MikĂ€ on tĂ€tĂ€ â VĂ€hemmistön tyranniaaâ đ€â
Se, ettÀ uskovia turannisoidaan.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Aivan, hĂ€n todisti aloituksen todenperĂ€isyyden ihan livenĂ€ đ
NĂ€in tapahtui.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Olet oikeassa. MisÀÀn muussa asiassa ei painosteta perĂ€ti pakoteta olemaan samaa mieltĂ€ asiastađ€š
Jos joku asia on todella niin hyvÀ kuin sen kannattajat vÀittÀvÀt, mielipidettÀ siitÀ ei tarvitsisi pakottaa eikÀ kritiikkiÀ kieltÀÀ.MitÀ hyötyÀ on valtiolle siitÀ, ettÀ kirkko taistelee sÀÀntökokoelmansa puolesta, estÀÀ pappeja vihkimÀstÀ pareja, sortaa homoliittoja, kÀy oikeutta mielipide-eroavaisuuksista, kun koko Eurooppa on pakolaisvitojen vallassa, kodittomien ja turvattomien ihmisten hÀdÀn todistajina!
MikseivÀt kirkot unohda kaunojaan ja ala hoitaa pakolaiskysymystÀ, jÀrjestÀ apua, mene konfliktitilanteisiin apuun, neuvottele vastakkain joutuneiden tahojen kanssa!
Kristinusko on globaali uskonto, jolla olisi velvollisuus auttaa hÀtÀÀ kÀrsiviÀ siellÀ missÀ apua tarvitaan.
Tapelkoon sitten homoliitoista, kun Al-Holin 70 000 koditonta on saanut avun. - Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Aivan, hĂ€n todisti aloituksen todenperĂ€isyyden ihan livenĂ€ đ
NĂ€in teki.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Olet oikeassa. MisÀÀn muussa asiassa ei painosteta perĂ€ti pakoteta olemaan samaa mieltĂ€ asiastađ€š
Jos joku asia on todella niin hyvÀ kuin sen kannattajat vÀittÀvÀt, mielipidettÀ siitÀ ei tarvitsisi pakottaa eikÀ kritiikkiÀ kieltÀÀ.Totta puhut.
- Anonyymi
RepeRuutikallo kirjoitti:
Ei Korkkiruuvi, kyllÀ kirkollisveron maksajista on yhÀ ylivoimainen enemmistö liberaaleja. Huolehdi sinÀ nyt vain sen harhaoppisen Helluntaikirkkosi asioista, siellÀ on tekemistÀ riittÀmiin.
Jaksat jankuttaa samaa jankutustasi vuodesta toiseen....
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
SinĂ€ ilmeisesti kuvittelet vaikuttavasi tĂ€llĂ€ palstalla kun olet uhrannut tĂ€hĂ€n 20vuotta elĂ€mĂ€stĂ€si đ No, mitĂ€ koet saaneesi aikaanâ
HyvÀ kommentti!
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
â Kirkon liberaalit ovat hyysĂ€nneet konservatiiveja kuin vastasyntynyttĂ€ lasta, ettei se huutaisi ja itkisi koko ajan kuin koliikkivauva. Se saisi jo vĂ€hitellen loppua.â
Pari esimerkkiĂ€ ei olisi pahitteeksi đEi ole esimerkkejĂ€.
Anonyymi kirjoitti:
"Dramaattisin esimerkki oli Espoon piispan kommentti tyyliin ettÀ perinteisesti uskosta ajattelevilla ei ole enÀÀ tilaa kirkon piirissÀ"
Jos perinteisyys tarkoittaa sitÀ, ettÀ vain minun tapani ajatella tai uskoa on oikea, niin ei sovi mihinkÀÀn ihmisyhteisöön. Sellainen ei kuulunut ainakaan minun perinteiseen kristilliseen kasvatukseeni.MinkÀ ajan kristinuskon perinteisyydestÀ piispa puhui? Saisinko tarkennuksen?
Anonyymi kirjoitti:
MitÀ hyötyÀ on valtiolle siitÀ, ettÀ kirkko taistelee sÀÀntökokoelmansa puolesta, estÀÀ pappeja vihkimÀstÀ pareja, sortaa homoliittoja, kÀy oikeutta mielipide-eroavaisuuksista, kun koko Eurooppa on pakolaisvitojen vallassa, kodittomien ja turvattomien ihmisten hÀdÀn todistajina!
MikseivÀt kirkot unohda kaunojaan ja ala hoitaa pakolaiskysymystÀ, jÀrjestÀ apua, mene konfliktitilanteisiin apuun, neuvottele vastakkain joutuneiden tahojen kanssa!
Kristinusko on globaali uskonto, jolla olisi velvollisuus auttaa hÀtÀÀ kÀrsiviÀ siellÀ missÀ apua tarvitaan.
Tapelkoon sitten homoliitoista, kun Al-Holin 70 000 koditonta on saanut avun.Mutta ennen kuin kristityt voivat auttaa muita, on heitÀ ensin autettava.
Suomessahan ei ole hÀtÀÀ, mutta muualla he ovat nykyÀÀn vaarassa.Ashera12 kirjoitti:
Mutta ennen kuin kristityt voivat auttaa muita, on heitÀ ensin autettava.
Suomessahan ei ole hĂ€tÀÀ, mutta muualla he ovat nykyÀÀn vaarassa.Miten sinĂ€ voisit auttaa minua đâ
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Niin arvelinkin đ
Helppo homma!
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Oppi ei ole ostettavisssa đ joten Ă€lĂ€ puhu skeidaa.
Juuri nÀin!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaksat jankuttaa samaa jankutustasi vuodesta toiseen....
Niin se jaksaa ja12:lla repenikillÀÀn.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Olet oikeassa. MisÀÀn muussa asiassa ei painosteta perĂ€ti pakoteta olemaan samaa mieltĂ€ asiastađ€š
Jos joku asia on todella niin hyvÀ kuin sen kannattajat vÀittÀvÀt, mielipidettÀ siitÀ ei tarvitsisi pakottaa eikÀ kritiikkiÀ kieltÀÀ.KyllÀ!
>HeitÀ leimataan psykologisilla tautiluokituksilla (fobia) ja nÀin heistÀ tehdÀÀn jotain muuta kuin normaaleja ihmisiÀ.
NÀmÀ itsehÀn eivÀt ole ensin leimanneet esimerkiksi homoja ja naispappeja mitenkÀÀn, eivÀthÀn?
Jos meinaat alkaa keskustella Puolimatkan blogista siinĂ€ toisessa ketjussasi? Otin oikein esiin kohdan, jota voimme analysoida. đEn ole koskaan kuullut, ettĂ€ mainitsemiasi ryhmiĂ€ olisi yritetty vĂ€ittÀÀ psyykkisesti sairaiksi jopa medialle lanseeratulla ei-lÀÀketieteellisellĂ€ sanalla đ
Mutta esitÀ toki sinÀ muuta.uusi.usko.vainen kirjoitti:
En ole koskaan kuullut, ettĂ€ mainitsemiasi ryhmiĂ€ olisi yritetty vĂ€ittÀÀ psyykkisesti sairaiksi jopa medialle lanseeratulla ei-lÀÀketieteellisellĂ€ sanalla đ
Mutta esitÀ toki sinÀ muuta.Ai sinÀ et ole huomannut, ettÀ homoja sanotaan tÀÀllÀkin sairaiksi ihan pÀivittÀin? Optikolle marx!
uusi.usko.vainen kirjoitti:
MitĂ€ sinĂ€ haluat keskustella Puolimatkasta đâ
Katso lapsi kulta ketjuasi, johon Tapsan blogin linkitit ennen kuin nimimerkkisi taas bannattiin. Voin toki palauttaa mieleesi:
âHintikka haluaa kieltÀÀ kristillisen avioliitto-opetuksen kirkossa, koska sen aiheuttama synnintunto hĂ€nen mielestÀÀn hajottaa Kristuksen ruumista.â
Puolimatkan mielestÀ siis hÀn itse kÀsityksineen edustaa kristillistÀ avioliitto-opetusta, mutta esimerkiksi piispa Hintikka ei. MitenkÀÀn Tapsa ei tÀtÀ perustele, vaan jatkaa puhettaan aivan kuin olisi juuri todistanut olevansa oikeassa ja siten asettaneensa premissin, vaikka oli vain esittÀnyt oman mielipiteensÀ. MikÀ on sinun analyysisi tÀstÀ?RepeRuutikallo kirjoitti:
Ai sinÀ et ole huomannut, ettÀ homoja sanotaan tÀÀllÀkin sairaiksi ihan pÀivittÀin? Optikolle marx!
đ tĂ€mĂ€ palsta onkin roskapalsta. Mutta nyt puhutaankin ihan âoikeastaâ mediasta ja siinĂ€ kĂ€ytetystĂ€ kielestĂ€. Et siis ole huomannut mainitsemiasi ryhmiĂ€ olisi yritetty vĂ€ittÀÀ psyykkisesti sairaiksi jopa medialle lanseeratulla ei-lÀÀketieteellisellĂ€ sanalla đâ
RepeRuutikallo kirjoitti:
Katso lapsi kulta ketjuasi, johon Tapsan blogin linkitit ennen kuin nimimerkkisi taas bannattiin. Voin toki palauttaa mieleesi:
âHintikka haluaa kieltÀÀ kristillisen avioliitto-opetuksen kirkossa, koska sen aiheuttama synnintunto hĂ€nen mielestÀÀn hajottaa Kristuksen ruumista.â
Puolimatkan mielestĂ€ siis hĂ€n itse kĂ€sityksineen edustaa kristillistĂ€ avioliitto-opetusta, mutta esimerkiksi piispa Hintikka ei. MitenkÀÀn Tapsa ei tĂ€tĂ€ perustele, vaan jatkaa puhettaan aivan kuin olisi juuri todistanut olevansa oikeassa ja siten asettaneensa premissin, vaikka oli vain esittĂ€nyt oman mielipiteensĂ€. MikĂ€ on sinun analyysisi tĂ€stĂ€?MinĂ€ en KorkkisKulta katso yhtÀÀn mitÀÀn jos et tĂ€ssĂ€ vastaa đ
Mutta kerrohan mikĂ€ Raamatussa tukee sitĂ€, ettĂ€ avioliitto pitĂ€isi olla jotain muuta kuin miehen ja naisen liitto đ€- Anonyymi
">HeitÀ leimataan psykologisilla tautiluokituksilla (fobia) ja nÀin heistÀ tehdÀÀn jotain muuta kuin normaaleja ihmisiÀ.
NÀmÀ itsehÀn eivÀt ole ensin leimanneet esimerkiksi homoja ja naispappeja mitenkÀÀn, eivÀthÀn?"
Tuo on totta ettÀ erÀs suvaitsevaisten keino vihaviestiÀ niitÀ muita vastaan on psykologinen amatöörimainen diagnostisointi. Samaa menetelmÀÀ on aina kÀytetty 150 vuoden ajan marksilaisuuden piirissÀ kautta koko maailman kymmenissÀ eri maissa. - Anonyymi
RepeRuutikallo kirjoitti:
Ai sinÀ et ole huomannut, ettÀ homoja sanotaan tÀÀllÀkin sairaiksi ihan pÀivittÀin? Optikolle marx!
EtkÀ sinÀkÀÀn Repe ole huomannut ettÀ uskovat tÀÀllÀ sanoisi homoja sairaiksi. Kunhan taas keksit omasta pÀÀstÀsi vihaviesteihin aineksia. Taidat olla aika suvaitsevainen ihminen?
- Anonyymi
RepeRuutikallo kirjoitti:
Katso lapsi kulta ketjuasi, johon Tapsan blogin linkitit ennen kuin nimimerkkisi taas bannattiin. Voin toki palauttaa mieleesi:
âHintikka haluaa kieltÀÀ kristillisen avioliitto-opetuksen kirkossa, koska sen aiheuttama synnintunto hĂ€nen mielestÀÀn hajottaa Kristuksen ruumista.â
Puolimatkan mielestĂ€ siis hĂ€n itse kĂ€sityksineen edustaa kristillistĂ€ avioliitto-opetusta, mutta esimerkiksi piispa Hintikka ei. MitenkÀÀn Tapsa ei tĂ€tĂ€ perustele, vaan jatkaa puhettaan aivan kuin olisi juuri todistanut olevansa oikeassa ja siten asettaneensa premissin, vaikka oli vain esittĂ€nyt oman mielipiteensĂ€. MikĂ€ on sinun analyysisi tĂ€stĂ€?"âHintikka haluaa kieltÀÀ kristillisen avioliitto-opetuksen kirkossa, koska sen aiheuttama synnintunto hĂ€nen mielestÀÀn hajottaa Kristuksen ruumista.â
Puolimatkan mielestÀ siis hÀn itse kÀsityksineen edustaa kristillistÀ avioliitto-opetusta, mutta esimerkiksi piispa Hintikka ei. "
TÀssÀ Puolimatka on oikeassa, jos Hintikka on noin sanonut.
Tavallaan kielletÀÀn kristinuskon nimissÀ kristinusko! - Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
đ tĂ€mĂ€ palsta onkin roskapalsta. Mutta nyt puhutaankin ihan âoikeastaâ mediasta ja siinĂ€ kĂ€ytetystĂ€ kielestĂ€. Et siis ole huomannut mainitsemiasi ryhmiĂ€ olisi yritetty vĂ€ittÀÀ psyykkisesti sairaiksi jopa medialle lanseeratulla ei-lÀÀketieteellisellĂ€ sanalla đâ
Niin, fobioilla haukkumista kuulee mm. poliitiikassa. Vasta kuulin kunnallispolitiikkaa seuratessani useamman haukkuvan erÀstÀ asioista eri mieltÀ olevaa fobiasta kÀrsivÀksi, vaikka kyseinen poliitikko hyvin asiallisesti otti kantaa aloitteeseen.
Anonyymi kirjoitti:
Niin, fobioilla haukkumista kuulee mm. poliitiikassa. Vasta kuulin kunnallispolitiikkaa seuratessani useamman haukkuvan erÀstÀ asioista eri mieltÀ olevaa fobiasta kÀrsivÀksi, vaikka kyseinen poliitikko hyvin asiallisesti otti kantaa aloitteeseen.
Rasisti, fundamentalisti, foobikko ym ovat nykyÀÀn pelkkiĂ€ rÀÀvĂ€suiden kĂ€yttĂ€miĂ€ lyömĂ€kirveitĂ€ đ mutta eivĂ€t huomaa, ettĂ€ osuvat vain omaan nilkkaansa.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Rasisti, fundamentalisti, foobikko ym ovat nykyÀÀn pelkkiĂ€ rÀÀvĂ€suiden kĂ€yttĂ€miĂ€ lyömĂ€kirveitĂ€ đ mutta eivĂ€t huomaa, ettĂ€ osuvat vain omaan nilkkaansa.
Ilmankos sulla on nilkat tohjona.
đ Anonyymi kirjoitti:
Ilmankos sulla on nilkat tohjona.
đProjisoit taas SINUN ongelmasi MINUUN đ
KyllĂ€ olen kun kummityttöni tĂ€yttÀÀ viikonloppuna vuosia đ
Onko tyttö jo niin kielletty sana, ettĂ€ pitÀÀ oikein poliisille ilmoittaa sen kĂ€yttĂ€jĂ€t đ€â- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Projisoit taas SINUN ongelmasi MINUUN đ
NÀÀh.
MÀ olen vaan ymmÀrtÀnyt, ettÀ kÀytÀt sukkahousuja ja turvonneet nilkat eivÀt nÀytÀ kovin hyviltÀ niissÀ.
đ Anonyymi kirjoitti:
NÀÀh.
MÀ olen vaan ymmÀrtÀnyt, ettÀ kÀytÀt sukkahousuja ja turvonneet nilkat eivÀt nÀytÀ kovin hyviltÀ niissÀ.
đSINĂ niin teet đŹ ole jatkossa vĂ€hĂ€n tarkempi.
- Anonyymi
Nyt sulla jÀi jo levy jumittamaan samaa... ja unohtui kaikki rekatut vaihtoehdotkin...
Oi voi. Noin vÀhÀstÀ :(
đ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt sulla jÀi jo levy jumittamaan samaa... ja unohtui kaikki rekatut vaihtoehdotkin...
Oi voi. Noin vÀhÀstÀ :(
đMinulla siis ei ole rekattua koska se poistettaisiin heti. On turvallista huudella nĂ€in Anona :D
đ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
EtkÀ sinÀkÀÀn Repe ole huomannut ettÀ uskovat tÀÀllÀ sanoisi homoja sairaiksi. Kunhan taas keksit omasta pÀÀstÀsi vihaviesteihin aineksia. Taidat olla aika suvaitsevainen ihminen?
Niiden tÀysin epÀasiallisten huutelijoiden ei pitÀisi leimata koko porukkaa, oli sitten kyseessÀ uskovat tai uskosta osattomat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niiden tÀysin epÀasiallisten huutelijoiden ei pitÀisi leimata koko porukkaa, oli sitten kyseessÀ uskovat tai uskosta osattomat.
Palstalla ei ole muunlaisia ateisteja. MissÀ heitÀ sitten on?
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Rasisti, fundamentalisti, foobikko ym ovat nykyÀÀn pelkkiĂ€ rÀÀvĂ€suiden kĂ€yttĂ€miĂ€ lyömĂ€kirveitĂ€ đ mutta eivĂ€t huomaa, ettĂ€ osuvat vain omaan nilkkaansa.
Juuri nÀin se on.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
MinĂ€ en KorkkisKulta katso yhtÀÀn mitÀÀn jos et tĂ€ssĂ€ vastaa đ
Mutta kerrohan mikĂ€ Raamatussa tukee sitĂ€, ettĂ€ avioliitto pitĂ€isi olla jotain muuta kuin miehen ja naisen liitto đ€SöpöÀ, KorkkisKulta. â€ïžâ€ïžâ€ïž
uusi.usko.vainen kirjoitti:
En ole koskaan kuullut, ettĂ€ mainitsemiasi ryhmiĂ€ olisi yritetty vĂ€ittÀÀ psyykkisesti sairaiksi jopa medialle lanseeratulla ei-lÀÀketieteellisellĂ€ sanalla đ
Mutta esitÀ toki sinÀ muuta.Mutta eikös tÀÀllÀ naispuolisista papeista kÀytetÀ sellaisia sanoja kuin h*ora, l*tka ja p*rtto?
MitÀ tuollaisilla kunniaa loukkaavilla sanoilla luullaan saavutettavan?- Anonyymi
Ashera12 kirjoitti:
Mutta eikös tÀÀllÀ naispuolisista papeista kÀytetÀ sellaisia sanoja kuin h*ora, l*tka ja p*rtto?
MitÀ tuollaisilla kunniaa loukkaavilla sanoilla luullaan saavutettavan?Ilmoita poliisille!
Suvaitsevaisuus tarkoittaa tietenkin vain sellaisten suvaitsemista jotka suvaitsevat samalla tavoin kuin me suvaitsemme.
- Anonyymi
NykyÀÀn on muotia olla suvaitsevainen, suvaitsevaisuus on nykyÀÀn yhtÀ kuin liberaalit arvot.
- Anonyymi
MÀÀrittele "me".
Onko se sinÀ ja joku muu fyysinen henkilö, vai sinÀ ja kaikki tehdyt "uudet" nettipersoonasi?
đ Anonyymi kirjoitti:
NykyÀÀn on muotia olla suvaitsevainen, suvaitsevaisuus on nykyÀÀn yhtÀ kuin liberaalit arvot.
Ei kaikkea muuta kuin suvaitsevaisuutta đ
Anonyymi kirjoitti:
MÀÀrittele "me".
Onko se sinÀ ja joku muu fyysinen henkilö, vai sinÀ ja kaikki tehdyt "uudet" nettipersoonasi?
đArto on aito uskova ja puhuu muista (meistĂ€) samanlaisista me-muodossa đ
Etkö muka sitĂ€ tiennytđž- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Arto on aito uskova ja puhuu muista (meistĂ€) samanlaisista me-muodossa đ
Etkö muka sitĂ€ tiennytđžMiksi et antanut Arto-persoonan vastata omasta puolestaan, nenu.v , eihĂ€n kysymys ollut sinulle osoitettu?
đ Anonyymi kirjoitti:
Miksi et antanut Arto-persoonan vastata omasta puolestaan, nenu.v , eihÀn kysymys ollut sinulle osoitettu?
đMinĂ€ tiedĂ€n mitĂ€ hĂ€n tarkoittaađ voit jatkaa vĂ€nkÀÀmistĂ€si minun kanssani.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
MinĂ€ tiedĂ€n mitĂ€ hĂ€n tarkoittaađ voit jatkaa vĂ€nkÀÀmistĂ€si minun kanssani.
Ai jai, nyt menit jo kahdesti unohtamaan "me" -jutun ja laitoit tuohon "MinÀ" ja "minun"...
Sinun "me"-henkisyys on kyllÀ huomattu koostuvan omien rekattujen persoonajakautumiesi hieman vajaamieliseltÀ vaikuttavasta keskinÀisestÀ peukuttelusta.
đ Anonyymi kirjoitti:
Ai jai, nyt menit jo kahdesti unohtamaan "me" -jutun ja laitoit tuohon "MinÀ" ja "minun"...
Sinun "me"-henkisyys on kyllÀ huomattu koostuvan omien rekattujen persoonajakautumiesi hieman vajaamieliseltÀ vaikuttavasta keskinÀisestÀ peukuttelusta.
đJos et tiedĂ€ yksikköÀ ja monikkoa ja niiden kĂ€ytön eroa, niin mitĂ€s sitten tehtĂ€is đâ
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Jos et tiedĂ€ yksikköÀ ja monikkoa ja niiden kĂ€ytön eroa, niin mitĂ€s sitten tehtĂ€is đâ
No minÀpÀ kerron sinulle eron:
Koska minÀ olen eri henkilö kuin sinÀ, niin voin sanoa, ettÀ "me" keskustelemme.
SinÀ taas kun keskustelet ja peukutat itseÀsi aamusta iltaan kymmenillÀ omilla nimimerkeillÀsi, niin se olet silti vain ja ainoastaan sinÀ, vaikka yritÀt nimimerkkien mÀÀrÀllÀ, korkkiksilla ja rÀyhiksillÀ luulotella, ettÀ palstalla kyseessÀ on useampi henkilö eli "me" olemassa jotain mieltÀ asiasta, jonka katsot tÀrkeÀksi syöttÀÀ pajunköytenÀ jollekin satunnaiselle lukijalle, koska joku kommenttisi saa monta peukutusta.
Sinulle tÀmÀ "me" on vain englanninkielinen "Me" eli minÀ. Isolla kirjaimella MinÀ. Ei sinun maailmaasi sovi ketÀÀn muuta, ei me-henkisyyttÀ, ei Jumalaa, ei muita kuin sinua komppaavia itsesi sirpaleita. Jos tÀmÀn egosentrisyytesi kyseenalaistaa, niin sitten alat poistelemaan sinulle kiusallisia kommentteja, koska ET PYSTY SUVAITSEMAAN.
đ Anonyymi kirjoitti:
No minÀpÀ kerron sinulle eron:
Koska minÀ olen eri henkilö kuin sinÀ, niin voin sanoa, ettÀ "me" keskustelemme.
SinÀ taas kun keskustelet ja peukutat itseÀsi aamusta iltaan kymmenillÀ omilla nimimerkeillÀsi, niin se olet silti vain ja ainoastaan sinÀ, vaikka yritÀt nimimerkkien mÀÀrÀllÀ, korkkiksilla ja rÀyhiksillÀ luulotella, ettÀ palstalla kyseessÀ on useampi henkilö eli "me" olemassa jotain mieltÀ asiasta, jonka katsot tÀrkeÀksi syöttÀÀ pajunköytenÀ jollekin satunnaiselle lukijalle, koska joku kommenttisi saa monta peukutusta.
Sinulle tÀmÀ "me" on vain englanninkielinen "Me" eli minÀ. Isolla kirjaimella MinÀ. Ei sinun maailmaasi sovi ketÀÀn muuta, ei me-henkisyyttÀ, ei Jumalaa, ei muita kuin sinua komppaavia itsesi sirpaleita. Jos tÀmÀn egosentrisyytesi kyseenalaistaa, niin sitten alat poistelemaan sinulle kiusallisia kommentteja, koska ET PYSTY SUVAITSEMAAN.
đToivottavasti olosi helpottui đ
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Toivottavasti olosi helpottui đ
Arton puolesta olen edelleen vakavasti huolestunut. PÀÀstÀtkö hÀntÀ tÀnÀÀn enÀÀ ollenkaan kommentoimaan...? Vai tuleeko huomenna hÀnen tilalleen uusi.ArtoTTT?
Oi voi.
đ - Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Toivottavasti olosi helpottui đ
Muistakaahan kaapissa olijat ja itsepeukuttajat katsoa tÀnÀÀn 16.9. Call Me By Your Name Yle Teemalta klo 22:00.
Nenu.v. voisit ystÀvÀllisesti tehdÀ vaikka kymmenen aloitusta aiheesta joka uskovais-palstalle, niin huomenna olisi sitten puheenaihetta muutakin kuin RÀsÀskÀ. Oma suosikkikohtaukseni oli isÀn ja pojan keskustelu elokuvan loppupuolella.
đ Anonyymi kirjoitti:
Arton puolesta olen edelleen vakavasti huolestunut. PÀÀstÀtkö hÀntÀ tÀnÀÀn enÀÀ ollenkaan kommentoimaan...? Vai tuleeko huomenna hÀnen tilalleen uusi.ArtoTTT?
Oi voi.
đOle vain itsestĂ€si huolestunut, siinĂ€ luulisi olevan sinulle ihan riittĂ€vĂ€sti huolestumista đ
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Ole vain itsestĂ€si huolestunut, siinĂ€ luulisi olevan sinulle ihan riittĂ€vĂ€sti huolestumista đ
Minulla menee ihan hyvin, kiitos kysymÀstÀ. EnpÀ ole lainkaan huolestunut, sillÀ asiat ovat hyvin, kun tÀnne aivolataamoon riittÀÀ aikaa.
Miten sun asuntosijoitusmarkkinoilla, oletko kaikki saanut syksyn opiskelijoille jo vuokrattua?
đ Anonyymi kirjoitti:
Minulla menee ihan hyvin, kiitos kysymÀstÀ. EnpÀ ole lainkaan huolestunut, sillÀ asiat ovat hyvin, kun tÀnne aivolataamoon riittÀÀ aikaa.
Miten sun asuntosijoitusmarkkinoilla, oletko kaikki saanut syksyn opiskelijoille jo vuokrattua?
đđ mitĂ€hĂ€n ollenkaan kirjoittaisitkaan kun sinulla menee huonosti.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
đ mitĂ€hĂ€n ollenkaan kirjoittaisitkaan kun sinulla menee huonosti.
Jaa-a. Varmaankin alkaisin kehitellÀ tÀnne erilaisia rekattuja persoonia oman hauraan psyykeni tai masennukseni tai uskonvihani tueksi?
Olen kuullut sellaisista tapauksista tÀÀllÀ.
đ - Anonyymi
Osui ja upposi keskelle nenulia. MikÀ "yllÀtys."
;D
đ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osui ja upposi keskelle nenulia. MikÀ "yllÀtys."
;D
đKutsun siis itseĂ€ni nykyÀÀn nenuliksi.
đ uusi.usko.vainen kirjoitti:
MinĂ€ tiedĂ€n mitĂ€ hĂ€n tarkoittaađ voit jatkaa vĂ€nkÀÀmistĂ€si minun kanssani.
Kukas nyt roikkuu lah... eiku helmassa... đ
Anonyymi kirjoitti:
Kutsun siis itseÀni nykyÀÀn nenuliksi.
đEi, usko.vainen, et kutsu, vaikka olisi kyllĂ€ syytĂ€. Tai syylĂ€. Nenulissa. đđŒ
- Anonyymi
Vaikka olisi vÀÀriÀ kÀsityksiÀ suvaitsevaisuus-kÀsitteestÀ, korjattaessa pitÀisi mielestÀni normaalijÀrkevÀn ihmisen ymmÀrtÀÀ asia helposti oikein. Mutta ideologisista syistÀ pidÀttÀydytÀÀn mielummin vanhassa, vÀÀrin tulkitussa kÀsitteessÀ. Siten ei aina tiedÀ varmasti mitÀ sanalla tarkoitetaan, ellei tunne sanaa kÀyttÀvÀn aatemaailmaa. Itse olen kyllÀstynyt suvaitsevaisuus-sanaan, kun sitÀ on viljelty niin pitkÀÀn vÀÀrÀssÀ tarkoituksessa.
KÀsitettÀ vÀÀristellÀÀn ja kÀytetÀÀn hyvÀksi mm. poliitiikassa pyrkien leimaamaan ja hiljentÀmÀÀn vastapuoli ja saada omat poliittiset pÀÀmÀÀrÀnsÀ helpommin lÀpi.
Ei ihme, jos suvaitsematon- ja fobia-leimakirveet saadaan sekoitettua vielÀ tulevaisuudessa myös talouspolitiikkaan. Anonyymi kirjoitti:
Vaikka olisi vÀÀriÀ kÀsityksiÀ suvaitsevaisuus-kÀsitteestÀ, korjattaessa pitÀisi mielestÀni normaalijÀrkevÀn ihmisen ymmÀrtÀÀ asia helposti oikein. Mutta ideologisista syistÀ pidÀttÀydytÀÀn mielummin vanhassa, vÀÀrin tulkitussa kÀsitteessÀ. Siten ei aina tiedÀ varmasti mitÀ sanalla tarkoitetaan, ellei tunne sanaa kÀyttÀvÀn aatemaailmaa. Itse olen kyllÀstynyt suvaitsevaisuus-sanaan, kun sitÀ on viljelty niin pitkÀÀn vÀÀrÀssÀ tarkoituksessa.
KÀsitettÀ vÀÀristellÀÀn ja kÀytetÀÀn hyvÀksi mm. poliitiikassa pyrkien leimaamaan ja hiljentÀmÀÀn vastapuoli ja saada omat poliittiset pÀÀmÀÀrÀnsÀ helpommin lÀpi.
Ei ihme, jos suvaitsematon- ja fobia-leimakirveet saadaan sekoitettua vielÀ tulevaisuudessa myös talouspolitiikkaan.Ainakin minÀ olen ylpeÀsti suvaitsematon. En suvaitse sortoa, valehtelua enkÀ kieroilua. Tai ainkin pyrin olemaan suvaitsematta; tÀmÀ nimetön someilu aiheuttaa joskus pientÀ joustoa, jota pahoittelen. Mutta vain pientÀ.
- Anonyymi
RepeRuutikallo kirjoitti:
Ainakin minÀ olen ylpeÀsti suvaitsematon. En suvaitse sortoa, valehtelua enkÀ kieroilua. Tai ainkin pyrin olemaan suvaitsematta; tÀmÀ nimetön someilu aiheuttaa joskus pientÀ joustoa, jota pahoittelen. Mutta vain pientÀ.
â En suvaitse sortoa, valehtelua enkĂ€ kieroilua. â
Silti harjoitat niitÀ jokaisessa kirjoituksessasi. Anonyymi kirjoitti:
â En suvaitse sortoa, valehtelua enkĂ€ kieroilua. â
Silti harjoitat niitĂ€ jokaisessa kirjoituksessasi.NiinpĂ€ đ€š
Anonyymi kirjoitti:
â En suvaitse sortoa, valehtelua enkĂ€ kieroilua. â
Silti harjoitat niitĂ€ jokaisessa kirjoituksessasi.Ole siis Antsu (Korkkiruuvi?) ystĂ€vĂ€llinen ja anna esimerkkiĂ€, mikĂ€ sanomani _erityisesti_ edustaa noita. Uskoisin, ettĂ€ aika moni on tullut pĂ€invastaisiinkin pÀÀtelmiin. Kiitos. đ
- Anonyymi
RepeRuutikallo kirjoitti:
Ainakin minÀ olen ylpeÀsti suvaitsematon. En suvaitse sortoa, valehtelua enkÀ kieroilua. Tai ainkin pyrin olemaan suvaitsematta; tÀmÀ nimetön someilu aiheuttaa joskus pientÀ joustoa, jota pahoittelen. Mutta vain pientÀ.
"Ainakin minÀ olen ylpeÀsti suvaitsematon. En suvaitse sortoa, valehtelua enkÀ kieroilua. "
HyvÀ kun tunnustit, vihdoinkin!
Suvaitsevaiset toimivat juuri nÀin ja mÀÀrittÀvÀt sorroksi, valehteluksi ja kieroiluiksi kaikki mielipiteet mitÀ suvaitsevaisten vihaamat ihmiset kirjoittavat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ainakin minÀ olen ylpeÀsti suvaitsematon. En suvaitse sortoa, valehtelua enkÀ kieroilua. "
HyvÀ kun tunnustit, vihdoinkin!
Suvaitsevaiset toimivat juuri nÀin ja mÀÀrittÀvÀt sorroksi, valehteluksi ja kieroiluiksi kaikki mielipiteet mitÀ suvaitsevaisten vihaamat ihmiset kirjoittavat.Suvaitsevaisilla on nippu mÀÀritelmiÀ joita kÀyttÀvÀt hakiessaan itselleen ikÀÀnkuin psyykkistÀ lupaa olla suvaitsematta ihmisiÀ joita vihaavat. TÀÀllÀ esiteltiin muutamia suvaitsevaisten kÀyttÀmiÀ aseita ...
"Rasisti, fundamentalisti, foobikko ym ovat nykyÀÀn pelkkiĂ€ rÀÀvĂ€suiden kĂ€yttĂ€miĂ€ lyömĂ€kirveitĂ€ đ mutta eivĂ€t huomaa, ettĂ€ osuvat vain omaan nilkkaansa."
NÀin nÀmÀ "repeilijÀt" antavat itselleen luvan vihaviestiÀ heitÀ joita vihaavat. TÀmÀ on normaalia suvaitsevaisten taktiikkaa vihaviestiÀ. Anonyymi kirjoitti:
Suvaitsevaisilla on nippu mÀÀritelmiÀ joita kÀyttÀvÀt hakiessaan itselleen ikÀÀnkuin psyykkistÀ lupaa olla suvaitsematta ihmisiÀ joita vihaavat. TÀÀllÀ esiteltiin muutamia suvaitsevaisten kÀyttÀmiÀ aseita ...
"Rasisti, fundamentalisti, foobikko ym ovat nykyÀÀn pelkkiĂ€ rÀÀvĂ€suiden kĂ€yttĂ€miĂ€ lyömĂ€kirveitĂ€ đ mutta eivĂ€t huomaa, ettĂ€ osuvat vain omaan nilkkaansa."
NĂ€in nĂ€mĂ€ "repeilijĂ€t" antavat itselleen luvan vihaviestiĂ€ heitĂ€ joita vihaavat. TĂ€mĂ€ on normaalia suvaitsevaisten taktiikkaa vihaviestiĂ€.Miksi sinĂ€ Korkkiruuvi yritĂ€t piileksiĂ€? KyllĂ€hĂ€n minĂ€ sinut kuitenkin aina tunnistan. đ€
- Anonyymi
"Suvaitsevaisuus tarkoittaa tietenkin vain sellaisten suvaitsemista jotka suvaitsevat samalla tavoin kuin me suvaitsemme."
No mutta tuossa tapausessahan sinÀ olet suvaitseva..mieti nyt! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osui ja upposi keskelle nenulia. MikÀ "yllÀtys."
;D
đ"nenuli" hauska :D, jostain syystĂ€ tulee nyt muumit mieleen. :DDDD
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Toivottavasti olosi helpottui đ
Tuskin.
- Anonyymi
NĂ€in se on.
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Toivottavasti olosi helpottui đ
Paheni vain,
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paheni vain,
Harmi!
- Anonyymi
en usko ettÀ kukaan noista toimii hirveÀn rationaalisesti, vaan tunnepohjalta mennÀÀn. jos suvakin esittÀminen on antanut etua jossain tilanteessa sitÀ on kÀytetty ja jos taas toisessa tilanteessa edunsaaminen vaatii kiertoteitÀ tai aatteesta luopumista niin sitÀkin saatetaan tehdÀ, ihmisiÀ on kaikenlaisia.
- Anonyymi
Muistakaahan kaapissa olijat ja itsepeukuttajat katsoa tÀnÀÀn 16.9. Call Me By Your Name Yle Teemalta klo 22:00.
Nenu.v. voisit ystÀvÀllisesti tehdÀ vaikka kymmenen aloitusta aiheesta joka uskovais-palstalle, niin huomenna olisi sitten puheenaihetta muutakin kuin RÀsÀskÀ. Oma suosikkikohtaukseni oli isÀn ja pojan keskustelu elokuvan loppupuolella.
đ- Anonyymi
En kokenut elokuvaa mitenkÀÀn eroottiseksi, koska en vÀlitÀ nuorista miehistÀ. Pornoksi siitÀ ei oikeastaan ole, vaikka mukana onkin itsetyydytyskohtaus. YmmÀrrÀn kyllÀ, jos joku puolimatkalainen helposti himoihinsa syttyvÀ siitÀ kiihottuu ja alkaa sitten tuomita homoja, koska huomaa kiihottuvansa itse.
Mutta tosiaan se isÀn ja pojan keskustelu oli siellÀ sellainen, jonka pitÀisi herÀttÀÀ ajatuksia. Varsinkin niille isille, joiden on hirmuisen vaikeaa keskustella edes kukista ja mehilÀisistÀ.
đ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En kokenut elokuvaa mitenkÀÀn eroottiseksi, koska en vÀlitÀ nuorista miehistÀ. Pornoksi siitÀ ei oikeastaan ole, vaikka mukana onkin itsetyydytyskohtaus. YmmÀrrÀn kyllÀ, jos joku puolimatkalainen helposti himoihinsa syttyvÀ siitÀ kiihottuu ja alkaa sitten tuomita homoja, koska huomaa kiihottuvansa itse.
Mutta tosiaan se isÀn ja pojan keskustelu oli siellÀ sellainen, jonka pitÀisi herÀttÀÀ ajatuksia. Varsinkin niille isille, joiden on hirmuisen vaikeaa keskustella edes kukista ja mehilÀisistÀ.
đKatsoit sitten ihan turhaan, harmi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katsoit sitten ihan turhaan, harmi.
Joo, niin pÀÀsi kÀymÀÀn.
đ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katsoit sitten ihan turhaan, harmi.
Ei se estÀ sinua nauttimasta siitÀ omalla tavallasi hieman enemmÀn ;D
Mutta kun keskustelun aiheena on suvaitsevaisuus, niin siksi se isÀn ja pojan keskustelu on hyvinkin antoisa.
đ - Anonyymi
Laita tuuletusikkuna nÀin myrskyllÀ kiinni, niin veto vÀhenee!
đ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laita tuuletusikkuna nÀin myrskyllÀ kiinni, niin veto vÀhenee!
đMissĂ€ myrskyÀÀ?
- Anonyymi
Suomalinen perinteisen luterilainen ei voi elÀÀ kuin yhden totuuden kylÀssÀ.
jos sinne tulee toisen totuuden edustaja, lÀhtee suomalinen kiikkutuolistaan, luopuu hetkeksi kauniista ja niin rohkeista ristiretkelle, ja kertoo sille kuinka tÀÀllÀ on suvaitsevaista suvaita !
saattaa hiukan heiluttaa katkismusta turvaetÀisyydeltÀ toki.
eli tÀÀllĂ€ suvaitaan vain MEIDĂN lailla suvaitsevia.- Anonyymi
Luterilaisen tunnustuksen jokainen voi kyllÀ lukea.
- Anonyymi
Suvaitsevaisuus on poliittinen ase niitÀ ihmisiÀ vastaan joita suvaitsevaiset vihaavat.
- Anonyymi
MinÀ en suvaitse ketÀÀn.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
MinÀ en suvaitse ketÀÀn.
En.
- Anonyymi
MitÀ on suvaitsevaisten logiikka?
Kehitysapu on, ettÀ rikkaan maan köyhÀt lÀhettÀÀ rahaa köyhÀn maan rikkaille!- Anonyymi
Suvakkien suvaitsevaisuus on sitÀ, ettÀ Lesboksen tuhopolttajat pitÀÀ ottaa Euroopan sosialituen piiriin.
Anonyymi kirjoitti:
Suvakkien suvaitsevaisuus on sitÀ, ettÀ Lesboksen tuhopolttajat pitÀÀ ottaa Euroopan sosialituen piiriin.
Joo, uutisissa puhutaan syttyneestĂ€ tulipaloista đ
- Anonyymi
uusi.usko.vainen kirjoitti:
Joo, uutisissa puhutaan syttyneestĂ€ tulipaloista đ
Se on sitĂ€ âluotettavaaâ tiedonvĂ€litystĂ€.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on sitĂ€ âluotettavaaâ tiedonvĂ€litystĂ€.
Juurikin sitÀ :))
- Anonyymi
Mihin usko loppuu siitÀ suvaitsevaisuus alkaa.
Silloin kun ei halua noudattaa Jumalan Sanaa voi heittÀytyÀ suvaitsevaksi ja alkaa uskovia haukkumaan suvaitsemattomaksi. - Anonyymi
Miksi absoluuttinen suvaitsevaisuus ei voi olla objektiivinen arvo? Arvo on Wikipedian mukaan âkĂ€sitys tavoiteltavasta ja haluttavasta fyysisestĂ€ tai abstraktista objektista tai asiantilastaâ. Tuon mÀÀritelmĂ€n mukaan arvot jakautunevat yksilöllisiin eli subjektiivisiin ja yleistettĂ€viin eli objektiivisiin arvoihin, eli arvoja voinevat olla niin jÀÀtelönsyönti kuin maailmanrauhakin. Jos pidĂ€n jÀÀtelöstĂ€, arvostan silloin jÀÀtelönsyöntiĂ€ eli jÀÀtelönsyönti on minulle subjektiivinen arvo. Mutta tuon arvon subjektiivisuus on sitĂ€, etten kuvittele voivani olettaa muiden vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ pitĂ€vĂ€n jÀÀtelönsyönnistĂ€ enkĂ€ myöskÀÀn pidĂ€ vĂ€lttĂ€mĂ€ttömĂ€nĂ€, ettĂ€ jÀÀtelönsyönti muodostuisi yleisesti tavoiteltavaksi asiaintilaksi. Maailmanrauhaa ja vaikkapa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta on sen sijaan mahdotonta toivoa toivomatta samalla, ettĂ€ nuo arvot olisivat arvoja muidenkin yksilöiden mielessĂ€. On mieletöntĂ€ ajatella: âToivon maailmanrauhaa, mutta toiveeni ei pidĂ€ sisĂ€llÀÀn ajatusta, ettĂ€ kaikki kansat ja ihmiset toivoisivat sitĂ€ laillani.â Arvon objektiivisuus nimenomaan pitÀÀ sisĂ€llÀÀn sen, ettĂ€ kyseisen arvon toivoo muodostuvan kaikkien ihmisten kannattamaksi arvoksi, jolloin tuo arvon ilmaisema asiaintila voi toteutua. On turha kuvitella yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutuvan, jos vaikkapa kolmasosa yhteiskunnan jĂ€senistĂ€ ei pidĂ€ kyseistĂ€ arvoa kannatettavana ja toimii ja elÀÀ kĂ€sityksensĂ€ mukaisesti; jonkin arvon objektiivisuus pitÀÀ nimenomaan sisĂ€llÀÀn ajatuksen tuon arvon yleismaailmallisesta kannatettavuudesta eli siitĂ€, ettĂ€ ihmiset kansallisuudestaan, sosiaalisesta statuksestaan ja uskonnostaan tai uskonnottomuudestaan riippumatta kannattavat kyseistĂ€ arvoa. Arvon objektiivisuus on sen kiistattomuutta; henkilö, joka katsoo jonkin arvon olevan objektiivinen, katsoo samalla, ettĂ€ kaikkien kohtuullisen jĂ€rkevien ja ajattelevien ihmisten tulisi silkan ihmisyytensĂ€ ja ajattelukykynsĂ€ nojalla ajatella samoin. Objektiivinen arvo ei niin ollen voi pitÀÀ sisĂ€llÀÀn ristiriitaa; ei voi vĂ€ittÀÀ pitĂ€vĂ€nsĂ€ yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta objektiivisena arvona ja tokaista samaan hengenvetoon, ettei ole vĂ€liĂ€, kannattavatko muut oikeudenmukaisuutta. Ei voi myöskÀÀn vĂ€ittÀÀ, ettĂ€ itse pitÀÀ jokaisen ihmisen fyysistĂ€ koskemattomuutta objektiivisena arvona, muttei piittaa siitĂ€, mitĂ€ muut asiasta ajattelevat. EikĂ€ voi vĂ€ittÀÀ pitĂ€vĂ€nsĂ€ lasten seksuaalista koskemattomuutta objektiivisena arvona ja olla kuitenkin piittaamatta siitĂ€, kĂ€ytetÀÀnkö lapsia seksuaalisesti hyvĂ€ksi. Sellainen puhe olisi tĂ€ysin tyhjÀÀ ja mieletöntĂ€; sellaiset arvot kumisisivat tyhjyyttÀÀn.
NĂ€in ollen suvaitsevaisuus, joka suvaitsee kaikenlaista suvaitsemattomuutta, ei voi olla objektiivinen arvo; se kumoaa itse itsensĂ€. Samoin kuin lasten seksuaalista koskemattomuutta objektiivisena arvona pitĂ€vĂ€ henkilö ei voi sallia arvonsa esittĂ€mĂ€n asiaintilan vastakohtaa eli lasten seksuaalista hyvĂ€ksikĂ€yttöÀ eikĂ€ nĂ€in ollen myöskÀÀn sellaista ajattelua tai filosofiaa tai uskontoa, joka suosii lasten seksuaalista hyvĂ€ksikĂ€yttöÀ, âsuvaitsevainenâ ihminen ei voi sallia sellaista ajattelua tai filosofiaa tai uskontoa, joka kannattaa suvaitsemattomuutta tai perustuu suvaitsemattomuuteen. Jotta voi pitÀÀ suvaitsevaisuutta objektiivisena arvona, tulee toivoa suvaitsevaisuuden leviĂ€mistĂ€ kaikkialle maailmaan. Jos suvaitsevaisuutta arvostava ihminen sallii suvaitsemattomuutta esiintyvĂ€n missÀÀn muodossa, hĂ€n ei tosiasiassa pidĂ€ suvaitsevaisuutta objektiivisena arvona, koska jonkin arvon objektiivisuus tarkoittaa nimenomaan sitĂ€, ettĂ€ toivoo arvon sisĂ€ltĂ€mĂ€n asiantilan toteutuvan kaikkialla maailmassa. NĂ€in ollen suvaitsevaisuus objektiivisena arvona kumoaa itse itsensĂ€, koska toteutuakseen se edellyttÀÀ vastakohtaansa eli suvaitsemattomuutta.- Anonyymi
Suvaitsevaisuus voi niin ollen olla ainoastaan subjektiivinen arvo samalla tavoin kuin jÀÀtelönsyönti. Henkilö voi todeta: âKannatan omalla kohdallani suvaitsevaisuutta. Aion omasta puolestani suvaita kaikki ihmiset riippumatta heidĂ€n vakaumuksestaan. Minua saa yrittÀÀ kÀÀnnyttÀÀ kristityksi, juutalaiseksi, kommunistiksi, natsiksi tai muslimiksi, koska mielestĂ€ni ihmisillĂ€ on oltava oikeus levittÀÀ aktiivisesti maailmankatsomustaan. HeillĂ€ on minun nĂ€kökulmastani yhtĂ€lĂ€inen oikeus suvaitsemattomuutensa kuin minulla on suvaitsevaisuuteeni.â
Objektiivisten arvojen (maailmanrauha, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo jne.) punaisena lankana on vastavuoroisuuden idea, jonka voisi kai ilmaista seuraavasti: âJotta maailmanrauha voisi toteutua, minĂ€ en saa sotia sinua vastaan, mutta myöskÀÀn sinĂ€ et saa sotia minua vastaan.â Tai: âJotta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus voisi toteutua, minĂ€ en saa riistÀÀ sinua, mutta myöskÀÀn sinĂ€ et saa riistÀÀ minua.â Tai: âJotta tasa-arvo voisi toteutua, minĂ€ en voi olettaa olevani oikeutettu etuuksiin, joihin sinĂ€ et ole oikeutettu, mutta sama pĂ€tee myös sinuun suhteessa minuun.â Objektiiviset arvot ovat sisĂ€llöltÀÀn moraalisia; niissĂ€ toivotaan toteutuvan maailmanlaajuisesti ajatus, jonka mukaan tulee pyrkiĂ€ tekemÀÀn toisille sitĂ€, mitĂ€ toivoisi toisten tekevĂ€n itselle, ja vĂ€lttĂ€mÀÀn tekemĂ€stĂ€ toisille sitĂ€, mitĂ€ ei toivo itselleen tehtĂ€vĂ€n.
NÀin ollen suvaitsevaisuutta ei voi pitÀÀ moraalisena asenteena eikÀ objektiivisena arvona, sillÀ siinÀ ei toteudu vastavuoroisuuden ajatus (koska suvaitsemattomuutta suvaitseva suvaitsevaisuus ei edellytÀ toiselta ospuolelta samanlaista asennetta itseÀÀn kohtaan).
Koska suvaitsevaisuus voi nĂ€in ollen olla pelkĂ€stÀÀn subjektiivinen arvo samalla tavoin kuin jÀÀtelönsyönti, suvaitsevaisen on loogista kohdella kaikkia suvaitsemattomia â esimerkiksi muslimeja JA persuja â yhtĂ€ suvaitsevaisesti.
Jos pidĂ€n jÀÀtelönsyönnistĂ€ ja pidĂ€n tĂ€tĂ€ aidosti subjektiivisena mieltymyksenĂ€ ja arvona, tĂ€llöin mieltymykseni subjektiivisuuden nojalla minulle on â tietenkin â samantekevÀÀ, millĂ€ perusteella itse kukakin EI pidĂ€ jÀÀtelönsyönnistĂ€.
Saman logiikan tulee pÀteÀ suvaitsevaisuuteen: suvaitsevainen ei voi piitata sitÀ, millÀ perusteella itse kukakin suvaitsematon kieltÀytyy omalla kohdallaan suvaitsevaisuudesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suvaitsevaisuus voi niin ollen olla ainoastaan subjektiivinen arvo samalla tavoin kuin jÀÀtelönsyönti. Henkilö voi todeta: âKannatan omalla kohdallani suvaitsevaisuutta. Aion omasta puolestani suvaita kaikki ihmiset riippumatta heidĂ€n vakaumuksestaan. Minua saa yrittÀÀ kÀÀnnyttÀÀ kristityksi, juutalaiseksi, kommunistiksi, natsiksi tai muslimiksi, koska mielestĂ€ni ihmisillĂ€ on oltava oikeus levittÀÀ aktiivisesti maailmankatsomustaan. HeillĂ€ on minun nĂ€kökulmastani yhtĂ€lĂ€inen oikeus suvaitsemattomuutensa kuin minulla on suvaitsevaisuuteeni.â
Objektiivisten arvojen (maailmanrauha, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo jne.) punaisena lankana on vastavuoroisuuden idea, jonka voisi kai ilmaista seuraavasti: âJotta maailmanrauha voisi toteutua, minĂ€ en saa sotia sinua vastaan, mutta myöskÀÀn sinĂ€ et saa sotia minua vastaan.â Tai: âJotta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus voisi toteutua, minĂ€ en saa riistÀÀ sinua, mutta myöskÀÀn sinĂ€ et saa riistÀÀ minua.â Tai: âJotta tasa-arvo voisi toteutua, minĂ€ en voi olettaa olevani oikeutettu etuuksiin, joihin sinĂ€ et ole oikeutettu, mutta sama pĂ€tee myös sinuun suhteessa minuun.â Objektiiviset arvot ovat sisĂ€llöltÀÀn moraalisia; niissĂ€ toivotaan toteutuvan maailmanlaajuisesti ajatus, jonka mukaan tulee pyrkiĂ€ tekemÀÀn toisille sitĂ€, mitĂ€ toivoisi toisten tekevĂ€n itselle, ja vĂ€lttĂ€mÀÀn tekemĂ€stĂ€ toisille sitĂ€, mitĂ€ ei toivo itselleen tehtĂ€vĂ€n.
NÀin ollen suvaitsevaisuutta ei voi pitÀÀ moraalisena asenteena eikÀ objektiivisena arvona, sillÀ siinÀ ei toteudu vastavuoroisuuden ajatus (koska suvaitsemattomuutta suvaitseva suvaitsevaisuus ei edellytÀ toiselta ospuolelta samanlaista asennetta itseÀÀn kohtaan).
Koska suvaitsevaisuus voi nĂ€in ollen olla pelkĂ€stÀÀn subjektiivinen arvo samalla tavoin kuin jÀÀtelönsyönti, suvaitsevaisen on loogista kohdella kaikkia suvaitsemattomia â esimerkiksi muslimeja JA persuja â yhtĂ€ suvaitsevaisesti.
Jos pidĂ€n jÀÀtelönsyönnistĂ€ ja pidĂ€n tĂ€tĂ€ aidosti subjektiivisena mieltymyksenĂ€ ja arvona, tĂ€llöin mieltymykseni subjektiivisuuden nojalla minulle on â tietenkin â samantekevÀÀ, millĂ€ perusteella itse kukakin EI pidĂ€ jÀÀtelönsyönnistĂ€.
Saman logiikan tulee pÀteÀ suvaitsevaisuuteen: suvaitsevainen ei voi piitata sitÀ, millÀ perusteella itse kukakin suvaitsematon kieltÀytyy omalla kohdallaan suvaitsevaisuudesta."Koska suvaitsevaisuus voi nÀin ollen olla pelkÀstÀÀn subjektiivinen arvo..."
Hienosti kopioitu teksti sinÀllÀÀn, mutta tÀssÀ tekstissÀ on yksi keskeinen virhe. Se kÀyttÀÀ kahta eri asiaa, hyvettÀ ja arvoa, tarkoittamaan samaa asiaa ja tekee siksi vÀÀrÀn johtopÀÀtöksen.
Hyve on ihmisen moraalinen ominaisuus, jotain mitÀ pidÀmme ihmisessÀ hyvÀnÀ luonteenpiirteenÀ ja millaisia ihmisten tulisi olla. Em. Aristoteles oli sitÀ mieltÀ, ettÀ on neljÀ keskeistÀ hyvettÀ, johon jokaisen pitÀisi pyrkiÀ: viisaus, kohtuullisuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus.
Arvo taas on jotain mitÀ pidÀmme arvokkaana ja tavoittelemisen arvoisena tilana. Se on uskomus siitÀ, ettÀ sellainen henkilökohtainen tai yhteiskunnallinen tila olisi moraalisesti hyvÀ ja arvokas itsessÀÀn. Rauha, vapaus ja yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus ovat em. tÀllaisia arvoja. Ne ovat jotain, joka lÀhtökohtina mahdollistavat hyvÀn elÀmÀn ihmiselle.
Suvaitsevaisuus ei voi olla objektiivinen arvo, koska se ei ole arvo. Se on hyve. Se on jotain mitÀ ihminen on, ei tavoiteltava tila. Eron nÀkee yleensÀ kysymyllÀ: Miksi?
Miksi on tÀrkeÀÀ olla suvaitsevainen? Koska se edistÀÀ yksilön vapautta yhteiskunnassa. Hyve.
Miksi on yksilönvapaus on tÀrkeÀÀ? Koska se mahdollistaa hyvÀn elÀmÀn. Arvo.
Suvaitsevaisuus on vain vÀline jonkin arvon saavuttamiseksi, joka arvo on itsessÀÀn tÀrkeÀ. Siksi se ei koskaan voi olla objektiivinen tai universaalinen arvo. Se voi vain edistÀÀ sen arvon toteutumista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Koska suvaitsevaisuus voi nÀin ollen olla pelkÀstÀÀn subjektiivinen arvo..."
Hienosti kopioitu teksti sinÀllÀÀn, mutta tÀssÀ tekstissÀ on yksi keskeinen virhe. Se kÀyttÀÀ kahta eri asiaa, hyvettÀ ja arvoa, tarkoittamaan samaa asiaa ja tekee siksi vÀÀrÀn johtopÀÀtöksen.
Hyve on ihmisen moraalinen ominaisuus, jotain mitÀ pidÀmme ihmisessÀ hyvÀnÀ luonteenpiirteenÀ ja millaisia ihmisten tulisi olla. Em. Aristoteles oli sitÀ mieltÀ, ettÀ on neljÀ keskeistÀ hyvettÀ, johon jokaisen pitÀisi pyrkiÀ: viisaus, kohtuullisuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus.
Arvo taas on jotain mitÀ pidÀmme arvokkaana ja tavoittelemisen arvoisena tilana. Se on uskomus siitÀ, ettÀ sellainen henkilökohtainen tai yhteiskunnallinen tila olisi moraalisesti hyvÀ ja arvokas itsessÀÀn. Rauha, vapaus ja yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus ovat em. tÀllaisia arvoja. Ne ovat jotain, joka lÀhtökohtina mahdollistavat hyvÀn elÀmÀn ihmiselle.
Suvaitsevaisuus ei voi olla objektiivinen arvo, koska se ei ole arvo. Se on hyve. Se on jotain mitÀ ihminen on, ei tavoiteltava tila. Eron nÀkee yleensÀ kysymyllÀ: Miksi?
Miksi on tÀrkeÀÀ olla suvaitsevainen? Koska se edistÀÀ yksilön vapautta yhteiskunnassa. Hyve.
Miksi on yksilönvapaus on tÀrkeÀÀ? Koska se mahdollistaa hyvÀn elÀmÀn. Arvo.
Suvaitsevaisuus on vain vÀline jonkin arvon saavuttamiseksi, joka arvo on itsessÀÀn tÀrkeÀ. Siksi se ei koskaan voi olla objektiivinen tai universaalinen arvo. Se voi vain edistÀÀ sen arvon toteutumista.Teksti ei ole kopioitu vaan itse kirjoittamani.
Edustamallasi logiikalla yksilön vapauskaan ei voi olla objektiivinen arvo, koska se on pelkkÀ vÀline hyvÀn elÀmÀn saavuttamiseksi.
Kirjoitat: "Arvo taas on jotain mitÀ pidÀmme arvokkaana ja tavoittelemisen arvoisena tilana. Se on uskomus siitÀ, ettÀ sellainen henkilökohtainen tai yhteiskunnallinen tila olisi moraalisesti hyvÀ ja arvokas itsessÀÀn. Rauha, vapaus ja yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus ovat em. tÀllaisia arvoja. Ne ovat jotain, joka lÀhtökohtina mahdollistavat hyvÀn elÀmÀn ihmiselle."
Kuinka niin nuo asiat ovat hyviÀ "itsessÀÀn", jos ne kerran "mahdollistavat" jonkin muun asiaintilan? KÀytÀt kummallisesti ilmausta "itsessÀÀn". (Oletkohan kenties kopioinut tuon jostakin...)
Ja olisi kiva tietÀÀ, missÀ mielessÀ suvaitsevaisuus joko yksilön tai yhteiskunnan 'tilana' muka ei voi olla moraalisesta hyvÀ ja arvokas itsessÀÀn?
Olet reipas kopioimaan muiden ajatuksia etkÀ kuitenkaan osaa soveltaa niitÀ lainkaan.
- Anonyymi
Suvaitsevaisten tarkoitus on pakottaa henkisen ja joissain tapauksissa myös fyysisten vÀkivaltojen kautta ihmiset samaan muottiin ajattelemaan samalla tavalla ja toistelemaan robottimaisesti samoja mantroja. TÀmÀ on jo toteutettu suorastaan loistavasti lgbt-liikkeen tiimoilla.
Kummallista, kukaan ei pakota minuakaan yhtÀÀn mihinkÀÀn. Miksi sinua siis pakotetaan?
>> Miksi muilta suvaitsevaisuutta vaativat eivÀt itse suvaitse erilaisuutta <<
EnsinnÀkÀÀn en vaadi keltÀÀn mitÀÀn suvaitsevaisuutta ja toiseksi en suvaitse (siedÀ) suvaitsemattomuutta.
Suvaitsematon (PĂ€ivi ym.), joka vaatii suvaitsevaista suvaitsemaan omaa suvaitsemattomuuttaan on sosiaalinen typerys.- Anonyymi
">> Miksi muilta suvaitsevaisuutta vaativat eivÀt itse suvaitse erilaisuutta <<
EnsinnÀkÀÀn en vaadi keltÀÀn mitÀÀn suvaitsevaisuutta ja toiseksi en suvaitse (siedÀ) suvaitsemattomuutta."
Suvaitsevaiset jo nyt eristÀÀ heidÀn mielestÀÀn suvaitsemattomat, jotka eivÀt tottele heidÀn kÀskyjÀÀn ja mÀÀrÀykseen, samaan tyyliin kuin koulukiusaajat eristÀvÀt kiusatut. Anonyymi kirjoitti:
">> Miksi muilta suvaitsevaisuutta vaativat eivÀt itse suvaitse erilaisuutta <<
EnsinnÀkÀÀn en vaadi keltÀÀn mitÀÀn suvaitsevaisuutta ja toiseksi en suvaitse (siedÀ) suvaitsemattomuutta."
Suvaitsevaiset jo nyt eristÀÀ heidÀn mielestÀÀn suvaitsemattomat, jotka eivÀt tottele heidÀn kÀskyjÀÀn ja mÀÀrÀykseen, samaan tyyliin kuin koulukiusaajat eristÀvÀt kiusatut.Ei vaan fundamentalisteja ei enÀÀ paapota kuin pikkulapsia, kuten ennen.
- Anonyymi
Se on vain sinun omaa ahdasmielisyyttÀ ilmentÀvÀÀ vÀittÀÀ PÀiviÀ suvaitsemattomaksi ihmiseksi. SillÀ ei ole totuuden kanssa mitÀÀn tekemistÀ. PitÀÀ sietÀÀ ja oppia ymmÀrtÀmÀÀnkin erilaisia ihmisiÀ nÀkemyksineen, eikÀ tulkita toista vahvasti asenteellisesti, jolloin puhutaan eri asioista, kuin siitÀ mitÀ kyseinen ihminen todellisuudessa on ja mitÀ hÀn ajattelee ja tarkoittaa asioilla oikeasti.
qwertyilija kirjoitti:
Ei vaan fundamentalisteja ei enÀÀ paapota kuin pikkulapsia, kuten ennen.
Miten sinĂ€ heitĂ€ olet paaponut đâ
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on vain sinun omaa ahdasmielisyyttÀ ilmentÀvÀÀ vÀittÀÀ PÀiviÀ suvaitsemattomaksi ihmiseksi. SillÀ ei ole totuuden kanssa mitÀÀn tekemistÀ. PitÀÀ sietÀÀ ja oppia ymmÀrtÀmÀÀnkin erilaisia ihmisiÀ nÀkemyksineen, eikÀ tulkita toista vahvasti asenteellisesti, jolloin puhutaan eri asioista, kuin siitÀ mitÀ kyseinen ihminen todellisuudessa on ja mitÀ hÀn ajattelee ja tarkoittaa asioilla oikeasti.
Juuri nÀin.
- Anonyymi
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
Miten sinĂ€ heitĂ€ olet paaponut đâ
Ei mitenkÀÀn.
"Kristinuskon traditiossa pitÀytyvÀt toisinajattelijat..." (Santeri Marjokorpi)
Marjokorpi kirjoittaa kristinuskon traditiossa pitÀytyvistÀ toisinajattelijoista, mutta itse kÀyttÀisin tuosta porukasta ilmaisuja fundamentalisti tai osasta jopa kristofasisti.- Anonyymi
PÀivi RÀsÀnen ei ole Kristitty.
Anonyymi kirjoitti:
PÀivi RÀsÀnen ei ole Kristitty.
PĂ€ivi on enemmĂ€n kristitty kuin koko evl.papisto yhteensĂ€ đ
- Anonyymi
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
PĂ€ivi on enemmĂ€n kristitty kuin koko evl.papisto yhteensĂ€ đ
TÀmÀ on totta.
âYksi tĂ€hĂ€n kehitykseen vaikuttanut tekijĂ€ on postmoderni filosofia, joka on saanut merkittĂ€vĂ€n aseman lĂ€nsimaisen sivistyneistön parissaâŠâ
Jahas. Tieteen termipankki mÀÀrittelee sen nÀin:
âMÀÀritelmĂ€ modernismin jĂ€lkeinen aatevirtaus, joka on luopunut jatkuvasta kehittymisen ja uudistamisen ideastaâ
Selite: âPostmodernismi on hyvin laaja aatevirtaus, joka ulottuu moniin eri tieteisiin, mm. arkkitehtuuriin. Se tulkitsee moni-ilmeisesti perinnettĂ€ esimerkiksi hĂ€vittĂ€mĂ€llĂ€ rajaa korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin vĂ€lillĂ€. TyypillistĂ€ postmodernismille on myös se, ettĂ€ on kiinnostuttu enemmĂ€n kertomuksista ja jutuista kuin totuudesta ja ihmistieteissĂ€ onkin tapahtunut postmodernismin myötĂ€ ns. narratiivinen kÀÀnne.â
Postmodernismin ajaksi on mÀÀritelty noin 1950-luvun lopusta ja pÀÀttyneen 1990-luvulla.
EttÀ on se tainnut innoittaa aika monia tavallisia tallaajiakin.
âEsimerkiksi yliopistosta ei nĂ€in ollen tule enÀÀ riippumatonta totuuden etsimisen paikkaa, vaan taistelukenttĂ€, jossa taistellaan siitĂ€, kuka saa mÀÀrittÀÀ sen, mitĂ€ muut ajattelevat.â
Yhdysvalloissa tuo voikin olla todellisuutta, sillÀ niin laaja-alaista siellÀ niiden taso on. Onhan siellÀ kreationisteillekin omat yliopistot. Suomessa tuskin, tosin pitÀÀ aina muistaa se ero kovien ja pehmeiden tieteiden vÀlillÀ.
âPuhumista pitÀÀ suitsia, jotta vÀÀrĂ€t tahot eivĂ€t saa puheillaan valtaa.â
Niin, mitenkÀ se oikeastaan on. Kun puheet alkavat olla hyvin ihmisvastaisia, tai tiettyjÀ ryhmiÀ kuten juutalaisia tai vÀrillisiÀ vastaan, tai ihannoidaan vÀkivaltaa tai muuta, millÀ alennetaan muita ihmisiÀ, niin pitÀÀkö nÀmÀkin sallia vain siksi, ettÀ saisi olla suvaitsevainen?
âSamaan aikaan valloille on pÀÀssyt yksipuolinen suvaitsevaisuus, jossa suvaitaan vain sitĂ€, joka on omalla puolella.â
âHĂ€n vaihtoi syrjimĂ€ttömĂ€n eli aidon suvaitsevaisuuden, joka suvaitsee kaikkia nĂ€kökantoja, sortavaan suvaitsevaisuuteen. Sortava suvaitsevaisuus ei suvaitse eri mieltĂ€ olevia, sillĂ€ Marcusen mukaan aito suvaitsevaisuus hyödyttÀÀ lĂ€hinnĂ€ sitĂ€, joka on vallassa.â
Tuota, tĂ€ssĂ€ nyt jĂ€lleen kerran sekoitetaan hyvĂ€ksyminen ja suvaitsevaisuus toisiinsa. Aina on ollut niin, ettĂ€ samanmieliset hyvĂ€ksyvĂ€t toinen toisiaan â aivan sama juttu myös uskovien kohdalla.
Suvaitsevaisuus on ennen kaikkea sitÀ, ettÀ sietÀÀ erilaisuuksia! Ei kiellÀ heiltÀ heidÀn oikeuksiaan tai kohtele muuten epÀoikeuden mukaisesti. Se ei tarkoita samaa mieltÀ olemista! Samoin tulee miettiÀ sitÀ, miten suvaitsevaisuutta osoitetaan.
âSortava suvaitsevaisuus â on Marcusin filosofiaa, johon pitÀÀ ensin perehtyĂ€ tarkemmin.
âSuvaitsevaisuudesta on siis tullut erÀÀnlaista taistelua, jossa pyritÀÀn purkamaan vallitsevia valtarakenteita ja hierarkioita, joiden nĂ€hdÀÀn alistavan ja syrjivĂ€n muita. Jos suvaitsevaisuus toteutuisi aidosti, sen nĂ€htĂ€isiin vain vahvistavan valtarakenteita.â
Tuota, itse nÀen tuon aivan normaalina yhteiskunnallisena kehittymisenÀ. Eli aina on joukkoja, jotka pyrkivÀt muuttamaan olosuhteita jne., osa taas vastustaa niitÀ, valtaosa on valmis tekemÀÀn erilaisia kompromisseja. En tiedÀ, mitÀ valtarakenteita tÀssÀ tarkalleen ottaen tarkoitetaan.
âEnÀÀ ei edes yritetĂ€ ymmĂ€rtÀÀ, miksi he ajattelevat eri tavalla, vaan heidĂ€t nĂ€hdÀÀn pahoina ihmisinĂ€.â
IkÀvÀ kyllÀ nykyinen tyyli tehdÀ ÀÀrimmÀisiÀ vastakkainasetteluja on johtanut hyvin mustavaloiseen tilanteeseen. Nykyinen politiikka lietsoo sitÀ, samoin ÀÀrimmÀiset uskonnolliset nÀkemykset.
âKristinuskon traditiossa pitĂ€ytyvĂ€t toisinajattelijat eivĂ€t enÀÀ ole pelkĂ€stÀÀn vÀÀrĂ€ssĂ€, vaan pahoja ihmisiĂ€, joista pitÀÀ irtisanoutua kaikin mahdollisin keinoin. HeitĂ€ leimataan psykologisilla tautiluokituksilla (fobia) ja nĂ€in heistĂ€ tehdÀÀn jotain muuta kuin normaaleja ihmisiĂ€.â
Aivan samaa tekevÀt myös ne ideologiat, joita joissakin fundamentalistisissa porukoissa kyhÀillÀÀn. Esimerkiksi sateenkaari ihmisiÀ on aivan samoin tautiluokiteltu, eikÀ heitÀ pidetÀ normaaleina ihmisinÀ. TÀssÀ tulee jÀlleen tuo tyhjÀnaikainen vastakkain asettelu, jos estÀÀ juuri sen toinen toisensa ymmÀrtÀmisen sekÀ keskustelun.
âValtaa on saanut myös cancel-kulttuuri eli vaientamiskulttuuri, jossa vÀÀrĂ€n mielipiteen esittĂ€nyt pyritÀÀn âperumaanâ. Ihminen siis kĂ€ytĂ€nnössĂ€ kielletÀÀn kokonaan ja hĂ€nen kaikesta toiminnastaan ja työstÀÀn sanoudutaan irti.â
âĂĂ€riesimerkki tĂ€stĂ€ on amerikkalaisen valveutuneen nuorison keskuudessa yleistynyt cancel-kulttuuri, joka tarkoittaa, ettĂ€ ihminen voidaan vÀÀrĂ€n mielipiteen tai eleen vuoksi âperuuttaaâ eli hĂ€nen olemassaolonsa kieltÀÀ. KĂ€ytĂ€nnössĂ€ vÀÀrinajattelija siis eristetÀÀn sosiaalisesta piiristÀÀn.â
âSamanhenkistĂ€ yhden asian vuoksi leimaamista löytyy kaikista aatteellisista leireistĂ€ vasemmalta oikealle.â
IS âPÀÀkirjoitus: Tarvitsemme sillanrakentajia â vÀÀrĂ€ mielipide voi sysĂ€tĂ€ ihmisen tĂ€ydelliseen epĂ€suosioonâ 30.12.2019
Kyse on siis vastakkainasettelusta, jota aivan varmaan löytyy aatteellisista mutta perinteisesti myös uskonnollisista leireistĂ€.âTotuus on persoonallinen voima, joka vetÀÀ puoleensa ja kutsuu jokaista. SitĂ€ ei tarvitse pönkittÀÀ vallalla, boikoteilla, ihmisten vaientamisilla, yksipuolisella suvaitsevaisuudella, turvallisilla tiloilla tai millÀÀn muulla vastapuolen vĂ€kivaltaiseen tukahduttamiseen tĂ€htÀÀvĂ€llĂ€ toiminnalla.â
Seurakuntalainen âTotuus ei tarvitse vĂ€kivaltaa tuekseenâ 08.09.2020
TÀstÀ olen aivan samaa mieltÀ. TÀmÀ koskee monia ihmisiÀ, erityisesti mainiten mm. Aa-yhdistyksen sekÀ nÀmÀ Patmoksen muutamat miehet.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
âTotuus on persoonallinen voima, joka vetÀÀ puoleensa ja kutsuu jokaista. SitĂ€ ei tarvitse pönkittÀÀ vallalla, boikoteilla, ihmisten vaientamisilla, yksipuolisella suvaitsevaisuudella, turvallisilla tiloilla tai millÀÀn muulla vastapuolen vĂ€kivaltaiseen tukahduttamiseen tĂ€htÀÀvĂ€llĂ€ toiminnalla.â
Seurakuntalainen âTotuus ei tarvitse vĂ€kivaltaa tuekseenâ 08.09.2020
TĂ€stĂ€ olen aivan samaa mieltĂ€. TĂ€mĂ€ koskee monia ihmisiĂ€, erityisesti mainiten mm. Aa-yhdistyksen sekĂ€ nĂ€mĂ€ Patmoksen muutamat miehet."âTotuus on persoonallinen voima, joka vetÀÀ puoleensa ja kutsuu jokaista. "
Jeesus Kristus on Jumalan Poika, joka tulee tuomitsemaan maailman kuten mm. Patmoksen ja AA-porukan Jeesukseen uskovat kristityt ovat aina todistaneet. Amen - Anonyymi
"Suvaitsevaisuus on ennen kaikkea sitÀ, ettÀ sietÀÀ erilaisuuksia! Ei kiellÀ heiltÀ heidÀn oikeuksiaan tai kohtele muuten epÀoikeuden mukaisesti. "
Suvaitsevaisuus sietÀÀ ihmisiÀ jotka tottelevat suvaitsevaisten kÀskyjÀ ja tahtoa kuten aina vasemmistoliikkeissÀ on tapana ollut.
Jeesukseen uskovien suvaitsevaisuus taasen merkitsee sitÀ, ettÀ suvaitaan samalla tavalla kaikkia ihmisiÀ sukupuoleen, rotuun, aatteisiin, yhteiskuntaluokkaan jne jne mitenkÀÀn katsomatta.
Ja tÀmÀn suvaitsevaisuuden lÀhde on itse Jumala eikÀ mikÀÀn kulttuurivallankumoukselliset teoreetikot. Eli ...
Gal. 3:28
Ei ole tÀssÀ juutalaista eikÀ kreikkalaista, ei ole orjaa eikÀ vapaata, ei ole miestÀ eikÀ naista; sillÀ kaikki te olette yhtÀ Kristuksessa Jeesuksessa.
Kol. 3:11
Ja tÀssÀ ei ole kreikkalaista eikÀ juutalaista, ei ympÀrileikkausta eikÀ ympÀrileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.
Ja tÀtÀ sanomaa tulee julistaa kaikille ihmisille tasavertaisesti! Amen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Suvaitsevaisuus on ennen kaikkea sitÀ, ettÀ sietÀÀ erilaisuuksia! Ei kiellÀ heiltÀ heidÀn oikeuksiaan tai kohtele muuten epÀoikeuden mukaisesti. "
Suvaitsevaisuus sietÀÀ ihmisiÀ jotka tottelevat suvaitsevaisten kÀskyjÀ ja tahtoa kuten aina vasemmistoliikkeissÀ on tapana ollut.
Jeesukseen uskovien suvaitsevaisuus taasen merkitsee sitÀ, ettÀ suvaitaan samalla tavalla kaikkia ihmisiÀ sukupuoleen, rotuun, aatteisiin, yhteiskuntaluokkaan jne jne mitenkÀÀn katsomatta.
Ja tÀmÀn suvaitsevaisuuden lÀhde on itse Jumala eikÀ mikÀÀn kulttuurivallankumoukselliset teoreetikot. Eli ...
Gal. 3:28
Ei ole tÀssÀ juutalaista eikÀ kreikkalaista, ei ole orjaa eikÀ vapaata, ei ole miestÀ eikÀ naista; sillÀ kaikki te olette yhtÀ Kristuksessa Jeesuksessa.
Kol. 3:11
Ja tÀssÀ ei ole kreikkalaista eikÀ juutalaista, ei ympÀrileikkausta eikÀ ympÀrileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.
Ja tÀtÀ sanomaa tulee julistaa kaikille ihmisille tasavertaisesti! Amen"Jeesukseen uskovien suvaitsevaisuus taasen merkitsee sitÀ, ettÀ suvaitaan samalla tavalla kaikkia ihmisiÀ sukupuoleen, rotuun, aatteisiin, yhteiskuntaluokkaan jne jne mitenkÀÀn katsomatta."
Mutta sitten tuli uskonnollinen oikeisto. Joka kyseenalaisti Jeesukseen uskovien suvaitsevaisuuden ja ryhtyi nimittelemÀÀn yllÀ mainitulla tavalla ajattelevia liberaaleiksi ja vihervasemmistolaisiksi. - Anonyymi
Marjokorpi viittaa post-modernismiin ihan yksittÀisenÀ filosofisena teoriana, ei aatesuuntauksena. SitÀ kutsutaan post-moderniksi teoriaksi ihan yleisesti. Otan Encyclopedia Brittanicasta muutaman kohdan yhteenvedon, miten se poikkeaa valistuksen ajan nÀkemyksistÀ maailmasta. PM pyrkii kritisoimaan (ns. kriittisen teorian pohjalta):
1) On olemassa luonnollinen, objektiivinen todellisuus.
PM ei hyvÀksy tÀtÀ. PM hyvÀksyy, ettÀ on olemassa objektiivisia faktoja, mutta ei objektiivista todellisuutta. Miksi? Koska todellisuutta kuvaava tieto on ihmisten jÀrjestÀmiÀ faktoja ja ihmiset eivÀt ole objektiivisia vaan heillÀ on subjektiivisia pyrkimyksiÀ ja eriarvoista valtaa mÀÀritellÀ todellisuutta.
2) Objektiivisesta todellisuudesta voidaan tutkimalla löytÀÀ objektiivinen totuus.
PM katsoo, ettÀ tÀmÀ ei ole totuus vaan Totuus.
Lyotard (pm-filosofi) kÀyttÀÀ tÀstÀ Totuudesta ilmaisua metanarratiivi. Metanarratiivi on sosiaalinen konstruktio, joka heijastelee yhteiskunnan valtarakenteita.
Em. ennen valistuksen aikaa, Eurooppaa hallitsi uskonnollinen metanarratiivi, kirkon Totuus. Sen heikennyttyÀ tilan valtasi liberaalinen metanarratiivi, kapitalistien Totuus. Metanarratiivit tulee PM:n mukaan purkaa ja korvata mininarratiiveilla, joko tÀysin subjektiivisilla tai ryhmien narratiiveilla (=erilaiset diskurssit).
3) JÀrki ja logiikka ovat universaaleja ja niitÀ voidaan kÀyttÀÀ eri elÀmÀnalueilla löytÀmÀÀn totuus.
PM katsoo, ettÀ jÀrjellÀ ja logiikalla on rajattu kÀyttöalue (yleensÀ kovat tieteet). NÀiden rinnalla tietoa voidaan hankkia intuition ja subjektiivisten tunteiden avulla. Huom. koska ei ole objektiivista totuutta vaan aina Totuus.
4) Kieli kuvaa todellisuutta.
PM (lÀhinnÀ Derridan pohjalta) kÀsittÀÀ, ettÀ kieli on sosiaalinen konstruktio. Sanan merkitys ei tule todellisuudesta vaan muista sanoista, joiden kautta se saa merkityksensÀ. Moraaliset arvot tulevat myös kielestÀ ja heijastavat siten yhteiskunnan metanarratiivia. NÀin kieli on sidoksissa aina yhteiskunnan valtarakenteisiin, jotka mÀÀrittelevÀt miten todellisuus nÀhdÀÀn ja miten siihen suhtaudutaan.
5) IhmisellÀ on synnynnÀinen olemus, joka sisÀltÀÀ taipumuksia, ominaisuuksia ja lahjakkuuksia.
PM:n mukaan ihmisen psykologiset ominaisuudet (tai lÀhes kaikki) ovat vain ja ainoastaan sosiaalisia konstruktioita, yhteiskunnasta ja ympÀröivÀstÀ kulttuurista tulevia.
-----------------
Marcuse ei ollut post-modernisti vaan hÀn kriittisen teorian kannattaja (kuuluisa Frankfurtin koulukunta), joka ammensi HegeliltÀ ja Marxilta tavaraa.
HÀn uskoi jÀrjen kÀyttöön ja objektiivisuuteen toisin kuin PM. HÀn uskoi myös liberalismiin (filosofiaan, ei sen taloudelliseen puoleen), mutta nÀki ettÀ kapitalistinen yhteiskunta oli kÀÀntÀnyt liberalismin suvaitsevaisuuden pÀÀlaelleen.
HÀn nÀki, ettÀ em. media, politiikka ja koulutus propagoivat suvaitsevaisuutta ja rauhanomaisuutta vain pönkittÀÀkseen omia, kapitalistisia etujaan. Ne ajoivat siten totalitaarista maailmankuvaa. Vain aito suvaitsevaisuus voisi kÀÀntÀÀ tÀmÀn kehityksen.
Marcuselle tÀmÀ aito suvaitsevaisuus tarkoitti tosin sitÀ, ettÀ sekÀ talousliberalistinen ja taantumuksellinen oikeistolainen siipi piti vaientaa yhteiskunnassa ja korvata ne vasemmistoliberaalilla "oikealla ja aidolla tiedolla".
Tosin tutkijoillekin on epÀselvÀÀ, mitÀ Marcuse ia. tarkoitti tÀllÀ "oikealla ja aidolla tiedolla" ja kuka sen mÀÀrittelisi. Marcuse oletti itse sen olevan hyvin pieni piiri. Mutta 1960-luvun amerikkalaisille vasemmistoradikaaleille tÀmÀ kelpasi hyvin sillÀ se yhdisti klassisen filosofisen liberalismin ja sosialismin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Marjokorpi viittaa post-modernismiin ihan yksittÀisenÀ filosofisena teoriana, ei aatesuuntauksena. SitÀ kutsutaan post-moderniksi teoriaksi ihan yleisesti. Otan Encyclopedia Brittanicasta muutaman kohdan yhteenvedon, miten se poikkeaa valistuksen ajan nÀkemyksistÀ maailmasta. PM pyrkii kritisoimaan (ns. kriittisen teorian pohjalta):
1) On olemassa luonnollinen, objektiivinen todellisuus.
PM ei hyvÀksy tÀtÀ. PM hyvÀksyy, ettÀ on olemassa objektiivisia faktoja, mutta ei objektiivista todellisuutta. Miksi? Koska todellisuutta kuvaava tieto on ihmisten jÀrjestÀmiÀ faktoja ja ihmiset eivÀt ole objektiivisia vaan heillÀ on subjektiivisia pyrkimyksiÀ ja eriarvoista valtaa mÀÀritellÀ todellisuutta.
2) Objektiivisesta todellisuudesta voidaan tutkimalla löytÀÀ objektiivinen totuus.
PM katsoo, ettÀ tÀmÀ ei ole totuus vaan Totuus.
Lyotard (pm-filosofi) kÀyttÀÀ tÀstÀ Totuudesta ilmaisua metanarratiivi. Metanarratiivi on sosiaalinen konstruktio, joka heijastelee yhteiskunnan valtarakenteita.
Em. ennen valistuksen aikaa, Eurooppaa hallitsi uskonnollinen metanarratiivi, kirkon Totuus. Sen heikennyttyÀ tilan valtasi liberaalinen metanarratiivi, kapitalistien Totuus. Metanarratiivit tulee PM:n mukaan purkaa ja korvata mininarratiiveilla, joko tÀysin subjektiivisilla tai ryhmien narratiiveilla (=erilaiset diskurssit).
3) JÀrki ja logiikka ovat universaaleja ja niitÀ voidaan kÀyttÀÀ eri elÀmÀnalueilla löytÀmÀÀn totuus.
PM katsoo, ettÀ jÀrjellÀ ja logiikalla on rajattu kÀyttöalue (yleensÀ kovat tieteet). NÀiden rinnalla tietoa voidaan hankkia intuition ja subjektiivisten tunteiden avulla. Huom. koska ei ole objektiivista totuutta vaan aina Totuus.
4) Kieli kuvaa todellisuutta.
PM (lÀhinnÀ Derridan pohjalta) kÀsittÀÀ, ettÀ kieli on sosiaalinen konstruktio. Sanan merkitys ei tule todellisuudesta vaan muista sanoista, joiden kautta se saa merkityksensÀ. Moraaliset arvot tulevat myös kielestÀ ja heijastavat siten yhteiskunnan metanarratiivia. NÀin kieli on sidoksissa aina yhteiskunnan valtarakenteisiin, jotka mÀÀrittelevÀt miten todellisuus nÀhdÀÀn ja miten siihen suhtaudutaan.
5) IhmisellÀ on synnynnÀinen olemus, joka sisÀltÀÀ taipumuksia, ominaisuuksia ja lahjakkuuksia.
PM:n mukaan ihmisen psykologiset ominaisuudet (tai lÀhes kaikki) ovat vain ja ainoastaan sosiaalisia konstruktioita, yhteiskunnasta ja ympÀröivÀstÀ kulttuurista tulevia.
-----------------
Marcuse ei ollut post-modernisti vaan hÀn kriittisen teorian kannattaja (kuuluisa Frankfurtin koulukunta), joka ammensi HegeliltÀ ja Marxilta tavaraa.
HÀn uskoi jÀrjen kÀyttöön ja objektiivisuuteen toisin kuin PM. HÀn uskoi myös liberalismiin (filosofiaan, ei sen taloudelliseen puoleen), mutta nÀki ettÀ kapitalistinen yhteiskunta oli kÀÀntÀnyt liberalismin suvaitsevaisuuden pÀÀlaelleen.
HÀn nÀki, ettÀ em. media, politiikka ja koulutus propagoivat suvaitsevaisuutta ja rauhanomaisuutta vain pönkittÀÀkseen omia, kapitalistisia etujaan. Ne ajoivat siten totalitaarista maailmankuvaa. Vain aito suvaitsevaisuus voisi kÀÀntÀÀ tÀmÀn kehityksen.
Marcuselle tÀmÀ aito suvaitsevaisuus tarkoitti tosin sitÀ, ettÀ sekÀ talousliberalistinen ja taantumuksellinen oikeistolainen siipi piti vaientaa yhteiskunnassa ja korvata ne vasemmistoliberaalilla "oikealla ja aidolla tiedolla".
Tosin tutkijoillekin on epÀselvÀÀ, mitÀ Marcuse ia. tarkoitti tÀllÀ "oikealla ja aidolla tiedolla" ja kuka sen mÀÀrittelisi. Marcuse oletti itse sen olevan hyvin pieni piiri. Mutta 1960-luvun amerikkalaisille vasemmistoradikaaleille tÀmÀ kelpasi hyvin sillÀ se yhdisti klassisen filosofisen liberalismin ja sosialismin."klassinen suvaitsevaisuus, joka tarkoittaisi sitÀ, ettÀ kaikkia mielipiteitÀ ja tahoja suvaitaan yhtÀ lailla, on vÀistynyt yhteiskunnastamme..."
Suvaitsevaisuus ei tarkoita neutraalisuutta eli sitÀ, ettÀ kaikkiin nÀkemyksiin ja mielipiteisiin tulisi suhtautua samalla tavalla. TÀmÀ kÀsitys on moderni myytti, joka juontuu yhdenlaisen relativismin muodosta. SiinÀ oletetaan, ettÀ kaikki mielipiteet tulisi asettaa samalle viivalle ja ne kaikki olisivat yhtÀ arvokkaita ja hyviÀ. Se ei ole suvaitsevaisuutta.
Suvaitsevaisuus koostuu kolmesta asiasta: Ihminen 1) sallii ja sietÀÀ jotakin tekoa, 2) josta hÀn on eri mieltÀ ja 3) tÀstÀ huolimatta kunnioittaa sen tekijÀÀ ihmisenÀ.
Suvaitsevaisuus kohdistuu siis kolmeen asiaan: ihmiseen, hÀnen kÀyttÀytymiseensÀ ja hÀnen mielipiteisiinsÀ. (Teko tÀssÀ tarkoittaa sekÀ fyysistÀ kÀyttÀytymistÀ ettÀ sanallista ilmaisua.)
Suvaitsevaisuus ihmistÀ kohtaan on, kuten sanottu, toisen ihmisen vapauden ja ihmisarvon kunnioitusta. Se juontaa juurensa suvaitsevaisuuden klassiseen mÀÀritelmÀÀn (liberalismi):
Suvaitsevaisuus on vapautta ilmaista itseÀÀn ilman pelkoa rangaistuksesta.
Ajatus tuolloin oli, ettÀ ihmisen tuli pystyÀ lÀhtökohtaisesti elÀmÀÀn omien nÀkemystensÀ mukaisesti ja kertomaan nÀkemyksistÀÀn ilman pelkoa, ettÀ valtio tai enemmistön tyrannia rajoittaa niitÀ. TÀstÀ ihmisen suvaitsemisesta eli kunnioituksesta, lÀhtivÀt muut suvaitsevaisuuden kÀytÀnnön muodot.
Suvaisevaisuus kÀytöstÀ kohtaan tarkoitti juuri sitÀ, ettÀ ihminen nÀkemykset ilmenevÀt jollain tavoin hÀnen kÀytöksessÀÀn (em. erilaiset tavat, pukeutuminen jne.) ja niitÀ ei tulisi tarpeettomasti rajoittaa. Ihminen ei voi kuitenkaan rajattomasti kÀyttÀytyÀ miten haluaa, vaan sitÀ kÀytöstÀ rajoitetaan laeilla, jotka turvaavat toisten vapautta, yhteiskuntarauhaa ja yleistÀ moraalia.
Suvaitsevaisuus mielipiteitÀ kohtaan tarkoitti, ettÀ jokaisella tuli olla lÀhtökohtainen vapaus ilmaista mielipiteitÀÀn julkisesti (=sananvapaus oikeutena). Se ei tarkoittanut, ettÀ jokainen mielipide oli yhtÀ totta, yhtÀ arvokas ja ansaitsi samanlaisen kunnioituksen kuin toiset mielipiteet. Vain ihminen ansaitsi kunnioituksen, ei hÀnen mielipiteensÀ. Mutta mielipide ansaitsi tulla kuulluksi. Sillekin toisin voitiin asettaa rajoituksia samoin kuin kÀytökselle ja samoilla perusteilla.
NÀmÀ kolme sekoitetaan keskenÀÀn nykyisin jatkuvasti. Se, ettÀ ilmaisee jonkun kÀytöksen tai mielipiteen olevan huono, vÀÀrin, moraaliton tai yksinkertaisesti typerÀ ei riko suvaitsevaisuuden periaatetta. Se taas, ettÀ ilmaisee jonkun ihmisen olevan huono, vÀÀrin, moraaliton tai yksinkertaisesti typerÀ -se rikkoo.
NÀin siis sen klassisen suvaitsevaisuuden mÀÀritelmÀn mukaan. Anonyymi kirjoitti:
"Suvaitsevaisuus on ennen kaikkea sitÀ, ettÀ sietÀÀ erilaisuuksia! Ei kiellÀ heiltÀ heidÀn oikeuksiaan tai kohtele muuten epÀoikeuden mukaisesti. "
Suvaitsevaisuus sietÀÀ ihmisiÀ jotka tottelevat suvaitsevaisten kÀskyjÀ ja tahtoa kuten aina vasemmistoliikkeissÀ on tapana ollut.
Jeesukseen uskovien suvaitsevaisuus taasen merkitsee sitÀ, ettÀ suvaitaan samalla tavalla kaikkia ihmisiÀ sukupuoleen, rotuun, aatteisiin, yhteiskuntaluokkaan jne jne mitenkÀÀn katsomatta.
Ja tÀmÀn suvaitsevaisuuden lÀhde on itse Jumala eikÀ mikÀÀn kulttuurivallankumoukselliset teoreetikot. Eli ...
Gal. 3:28
Ei ole tÀssÀ juutalaista eikÀ kreikkalaista, ei ole orjaa eikÀ vapaata, ei ole miestÀ eikÀ naista; sillÀ kaikki te olette yhtÀ Kristuksessa Jeesuksessa.
Kol. 3:11
Ja tÀssÀ ei ole kreikkalaista eikÀ juutalaista, ei ympÀrileikkausta eikÀ ympÀrileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.
Ja tĂ€tĂ€ sanomaa tulee julistaa kaikille ihmisille tasavertaisesti! AmenâJa tĂ€mĂ€n suvaitsevaisuuden lĂ€hde on itse Jumala eikĂ€ mikÀÀn kulttuurivallankumoukselliset teoreetikot.â
Aivan, sillĂ€ tuskin kukaan moisiin kuviteltuihin âkulttuurivallankumouksellisiinâ salaliittoteorioihin uskoo.
NĂ€iden poliittisten uskovien taustalla opetetaan juuri pĂ€invastaista. Kuten âAnonyymiâ
18.09.2020 20:36 viittaa âMutta sitten tuli uskonnollinen oikeisto. Joka kyseenalaisti Jeesukseen uskovien suvaitsevaisuuden ja ryhtyi nimittelemÀÀn yllĂ€ mainitulla tavalla ajattelevia liberaaleiksi ja vihervasemmistolaisiksi.â
Ja âAnonyymiâ 22.09.2020 16:57 avaa asiaa varsin hyvin.
HĂ€n lainaa âAnonyymiâ 21.09.2020 17:25 vĂ€itettĂ€ "klassinen suvaitsevaisuus, joka tarkoittaisi sitĂ€, ettĂ€ kaikkia mielipiteitĂ€ ja tahoja suvaitaan yhtĂ€ lailla, on vĂ€istynyt yhteiskunnastamme..." aivan oikein:
âSuvaitsevaisuus ei tarkoita neutraalisuutta eli sitĂ€, ettĂ€ kaikkiin nĂ€kemyksiin ja mielipiteisiin tulisi suhtautua samalla tavalla. TĂ€mĂ€ kĂ€sitys on moderni myytti, joka juontuu yhdenlaisen relativismin muodosta. SiinĂ€ oletetaan, ettĂ€ kaikki mielipiteet tulisi asettaa samalle viivalle ja ne kaikki olisivat yhtĂ€ arvokkaita ja hyviĂ€. Se ei ole suvaitsevaisuutta.â
TÀhÀn kommentoisin senkin, ettÀ koskaan ei yhteiskunnassamme ole ollut tilannetta, jossa kaikkia mielipiteitÀ olisi suvaittu yhtÀlaisesti! Pikemminkin pÀinvastoin.
âSuvaitsevaisuus koostuu kolmesta asiasta: Ihminen 1) sallii ja sietÀÀ jotakin tekoa, 2) josta hĂ€n on eri mieltĂ€ ja 3) tĂ€stĂ€ huolimatta kunnioittaa sen tekijÀÀ ihmisenĂ€. â
TÀssÀ on hyvin tiivistetty se, mikÀ ero on olla erimieltÀ, mutta suvaita sen kertojaa ihmisenÀ!
âSuvaitsevaisuus ihmistĂ€ kohtaan on, kuten sanottu, toisen ihmisen vapauden ja ihmisarvon kunnioitusta. Se juontaa juurensa suvaitsevaisuuden klassiseen mÀÀritelmÀÀn (liberalismi):
Suvaitsevaisuus on vapautta ilmaista itseÀÀn ilman pelkoa rangaistuksesta.â
Ei siis sitÀ, ettÀ hyvÀksytÀÀn kaikki, eikÀ esitetÀ vastakkaista mielipidettÀ tai olla kritisoimatta mielipidettÀ, joka arvioidaan vÀÀrÀksi.
âSuvaisevaisuus kĂ€ytöstĂ€ kohtaan tarkoitti juuri sitĂ€, ettĂ€ ihminen nĂ€kemykset ilmenevĂ€t jollain tavoin hĂ€nen kĂ€ytöksessÀÀn (em. erilaiset tavat, pukeutuminen jne.) ja niitĂ€ ei tulisi tarpeettomasti rajoittaa.â
EikÀ se tarkoita anarkiaa, jota nyt tuntuu ajavan niin uusnatsit, ÀÀrioikeisto tai osa fundementalisteista.
âSe ei tarkoittanut, ettĂ€ jokainen mielipide oli yhtĂ€ totta, yhtĂ€ arvokas ja ansaitsi samanlaisen kunnioituksen kuin toiset mielipiteet. Vain ihminen ansaitsi kunnioituksen, ei hĂ€nen mielipiteensĂ€. Mutta mielipide ansaitsi tulla kuulluksi. Sillekin toisin voitiin asettaa rajoituksia samoin kuin kĂ€ytökselle ja samoilla perusteilla. â
TÀtÀ olisi hyvÀ arvioida vaikka sen Jeesuksen asettaman sÀÀnnön mukaan: TehkÀÀ toiselle se, mitÀ haluaisitte itsellenne tehtÀvÀksi. Kun joku esittÀÀ rajuja, valheellisia tai jopa vahingollisia vÀitteitÀ itseÀÀn kohtaan, miten niihin reagoisi? EhkÀ sitÀ puolustaisi, kuten nytkin moni tekee, kun nÀitÀ vastaan tulee.
â Se, ettĂ€ ilmaisee jonkun kĂ€ytöksen tai mielipiteen olevan huono, vÀÀrin, moraaliton tai yksinkertaisesti typerĂ€ ei riko suvaitsevaisuuden periaatetta. Se taas, ettĂ€ ilmaisee jonkun ihmisen olevan huono, vÀÀrin, moraaliton tai yksinkertaisesti typerĂ€ -se rikkoo. â
âNĂ€in siis sen klassisen suvaitsevaisuuden mÀÀritelmĂ€n mukaan.â
Jotenkin tuntuu olevan joillekin epÀselvÀÀ se, missÀ tÀmÀ rajaa kulkee. Kun mm. nÀissÀ homoseksuaali jutuissa liikkuu paljon sellaista materiaalia, jossa kyseenalaistetaan ihmisyys. Etenkin Puolimatka, Turunen ja Ahvio ovat Aa-yhdistyksen lisÀksi nÀin tehneet. TÀmÀ ei ole oikein, etenkin kun kyse on kristityiksi tunnustautuneista tahoista.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
âJa tĂ€mĂ€n suvaitsevaisuuden lĂ€hde on itse Jumala eikĂ€ mikÀÀn kulttuurivallankumoukselliset teoreetikot.â
Aivan, sillĂ€ tuskin kukaan moisiin kuviteltuihin âkulttuurivallankumouksellisiinâ salaliittoteorioihin uskoo.
NĂ€iden poliittisten uskovien taustalla opetetaan juuri pĂ€invastaista. Kuten âAnonyymiâ
18.09.2020 20:36 viittaa âMutta sitten tuli uskonnollinen oikeisto. Joka kyseenalaisti Jeesukseen uskovien suvaitsevaisuuden ja ryhtyi nimittelemÀÀn yllĂ€ mainitulla tavalla ajattelevia liberaaleiksi ja vihervasemmistolaisiksi.â
Ja âAnonyymiâ 22.09.2020 16:57 avaa asiaa varsin hyvin.
HĂ€n lainaa âAnonyymiâ 21.09.2020 17:25 vĂ€itettĂ€ "klassinen suvaitsevaisuus, joka tarkoittaisi sitĂ€, ettĂ€ kaikkia mielipiteitĂ€ ja tahoja suvaitaan yhtĂ€ lailla, on vĂ€istynyt yhteiskunnastamme..." aivan oikein:
âSuvaitsevaisuus ei tarkoita neutraalisuutta eli sitĂ€, ettĂ€ kaikkiin nĂ€kemyksiin ja mielipiteisiin tulisi suhtautua samalla tavalla. TĂ€mĂ€ kĂ€sitys on moderni myytti, joka juontuu yhdenlaisen relativismin muodosta. SiinĂ€ oletetaan, ettĂ€ kaikki mielipiteet tulisi asettaa samalle viivalle ja ne kaikki olisivat yhtĂ€ arvokkaita ja hyviĂ€. Se ei ole suvaitsevaisuutta.â
TÀhÀn kommentoisin senkin, ettÀ koskaan ei yhteiskunnassamme ole ollut tilannetta, jossa kaikkia mielipiteitÀ olisi suvaittu yhtÀlaisesti! Pikemminkin pÀinvastoin.
âSuvaitsevaisuus koostuu kolmesta asiasta: Ihminen 1) sallii ja sietÀÀ jotakin tekoa, 2) josta hĂ€n on eri mieltĂ€ ja 3) tĂ€stĂ€ huolimatta kunnioittaa sen tekijÀÀ ihmisenĂ€. â
TÀssÀ on hyvin tiivistetty se, mikÀ ero on olla erimieltÀ, mutta suvaita sen kertojaa ihmisenÀ!
âSuvaitsevaisuus ihmistĂ€ kohtaan on, kuten sanottu, toisen ihmisen vapauden ja ihmisarvon kunnioitusta. Se juontaa juurensa suvaitsevaisuuden klassiseen mÀÀritelmÀÀn (liberalismi):
Suvaitsevaisuus on vapautta ilmaista itseÀÀn ilman pelkoa rangaistuksesta.â
Ei siis sitÀ, ettÀ hyvÀksytÀÀn kaikki, eikÀ esitetÀ vastakkaista mielipidettÀ tai olla kritisoimatta mielipidettÀ, joka arvioidaan vÀÀrÀksi.
âSuvaisevaisuus kĂ€ytöstĂ€ kohtaan tarkoitti juuri sitĂ€, ettĂ€ ihminen nĂ€kemykset ilmenevĂ€t jollain tavoin hĂ€nen kĂ€ytöksessÀÀn (em. erilaiset tavat, pukeutuminen jne.) ja niitĂ€ ei tulisi tarpeettomasti rajoittaa.â
EikÀ se tarkoita anarkiaa, jota nyt tuntuu ajavan niin uusnatsit, ÀÀrioikeisto tai osa fundementalisteista.
âSe ei tarkoittanut, ettĂ€ jokainen mielipide oli yhtĂ€ totta, yhtĂ€ arvokas ja ansaitsi samanlaisen kunnioituksen kuin toiset mielipiteet. Vain ihminen ansaitsi kunnioituksen, ei hĂ€nen mielipiteensĂ€. Mutta mielipide ansaitsi tulla kuulluksi. Sillekin toisin voitiin asettaa rajoituksia samoin kuin kĂ€ytökselle ja samoilla perusteilla. â
TÀtÀ olisi hyvÀ arvioida vaikka sen Jeesuksen asettaman sÀÀnnön mukaan: TehkÀÀ toiselle se, mitÀ haluaisitte itsellenne tehtÀvÀksi. Kun joku esittÀÀ rajuja, valheellisia tai jopa vahingollisia vÀitteitÀ itseÀÀn kohtaan, miten niihin reagoisi? EhkÀ sitÀ puolustaisi, kuten nytkin moni tekee, kun nÀitÀ vastaan tulee.
â Se, ettĂ€ ilmaisee jonkun kĂ€ytöksen tai mielipiteen olevan huono, vÀÀrin, moraaliton tai yksinkertaisesti typerĂ€ ei riko suvaitsevaisuuden periaatetta. Se taas, ettĂ€ ilmaisee jonkun ihmisen olevan huono, vÀÀrin, moraaliton tai yksinkertaisesti typerĂ€ -se rikkoo. â
âNĂ€in siis sen klassisen suvaitsevaisuuden mÀÀritelmĂ€n mukaan.â
Jotenkin tuntuu olevan joillekin epÀselvÀÀ se, missÀ tÀmÀ rajaa kulkee. Kun mm. nÀissÀ homoseksuaali jutuissa liikkuu paljon sellaista materiaalia, jossa kyseenalaistetaan ihmisyys. Etenkin Puolimatka, Turunen ja Ahvio ovat Aa-yhdistyksen lisÀksi nÀin tehneet. TÀmÀ ei ole oikein, etenkin kun kyse on kristityiksi tunnustautuneista tahoista.Tarkkaan ottaen kritisoin suvaitsevaisuuden kohdalla sekÀ oikeistoa ettÀ vasemmistoa, tai vapaamielisiÀ ja vanhoillisia, tÀsmÀlleen samasta asiasta. Molemmat puolet toimivat liberalismin suvaitsevaisuuden ja arvopluralismin vastaisesti yhteiskunnassa. NiissÀ on molemmissa illiberaaleja piirteitÀ.
MinÀ muuten uskon "kulttuurivallankumoksellisiin" samalla tavoin kuin uskon "kristilliseen nationalismiin", josta kirjoitit toisessa ketjussa. NÀen, ettÀ ne eivÀt ole vain salaliittoteorioita kuten kumpikin osapuoli omalla kohdallaan vÀittÀÀ vaan, ettÀ niiden taustalla on kahden erilaisen moraalikÀsityksen ja niistÀ johdettujen eri maailmankuvien ristiriita, joka heijastuu poliittisessa ja yhteiskunnallisessa vastakkainasettelussa.
Amerikkalainen evoluutiivisen psykologian professori Jonathan Haidt tuli tunnetuksi jokunen vuosi sitten, kun hÀn yritti tutkia, miksi Yhdysvaltain liberaalit ja konservatiivit ovat niin napit vastakkain.
HÀn teki tutkimuksia kumppaneineen esittÀmÀllÀ ihmisille erilaisia moraaliin liittyviÀ kysymyksiÀ ja vertasi niitÀ tutkittavien poliittiseen vakaumukseen (siis liberaali vs konservatiivi).
HÀn löysi kuusi selittÀvÀÀ moraalin aluetta, jotka korreloivat suoraan ihmisen poliittiseen ja myös uskonnolliseen vakaumukseen:
1) Huolenpito ja vahingoittaminen. Esimerkiksi miten syvÀsti ihminen kokee epÀtasa-arvon, syrjinnÀn, köyhyyden ja sairauden.
2) Reiluus ja huijaaminen. Esimerkiksi maksetaanko palkkaa tehtyjen työtuntien vai tulosten mukaan, miten suhtaudutaan vapaamatkustajiin yhteiskunnassa.
3) Lojaalisuus ja pettÀminen. Esimerkiksi miten tÀrkeÀÀ on kuulua ryhmÀÀn tai kansaan.
4) Auktoriteetti ja alistuminen. Esimerkiksi miten tÀrkeÀÀ on kunnioittaa hierarkioita ja seurata sÀÀntöjÀ.
5) Pyhyys ja puhtaus. Esimerkiksi mitÀ asioita koetaan inhottavina ja tabuina.
6) Vapaus ja sorto. Esimerkiksi miten suhtautuu vaurauteen ja mitkÀ asiat koetaan vapautta rajoittavina.
Ns. liberaaleilla eli arvojen suhteen vapaamielisillÀ kaksi ensimmÀistÀ ylikorostuivat selkeÀsti suhteessa muihin vanhoillisia eli konservatiiveja enemmÀn. Muille moraalin alueille ei annettu yhtÀ paljoa arvoa.
Vanhoilliset taas arvostivat kahta ensimmÀistÀ vÀhemmÀn kuin vapaamieliset. Toisaalta, mitÀ vanhoillisempi tutkittava oli sitÀ enemmÀn tasapainossa eri moraalin alueet olivat.
Kysymykset ja tulokset löytyvÀt: ****://www.yourmorals.org/
SiellÀ voi myös rekisteröityÀ, jos haluaa kokeilla omaa moraaliaan, ettÀ mihin sijoittuu.
Haidtin perusvÀite on, ettÀ nÀmÀ eri ryhmien erilaiset moraaliset maut heijastuvat yhteiskuntaan, uskontoon ja politiikkaan. Ihminen valitsee erilaisen ideologian sen mukaan, miten hyvin sen arvot sopivat omaan moraalikÀsitykseen ja millaisia moraalisesti "oikeita" asioita se ideologia pyrkii edistÀmÀÀn.
Keskustelu eri puolten vÀlillÀ on vaikeaa juuri sen takia, ettÀ kysymys on moraalista, jossa suurin osa pÀÀtöksistÀ tapahtuu tunteen eikÀ jÀrjen kautta. Ihminen ei ole rationaalinen elÀin, vaan elÀin joka kykenee rationaalisuuteen. Moraalisissa asioissa me teemme tunteiden pohjalta pÀÀtöksen, jonka me oikeutamme rationaalisilla perusteilla. Ei siis toisinpÀin. Siksi rationaalisuus ei myöskÀÀn yleensÀ tehoa moraalisiin argumentteihin.
TÀnÀ vuonna ilmestyi muuten kirja "Taking America Back for God: Christian Nationalism in the United States", joka kÀsitteli mielipidetutkimusten kautta kristillistÀ nationalismia. Siis erona siihen, ettÀ yleensÀ aihetta kÀsittelee valveutunut toimittaja tai tutkija, joka kertoo, ettÀ mistÀ hÀnen mielestÀÀn on kysymys ja miksi kristillinen nationalismi on "manipuloitujen typerysten ideologia".
Kirjasta löytyy sama idea.
Tietyt moraaliset ja niistÀ johdetut kÀsitykset hyvÀstÀ elÀmÀstÀ ennustavat poliittista vakaumusta enemmÀn kuin pelkÀt yhteiskunnalliset mielipiteet. TÀssÀ kirjassa oli mielenkiintoista myös se, ettÀ uskonnollinen vakaumus tai sen syvyys ei korreloi "kristillisen nationalismin" kanssa. Sellaiset asiat kuin köyhistÀ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvÀntekevÀisyyteen pÀinvastoin ennustivat vastakkaista poliittista kantaa. Anonyymi kirjoitti:
Tarkkaan ottaen kritisoin suvaitsevaisuuden kohdalla sekÀ oikeistoa ettÀ vasemmistoa, tai vapaamielisiÀ ja vanhoillisia, tÀsmÀlleen samasta asiasta. Molemmat puolet toimivat liberalismin suvaitsevaisuuden ja arvopluralismin vastaisesti yhteiskunnassa. NiissÀ on molemmissa illiberaaleja piirteitÀ.
MinÀ muuten uskon "kulttuurivallankumoksellisiin" samalla tavoin kuin uskon "kristilliseen nationalismiin", josta kirjoitit toisessa ketjussa. NÀen, ettÀ ne eivÀt ole vain salaliittoteorioita kuten kumpikin osapuoli omalla kohdallaan vÀittÀÀ vaan, ettÀ niiden taustalla on kahden erilaisen moraalikÀsityksen ja niistÀ johdettujen eri maailmankuvien ristiriita, joka heijastuu poliittisessa ja yhteiskunnallisessa vastakkainasettelussa.
Amerikkalainen evoluutiivisen psykologian professori Jonathan Haidt tuli tunnetuksi jokunen vuosi sitten, kun hÀn yritti tutkia, miksi Yhdysvaltain liberaalit ja konservatiivit ovat niin napit vastakkain.
HÀn teki tutkimuksia kumppaneineen esittÀmÀllÀ ihmisille erilaisia moraaliin liittyviÀ kysymyksiÀ ja vertasi niitÀ tutkittavien poliittiseen vakaumukseen (siis liberaali vs konservatiivi).
HÀn löysi kuusi selittÀvÀÀ moraalin aluetta, jotka korreloivat suoraan ihmisen poliittiseen ja myös uskonnolliseen vakaumukseen:
1) Huolenpito ja vahingoittaminen. Esimerkiksi miten syvÀsti ihminen kokee epÀtasa-arvon, syrjinnÀn, köyhyyden ja sairauden.
2) Reiluus ja huijaaminen. Esimerkiksi maksetaanko palkkaa tehtyjen työtuntien vai tulosten mukaan, miten suhtaudutaan vapaamatkustajiin yhteiskunnassa.
3) Lojaalisuus ja pettÀminen. Esimerkiksi miten tÀrkeÀÀ on kuulua ryhmÀÀn tai kansaan.
4) Auktoriteetti ja alistuminen. Esimerkiksi miten tÀrkeÀÀ on kunnioittaa hierarkioita ja seurata sÀÀntöjÀ.
5) Pyhyys ja puhtaus. Esimerkiksi mitÀ asioita koetaan inhottavina ja tabuina.
6) Vapaus ja sorto. Esimerkiksi miten suhtautuu vaurauteen ja mitkÀ asiat koetaan vapautta rajoittavina.
Ns. liberaaleilla eli arvojen suhteen vapaamielisillÀ kaksi ensimmÀistÀ ylikorostuivat selkeÀsti suhteessa muihin vanhoillisia eli konservatiiveja enemmÀn. Muille moraalin alueille ei annettu yhtÀ paljoa arvoa.
Vanhoilliset taas arvostivat kahta ensimmÀistÀ vÀhemmÀn kuin vapaamieliset. Toisaalta, mitÀ vanhoillisempi tutkittava oli sitÀ enemmÀn tasapainossa eri moraalin alueet olivat.
Kysymykset ja tulokset löytyvÀt: ****://www.yourmorals.org/
SiellÀ voi myös rekisteröityÀ, jos haluaa kokeilla omaa moraaliaan, ettÀ mihin sijoittuu.
Haidtin perusvÀite on, ettÀ nÀmÀ eri ryhmien erilaiset moraaliset maut heijastuvat yhteiskuntaan, uskontoon ja politiikkaan. Ihminen valitsee erilaisen ideologian sen mukaan, miten hyvin sen arvot sopivat omaan moraalikÀsitykseen ja millaisia moraalisesti "oikeita" asioita se ideologia pyrkii edistÀmÀÀn.
Keskustelu eri puolten vÀlillÀ on vaikeaa juuri sen takia, ettÀ kysymys on moraalista, jossa suurin osa pÀÀtöksistÀ tapahtuu tunteen eikÀ jÀrjen kautta. Ihminen ei ole rationaalinen elÀin, vaan elÀin joka kykenee rationaalisuuteen. Moraalisissa asioissa me teemme tunteiden pohjalta pÀÀtöksen, jonka me oikeutamme rationaalisilla perusteilla. Ei siis toisinpÀin. Siksi rationaalisuus ei myöskÀÀn yleensÀ tehoa moraalisiin argumentteihin.
TÀnÀ vuonna ilmestyi muuten kirja "Taking America Back for God: Christian Nationalism in the United States", joka kÀsitteli mielipidetutkimusten kautta kristillistÀ nationalismia. Siis erona siihen, ettÀ yleensÀ aihetta kÀsittelee valveutunut toimittaja tai tutkija, joka kertoo, ettÀ mistÀ hÀnen mielestÀÀn on kysymys ja miksi kristillinen nationalismi on "manipuloitujen typerysten ideologia".
Kirjasta löytyy sama idea.
Tietyt moraaliset ja niistÀ johdetut kÀsitykset hyvÀstÀ elÀmÀstÀ ennustavat poliittista vakaumusta enemmÀn kuin pelkÀt yhteiskunnalliset mielipiteet. TÀssÀ kirjassa oli mielenkiintoista myös se, ettÀ uskonnollinen vakaumus tai sen syvyys ei korreloi "kristillisen nationalismin" kanssa. Sellaiset asiat kuin köyhistÀ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvÀntekevÀisyyteen pÀinvastoin ennustivat vastakkaista poliittista kantaa.MinÀ puolestaan tarkastelen suvaitsevaisuutta ilmiönÀ, jonka sisÀltöÀ pyritÀÀn manipuloimaan negatiiviseksi. EhkÀ enemmÀn sosiologisesti.
Nyt asetelma on sellainen, ettĂ€ suvaitsemattomat esittĂ€vĂ€t mielipiteitĂ€ ja kannanottoja, jotka ovat omiaan heikentĂ€mÀÀn yhteiskunnallista rauhaa, luovat vaikeita vastakkainasetteluja ja kun tĂ€stĂ€ sitten ilmaisee mielipiteen, ettei hyvĂ€ksy nĂ€itĂ€, alkaa tĂ€mĂ€ outo marina siitĂ€, miten suvaitsevaiset eivĂ€t suvaitse heitĂ€ â vaikka kyse ei ole, etteikö heitĂ€ ihmisinĂ€ suvaittaisi, vaikka he itse eivĂ€t suvaitse osaa edes ihmisinĂ€.
âNĂ€en, ettĂ€ ne eivĂ€t ole vain salaliittoteorioita kuten kumpikin osapuoli omalla kohdallaan vĂ€ittÀÀ vaan, ettĂ€ niiden taustalla on kahden erilaisen moraalikĂ€sityksen ja niistĂ€ johdettujen eri maailmankuvien ristiriita, joka heijastuu poliittisessa ja yhteiskunnallisessa vastakkainasettelussa. â
Niin kauan ne ovat pelkkiÀ salaliittoteorioita, kun ne perustuvat enemmÀn tunteisiin tai tÀydellisiin epÀjohdonmukaisuuksiin, vailla varsinaista faktapohjaa.
YmmÀrrÀn kyllÀ ettÀ nÀihin moni innostuu, ajattelematta lainkaan perinpohjin, mihin ovat intoutuneet mukaan. Tuntuu jÀnnÀltÀ, on kivaa kuulua johonkin erityiseen joukkoon, jolla on jotain salaista tietoa, mitÀ muilla ei ole.
â Ihminen valitsee erilaisen ideologian sen mukaan, miten hyvin sen arvot sopivat omaan moraalikĂ€sitykseen ja millaisia moraalisesti "oikeita" asioita se ideologia pyrkii edistĂ€mÀÀn.â
Totta on ettÀ moraalin muodostuminen on pitkÀ ja monivaiheinen prosessi ihmisen elÀmÀssÀ. Riippuu myös persoonasta, siitÀ, mihin on lapsena kasvanut ja onko saanut kokemuksia monipuolisesti, millaiset aatteet, ideologiat tai uskonkÀsitykset vetÀvÀt enemmÀn puoleensa.
Useimmiten ei mitÀÀn ideologiaa sellaisenaan omata, vaan niitÀ opitaan aikuisena, ja yleensÀ melkoisina sekoituksina. Osa toki lÀhtee soveltamaan sitÀ omaa nÀkemystÀÀn ihan ideologiaan, jota ei juurikaan kyseenalaisteta.
ââŠuskonnollinen vakaumus tai sen syvyys ei korreloi "kristillisen nationalismin" kanssa. Sellaiset asiat kuin köyhistĂ€ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvĂ€ntekevĂ€isyyteen pĂ€invastoin ennustivat vastakkaista poliittista kantaa.â
Niin, tuossa tutkimuksessa oli aika erikoista se, ettÀ olisi vain ikÀÀn kuin kaksi eri selkÀÀ arvomaailmaa. Suomessa, missÀ perinteisesti on monia eri nÀkemyksiÀ, tulos olisi voinut olla aivan erilainen.
Jotenkin nyt on syntynyt tilanne, missĂ€ perinteiset kristilliset arvot, kuten juuri ââŠköyhistĂ€ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvĂ€ntekevĂ€isyyteenâŠâ â tĂ€hĂ€n voisi lisĂ€tĂ€ myös suvaitsevaisuuden, ovat alkaneet merkitĂ€ jotain huonoa tai pahaa âliberalismiaâ â jota ei edes osata tarkemmin mÀÀritellĂ€, mitĂ€ liberalismia â joita tulee vastustaa.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
MinÀ puolestaan tarkastelen suvaitsevaisuutta ilmiönÀ, jonka sisÀltöÀ pyritÀÀn manipuloimaan negatiiviseksi. EhkÀ enemmÀn sosiologisesti.
Nyt asetelma on sellainen, ettĂ€ suvaitsemattomat esittĂ€vĂ€t mielipiteitĂ€ ja kannanottoja, jotka ovat omiaan heikentĂ€mÀÀn yhteiskunnallista rauhaa, luovat vaikeita vastakkainasetteluja ja kun tĂ€stĂ€ sitten ilmaisee mielipiteen, ettei hyvĂ€ksy nĂ€itĂ€, alkaa tĂ€mĂ€ outo marina siitĂ€, miten suvaitsevaiset eivĂ€t suvaitse heitĂ€ â vaikka kyse ei ole, etteikö heitĂ€ ihmisinĂ€ suvaittaisi, vaikka he itse eivĂ€t suvaitse osaa edes ihmisinĂ€.
âNĂ€en, ettĂ€ ne eivĂ€t ole vain salaliittoteorioita kuten kumpikin osapuoli omalla kohdallaan vĂ€ittÀÀ vaan, ettĂ€ niiden taustalla on kahden erilaisen moraalikĂ€sityksen ja niistĂ€ johdettujen eri maailmankuvien ristiriita, joka heijastuu poliittisessa ja yhteiskunnallisessa vastakkainasettelussa. â
Niin kauan ne ovat pelkkiÀ salaliittoteorioita, kun ne perustuvat enemmÀn tunteisiin tai tÀydellisiin epÀjohdonmukaisuuksiin, vailla varsinaista faktapohjaa.
YmmÀrrÀn kyllÀ ettÀ nÀihin moni innostuu, ajattelematta lainkaan perinpohjin, mihin ovat intoutuneet mukaan. Tuntuu jÀnnÀltÀ, on kivaa kuulua johonkin erityiseen joukkoon, jolla on jotain salaista tietoa, mitÀ muilla ei ole.
â Ihminen valitsee erilaisen ideologian sen mukaan, miten hyvin sen arvot sopivat omaan moraalikĂ€sitykseen ja millaisia moraalisesti "oikeita" asioita se ideologia pyrkii edistĂ€mÀÀn.â
Totta on ettÀ moraalin muodostuminen on pitkÀ ja monivaiheinen prosessi ihmisen elÀmÀssÀ. Riippuu myös persoonasta, siitÀ, mihin on lapsena kasvanut ja onko saanut kokemuksia monipuolisesti, millaiset aatteet, ideologiat tai uskonkÀsitykset vetÀvÀt enemmÀn puoleensa.
Useimmiten ei mitÀÀn ideologiaa sellaisenaan omata, vaan niitÀ opitaan aikuisena, ja yleensÀ melkoisina sekoituksina. Osa toki lÀhtee soveltamaan sitÀ omaa nÀkemystÀÀn ihan ideologiaan, jota ei juurikaan kyseenalaisteta.
ââŠuskonnollinen vakaumus tai sen syvyys ei korreloi "kristillisen nationalismin" kanssa. Sellaiset asiat kuin köyhistĂ€ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvĂ€ntekevĂ€isyyteen pĂ€invastoin ennustivat vastakkaista poliittista kantaa.â
Niin, tuossa tutkimuksessa oli aika erikoista se, ettÀ olisi vain ikÀÀn kuin kaksi eri selkÀÀ arvomaailmaa. Suomessa, missÀ perinteisesti on monia eri nÀkemyksiÀ, tulos olisi voinut olla aivan erilainen.
Jotenkin nyt on syntynyt tilanne, missĂ€ perinteiset kristilliset arvot, kuten juuri ââŠköyhistĂ€ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvĂ€ntekevĂ€isyyteenâŠâ â tĂ€hĂ€n voisi lisĂ€tĂ€ myös suvaitsevaisuuden, ovat alkaneet merkitĂ€ jotain huonoa tai pahaa âliberalismiaâ â jota ei edes osata tarkemmin mÀÀritellĂ€, mitĂ€ liberalismia â joita tulee vastustaa.Laita linkit kopiontiesi lĂ€hteisiin!
- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
MinÀ puolestaan tarkastelen suvaitsevaisuutta ilmiönÀ, jonka sisÀltöÀ pyritÀÀn manipuloimaan negatiiviseksi. EhkÀ enemmÀn sosiologisesti.
Nyt asetelma on sellainen, ettĂ€ suvaitsemattomat esittĂ€vĂ€t mielipiteitĂ€ ja kannanottoja, jotka ovat omiaan heikentĂ€mÀÀn yhteiskunnallista rauhaa, luovat vaikeita vastakkainasetteluja ja kun tĂ€stĂ€ sitten ilmaisee mielipiteen, ettei hyvĂ€ksy nĂ€itĂ€, alkaa tĂ€mĂ€ outo marina siitĂ€, miten suvaitsevaiset eivĂ€t suvaitse heitĂ€ â vaikka kyse ei ole, etteikö heitĂ€ ihmisinĂ€ suvaittaisi, vaikka he itse eivĂ€t suvaitse osaa edes ihmisinĂ€.
âNĂ€en, ettĂ€ ne eivĂ€t ole vain salaliittoteorioita kuten kumpikin osapuoli omalla kohdallaan vĂ€ittÀÀ vaan, ettĂ€ niiden taustalla on kahden erilaisen moraalikĂ€sityksen ja niistĂ€ johdettujen eri maailmankuvien ristiriita, joka heijastuu poliittisessa ja yhteiskunnallisessa vastakkainasettelussa. â
Niin kauan ne ovat pelkkiÀ salaliittoteorioita, kun ne perustuvat enemmÀn tunteisiin tai tÀydellisiin epÀjohdonmukaisuuksiin, vailla varsinaista faktapohjaa.
YmmÀrrÀn kyllÀ ettÀ nÀihin moni innostuu, ajattelematta lainkaan perinpohjin, mihin ovat intoutuneet mukaan. Tuntuu jÀnnÀltÀ, on kivaa kuulua johonkin erityiseen joukkoon, jolla on jotain salaista tietoa, mitÀ muilla ei ole.
â Ihminen valitsee erilaisen ideologian sen mukaan, miten hyvin sen arvot sopivat omaan moraalikĂ€sitykseen ja millaisia moraalisesti "oikeita" asioita se ideologia pyrkii edistĂ€mÀÀn.â
Totta on ettÀ moraalin muodostuminen on pitkÀ ja monivaiheinen prosessi ihmisen elÀmÀssÀ. Riippuu myös persoonasta, siitÀ, mihin on lapsena kasvanut ja onko saanut kokemuksia monipuolisesti, millaiset aatteet, ideologiat tai uskonkÀsitykset vetÀvÀt enemmÀn puoleensa.
Useimmiten ei mitÀÀn ideologiaa sellaisenaan omata, vaan niitÀ opitaan aikuisena, ja yleensÀ melkoisina sekoituksina. Osa toki lÀhtee soveltamaan sitÀ omaa nÀkemystÀÀn ihan ideologiaan, jota ei juurikaan kyseenalaisteta.
ââŠuskonnollinen vakaumus tai sen syvyys ei korreloi "kristillisen nationalismin" kanssa. Sellaiset asiat kuin köyhistĂ€ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvĂ€ntekevĂ€isyyteen pĂ€invastoin ennustivat vastakkaista poliittista kantaa.â
Niin, tuossa tutkimuksessa oli aika erikoista se, ettÀ olisi vain ikÀÀn kuin kaksi eri selkÀÀ arvomaailmaa. Suomessa, missÀ perinteisesti on monia eri nÀkemyksiÀ, tulos olisi voinut olla aivan erilainen.
Jotenkin nyt on syntynyt tilanne, missĂ€ perinteiset kristilliset arvot, kuten juuri ââŠköyhistĂ€ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvĂ€ntekevĂ€isyyteenâŠâ â tĂ€hĂ€n voisi lisĂ€tĂ€ myös suvaitsevaisuuden, ovat alkaneet merkitĂ€ jotain huonoa tai pahaa âliberalismiaâ â jota ei edes osata tarkemmin mÀÀritellĂ€, mitĂ€ liberalismia â joita tulee vastustaa."Niin kauan ne ovat pelkkiĂ€ salaliittoteorioita, kun ne perustuvat enemmĂ€n tunteisiin tai tĂ€ydellisiin epĂ€johdonmukaisuuksiin, vailla varsinaista faktapohjaa."
"Kulttuurivallankumous" on salaliittoteoria siinÀ mielessÀ, ettÀ se olettaa olevan jonkin eliittisen ja yhtenÀisen ryhmÀn, jolla on salainen tarkoitus ja strategia muuttaa yhteiskuntaa ja kumota sen nykyiset arvot. Jos me otamme perusteeksi vain tunteet ja epÀjohdonmukaisuudet, niin kaikki meistÀ ovat salaliittoteoreetikkoja.
Intersektionaalinen feminismikÀÀn ei perustu mihinkÀÀn faktapohjaan, se on poliittis-filosofinen hypoteesi, jota ei ole mitenkÀÀn testattu. Ihmiset suhtautuvat siihen tunteella. Salaliittoteoria? - Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
MinÀ puolestaan tarkastelen suvaitsevaisuutta ilmiönÀ, jonka sisÀltöÀ pyritÀÀn manipuloimaan negatiiviseksi. EhkÀ enemmÀn sosiologisesti.
Nyt asetelma on sellainen, ettĂ€ suvaitsemattomat esittĂ€vĂ€t mielipiteitĂ€ ja kannanottoja, jotka ovat omiaan heikentĂ€mÀÀn yhteiskunnallista rauhaa, luovat vaikeita vastakkainasetteluja ja kun tĂ€stĂ€ sitten ilmaisee mielipiteen, ettei hyvĂ€ksy nĂ€itĂ€, alkaa tĂ€mĂ€ outo marina siitĂ€, miten suvaitsevaiset eivĂ€t suvaitse heitĂ€ â vaikka kyse ei ole, etteikö heitĂ€ ihmisinĂ€ suvaittaisi, vaikka he itse eivĂ€t suvaitse osaa edes ihmisinĂ€.
âNĂ€en, ettĂ€ ne eivĂ€t ole vain salaliittoteorioita kuten kumpikin osapuoli omalla kohdallaan vĂ€ittÀÀ vaan, ettĂ€ niiden taustalla on kahden erilaisen moraalikĂ€sityksen ja niistĂ€ johdettujen eri maailmankuvien ristiriita, joka heijastuu poliittisessa ja yhteiskunnallisessa vastakkainasettelussa. â
Niin kauan ne ovat pelkkiÀ salaliittoteorioita, kun ne perustuvat enemmÀn tunteisiin tai tÀydellisiin epÀjohdonmukaisuuksiin, vailla varsinaista faktapohjaa.
YmmÀrrÀn kyllÀ ettÀ nÀihin moni innostuu, ajattelematta lainkaan perinpohjin, mihin ovat intoutuneet mukaan. Tuntuu jÀnnÀltÀ, on kivaa kuulua johonkin erityiseen joukkoon, jolla on jotain salaista tietoa, mitÀ muilla ei ole.
â Ihminen valitsee erilaisen ideologian sen mukaan, miten hyvin sen arvot sopivat omaan moraalikĂ€sitykseen ja millaisia moraalisesti "oikeita" asioita se ideologia pyrkii edistĂ€mÀÀn.â
Totta on ettÀ moraalin muodostuminen on pitkÀ ja monivaiheinen prosessi ihmisen elÀmÀssÀ. Riippuu myös persoonasta, siitÀ, mihin on lapsena kasvanut ja onko saanut kokemuksia monipuolisesti, millaiset aatteet, ideologiat tai uskonkÀsitykset vetÀvÀt enemmÀn puoleensa.
Useimmiten ei mitÀÀn ideologiaa sellaisenaan omata, vaan niitÀ opitaan aikuisena, ja yleensÀ melkoisina sekoituksina. Osa toki lÀhtee soveltamaan sitÀ omaa nÀkemystÀÀn ihan ideologiaan, jota ei juurikaan kyseenalaisteta.
ââŠuskonnollinen vakaumus tai sen syvyys ei korreloi "kristillisen nationalismin" kanssa. Sellaiset asiat kuin köyhistĂ€ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvĂ€ntekevĂ€isyyteen pĂ€invastoin ennustivat vastakkaista poliittista kantaa.â
Niin, tuossa tutkimuksessa oli aika erikoista se, ettÀ olisi vain ikÀÀn kuin kaksi eri selkÀÀ arvomaailmaa. Suomessa, missÀ perinteisesti on monia eri nÀkemyksiÀ, tulos olisi voinut olla aivan erilainen.
Jotenkin nyt on syntynyt tilanne, missĂ€ perinteiset kristilliset arvot, kuten juuri ââŠköyhistĂ€ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvĂ€ntekevĂ€isyyteenâŠâ â tĂ€hĂ€n voisi lisĂ€tĂ€ myös suvaitsevaisuuden, ovat alkaneet merkitĂ€ jotain huonoa tai pahaa âliberalismiaâ â jota ei edes osata tarkemmin mÀÀritellĂ€, mitĂ€ liberalismia â joita tulee vastustaa."ovat alkaneet merkitĂ€ jotain huonoa tai pahaa âliberalismiaâ â jota ei edes osata tarkemmin mÀÀritellĂ€, mitĂ€ liberalismia â joita tulee vastustaa."
Tuo pitÀÀ varmasti paikkaansa. Mutta sama ongelma tulee esiin punavihreissÀ (ArhinmÀen termi, ei minun), joka mÀÀrittelee "hyvÀn" liberalismin, jonka arvoja se esittÀÀ puolustavansa.
Em. hÀnen puolueensa (EU-vaalit 2014):
"Puolue yhdistÀÀ liberalismin ja sosialismin. Puolueen aate on ekososialismi."
Hyvin kummallinen mÀÀritelmÀ, kuten huomaat.
Jos ajatellaan liberalismin taloudellista puolta, niin karkeasti se voidaan jakaa kahteen: klassiseen liberalismiin ja sosiaaliliberalismiin. JÀlkimmÀinen nÀkee valtiolla lÀhinnÀ markkinahÀiriöitÀ (em. taantumat), ulkoisvaikutuksia (em. saasteet) ja mahdollisuuksien tasa-arvoa (em. ilmainen koulutus) korjaavan roolin.
Mutta molemmissa on kyse liberalismista, jonka termin kriteerinÀ on taloudellinen vapaus ja julkisen vallan roolin rajoittaminen. Ilman niitÀ ei voi edes puhua liberalismista.
Puolueen mÀÀrittelyllÀ ilmeisesti halutaan tuoda esiin puolueen kÀsitystÀ itsestÀÀn arvoliberalismin puolustajana (demokratia, vapaus ja tasa-arvo). Mutta onko tÀmÀ todella liberalismia?
John Rawlsin, liberaalifilosofi, mukaan julkisen vallan ei tule puuttua uskontoon, moraaliin tai yksilöiden arvovalintoihin. Julkisen vallan on puututtava peliin vasta, kun jonkun yksittÀisen henkilön tai ryhmÀn arvot ja toiminta ovat vaarassa muuttua uhaksi muiden yksilöiden arvovapaudelle. Julkinen valta on siten lÀhtökohtaisesti neutraali suhteessa ihmisten moraalisiin arvoihin. TÀssÀ on syytÀ huomata, ettÀ Rawlsin liberalismin keskiössÀ on aina yksilö ja hÀnen vapautensa -ei ryhmÀn.
TÀtÀ Rawlsin teoriaa vastaan kritisoitiin kahdelta suunnalta 1990-luvulla. Toinen kritiikki tuli monikulttuurisuuden teorian kehittÀjiltÀ (em. Will Gymlicka ja Bhikhu Parekh) ja toinen uuden polven feministeiltÀ (em. Judith Butler ja Leslie Green). Molemmat pitivÀt Rawlsin teoriaa puutteellisena ja siksi siitÀ tulisi luopua.
Em. Parekhin mukaan ihmisen elÀmÀntapa ja moraaliset arvot eivÀt ole valittavissa, vaan ne ovat keskeinen osa ihmisen identiteettiÀ (kokemuksellista minÀÀ). Identiteetti taas muokkautuu ryhmÀjÀsenyyden mukaan. Kulttuurista, uskonnosta, seksuaalisuudesta ja sukupuolesta kumpuavat ryhmien vÀliset erot.
NÀmÀ erot mahdollistavat ryhmÀn auktoriteetin ja ne luovat ryhmÀlle oman historian, omat merkitykset, muista ryhmistÀ poikkeavat kokemuksensa ja myös omat moraaliset arvonsa. RyhmiÀ ei voida nÀin asettaa arvojÀrjestykseen, vaan jokaista ryhmÀ on arvostettava itsessÀÀn. Muita ryhmiÀ ei voida arvioida toisen ryhmÀn nÀkökulmasta (diskurssi).
TÀstÀ seuraa, ettÀ julkisen vallan on tunnustettava ryhmien erilainen identiteetti ja suotava sille ryhmÀoikeudet. KÀsitys on, ettÀ yksilöiden tasavertainen kohtelu lain edessÀ ei ole riittÀvÀ ehto tasa-arvolle, vaan eri ryhmien identiteetit on otettava huomioon ja oikeuksia muokattava ryhmÀn identiteetin ja tarpeiden mukaan.
Liberalismissa ei ole koskaan ollut tÀllaista ryhmien tunnustamista tai ryhmÀoikeuksia.
Liberalismi ei vÀlitÀ ihmisen identiteetistÀ, koska se kuuluu ihmiselle itselleen -ei yhteiskunnalle, eikÀ ryhmÀlle. IhmisellÀ on yksilöllinen vapaus mÀÀritellÀ identiteettinsÀ itse. IdentiteettejÀ voi olla siten useita eri tilanteissa-olen vanhempi, olen uskonnollinen, olen suomenruotsalainen. Ihminen kuuluu lÀhtökohtaisesti useampaan ryhmÀÀn yhtÀ aikaa.
Ajatuspaja Liberan sivuilla pari kirjoittajaa tiivistÀÀ tÀmÀn eron, joskin vÀhÀn karkeasti, nÀin:
"Liberalismi ei ole mikÀÀn urbaani itseidentiteettiproggis, vaan poliittinen ideologia ja maailmankuva. Kukaan ei voi ryhtyÀ liberaaliksi vain kutsumalla itseÀÀn sellaiseksi. Liberalismi on periaatteellinen kanta kunnioittaa kanssaihmisten vapautta, eli mahdollisuutta ajatella ja tehdÀ itsenÀisiÀ valintoja. Se on siis kaikkea muuta kuin jokin tietty yksilöllinen elÀmÀntapa tai asennoituminen yksittÀisiin arvovalintakysymyksiin. Arvostaessaan yksilönvapautta myös konservatiivisesti elÀvÀ maalainen voi hyvin olla liberaali ja jopa liberaalimpi kuin tavallinen cityvihreÀ."
Keskeinen ero on siinÀ, ettÀ tÀllainen punavihreÀ "liberalismi" asettaa ryhmÀn yksilön edelle. SillÀ on taipumus jaotella ja arvottaa ihmisiÀ heidÀn ryhmÀjÀsenyytensÀ perusteella. Se olettaa, ettÀ ryhmÀÀn kuuluvalla on sen muiden jÀsenten kanssa yhteiset kokemukset, yhteiset arvot ja yhteiset tavoitteet. Toisin kuin liberalismissa, ihminen ei ole yksilö vaan ryhmÀnsÀ edustaja. Ihminen ei edes valitse ryhmÀÀnsÀ vaan ryhmÀn jÀsenyys muodostuu ihmisten synnynnÀisten ja kulttuuris-uskonnollisten ominaisuuksien perusteella.
TÀmÀ idea on hyvin samanlainen "kristillisessÀ nationalismissa". SiellÀkin ajatellaan, ettÀ etnisellÀ, kulttuurisella ja uskonnollisella ryhmÀllÀ on yhteiset kokemukset, arvot ja tavoitteet. SiinÀkin ryhmÀn jÀsenyys, ei yksilö, mÀÀrittelee ihmisen identiteetin.
Kumpikin puoli julistaa silti puolustavansa liberalismin yksilönvapauksia... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"ovat alkaneet merkitĂ€ jotain huonoa tai pahaa âliberalismiaâ â jota ei edes osata tarkemmin mÀÀritellĂ€, mitĂ€ liberalismia â joita tulee vastustaa."
Tuo pitÀÀ varmasti paikkaansa. Mutta sama ongelma tulee esiin punavihreissÀ (ArhinmÀen termi, ei minun), joka mÀÀrittelee "hyvÀn" liberalismin, jonka arvoja se esittÀÀ puolustavansa.
Em. hÀnen puolueensa (EU-vaalit 2014):
"Puolue yhdistÀÀ liberalismin ja sosialismin. Puolueen aate on ekososialismi."
Hyvin kummallinen mÀÀritelmÀ, kuten huomaat.
Jos ajatellaan liberalismin taloudellista puolta, niin karkeasti se voidaan jakaa kahteen: klassiseen liberalismiin ja sosiaaliliberalismiin. JÀlkimmÀinen nÀkee valtiolla lÀhinnÀ markkinahÀiriöitÀ (em. taantumat), ulkoisvaikutuksia (em. saasteet) ja mahdollisuuksien tasa-arvoa (em. ilmainen koulutus) korjaavan roolin.
Mutta molemmissa on kyse liberalismista, jonka termin kriteerinÀ on taloudellinen vapaus ja julkisen vallan roolin rajoittaminen. Ilman niitÀ ei voi edes puhua liberalismista.
Puolueen mÀÀrittelyllÀ ilmeisesti halutaan tuoda esiin puolueen kÀsitystÀ itsestÀÀn arvoliberalismin puolustajana (demokratia, vapaus ja tasa-arvo). Mutta onko tÀmÀ todella liberalismia?
John Rawlsin, liberaalifilosofi, mukaan julkisen vallan ei tule puuttua uskontoon, moraaliin tai yksilöiden arvovalintoihin. Julkisen vallan on puututtava peliin vasta, kun jonkun yksittÀisen henkilön tai ryhmÀn arvot ja toiminta ovat vaarassa muuttua uhaksi muiden yksilöiden arvovapaudelle. Julkinen valta on siten lÀhtökohtaisesti neutraali suhteessa ihmisten moraalisiin arvoihin. TÀssÀ on syytÀ huomata, ettÀ Rawlsin liberalismin keskiössÀ on aina yksilö ja hÀnen vapautensa -ei ryhmÀn.
TÀtÀ Rawlsin teoriaa vastaan kritisoitiin kahdelta suunnalta 1990-luvulla. Toinen kritiikki tuli monikulttuurisuuden teorian kehittÀjiltÀ (em. Will Gymlicka ja Bhikhu Parekh) ja toinen uuden polven feministeiltÀ (em. Judith Butler ja Leslie Green). Molemmat pitivÀt Rawlsin teoriaa puutteellisena ja siksi siitÀ tulisi luopua.
Em. Parekhin mukaan ihmisen elÀmÀntapa ja moraaliset arvot eivÀt ole valittavissa, vaan ne ovat keskeinen osa ihmisen identiteettiÀ (kokemuksellista minÀÀ). Identiteetti taas muokkautuu ryhmÀjÀsenyyden mukaan. Kulttuurista, uskonnosta, seksuaalisuudesta ja sukupuolesta kumpuavat ryhmien vÀliset erot.
NÀmÀ erot mahdollistavat ryhmÀn auktoriteetin ja ne luovat ryhmÀlle oman historian, omat merkitykset, muista ryhmistÀ poikkeavat kokemuksensa ja myös omat moraaliset arvonsa. RyhmiÀ ei voida nÀin asettaa arvojÀrjestykseen, vaan jokaista ryhmÀ on arvostettava itsessÀÀn. Muita ryhmiÀ ei voida arvioida toisen ryhmÀn nÀkökulmasta (diskurssi).
TÀstÀ seuraa, ettÀ julkisen vallan on tunnustettava ryhmien erilainen identiteetti ja suotava sille ryhmÀoikeudet. KÀsitys on, ettÀ yksilöiden tasavertainen kohtelu lain edessÀ ei ole riittÀvÀ ehto tasa-arvolle, vaan eri ryhmien identiteetit on otettava huomioon ja oikeuksia muokattava ryhmÀn identiteetin ja tarpeiden mukaan.
Liberalismissa ei ole koskaan ollut tÀllaista ryhmien tunnustamista tai ryhmÀoikeuksia.
Liberalismi ei vÀlitÀ ihmisen identiteetistÀ, koska se kuuluu ihmiselle itselleen -ei yhteiskunnalle, eikÀ ryhmÀlle. IhmisellÀ on yksilöllinen vapaus mÀÀritellÀ identiteettinsÀ itse. IdentiteettejÀ voi olla siten useita eri tilanteissa-olen vanhempi, olen uskonnollinen, olen suomenruotsalainen. Ihminen kuuluu lÀhtökohtaisesti useampaan ryhmÀÀn yhtÀ aikaa.
Ajatuspaja Liberan sivuilla pari kirjoittajaa tiivistÀÀ tÀmÀn eron, joskin vÀhÀn karkeasti, nÀin:
"Liberalismi ei ole mikÀÀn urbaani itseidentiteettiproggis, vaan poliittinen ideologia ja maailmankuva. Kukaan ei voi ryhtyÀ liberaaliksi vain kutsumalla itseÀÀn sellaiseksi. Liberalismi on periaatteellinen kanta kunnioittaa kanssaihmisten vapautta, eli mahdollisuutta ajatella ja tehdÀ itsenÀisiÀ valintoja. Se on siis kaikkea muuta kuin jokin tietty yksilöllinen elÀmÀntapa tai asennoituminen yksittÀisiin arvovalintakysymyksiin. Arvostaessaan yksilönvapautta myös konservatiivisesti elÀvÀ maalainen voi hyvin olla liberaali ja jopa liberaalimpi kuin tavallinen cityvihreÀ."
Keskeinen ero on siinÀ, ettÀ tÀllainen punavihreÀ "liberalismi" asettaa ryhmÀn yksilön edelle. SillÀ on taipumus jaotella ja arvottaa ihmisiÀ heidÀn ryhmÀjÀsenyytensÀ perusteella. Se olettaa, ettÀ ryhmÀÀn kuuluvalla on sen muiden jÀsenten kanssa yhteiset kokemukset, yhteiset arvot ja yhteiset tavoitteet. Toisin kuin liberalismissa, ihminen ei ole yksilö vaan ryhmÀnsÀ edustaja. Ihminen ei edes valitse ryhmÀÀnsÀ vaan ryhmÀn jÀsenyys muodostuu ihmisten synnynnÀisten ja kulttuuris-uskonnollisten ominaisuuksien perusteella.
TÀmÀ idea on hyvin samanlainen "kristillisessÀ nationalismissa". SiellÀkin ajatellaan, ettÀ etnisellÀ, kulttuurisella ja uskonnollisella ryhmÀllÀ on yhteiset kokemukset, arvot ja tavoitteet. SiinÀkin ryhmÀn jÀsenyys, ei yksilö, mÀÀrittelee ihmisen identiteetin.
Kumpikin puoli julistaa silti puolustavansa liberalismin yksilönvapauksia...Mielenkiintoista!
Anonyymi kirjoitti:
"ovat alkaneet merkitĂ€ jotain huonoa tai pahaa âliberalismiaâ â jota ei edes osata tarkemmin mÀÀritellĂ€, mitĂ€ liberalismia â joita tulee vastustaa."
Tuo pitÀÀ varmasti paikkaansa. Mutta sama ongelma tulee esiin punavihreissÀ (ArhinmÀen termi, ei minun), joka mÀÀrittelee "hyvÀn" liberalismin, jonka arvoja se esittÀÀ puolustavansa.
Em. hÀnen puolueensa (EU-vaalit 2014):
"Puolue yhdistÀÀ liberalismin ja sosialismin. Puolueen aate on ekososialismi."
Hyvin kummallinen mÀÀritelmÀ, kuten huomaat.
Jos ajatellaan liberalismin taloudellista puolta, niin karkeasti se voidaan jakaa kahteen: klassiseen liberalismiin ja sosiaaliliberalismiin. JÀlkimmÀinen nÀkee valtiolla lÀhinnÀ markkinahÀiriöitÀ (em. taantumat), ulkoisvaikutuksia (em. saasteet) ja mahdollisuuksien tasa-arvoa (em. ilmainen koulutus) korjaavan roolin.
Mutta molemmissa on kyse liberalismista, jonka termin kriteerinÀ on taloudellinen vapaus ja julkisen vallan roolin rajoittaminen. Ilman niitÀ ei voi edes puhua liberalismista.
Puolueen mÀÀrittelyllÀ ilmeisesti halutaan tuoda esiin puolueen kÀsitystÀ itsestÀÀn arvoliberalismin puolustajana (demokratia, vapaus ja tasa-arvo). Mutta onko tÀmÀ todella liberalismia?
John Rawlsin, liberaalifilosofi, mukaan julkisen vallan ei tule puuttua uskontoon, moraaliin tai yksilöiden arvovalintoihin. Julkisen vallan on puututtava peliin vasta, kun jonkun yksittÀisen henkilön tai ryhmÀn arvot ja toiminta ovat vaarassa muuttua uhaksi muiden yksilöiden arvovapaudelle. Julkinen valta on siten lÀhtökohtaisesti neutraali suhteessa ihmisten moraalisiin arvoihin. TÀssÀ on syytÀ huomata, ettÀ Rawlsin liberalismin keskiössÀ on aina yksilö ja hÀnen vapautensa -ei ryhmÀn.
TÀtÀ Rawlsin teoriaa vastaan kritisoitiin kahdelta suunnalta 1990-luvulla. Toinen kritiikki tuli monikulttuurisuuden teorian kehittÀjiltÀ (em. Will Gymlicka ja Bhikhu Parekh) ja toinen uuden polven feministeiltÀ (em. Judith Butler ja Leslie Green). Molemmat pitivÀt Rawlsin teoriaa puutteellisena ja siksi siitÀ tulisi luopua.
Em. Parekhin mukaan ihmisen elÀmÀntapa ja moraaliset arvot eivÀt ole valittavissa, vaan ne ovat keskeinen osa ihmisen identiteettiÀ (kokemuksellista minÀÀ). Identiteetti taas muokkautuu ryhmÀjÀsenyyden mukaan. Kulttuurista, uskonnosta, seksuaalisuudesta ja sukupuolesta kumpuavat ryhmien vÀliset erot.
NÀmÀ erot mahdollistavat ryhmÀn auktoriteetin ja ne luovat ryhmÀlle oman historian, omat merkitykset, muista ryhmistÀ poikkeavat kokemuksensa ja myös omat moraaliset arvonsa. RyhmiÀ ei voida nÀin asettaa arvojÀrjestykseen, vaan jokaista ryhmÀ on arvostettava itsessÀÀn. Muita ryhmiÀ ei voida arvioida toisen ryhmÀn nÀkökulmasta (diskurssi).
TÀstÀ seuraa, ettÀ julkisen vallan on tunnustettava ryhmien erilainen identiteetti ja suotava sille ryhmÀoikeudet. KÀsitys on, ettÀ yksilöiden tasavertainen kohtelu lain edessÀ ei ole riittÀvÀ ehto tasa-arvolle, vaan eri ryhmien identiteetit on otettava huomioon ja oikeuksia muokattava ryhmÀn identiteetin ja tarpeiden mukaan.
Liberalismissa ei ole koskaan ollut tÀllaista ryhmien tunnustamista tai ryhmÀoikeuksia.
Liberalismi ei vÀlitÀ ihmisen identiteetistÀ, koska se kuuluu ihmiselle itselleen -ei yhteiskunnalle, eikÀ ryhmÀlle. IhmisellÀ on yksilöllinen vapaus mÀÀritellÀ identiteettinsÀ itse. IdentiteettejÀ voi olla siten useita eri tilanteissa-olen vanhempi, olen uskonnollinen, olen suomenruotsalainen. Ihminen kuuluu lÀhtökohtaisesti useampaan ryhmÀÀn yhtÀ aikaa.
Ajatuspaja Liberan sivuilla pari kirjoittajaa tiivistÀÀ tÀmÀn eron, joskin vÀhÀn karkeasti, nÀin:
"Liberalismi ei ole mikÀÀn urbaani itseidentiteettiproggis, vaan poliittinen ideologia ja maailmankuva. Kukaan ei voi ryhtyÀ liberaaliksi vain kutsumalla itseÀÀn sellaiseksi. Liberalismi on periaatteellinen kanta kunnioittaa kanssaihmisten vapautta, eli mahdollisuutta ajatella ja tehdÀ itsenÀisiÀ valintoja. Se on siis kaikkea muuta kuin jokin tietty yksilöllinen elÀmÀntapa tai asennoituminen yksittÀisiin arvovalintakysymyksiin. Arvostaessaan yksilönvapautta myös konservatiivisesti elÀvÀ maalainen voi hyvin olla liberaali ja jopa liberaalimpi kuin tavallinen cityvihreÀ."
Keskeinen ero on siinÀ, ettÀ tÀllainen punavihreÀ "liberalismi" asettaa ryhmÀn yksilön edelle. SillÀ on taipumus jaotella ja arvottaa ihmisiÀ heidÀn ryhmÀjÀsenyytensÀ perusteella. Se olettaa, ettÀ ryhmÀÀn kuuluvalla on sen muiden jÀsenten kanssa yhteiset kokemukset, yhteiset arvot ja yhteiset tavoitteet. Toisin kuin liberalismissa, ihminen ei ole yksilö vaan ryhmÀnsÀ edustaja. Ihminen ei edes valitse ryhmÀÀnsÀ vaan ryhmÀn jÀsenyys muodostuu ihmisten synnynnÀisten ja kulttuuris-uskonnollisten ominaisuuksien perusteella.
TÀmÀ idea on hyvin samanlainen "kristillisessÀ nationalismissa". SiellÀkin ajatellaan, ettÀ etnisellÀ, kulttuurisella ja uskonnollisella ryhmÀllÀ on yhteiset kokemukset, arvot ja tavoitteet. SiinÀkin ryhmÀn jÀsenyys, ei yksilö, mÀÀrittelee ihmisen identiteetin.
Kumpikin puoli julistaa silti puolustavansa liberalismin yksilönvapauksia...Jotenkin sain kuvan, ettĂ€ lĂ€hestyt asiaa enemmĂ€n filosofian kautta â tĂ€mĂ€ kuva voi olla vÀÀrĂ€kin. En kaikesta saanut kunnolla kiinni, mutta kommentoin nyt oman nĂ€kemykseni kautta.
âJos ajatellaan liberalismin taloudellista puolta, niin karkeasti se voidaan jakaa kahteen: klassiseen liberalismiin ja sosiaaliliberalismiin.â
ââŠtermin kriteerinĂ€ on taloudellinen vapaus ja julkisen vallan roolin rajoittaminen. Ilman niitĂ€ ei voi edes puhua liberalismista.â
Liberalismi ei oikeastaan ole mikÀÀn oppi, vaan varsin laaja yleiskÀsite. Liberaalit voivat keskenÀÀn olla hyvinkin erimielisiÀ. Liberaalit voidaan jakaa karkeasti kahteen, talousliberaalit ja arvoliberaalit.
Aivan oikein kyse on myös suhteesta valtioon. Talousliberaalit â jotka ovat arvoiltaan usein konservatiivisia - katsovat, ettei valtio saisi puuttua juuri talouselĂ€mÀÀn. Sosialismia voisi siis kutsua talouskonservatiiveiksi, eli valtion pitÀÀ ohjata taloutta kaikin tavoin. Sekatalous on siis nĂ€iden kahden vĂ€lillĂ€ â jotka voisivat olla sosiaaliliberaaleja. TĂ€tĂ€ mallia suomessa kannattaa osittain Kokoomus ja KD, kokonaan Keskusta, Rkp, SDP, VihreĂ€t, Vasemmistoliitto.
âPuolueen mÀÀrittelyllĂ€ ilmeisesti halutaan tuoda esiin puolueen kĂ€sitystĂ€ itsestÀÀn arvoliberalismin puolustajana (demokratia, vapaus ja tasa-arvo).â
En osaa oikein kytkeÀ tÀysin puolueisiin, sillÀ suomessa kaikki puolueet, lukuun ottamatta PS:ten ÀÀrisiipeÀ, kannattavat perinteisiÀ vapauksia. Se taas, millaisia arvoja puolustetaan, vaihtelee hiukan, periaatteista ollaan aika lailla yhteistÀ mieltÀ, eli mitÀ tuossa toit esiin demokratia, vapaus ja tasa-arvo.
âJulkisen vallan on puututtava peliin vasta, kun jonkun yksittĂ€isen henkilön tai ryhmĂ€n arvot ja toiminta ovat vaarassa muuttua uhaksi muiden yksilöiden arvovapaudelle.â
âRawlsin liberalismin keskiössĂ€ on aina yksilö ja hĂ€nen vapautensa -ei ryhmĂ€n.â
âKeskeinen ero on siinĂ€, ettĂ€ tĂ€llainen punavihreĂ€ "liberalismi" asettaa ryhmĂ€n yksilön edelle.â
âTĂ€stĂ€ seuraa, ettĂ€ julkisen vallan on tunnustettava ryhmien erilainen identiteetti ja suotava sille ryhmĂ€oikeudet.â
âLiberalismissa ei ole koskaan ollut tĂ€llaista ryhmien tunnustamista tai ryhmĂ€oikeuksia.â
NÀitÀ en oikein ymmÀrrÀ. Voi olla ettÀ joku puolueen filosofi osaisi noita aukaista, mutta meille muille nÀmÀ jÀÀ aika oudoiksi.
MitĂ€ ihmettĂ€ ovat âryhmĂ€oikeudetâ?
Sen verran haeskelin tietoa, ettĂ€ pikaisesti lukaisin JĂ€rvelinin pro gradun âRyhmĂ€oikeuksien liberaali kritiikkiâ, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
âRyhmĂ€oikeuksilla tarkoitetaan oikeuksia, joita asetetaan ryhmĂ€lle, ei yksilölle. RyhmĂ€oikeudet kohtelevat ryhmÀÀ toimijana, joten oikeudenhaltijana on ryhmĂ€, ei yksilö.â
âMiten yksilökeskeinen ajattelu sopii yhteen ryhmĂ€oikeuksien kanssa?â
Itse lÀhestyn ehkÀ enemmÀn sosiologisesta nÀkökulmasta. RyhmÀ on moninainen kÀsitys ja melkein kaikki ihmisen kuuluvat useampaan ryhmÀÀn. Ryhmien kautta yksilö myös muodostaa oman identiteettinsÀ.
âSe olettaa, ettĂ€ ryhmÀÀn kuuluvalla on sen muiden jĂ€senten kanssa yhteiset kokemukset, yhteiset arvot ja yhteiset tavoitteet. Toisin kuin liberalismissa, ihminen ei ole yksilö vaan ryhmĂ€nsĂ€ edustaja.â
Ăh, siis viittaat tĂ€ssĂ€ ryhmÀÀ âpunavihreĂ€tâ sanalla âseâ ja asetat heidĂ€t yhteen homogeeniseen ryhmÀÀn. Miksi?
Sen tarkemmin en osaa sanoa mitĂ€ âseâ ajattelee. TĂ€ssĂ€ tuli vain mieleeni enemmĂ€n historia, eli aika, jolloin ei tunnettu identiteettiĂ€ yksilönĂ€ vaan aina ryhmĂ€nĂ€.
JĂ€rvelin kiteyttÀÀ âRyhmĂ€oikeuksista puhuttaessa poliittisessa filosofiassa on kaksi vallitsevaa kantaa. Toisen mukaan yleiset ihmisoikeudet ja poliittinen liberalismi riittĂ€vĂ€t turvaamaan yksilöille riittĂ€vĂ€t oikeudet.â
âToisella puolella taas ajatellaan, etteivĂ€t yleiset ihmisoikeudet riitĂ€ turvaamaan yksilöiden oikeuksia, sillĂ€ heidĂ€n kulttuurinen taustansa on tĂ€rkeĂ€ osa heitĂ€. Kulttuureita on pyrittĂ€vĂ€ sĂ€ilyttĂ€mÀÀn, jotta yksilöt voivat sĂ€ilyttÀÀ merkityksellisen elĂ€mĂ€ntapansa.â
âLiberalismi on periaatteellinen kanta kunnioittaa kanssaihmisten vapautta, eli mahdollisuutta ajatella ja tehdĂ€ itsenĂ€isiĂ€ valintoja.â
SiinÀpÀ pulma, voiko yksilön vapauksia ajatella ilman sitÀ, missÀ on muovannut identiteettinsÀ ja missÀ mÀÀrin hÀn todella toteuttaa omaa vapauttaan?
âTĂ€mĂ€ idea on hyvin samanlainen "kristillisessĂ€ nationalismissa".â
Tuota, kyllÀ se on monissa uskonyhteisöissÀ, miltei uskonnosta riippumatta. Eli siellÀ aina yhteisö on tÀrkeÀmpi kuin yksilö.
âKumpikin puoli julistaa silti puolustavansa liberalismin yksilönvapauksia...â
Niin, minusta kun enemmÀn tuntuu siltÀ, ettÀ tÀmÀ ristiretki liberalismia vastaan on paremminkin kÀynnissÀ, etenkin kun puhutaan vahvasti politisoituneista uskon yhteisöistÀ.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
Jotenkin sain kuvan, ettĂ€ lĂ€hestyt asiaa enemmĂ€n filosofian kautta â tĂ€mĂ€ kuva voi olla vÀÀrĂ€kin. En kaikesta saanut kunnolla kiinni, mutta kommentoin nyt oman nĂ€kemykseni kautta.
âJos ajatellaan liberalismin taloudellista puolta, niin karkeasti se voidaan jakaa kahteen: klassiseen liberalismiin ja sosiaaliliberalismiin.â
ââŠtermin kriteerinĂ€ on taloudellinen vapaus ja julkisen vallan roolin rajoittaminen. Ilman niitĂ€ ei voi edes puhua liberalismista.â
Liberalismi ei oikeastaan ole mikÀÀn oppi, vaan varsin laaja yleiskÀsite. Liberaalit voivat keskenÀÀn olla hyvinkin erimielisiÀ. Liberaalit voidaan jakaa karkeasti kahteen, talousliberaalit ja arvoliberaalit.
Aivan oikein kyse on myös suhteesta valtioon. Talousliberaalit â jotka ovat arvoiltaan usein konservatiivisia - katsovat, ettei valtio saisi puuttua juuri talouselĂ€mÀÀn. Sosialismia voisi siis kutsua talouskonservatiiveiksi, eli valtion pitÀÀ ohjata taloutta kaikin tavoin. Sekatalous on siis nĂ€iden kahden vĂ€lillĂ€ â jotka voisivat olla sosiaaliliberaaleja. TĂ€tĂ€ mallia suomessa kannattaa osittain Kokoomus ja KD, kokonaan Keskusta, Rkp, SDP, VihreĂ€t, Vasemmistoliitto.
âPuolueen mÀÀrittelyllĂ€ ilmeisesti halutaan tuoda esiin puolueen kĂ€sitystĂ€ itsestÀÀn arvoliberalismin puolustajana (demokratia, vapaus ja tasa-arvo).â
En osaa oikein kytkeÀ tÀysin puolueisiin, sillÀ suomessa kaikki puolueet, lukuun ottamatta PS:ten ÀÀrisiipeÀ, kannattavat perinteisiÀ vapauksia. Se taas, millaisia arvoja puolustetaan, vaihtelee hiukan, periaatteista ollaan aika lailla yhteistÀ mieltÀ, eli mitÀ tuossa toit esiin demokratia, vapaus ja tasa-arvo.
âJulkisen vallan on puututtava peliin vasta, kun jonkun yksittĂ€isen henkilön tai ryhmĂ€n arvot ja toiminta ovat vaarassa muuttua uhaksi muiden yksilöiden arvovapaudelle.â
âRawlsin liberalismin keskiössĂ€ on aina yksilö ja hĂ€nen vapautensa -ei ryhmĂ€n.â
âKeskeinen ero on siinĂ€, ettĂ€ tĂ€llainen punavihreĂ€ "liberalismi" asettaa ryhmĂ€n yksilön edelle.â
âTĂ€stĂ€ seuraa, ettĂ€ julkisen vallan on tunnustettava ryhmien erilainen identiteetti ja suotava sille ryhmĂ€oikeudet.â
âLiberalismissa ei ole koskaan ollut tĂ€llaista ryhmien tunnustamista tai ryhmĂ€oikeuksia.â
NÀitÀ en oikein ymmÀrrÀ. Voi olla ettÀ joku puolueen filosofi osaisi noita aukaista, mutta meille muille nÀmÀ jÀÀ aika oudoiksi.
MitĂ€ ihmettĂ€ ovat âryhmĂ€oikeudetâ?
Sen verran haeskelin tietoa, ettĂ€ pikaisesti lukaisin JĂ€rvelinin pro gradun âRyhmĂ€oikeuksien liberaali kritiikkiâ, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
âRyhmĂ€oikeuksilla tarkoitetaan oikeuksia, joita asetetaan ryhmĂ€lle, ei yksilölle. RyhmĂ€oikeudet kohtelevat ryhmÀÀ toimijana, joten oikeudenhaltijana on ryhmĂ€, ei yksilö.â
âMiten yksilökeskeinen ajattelu sopii yhteen ryhmĂ€oikeuksien kanssa?â
Itse lÀhestyn ehkÀ enemmÀn sosiologisesta nÀkökulmasta. RyhmÀ on moninainen kÀsitys ja melkein kaikki ihmisen kuuluvat useampaan ryhmÀÀn. Ryhmien kautta yksilö myös muodostaa oman identiteettinsÀ.
âSe olettaa, ettĂ€ ryhmÀÀn kuuluvalla on sen muiden jĂ€senten kanssa yhteiset kokemukset, yhteiset arvot ja yhteiset tavoitteet. Toisin kuin liberalismissa, ihminen ei ole yksilö vaan ryhmĂ€nsĂ€ edustaja.â
Ăh, siis viittaat tĂ€ssĂ€ ryhmÀÀ âpunavihreĂ€tâ sanalla âseâ ja asetat heidĂ€t yhteen homogeeniseen ryhmÀÀn. Miksi?
Sen tarkemmin en osaa sanoa mitĂ€ âseâ ajattelee. TĂ€ssĂ€ tuli vain mieleeni enemmĂ€n historia, eli aika, jolloin ei tunnettu identiteettiĂ€ yksilönĂ€ vaan aina ryhmĂ€nĂ€.
JĂ€rvelin kiteyttÀÀ âRyhmĂ€oikeuksista puhuttaessa poliittisessa filosofiassa on kaksi vallitsevaa kantaa. Toisen mukaan yleiset ihmisoikeudet ja poliittinen liberalismi riittĂ€vĂ€t turvaamaan yksilöille riittĂ€vĂ€t oikeudet.â
âToisella puolella taas ajatellaan, etteivĂ€t yleiset ihmisoikeudet riitĂ€ turvaamaan yksilöiden oikeuksia, sillĂ€ heidĂ€n kulttuurinen taustansa on tĂ€rkeĂ€ osa heitĂ€. Kulttuureita on pyrittĂ€vĂ€ sĂ€ilyttĂ€mÀÀn, jotta yksilöt voivat sĂ€ilyttÀÀ merkityksellisen elĂ€mĂ€ntapansa.â
âLiberalismi on periaatteellinen kanta kunnioittaa kanssaihmisten vapautta, eli mahdollisuutta ajatella ja tehdĂ€ itsenĂ€isiĂ€ valintoja.â
SiinÀpÀ pulma, voiko yksilön vapauksia ajatella ilman sitÀ, missÀ on muovannut identiteettinsÀ ja missÀ mÀÀrin hÀn todella toteuttaa omaa vapauttaan?
âTĂ€mĂ€ idea on hyvin samanlainen "kristillisessĂ€ nationalismissa".â
Tuota, kyllÀ se on monissa uskonyhteisöissÀ, miltei uskonnosta riippumatta. Eli siellÀ aina yhteisö on tÀrkeÀmpi kuin yksilö.
âKumpikin puoli julistaa silti puolustavansa liberalismin yksilönvapauksia...â
Niin, minusta kun enemmÀn tuntuu siltÀ, ettÀ tÀmÀ ristiretki liberalismia vastaan on paremminkin kÀynnissÀ, etenkin kun puhutaan vahvasti politisoituneista uskon yhteisöistÀ.Kiitos vastauksesta.
Jos ajattelee mitÀ tahansa uskonnollista tai poliittista ideologiaa, niin sehÀn lÀhtee jostain filosofiasta. SillÀ on tietyt filosofiset uskomukset maailmasta, moraalista ja ihmisestÀ, sekÀ jonkinlainen ideaalinen tavoite johon se pyrkii niiden pohjalta.
Sosiologia taas tutkii yhteiskunnan ilmiöitÀ, jotka kumpuavat osin juuri erilaisista ideologioista. Ilmiöiden taustalla on siten usein lopulta filosofia (jonka taustalla voi olla vielÀ yksilön psykologia).
Jos ei ymmÀrrÀ edes jotain niistÀ filosofisista uskomuksista, mistÀ jokin ideologia ponnistaa, niin sen ideologian tukijoiden toiminta ja yhteiskunnalliset pyrkimykset nÀyttÀytyvÀt vain kummallisina ja epÀloogisina.
"Ăh, siis viittaat tĂ€ssĂ€ ryhmÀÀ âpunavihreĂ€tâ sanalla âseâ ja asetat heidĂ€t yhteen homogeeniseen ryhmÀÀn. Miksi?"
Se ja he. EnsimmÀinen viittaa teoriaan, toinen ihmisiin. En kritisoi henkilöitÀ, kritisoin heidÀn teorioitaan. Vaikkakin identiteettipolitiikan vallatessa alaa yhÀ harvempi nÀyttÀÀ pystyvÀn pitÀvÀn eroa nÀiden vÀlillÀ.
"Ryhmien kautta yksilö myös muodostaa oman identiteettinsÀ."
TÀmÀ on nykyisen sosiologiassa keskeisen paradigman mukainen kÀsitys, kyllÀ. Se perustuu ns. konfliktiteoriaan, jossa yhteiskunta nÀhdÀÀn keskenÀÀn kilpailevien ryhmien vÀlisenÀ taisteluna vallasta. Marxilla ne olivat vielÀ luokkia, nykyisessÀ (feministisessÀ) paradigmassa ryhmÀt muodostuvat sukupuolen, seksuaalisuuden ja rodun mukaan. TÀmÀkin teoria perustuu filosofiaan, tietynlaiseen ihmiskÀsitykseen. Em. liberalismissa on hyvin erilainen ihmiskÀsitys. EhkÀ siitÀ syystÀ myös tÀmÀ ryhmÀ- vs. yksilönoikeudet tuntuvat vaikeilta.
En tiedÀ, onko ryhmÀoikeudet paras termi kuvaamaan tuota ryhmiin perustuvaa oikeuksien mÀÀrittelyÀ. Englanniksi termi on "group-differentiated rights", josta kyllÀ löytyy sosiologiasta materiaalia.
Iris Marion Young, 1990-luvun kuuluisa feministi, kuvasi nÀiden kahden oikeusajattelun vÀlisiÀ eroja nÀin:
"Liberalismissa kÀsitetÀÀn, ettÀ sosiaalinen tasa-arvo tarkoittaa sitÀ, ettÀ kaikkia ihmisiÀ kohdellaan samojen periaatteiden, sÀÀntöjen ja standardien mukaan." (=Yksilön oikeudet)
"TÀmÀ ei ole riittÀvÀÀ...Jokaisen ryhmÀn erilaisuus muista edellyttÀÀ myös sitÀ, ettÀ jokaiselle ryhmÀlle tÀytyy olla erilaiset oikeudet ja toisille kattavammat kuin toisille." (=RyhmÀn oikeudet)
Kuten huomaat, tÀmÀ ajattelu poikkeaa jo hyvin paljon em. Rawlsin liberalismista. Yksilön oikeudet eivÀt mÀÀrÀydy riippumatta hÀnen ryhmÀstÀÀn, vaan ne mÀÀrÀytyvÀt sen ryhmÀn mukaan.
Taustalla voi nÀhdÀ Youngin erilaisen moraalikÀsityksen (mikÀ on reilua?) ja erilaisen kÀsityksen yhteiskunnan ideaalista (mikÀ on tasa-arvoinen yhteiskunta?).
Siis filosofiaa.
Young tosin opettikin Chicagon yliopistossa juuri filosofiaa. HÀneltÀ tulevat mm. kÀsitteet dominoiva kulttuuri, marginalisoiminen ja rakenteellinen syrjintÀ sekÀ monia muita, joita vilahtelee tÀmÀn pÀivÀn politiikassakin. - Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
âTotuus on persoonallinen voima, joka vetÀÀ puoleensa ja kutsuu jokaista. SitĂ€ ei tarvitse pönkittÀÀ vallalla, boikoteilla, ihmisten vaientamisilla, yksipuolisella suvaitsevaisuudella, turvallisilla tiloilla tai millÀÀn muulla vastapuolen vĂ€kivaltaiseen tukahduttamiseen tĂ€htÀÀvĂ€llĂ€ toiminnalla.â
Seurakuntalainen âTotuus ei tarvitse vĂ€kivaltaa tuekseenâ 08.09.2020
TÀstÀ olen aivan samaa mieltÀ. TÀmÀ koskee monia ihmisiÀ, erityisesti mainiten mm. Aa-yhdistyksen sekÀ nÀmÀ Patmoksen muutamat miehet.SinÀ olet paha ihminen ja aina uskovien kimpussa!
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vastauksesta.
Jos ajattelee mitÀ tahansa uskonnollista tai poliittista ideologiaa, niin sehÀn lÀhtee jostain filosofiasta. SillÀ on tietyt filosofiset uskomukset maailmasta, moraalista ja ihmisestÀ, sekÀ jonkinlainen ideaalinen tavoite johon se pyrkii niiden pohjalta.
Sosiologia taas tutkii yhteiskunnan ilmiöitÀ, jotka kumpuavat osin juuri erilaisista ideologioista. Ilmiöiden taustalla on siten usein lopulta filosofia (jonka taustalla voi olla vielÀ yksilön psykologia).
Jos ei ymmÀrrÀ edes jotain niistÀ filosofisista uskomuksista, mistÀ jokin ideologia ponnistaa, niin sen ideologian tukijoiden toiminta ja yhteiskunnalliset pyrkimykset nÀyttÀytyvÀt vain kummallisina ja epÀloogisina.
"Ăh, siis viittaat tĂ€ssĂ€ ryhmÀÀ âpunavihreĂ€tâ sanalla âseâ ja asetat heidĂ€t yhteen homogeeniseen ryhmÀÀn. Miksi?"
Se ja he. EnsimmÀinen viittaa teoriaan, toinen ihmisiin. En kritisoi henkilöitÀ, kritisoin heidÀn teorioitaan. Vaikkakin identiteettipolitiikan vallatessa alaa yhÀ harvempi nÀyttÀÀ pystyvÀn pitÀvÀn eroa nÀiden vÀlillÀ.
"Ryhmien kautta yksilö myös muodostaa oman identiteettinsÀ."
TÀmÀ on nykyisen sosiologiassa keskeisen paradigman mukainen kÀsitys, kyllÀ. Se perustuu ns. konfliktiteoriaan, jossa yhteiskunta nÀhdÀÀn keskenÀÀn kilpailevien ryhmien vÀlisenÀ taisteluna vallasta. Marxilla ne olivat vielÀ luokkia, nykyisessÀ (feministisessÀ) paradigmassa ryhmÀt muodostuvat sukupuolen, seksuaalisuuden ja rodun mukaan. TÀmÀkin teoria perustuu filosofiaan, tietynlaiseen ihmiskÀsitykseen. Em. liberalismissa on hyvin erilainen ihmiskÀsitys. EhkÀ siitÀ syystÀ myös tÀmÀ ryhmÀ- vs. yksilönoikeudet tuntuvat vaikeilta.
En tiedÀ, onko ryhmÀoikeudet paras termi kuvaamaan tuota ryhmiin perustuvaa oikeuksien mÀÀrittelyÀ. Englanniksi termi on "group-differentiated rights", josta kyllÀ löytyy sosiologiasta materiaalia.
Iris Marion Young, 1990-luvun kuuluisa feministi, kuvasi nÀiden kahden oikeusajattelun vÀlisiÀ eroja nÀin:
"Liberalismissa kÀsitetÀÀn, ettÀ sosiaalinen tasa-arvo tarkoittaa sitÀ, ettÀ kaikkia ihmisiÀ kohdellaan samojen periaatteiden, sÀÀntöjen ja standardien mukaan." (=Yksilön oikeudet)
"TÀmÀ ei ole riittÀvÀÀ...Jokaisen ryhmÀn erilaisuus muista edellyttÀÀ myös sitÀ, ettÀ jokaiselle ryhmÀlle tÀytyy olla erilaiset oikeudet ja toisille kattavammat kuin toisille." (=RyhmÀn oikeudet)
Kuten huomaat, tÀmÀ ajattelu poikkeaa jo hyvin paljon em. Rawlsin liberalismista. Yksilön oikeudet eivÀt mÀÀrÀydy riippumatta hÀnen ryhmÀstÀÀn, vaan ne mÀÀrÀytyvÀt sen ryhmÀn mukaan.
Taustalla voi nÀhdÀ Youngin erilaisen moraalikÀsityksen (mikÀ on reilua?) ja erilaisen kÀsityksen yhteiskunnan ideaalista (mikÀ on tasa-arvoinen yhteiskunta?).
Siis filosofiaa.
Young tosin opettikin Chicagon yliopistossa juuri filosofiaa. HĂ€neltĂ€ tulevat mm. kĂ€sitteet dominoiva kulttuuri, marginalisoiminen ja rakenteellinen syrjintĂ€ sekĂ€ monia muita, joita vilahtelee tĂ€mĂ€n pĂ€ivĂ€n politiikassakin.âJos ajattelee mitĂ€ tahansa uskonnollista tai poliittista ideologiaa, niin sehĂ€n lĂ€htee jostain filosofiasta.â
KyllÀ juu, tavallaan. Tosin ne muuttuvat kovin ajan saatossa, eivÀtkÀ aina pohjaudu selkeÀsti johonkin yhteen filsofian suuntaukseen.
âSosiologia taas tutkii yhteiskunnan ilmiöitĂ€, jotka kumpuavat osin juuri erilaisista ideologioista. Ilmiöiden taustalla on siten usein lopulta filosofia (jonka taustalla voi olla vielĂ€ yksilön psykologia).â
Mielenkiintoinen teoria sinulla kyllÀ on. MiellÀn enemmÀn sosiologian sekÀ sosiaalipsykologian olevan sitÀ, ettÀ niissÀ tutkitaan ihmisten vÀlisiÀ suhteita hyvin monessa muodossaan.
Kuten se esim. wikissĂ€ on mÀÀritelty âSosiologia on yhteiskuntatiede, jonka tutkimuskohteena on ihmisten keskinĂ€inen vuorovaikutus, sosiaalinen toiminta yhteisöissĂ€ ja kokonaisten yhteiskuntien rakenteen ja toiminnan tutkimus.â
Sosiologiassa ym. on myös erilaisia filosofisia koulukuntia, joten siinÀkin saadaan kuvaa hyvin monipuolisesti.
âEn kritisoi henkilöitĂ€, kritisoin heidĂ€n teorioitaan. Vaikkakin identiteettipolitiikan vallatessa alaa yhĂ€ harvempi nĂ€yttÀÀ pystyvĂ€n pitĂ€vĂ€n eroa nĂ€iden vĂ€lillĂ€.â
Juu, toki teoreetikkoja voidaan aina kritisoida, ja niin tuleekin. Kun taas tarkastellaan tavallisia ihmisiÀ, eivÀthÀn he minkÀÀn teorian mukaan elÀ.
Kun kirjoitin âRyhmien kautta yksilö myös muodostaa oman identiteettinsĂ€.", sinĂ€ vetĂ€isit jĂ€lleen todella oudon nĂ€kökulman âSe perustuu ns. konfliktiteoriaan, jossa yhteiskunta nĂ€hdÀÀn keskenÀÀn kilpailevien ryhmien vĂ€lisenĂ€ taisteluna vallasta.â
Joten tÀsmennÀn. RyhmÀllÀ tarkoitan eri ryhmiÀ, joihin ihminen yleensÀ aina kuuluu. Lapsena niitÀ ovat perhe, perheen tuttavat ja sukulaiset, joiden kanssa lapsi on tekemisissÀ. Sitten kasvaessaan ryhmiÀ ovat kaverit, koulukaverit ja ehkÀ jotkut harrastusryhmÀt. Kasvaessaan tulee sitten monia muita ryhmiÀ, joihin tavalla tai toisella kuulutaan.
Sitten on ryhmiĂ€, joita voidaan jaotella eri tavoin. Kuten viiteryhmĂ€ â johon halutaan kuulua, jota arvostaa tai ihailee. Nuorilla nĂ€mĂ€ ovat aika tĂ€rkeitĂ€, sillĂ€ nĂ€iden kautta aletaan kokeilla eri tapoja, minkĂ€ kautta identiteettiĂ€ hahmotellaan.
Sitten on sosiaalinen kategoria, eli mihin koetaan kuuluvan, kuten sukupuoli, kansallisuus tai fyysinen ominaisuus (esim. vammaisuus) jne.
Kun mietimme uskonnollisuutta, silloin puhutaan kulttuurin ympÀrillÀ olevista ryhmistÀ.
NÀmÀ ovat sosiaalipsykologian mukaisia jaotteluja. EikÀ nÀillÀ ole mitÀÀn tekemistÀ konfliktiteorian kanssa.
"TÀmÀ ei ole riittÀvÀÀ...Jokaisen ryhmÀn erilaisuus muista edellyttÀÀ myös sitÀ, ettÀ jokaiselle ryhmÀlle tÀytyy olla erilaiset oikeudet ja toisille kattavammat kuin toisille." (=RyhmÀn oikeudet)
âKuten huomaat, tĂ€mĂ€ ajattelu poikkeaa jo hyvin paljon em. Rawlsin liberalismista. Yksilön oikeudet eivĂ€t mÀÀrĂ€ydy riippumatta hĂ€nen ryhmĂ€stÀÀn, vaan ne mÀÀrĂ€ytyvĂ€t sen ryhmĂ€n mukaan.â
YritÀn kovasti tuoda tuota konkreettiseen elÀmÀÀn. Ajatellaan vammaisia ja heitÀ vaikka nÀkö- ja kuulovammaisia. Jos heidÀn erityistarpeitaan ei oteta lainkaan huomioon, vaan he saavat vain sen, minkÀ muutkin, eivÀt heidÀn oikeutensa oikeastaan toteudu samoina, kuin kuulevien ja nÀkevien oikeudet! Siksi he tarvitsevat ryhmÀnsÀ mukaisia erityisoikeuksia.
âTaustalla voi nĂ€hdĂ€ Youngin erilaisen moraalikĂ€sityksen (mikĂ€ on reilua?) ja erilaisen kĂ€sityksen yhteiskunnan ideaalista (mikĂ€ on tasa-arvoinen yhteiskunta?).
Siis filosofiaa. â
Toki nÀitÀ voidaan hahmottaa filosofian kautta, mutta tuskin tavallisen ihmiset nÀin tekevÀt? Siis jonkin tietyn teorian kautta. On aika lailla sattumanvaraista se, ettÀ ne saattavat kuulostaan jonkin filosofisen teorian kaltaisilta.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
âJos ajattelee mitĂ€ tahansa uskonnollista tai poliittista ideologiaa, niin sehĂ€n lĂ€htee jostain filosofiasta.â
KyllÀ juu, tavallaan. Tosin ne muuttuvat kovin ajan saatossa, eivÀtkÀ aina pohjaudu selkeÀsti johonkin yhteen filsofian suuntaukseen.
âSosiologia taas tutkii yhteiskunnan ilmiöitĂ€, jotka kumpuavat osin juuri erilaisista ideologioista. Ilmiöiden taustalla on siten usein lopulta filosofia (jonka taustalla voi olla vielĂ€ yksilön psykologia).â
Mielenkiintoinen teoria sinulla kyllÀ on. MiellÀn enemmÀn sosiologian sekÀ sosiaalipsykologian olevan sitÀ, ettÀ niissÀ tutkitaan ihmisten vÀlisiÀ suhteita hyvin monessa muodossaan.
Kuten se esim. wikissĂ€ on mÀÀritelty âSosiologia on yhteiskuntatiede, jonka tutkimuskohteena on ihmisten keskinĂ€inen vuorovaikutus, sosiaalinen toiminta yhteisöissĂ€ ja kokonaisten yhteiskuntien rakenteen ja toiminnan tutkimus.â
Sosiologiassa ym. on myös erilaisia filosofisia koulukuntia, joten siinÀkin saadaan kuvaa hyvin monipuolisesti.
âEn kritisoi henkilöitĂ€, kritisoin heidĂ€n teorioitaan. Vaikkakin identiteettipolitiikan vallatessa alaa yhĂ€ harvempi nĂ€yttÀÀ pystyvĂ€n pitĂ€vĂ€n eroa nĂ€iden vĂ€lillĂ€.â
Juu, toki teoreetikkoja voidaan aina kritisoida, ja niin tuleekin. Kun taas tarkastellaan tavallisia ihmisiÀ, eivÀthÀn he minkÀÀn teorian mukaan elÀ.
Kun kirjoitin âRyhmien kautta yksilö myös muodostaa oman identiteettinsĂ€.", sinĂ€ vetĂ€isit jĂ€lleen todella oudon nĂ€kökulman âSe perustuu ns. konfliktiteoriaan, jossa yhteiskunta nĂ€hdÀÀn keskenÀÀn kilpailevien ryhmien vĂ€lisenĂ€ taisteluna vallasta.â
Joten tÀsmennÀn. RyhmÀllÀ tarkoitan eri ryhmiÀ, joihin ihminen yleensÀ aina kuuluu. Lapsena niitÀ ovat perhe, perheen tuttavat ja sukulaiset, joiden kanssa lapsi on tekemisissÀ. Sitten kasvaessaan ryhmiÀ ovat kaverit, koulukaverit ja ehkÀ jotkut harrastusryhmÀt. Kasvaessaan tulee sitten monia muita ryhmiÀ, joihin tavalla tai toisella kuulutaan.
Sitten on ryhmiĂ€, joita voidaan jaotella eri tavoin. Kuten viiteryhmĂ€ â johon halutaan kuulua, jota arvostaa tai ihailee. Nuorilla nĂ€mĂ€ ovat aika tĂ€rkeitĂ€, sillĂ€ nĂ€iden kautta aletaan kokeilla eri tapoja, minkĂ€ kautta identiteettiĂ€ hahmotellaan.
Sitten on sosiaalinen kategoria, eli mihin koetaan kuuluvan, kuten sukupuoli, kansallisuus tai fyysinen ominaisuus (esim. vammaisuus) jne.
Kun mietimme uskonnollisuutta, silloin puhutaan kulttuurin ympÀrillÀ olevista ryhmistÀ.
NÀmÀ ovat sosiaalipsykologian mukaisia jaotteluja. EikÀ nÀillÀ ole mitÀÀn tekemistÀ konfliktiteorian kanssa.
"TÀmÀ ei ole riittÀvÀÀ...Jokaisen ryhmÀn erilaisuus muista edellyttÀÀ myös sitÀ, ettÀ jokaiselle ryhmÀlle tÀytyy olla erilaiset oikeudet ja toisille kattavammat kuin toisille." (=RyhmÀn oikeudet)
âKuten huomaat, tĂ€mĂ€ ajattelu poikkeaa jo hyvin paljon em. Rawlsin liberalismista. Yksilön oikeudet eivĂ€t mÀÀrĂ€ydy riippumatta hĂ€nen ryhmĂ€stÀÀn, vaan ne mÀÀrĂ€ytyvĂ€t sen ryhmĂ€n mukaan.â
YritÀn kovasti tuoda tuota konkreettiseen elÀmÀÀn. Ajatellaan vammaisia ja heitÀ vaikka nÀkö- ja kuulovammaisia. Jos heidÀn erityistarpeitaan ei oteta lainkaan huomioon, vaan he saavat vain sen, minkÀ muutkin, eivÀt heidÀn oikeutensa oikeastaan toteudu samoina, kuin kuulevien ja nÀkevien oikeudet! Siksi he tarvitsevat ryhmÀnsÀ mukaisia erityisoikeuksia.
âTaustalla voi nĂ€hdĂ€ Youngin erilaisen moraalikĂ€sityksen (mikĂ€ on reilua?) ja erilaisen kĂ€sityksen yhteiskunnan ideaalista (mikĂ€ on tasa-arvoinen yhteiskunta?).
Siis filosofiaa. â
Toki nÀitÀ voidaan hahmottaa filosofian kautta, mutta tuskin tavallisen ihmiset nÀin tekevÀt? Siis jonkin tietyn teorian kautta. On aika lailla sattumanvaraista se, ettÀ ne saattavat kuulostaan jonkin filosofisen teorian kaltaisilta."On aika lailla sattumanvaraista se, ettÀ ne saattavat kuulostaan jonkin filosofisen teorian kaltaisilta."
Hmm...Kristinuskossa on yhdenlainen moraalikÀsitys, joka perustuu filosofiaan (etiikkaan). Sen moraalikÀsityksen mukaan em. aviorikos on vÀÀrin ja varastaminen kielletty. Miksi? Koska ne ovat "hyviÀ" kÀskyjÀ ja jos kaikki noudattaisivat niitÀ, maailma olisi parempi paikka ja J:n tahto toteutuisi. Ne vastaavat kysymyksiin kuten "MikÀ on oikein ja mikÀ on vÀÀrin?" ja "Millainen maailman tulisi olla?".
Miljardit ihmiset pyrkivÀt noudattamaan tÀtÀ moraalikÀsitystÀ. Sattumanvaraista kÀytöstÀ? Ei mitÀÀn tekemistÀ kristillisen filosofian kanssa?
Otetaan ihan esimerkki. Katsotaan Elokapinaa, luontoaktivistien ryhmÀÀ kolmesta nÀkökulmasta.
1 - Sen jÀsenillÀ on tietty habitus, olemus. He pukeutuvat usein tietyllÀ, yhtenÀisellÀ tavalla. HeillÀ on oma kenttÀnsÀ, jossa he puhuvat tietyistÀ asioista tietyllÀ tavalla.
2- HeillÀ on omat sÀÀntönsÀ ja tapansa toimia. Sen jÀsenet suhtautuvat asiaan usein intohimoisesti ja usein tunneperÀisesti. He kokevat ylpeyttÀ kuulumisesta ryhmÀÀn, joka pyrkii vaikuttamaan ympÀristön tilaan.
3- RyhmÀllÀ on tavoitteet ja periaatteet. Se pyrkii johonkin tilaan, johon se haluaa pÀÀstÀ tietyillÀ keinoilla. Em. Elokapinalla on omat periaatteensa, joissa se mÀÀrittelee mikÀ on hyvÀksyttÀvÀÀ toimintaa ja mikÀ ei sekÀ ryhmÀn ettÀ yksilön tasolla.
Kohta 1:n termit ovat sosiologiasta, tarkemmin Pierre Bourdieulta, joka oli muuten juuri konfliktiteorian kannattaja.
Kohta 2 on suoraan sosiaalipsykologiasta, tarkemmin Henri Tajfeun sosiaalisen identiteetin teoriasta.
Kohta 3 on puhdasta etiikkaa, filosofiaa. Se mÀÀrittelee ideaalin ja mÀÀrittÀÀ mikÀ on oikein ja mikÀ vÀÀrin, mikÀ sallittua kÀytöstÀ ja mikÀ ei. Tarkemmin Elokapina noudattaa Immanuel Kantin velvollisuusetiikkaa, missÀ epÀtoivotut seuraukset ovat hyvÀksyttÀviÀ jos motiivi on moraalinen.
Bourdieu sanoisi, ettÀ Elokapinan jÀsen nÀkee maailman omasta sosiaalisesta kehyksestÀÀn ja siksi hÀn kÀyttÀytyy tÀllÀ tavoin.
Tajfeu sanoisi, ettÀ sosiaaliseen ryhmÀÀn kuuluminen ja sitoutuminen sen tavoitteisiin saa jÀsenen kokemaan merkitystÀ ja mielihyvÀÀ ja siksi hÀn kÀyttÀytyy tÀllÀ tavoin. Kant sanoisi, ettÀ ryhmÀn kÀsitykset oikeasta ja vÀÀrÀstÀ, sekÀ haluama ihannemaailma mÀÀrittelevÀt sen ryhmÀn sÀÀnnöt ja tavat toimia, ja siksi hÀn kÀyttÀytyy tÀllÀ tavoin.
Kuka on oikeassa? Kenties kaikki yhdessÀ antavat parhaan kuvan, mutta varmaan on, ettÀ vain yhtÀ tuijottaminen jÀttÀÀ aina jotain tekijöitÀ ulos lopputuloksesta.
YksittÀinen ihminen omassa elÀmÀssÀÀn ei usein pohdi asiaa minkÀÀn nÀistÀ kautta, totta. Mutta se ei tarkoita, ettÀ ne eivÀt olisi siellÀ. Burkhaan pukeutuvalla on tietty olemus, hÀn noudattaa tiettyjÀ sÀÀntöjÀ ja tiettyÀ moraalikÀsitystÀ. HÀnen perustelunsa voi olla vain, ettÀ hÀn on aina pukeutunut nÀin. Mutta se pukeutuminen ei silti ole sattumanvaraista riippumatta siitÀ, onko ihminen pohtinut sitÀ vai ei.
"Siksi he tarvitsevat ryhmÀnsÀ mukaisia erityisoikeuksia."
Ero tulee tÀstÀ.
Kuvitellaan tilanne, ettÀ vammainen henkilö haluaa pyrkiÀ yliopistoon. Vammansa vuoksi hÀn tarvitsee avustajan liikkumiseen. Valtio kustantaa avustajan. Liberalismissa tÀmÀ on hyvÀksyttÀvÀ erioikeus, koska se mahdollistaa vammaisen osallistumisen yhteiskuntaan samalta tasolta kuin terveen. Toiseksi, se ei loukkaa kenenkÀÀn muun yhdenvertaisuutta.
Kuvitellaan tilanne, ettÀ vammainen henkilö haluaa pyrkiÀ yliopistoon. Vammansa perusteella hÀn haluaa, ettÀ hÀntÀ tulee kohdella erilaisilla kriteereillÀ kuin muita hakijoita, em. alempi vaadittava pistemÀÀrÀ pÀÀsykokeissa. Liberalismissa tÀmÀ ei ole hyvÀksyttÀvÀ erioikeus. Se loukkaa jonkun muun yhdenvertaisuutta.
Ero Youngin ja Rawlsin vÀlillÀ on kÀsite oikeudenmukaisuus (=mikÀ on reilua). Young puhuu sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, jossa tasataan ihmisten vÀlisiÀ sosiaalisia, kulttuurisia jne. eroja, jotta pÀÀstÀÀn samaan lopputulokseen. Rawls puhuu juridisesta oikeudenmukaisuudesta, jossa kaikkia kohdellaan samalla tavalla sosiaalisista, kulttuurisista jne. eroista huolimatta. Rawls ts. hyvÀksyy eriarvoisen lopputuloksen, kunhan se nousee yksilöstÀ eikÀ laeista. Anonyymi kirjoitti:
"On aika lailla sattumanvaraista se, ettÀ ne saattavat kuulostaan jonkin filosofisen teorian kaltaisilta."
Hmm...Kristinuskossa on yhdenlainen moraalikÀsitys, joka perustuu filosofiaan (etiikkaan). Sen moraalikÀsityksen mukaan em. aviorikos on vÀÀrin ja varastaminen kielletty. Miksi? Koska ne ovat "hyviÀ" kÀskyjÀ ja jos kaikki noudattaisivat niitÀ, maailma olisi parempi paikka ja J:n tahto toteutuisi. Ne vastaavat kysymyksiin kuten "MikÀ on oikein ja mikÀ on vÀÀrin?" ja "Millainen maailman tulisi olla?".
Miljardit ihmiset pyrkivÀt noudattamaan tÀtÀ moraalikÀsitystÀ. Sattumanvaraista kÀytöstÀ? Ei mitÀÀn tekemistÀ kristillisen filosofian kanssa?
Otetaan ihan esimerkki. Katsotaan Elokapinaa, luontoaktivistien ryhmÀÀ kolmesta nÀkökulmasta.
1 - Sen jÀsenillÀ on tietty habitus, olemus. He pukeutuvat usein tietyllÀ, yhtenÀisellÀ tavalla. HeillÀ on oma kenttÀnsÀ, jossa he puhuvat tietyistÀ asioista tietyllÀ tavalla.
2- HeillÀ on omat sÀÀntönsÀ ja tapansa toimia. Sen jÀsenet suhtautuvat asiaan usein intohimoisesti ja usein tunneperÀisesti. He kokevat ylpeyttÀ kuulumisesta ryhmÀÀn, joka pyrkii vaikuttamaan ympÀristön tilaan.
3- RyhmÀllÀ on tavoitteet ja periaatteet. Se pyrkii johonkin tilaan, johon se haluaa pÀÀstÀ tietyillÀ keinoilla. Em. Elokapinalla on omat periaatteensa, joissa se mÀÀrittelee mikÀ on hyvÀksyttÀvÀÀ toimintaa ja mikÀ ei sekÀ ryhmÀn ettÀ yksilön tasolla.
Kohta 1:n termit ovat sosiologiasta, tarkemmin Pierre Bourdieulta, joka oli muuten juuri konfliktiteorian kannattaja.
Kohta 2 on suoraan sosiaalipsykologiasta, tarkemmin Henri Tajfeun sosiaalisen identiteetin teoriasta.
Kohta 3 on puhdasta etiikkaa, filosofiaa. Se mÀÀrittelee ideaalin ja mÀÀrittÀÀ mikÀ on oikein ja mikÀ vÀÀrin, mikÀ sallittua kÀytöstÀ ja mikÀ ei. Tarkemmin Elokapina noudattaa Immanuel Kantin velvollisuusetiikkaa, missÀ epÀtoivotut seuraukset ovat hyvÀksyttÀviÀ jos motiivi on moraalinen.
Bourdieu sanoisi, ettÀ Elokapinan jÀsen nÀkee maailman omasta sosiaalisesta kehyksestÀÀn ja siksi hÀn kÀyttÀytyy tÀllÀ tavoin.
Tajfeu sanoisi, ettÀ sosiaaliseen ryhmÀÀn kuuluminen ja sitoutuminen sen tavoitteisiin saa jÀsenen kokemaan merkitystÀ ja mielihyvÀÀ ja siksi hÀn kÀyttÀytyy tÀllÀ tavoin. Kant sanoisi, ettÀ ryhmÀn kÀsitykset oikeasta ja vÀÀrÀstÀ, sekÀ haluama ihannemaailma mÀÀrittelevÀt sen ryhmÀn sÀÀnnöt ja tavat toimia, ja siksi hÀn kÀyttÀytyy tÀllÀ tavoin.
Kuka on oikeassa? Kenties kaikki yhdessÀ antavat parhaan kuvan, mutta varmaan on, ettÀ vain yhtÀ tuijottaminen jÀttÀÀ aina jotain tekijöitÀ ulos lopputuloksesta.
YksittÀinen ihminen omassa elÀmÀssÀÀn ei usein pohdi asiaa minkÀÀn nÀistÀ kautta, totta. Mutta se ei tarkoita, ettÀ ne eivÀt olisi siellÀ. Burkhaan pukeutuvalla on tietty olemus, hÀn noudattaa tiettyjÀ sÀÀntöjÀ ja tiettyÀ moraalikÀsitystÀ. HÀnen perustelunsa voi olla vain, ettÀ hÀn on aina pukeutunut nÀin. Mutta se pukeutuminen ei silti ole sattumanvaraista riippumatta siitÀ, onko ihminen pohtinut sitÀ vai ei.
"Siksi he tarvitsevat ryhmÀnsÀ mukaisia erityisoikeuksia."
Ero tulee tÀstÀ.
Kuvitellaan tilanne, ettÀ vammainen henkilö haluaa pyrkiÀ yliopistoon. Vammansa vuoksi hÀn tarvitsee avustajan liikkumiseen. Valtio kustantaa avustajan. Liberalismissa tÀmÀ on hyvÀksyttÀvÀ erioikeus, koska se mahdollistaa vammaisen osallistumisen yhteiskuntaan samalta tasolta kuin terveen. Toiseksi, se ei loukkaa kenenkÀÀn muun yhdenvertaisuutta.
Kuvitellaan tilanne, ettÀ vammainen henkilö haluaa pyrkiÀ yliopistoon. Vammansa perusteella hÀn haluaa, ettÀ hÀntÀ tulee kohdella erilaisilla kriteereillÀ kuin muita hakijoita, em. alempi vaadittava pistemÀÀrÀ pÀÀsykokeissa. Liberalismissa tÀmÀ ei ole hyvÀksyttÀvÀ erioikeus. Se loukkaa jonkun muun yhdenvertaisuutta.
Ero Youngin ja Rawlsin vĂ€lillĂ€ on kĂ€site oikeudenmukaisuus (=mikĂ€ on reilua). Young puhuu sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, jossa tasataan ihmisten vĂ€lisiĂ€ sosiaalisia, kulttuurisia jne. eroja, jotta pÀÀstÀÀn samaan lopputulokseen. Rawls puhuu juridisesta oikeudenmukaisuudesta, jossa kaikkia kohdellaan samalla tavalla sosiaalisista, kulttuurisista jne. eroista huolimatta. Rawls ts. hyvĂ€ksyy eriarvoisen lopputuloksen, kunhan se nousee yksilöstĂ€ eikĂ€ laeista.âKristinuskossa on yhdenlainen moraalikĂ€sitys, joka perustuu filosofiaan (etiikkaan). Sen moraalikĂ€sityksen mukaan em. aviorikos on vÀÀrin ja varastaminen kielletty.â
âMiljardit ihmiset pyrkivĂ€t noudattamaan tĂ€tĂ€ moraalikĂ€sitystĂ€. Sattumanvaraista kĂ€ytöstĂ€? Ei mitÀÀn tekemistĂ€ kristillisen filosofian kanssa?â
En ihan tÀysin yhdenlaisesta moraalikÀsityksestÀ puhuisi, joskin moni kohta on samankaltainen kaikilla kristityillÀ. Ja totta on, ettÀ kristityt ovat omaksuneet monia sellaisia moraalikÀsityksiÀ, jotka ovat universaaleja. Esim. varastaminen on nÀhty huonona monissa luonnon uskonnoissa, aikana jolloin ei mitÀÀn nykyisiÀ uskontoja tai moraalifilosofiaa edes tunnettu.
âKuka on oikeassa? Kenties kaikki yhdessĂ€ antavat parhaan kuvan, mutta varmaan on, ettĂ€ vain yhtĂ€ tuijottaminen jĂ€ttÀÀ aina jotain tekijöitĂ€ ulos lopputuloksesta.â
Tuo on totta, ettĂ€ asioita voi ja pitÀÀkin osata tarkastella eri nĂ€kökulmista. Muistaen vain se, ettei ihmiset noin vain aina sovi johonkin teoriaan, vaikka ne teoriat on tehty ihmisiĂ€ tarkkailemalla â joskin filosofia voi lĂ€hteĂ€ ihan vain sisĂ€istĂ€ ajatuskuvioista.
âKatsotaan Elokapinaa, luontoaktivistien ryhmÀÀ kolmesta nĂ€kökulmasta.â
Esimerkkiin sopii kyllÀ moni muukin liike, myös eri uskonnolliset liikkeet. Mutta otit vain yhden ryhmÀn tarkastelun kohteeksi, et niitÀ kaikkia, missÀ me elÀmme. Ajattelin tÀssÀ mm. työyhteisöÀ, johon kyllÀ sopii nuo kohdat ainakin jollain tavalla.
âMutta se pukeutuminen ei silti ole sattumanvaraista riippumatta siitĂ€, onko ihminen pohtinut sitĂ€ vai ei.â
Ei todellakaan, sillÀ me myös viestimme pukeutumisemme kautta muille, millaisiin ryhmiin tai viiteryhmiin joko kuulumme tai haluamme kuulua. Yksilö voi myös tehdÀ vastoin joidenkin tiettyjen ryhmien normeja vastaan, jollei halua kuulua niihin.
âVammansa vuoksi hĂ€n tarvitsee avustajan liikkumiseen. Valtio kustantaa avustajan.
Toiseksi, se ei loukkaa kenenkÀÀn muun yhdenvertaisuutta. â
âVammansa perusteella hĂ€n haluaa, ettĂ€ hĂ€ntĂ€ tulee kohdella erilaisilla kriteereillĂ€ kuin muita hakijoita, em. alempi vaadittava pistemÀÀrĂ€ pÀÀsykokeissa. Liberalismissa tĂ€mĂ€ ei ole hyvĂ€ksyttĂ€vĂ€ erioikeus. Se loukkaa jonkun muun yhdenvertaisuutta.â
Tarkastelet asiaa kahdesta nÀkökulmasta. Kummatkin ovat erioikeuksia, joita muilla ei ole. NÀkö- ja kuulovammaiset saavat eri oikeuksia, kuin liikuntavammaiset tai kehitysvammaiset. Samoin kroonista kipua sairastavat ovat vammaisia, joille on eri oikeuksia kuin vaikka vaikeasti keliaatikot tai MS tautia sairastavat.
Se, milloin muiden yhdenvartaisuutta loukataan ja milloin ei, on toisinaan kovin veteen piirretty viiva. TÀstÀ tuli mieleeni erÀs varsin arkipÀivÀinen tilanne. Astmaatikko, joka saa kohtauksen voimakkaista tuoksuista, vaati ettÀ jokaisen työpaikalla on lakattava kÀyttÀmÀstÀ deodorantteja, parta- tai hajuvesiÀ. Ristiriita oli valmis. TÀssÀ mielessÀ ristiriitaisuus teoria kyllÀ toimii.
TÀmÀn vuoksi yhteiskunnassa vaaditaan lakeja, jotka turvaavat eri ryhmille heidÀn tarvitsemat erityisoikeutensa.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
âKristinuskossa on yhdenlainen moraalikĂ€sitys, joka perustuu filosofiaan (etiikkaan). Sen moraalikĂ€sityksen mukaan em. aviorikos on vÀÀrin ja varastaminen kielletty.â
âMiljardit ihmiset pyrkivĂ€t noudattamaan tĂ€tĂ€ moraalikĂ€sitystĂ€. Sattumanvaraista kĂ€ytöstĂ€? Ei mitÀÀn tekemistĂ€ kristillisen filosofian kanssa?â
En ihan tÀysin yhdenlaisesta moraalikÀsityksestÀ puhuisi, joskin moni kohta on samankaltainen kaikilla kristityillÀ. Ja totta on, ettÀ kristityt ovat omaksuneet monia sellaisia moraalikÀsityksiÀ, jotka ovat universaaleja. Esim. varastaminen on nÀhty huonona monissa luonnon uskonnoissa, aikana jolloin ei mitÀÀn nykyisiÀ uskontoja tai moraalifilosofiaa edes tunnettu.
âKuka on oikeassa? Kenties kaikki yhdessĂ€ antavat parhaan kuvan, mutta varmaan on, ettĂ€ vain yhtĂ€ tuijottaminen jĂ€ttÀÀ aina jotain tekijöitĂ€ ulos lopputuloksesta.â
Tuo on totta, ettĂ€ asioita voi ja pitÀÀkin osata tarkastella eri nĂ€kökulmista. Muistaen vain se, ettei ihmiset noin vain aina sovi johonkin teoriaan, vaikka ne teoriat on tehty ihmisiĂ€ tarkkailemalla â joskin filosofia voi lĂ€hteĂ€ ihan vain sisĂ€istĂ€ ajatuskuvioista.
âKatsotaan Elokapinaa, luontoaktivistien ryhmÀÀ kolmesta nĂ€kökulmasta.â
Esimerkkiin sopii kyllÀ moni muukin liike, myös eri uskonnolliset liikkeet. Mutta otit vain yhden ryhmÀn tarkastelun kohteeksi, et niitÀ kaikkia, missÀ me elÀmme. Ajattelin tÀssÀ mm. työyhteisöÀ, johon kyllÀ sopii nuo kohdat ainakin jollain tavalla.
âMutta se pukeutuminen ei silti ole sattumanvaraista riippumatta siitĂ€, onko ihminen pohtinut sitĂ€ vai ei.â
Ei todellakaan, sillÀ me myös viestimme pukeutumisemme kautta muille, millaisiin ryhmiin tai viiteryhmiin joko kuulumme tai haluamme kuulua. Yksilö voi myös tehdÀ vastoin joidenkin tiettyjen ryhmien normeja vastaan, jollei halua kuulua niihin.
âVammansa vuoksi hĂ€n tarvitsee avustajan liikkumiseen. Valtio kustantaa avustajan.
Toiseksi, se ei loukkaa kenenkÀÀn muun yhdenvertaisuutta. â
âVammansa perusteella hĂ€n haluaa, ettĂ€ hĂ€ntĂ€ tulee kohdella erilaisilla kriteereillĂ€ kuin muita hakijoita, em. alempi vaadittava pistemÀÀrĂ€ pÀÀsykokeissa. Liberalismissa tĂ€mĂ€ ei ole hyvĂ€ksyttĂ€vĂ€ erioikeus. Se loukkaa jonkun muun yhdenvertaisuutta.â
Tarkastelet asiaa kahdesta nÀkökulmasta. Kummatkin ovat erioikeuksia, joita muilla ei ole. NÀkö- ja kuulovammaiset saavat eri oikeuksia, kuin liikuntavammaiset tai kehitysvammaiset. Samoin kroonista kipua sairastavat ovat vammaisia, joille on eri oikeuksia kuin vaikka vaikeasti keliaatikot tai MS tautia sairastavat.
Se, milloin muiden yhdenvartaisuutta loukataan ja milloin ei, on toisinaan kovin veteen piirretty viiva. TÀstÀ tuli mieleeni erÀs varsin arkipÀivÀinen tilanne. Astmaatikko, joka saa kohtauksen voimakkaista tuoksuista, vaati ettÀ jokaisen työpaikalla on lakattava kÀyttÀmÀstÀ deodorantteja, parta- tai hajuvesiÀ. Ristiriita oli valmis. TÀssÀ mielessÀ ristiriitaisuus teoria kyllÀ toimii.
TÀmÀn vuoksi yhteiskunnassa vaaditaan lakeja, jotka turvaavat eri ryhmille heidÀn tarvitsemat erityisoikeutensa."Tarkastelet asiaa kahdesta nÀkökulmasta. Kummatkin ovat erioikeuksia, joita muilla ei ole."
Kiitos vastauksesta. Toit tuossa tÀrkeÀn nÀkökulman mukaan keskusteluun. Esimerkki astmaatikosta on hyvÀ, koska se kiteyttÀÀ eron nÀiden kahden eri kÀsityksen vÀlillÀ. Se ei ole mielestÀni veteen piirretty viiva, vaan juontuu erilaisesta tavasta kÀsittÀÀ sana oikeudenmukaisuus.
Astmaatikko, joka vaatii muita lopettamaan kÀyttÀmÀstÀ voimakkaita hajuja, on klassisen liberalismin mukaan vÀÀrÀssÀ. HÀn vaatii muiden oikeuksien rajoittamista, jotta hÀnen oikeutensa voisi toteutua. Jos hÀn sen sijaan vaatisi, ettÀ hÀnellÀ on oltava yksityinen, hajuista vapaa tila tai mahdollisuus tehdÀ töitÀ kotoa kÀsin, tilanne olisi toinen. Silloin hÀnen vaatimallaan erioikeudellaan olisi liberalismissa hyvÀksyttÀvÀ peruste. Jotta hÀn ylipÀÀtÀÀn voisi työskennellÀ, hÀn tarvitsisi sairautensa vuoksi erilaiset työskentelytilat. NÀmÀ erilaiset tilat eivÀt kuitenkaan rajoita muiden oikeuksia.
Astmaatikolla olisi nÀin yhdenvertainen mahdollisuus osallistua työelÀmÀÀn, joskaan työelÀmÀ ei olisi samanlainen kaikille työntekijöille.
PunavihreÀssÀ (ArhinmÀki, en minÀ) "liberalismissa" tilanne on toinen. SiinÀ voitaisiin hyvin edellyttÀÀ, ettÀ astmaatikolla on oikeus vaatia muita rajoittamaan oikeuksiaan. Jotta astmaatikolla on oikeus työelÀmÀÀn, muiden on rajoitettava omia oikeuksiaan ja työpaikasta on tehtÀvÀ myös astmaatikolle sopiva.
Astmaatikolla olisi nÀin yhdenvertainen mahdollisuus osallistua työelÀmÀÀn, joka olisi myös samanlainen kaikille työntekijöille.
Yhdenvertaisuus klassisessa liberalismissa ei tarkoittanut samanlaisuutta, mutta punavihreÀssÀ versiossa se usein tarkoittaa. Ero tulee siitÀ, ettÀ jÀlkimmÀinen puhuu sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, ei pelkÀstÀÀn juridisesta. SiinÀ ei riitÀ, ettÀ laki ei kohtele ihmisiÀ eriarvoisesti antamalla joillekin etuoikeuksia tai rajaamalla joltain oikeuksia pois. Myös yhteiskunnan kokonaisuutena, mukaan lukien yksityisen elÀmÀn, on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista, siis moraalisesti "reilua".
Klassinen liberalismi jakoi yhteiskunnan kolmeen alueeseen: poliittiseen osallistumiseen, sosiaaliseen ihmisten kanssakÀymiseen ja yksilölliseen elÀmÀÀn kuten perhe. Poliittista se kutsui julkiseksi tilaksi, muita kahta yksityiseksi tilaksi. Julkisen vallan tuli rajoittaa itseÀÀn puuttumasta yksityiseen tilaan tarpeettomasti.
PunavihreÀ "liberalismi" mÀÀritteli tÀmÀn 1990-luvulla uusiksi. Tunnettu lause feminismistÀ kuvaa tÀtÀ eroa: "Persoonallinen on poliittista". Se ei tehnyt eroa samalla tavalla yksityisen ja julkisen tilan vÀlille, vaan katsoi, ettÀ julkisen vallan tuli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissÀ puuttua myös "sortaviin rakenteisiin" myös yksityisen puolella.
HyvÀ esimerkki on naisten ja miesten kotitöiden jakautuminen.
Klassinen liberalismi ei kiellÀ, etteikö perheissÀ olisi moraalisesti epÀoikeudenmukaiseksi koettuja kÀytÀntöjÀ ja asenteita. Se kuitenkin katsoo, ettÀ nÀmÀ kuuluvat yksityisen alueelle ja niihin ei tulisi poliittisesti puuttua. Koska ihmiset solmivat vapaaehtoisesti erilaisia ihmissuhteita, he voivat myös vapaasti mÀÀritellÀ niiden sisÀllön, roolit ja vaikkapa kotitöiden jakamisen. Se ei kuulu julkiselle vallalle. Se kuuluu yksilönvapauteen.
PunavihreÀssÀ "liberalismissa", erityisesti feminismissÀ, nÀkemys on toinen. Julkisen vallan tulee puuttua joko lainsÀÀdÀnnöllÀ tai "sosiaalista eriarvoisuutta" vÀhentÀvillÀ muilla toimilla puuttua myös yksityiselÀmÀÀn, jos sillÀ on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta hyvÀksyttÀvÀt perusteet. Esimerkki tÀllaisesta toiminnasta on vaikkapa perhevapaiden jyvittÀminen puolisoiden kesken, joka klassisessa liberalismissa olisi kuulunut tÀysin yksityiselÀmÀÀn, perheen itse pÀÀtettÀvien asioiden piiriin.
"TÀmÀn vuoksi yhteiskunnassa vaaditaan lakeja, jotka turvaavat eri ryhmille heidÀn tarvitsemat erityisoikeutensa."
Lainaus: âUskokaa minua...Ne, jotka yrittĂ€vĂ€t tasoittaa kaikkia eroja, eivĂ€t koskaan kohtele kaikkia yhdenvertaisesti." (Edmund Burke, 1987) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tarkastelet asiaa kahdesta nÀkökulmasta. Kummatkin ovat erioikeuksia, joita muilla ei ole."
Kiitos vastauksesta. Toit tuossa tÀrkeÀn nÀkökulman mukaan keskusteluun. Esimerkki astmaatikosta on hyvÀ, koska se kiteyttÀÀ eron nÀiden kahden eri kÀsityksen vÀlillÀ. Se ei ole mielestÀni veteen piirretty viiva, vaan juontuu erilaisesta tavasta kÀsittÀÀ sana oikeudenmukaisuus.
Astmaatikko, joka vaatii muita lopettamaan kÀyttÀmÀstÀ voimakkaita hajuja, on klassisen liberalismin mukaan vÀÀrÀssÀ. HÀn vaatii muiden oikeuksien rajoittamista, jotta hÀnen oikeutensa voisi toteutua. Jos hÀn sen sijaan vaatisi, ettÀ hÀnellÀ on oltava yksityinen, hajuista vapaa tila tai mahdollisuus tehdÀ töitÀ kotoa kÀsin, tilanne olisi toinen. Silloin hÀnen vaatimallaan erioikeudellaan olisi liberalismissa hyvÀksyttÀvÀ peruste. Jotta hÀn ylipÀÀtÀÀn voisi työskennellÀ, hÀn tarvitsisi sairautensa vuoksi erilaiset työskentelytilat. NÀmÀ erilaiset tilat eivÀt kuitenkaan rajoita muiden oikeuksia.
Astmaatikolla olisi nÀin yhdenvertainen mahdollisuus osallistua työelÀmÀÀn, joskaan työelÀmÀ ei olisi samanlainen kaikille työntekijöille.
PunavihreÀssÀ (ArhinmÀki, en minÀ) "liberalismissa" tilanne on toinen. SiinÀ voitaisiin hyvin edellyttÀÀ, ettÀ astmaatikolla on oikeus vaatia muita rajoittamaan oikeuksiaan. Jotta astmaatikolla on oikeus työelÀmÀÀn, muiden on rajoitettava omia oikeuksiaan ja työpaikasta on tehtÀvÀ myös astmaatikolle sopiva.
Astmaatikolla olisi nÀin yhdenvertainen mahdollisuus osallistua työelÀmÀÀn, joka olisi myös samanlainen kaikille työntekijöille.
Yhdenvertaisuus klassisessa liberalismissa ei tarkoittanut samanlaisuutta, mutta punavihreÀssÀ versiossa se usein tarkoittaa. Ero tulee siitÀ, ettÀ jÀlkimmÀinen puhuu sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, ei pelkÀstÀÀn juridisesta. SiinÀ ei riitÀ, ettÀ laki ei kohtele ihmisiÀ eriarvoisesti antamalla joillekin etuoikeuksia tai rajaamalla joltain oikeuksia pois. Myös yhteiskunnan kokonaisuutena, mukaan lukien yksityisen elÀmÀn, on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista, siis moraalisesti "reilua".
Klassinen liberalismi jakoi yhteiskunnan kolmeen alueeseen: poliittiseen osallistumiseen, sosiaaliseen ihmisten kanssakÀymiseen ja yksilölliseen elÀmÀÀn kuten perhe. Poliittista se kutsui julkiseksi tilaksi, muita kahta yksityiseksi tilaksi. Julkisen vallan tuli rajoittaa itseÀÀn puuttumasta yksityiseen tilaan tarpeettomasti.
PunavihreÀ "liberalismi" mÀÀritteli tÀmÀn 1990-luvulla uusiksi. Tunnettu lause feminismistÀ kuvaa tÀtÀ eroa: "Persoonallinen on poliittista". Se ei tehnyt eroa samalla tavalla yksityisen ja julkisen tilan vÀlille, vaan katsoi, ettÀ julkisen vallan tuli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissÀ puuttua myös "sortaviin rakenteisiin" myös yksityisen puolella.
HyvÀ esimerkki on naisten ja miesten kotitöiden jakautuminen.
Klassinen liberalismi ei kiellÀ, etteikö perheissÀ olisi moraalisesti epÀoikeudenmukaiseksi koettuja kÀytÀntöjÀ ja asenteita. Se kuitenkin katsoo, ettÀ nÀmÀ kuuluvat yksityisen alueelle ja niihin ei tulisi poliittisesti puuttua. Koska ihmiset solmivat vapaaehtoisesti erilaisia ihmissuhteita, he voivat myös vapaasti mÀÀritellÀ niiden sisÀllön, roolit ja vaikkapa kotitöiden jakamisen. Se ei kuulu julkiselle vallalle. Se kuuluu yksilönvapauteen.
PunavihreÀssÀ "liberalismissa", erityisesti feminismissÀ, nÀkemys on toinen. Julkisen vallan tulee puuttua joko lainsÀÀdÀnnöllÀ tai "sosiaalista eriarvoisuutta" vÀhentÀvillÀ muilla toimilla puuttua myös yksityiselÀmÀÀn, jos sillÀ on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta hyvÀksyttÀvÀt perusteet. Esimerkki tÀllaisesta toiminnasta on vaikkapa perhevapaiden jyvittÀminen puolisoiden kesken, joka klassisessa liberalismissa olisi kuulunut tÀysin yksityiselÀmÀÀn, perheen itse pÀÀtettÀvien asioiden piiriin.
"TÀmÀn vuoksi yhteiskunnassa vaaditaan lakeja, jotka turvaavat eri ryhmille heidÀn tarvitsemat erityisoikeutensa."
Lainaus: âUskokaa minua...Ne, jotka yrittĂ€vĂ€t tasoittaa kaikkia eroja, eivĂ€t koskaan kohtele kaikkia yhdenvertaisesti." (Edmund Burke, 1987)HyvĂ€, laitoit luun mummon kurkkuun! đ€Łđ€Łđ€Ł
- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
MinÀ puolestaan tarkastelen suvaitsevaisuutta ilmiönÀ, jonka sisÀltöÀ pyritÀÀn manipuloimaan negatiiviseksi. EhkÀ enemmÀn sosiologisesti.
Nyt asetelma on sellainen, ettĂ€ suvaitsemattomat esittĂ€vĂ€t mielipiteitĂ€ ja kannanottoja, jotka ovat omiaan heikentĂ€mÀÀn yhteiskunnallista rauhaa, luovat vaikeita vastakkainasetteluja ja kun tĂ€stĂ€ sitten ilmaisee mielipiteen, ettei hyvĂ€ksy nĂ€itĂ€, alkaa tĂ€mĂ€ outo marina siitĂ€, miten suvaitsevaiset eivĂ€t suvaitse heitĂ€ â vaikka kyse ei ole, etteikö heitĂ€ ihmisinĂ€ suvaittaisi, vaikka he itse eivĂ€t suvaitse osaa edes ihmisinĂ€.
âNĂ€en, ettĂ€ ne eivĂ€t ole vain salaliittoteorioita kuten kumpikin osapuoli omalla kohdallaan vĂ€ittÀÀ vaan, ettĂ€ niiden taustalla on kahden erilaisen moraalikĂ€sityksen ja niistĂ€ johdettujen eri maailmankuvien ristiriita, joka heijastuu poliittisessa ja yhteiskunnallisessa vastakkainasettelussa. â
Niin kauan ne ovat pelkkiÀ salaliittoteorioita, kun ne perustuvat enemmÀn tunteisiin tai tÀydellisiin epÀjohdonmukaisuuksiin, vailla varsinaista faktapohjaa.
YmmÀrrÀn kyllÀ ettÀ nÀihin moni innostuu, ajattelematta lainkaan perinpohjin, mihin ovat intoutuneet mukaan. Tuntuu jÀnnÀltÀ, on kivaa kuulua johonkin erityiseen joukkoon, jolla on jotain salaista tietoa, mitÀ muilla ei ole.
â Ihminen valitsee erilaisen ideologian sen mukaan, miten hyvin sen arvot sopivat omaan moraalikĂ€sitykseen ja millaisia moraalisesti "oikeita" asioita se ideologia pyrkii edistĂ€mÀÀn.â
Totta on ettÀ moraalin muodostuminen on pitkÀ ja monivaiheinen prosessi ihmisen elÀmÀssÀ. Riippuu myös persoonasta, siitÀ, mihin on lapsena kasvanut ja onko saanut kokemuksia monipuolisesti, millaiset aatteet, ideologiat tai uskonkÀsitykset vetÀvÀt enemmÀn puoleensa.
Useimmiten ei mitÀÀn ideologiaa sellaisenaan omata, vaan niitÀ opitaan aikuisena, ja yleensÀ melkoisina sekoituksina. Osa toki lÀhtee soveltamaan sitÀ omaa nÀkemystÀÀn ihan ideologiaan, jota ei juurikaan kyseenalaisteta.
ââŠuskonnollinen vakaumus tai sen syvyys ei korreloi "kristillisen nationalismin" kanssa. Sellaiset asiat kuin köyhistĂ€ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvĂ€ntekevĂ€isyyteen pĂ€invastoin ennustivat vastakkaista poliittista kantaa.â
Niin, tuossa tutkimuksessa oli aika erikoista se, ettÀ olisi vain ikÀÀn kuin kaksi eri selkÀÀ arvomaailmaa. Suomessa, missÀ perinteisesti on monia eri nÀkemyksiÀ, tulos olisi voinut olla aivan erilainen.
Jotenkin nyt on syntynyt tilanne, missĂ€ perinteiset kristilliset arvot, kuten juuri ââŠköyhistĂ€ ja sairaista huolehtiminen, rukoilu tai osallistuminen hyvĂ€ntekevĂ€isyyteenâŠâ â tĂ€hĂ€n voisi lisĂ€tĂ€ myös suvaitsevaisuuden, ovat alkaneet merkitĂ€ jotain huonoa tai pahaa âliberalismiaâ â jota ei edes osata tarkemmin mÀÀritellĂ€, mitĂ€ liberalismia â joita tulee vastustaa.MistĂ€ kopioitu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
MistÀ kopioitu?
Ei se vastaa.
Anonyymi kirjoitti:
"âTotuus on persoonallinen voima, joka vetÀÀ puoleensa ja kutsuu jokaista. "
Jeesus Kristus on Jumalan Poika, joka tulee tuomitsemaan maailman kuten mm. Patmoksen ja AA-porukan Jeesukseen uskovat kristityt ovat aina todistaneet. AmenEnsin pitÀÀ todistaa ettÀ on Jumala ja hÀnellÀ poika, jolloin siis yksijumalaiset uskonnot juutalaisuus ja islam ovat valhetta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
SinÀ olet paha ihminen ja aina uskovien kimpussa!
Se on totta!
- Anonyymi
Jos suvaitsevuus tarkoittaa Raamatun sanoman muuttamista,on meidÀn oltava suvaitsemattomia. Raamattu on PyhÀ. Jumala ilmoittaa siinÀ tahtonsa ainutkertaisesti. KÀÀnnöksissÀ tosin on luonnollisia muunnoksia. Mutta kaiken kaikkiaan tulee jokainen jae ilmoittamaan sen, miksi se on tarkoitettu.SyntiÀ ei suvaita ,mutta syntistÀ rakastetaan ja koetetaan rakkaasti johdattaa ehdottomaan totuuteen.Mutta uskon valinta on jokaisen oma asia.
>Mutta uskon valinta on jokaisen oma asia.
Tuo on islamin oppia, jonka mukaan ei-muslimi voi valita uskontonsa kuin ananaan kaupan hedelmÀosastolta. Muslimi tosin ei voi.
Luterilaisuudessa ei tehdĂ€ mitÀÀn uskonratkaisuja tai -valintoja, sillĂ€ uskomisiaan ei voi pÀÀttÀÀ huijaamatta itseÀÀn.âJos suvaitsevuus tarkoittaa Raamatun sanoman muuttamista,on meidĂ€n oltava suvaitsemattomia.â
Ai jai, pitÀisiköhÀn poistaa Raamatusta mm. Kolossalais- tai Galatealaiskirjeet?
Kolossalaiskirje:
3:7 ja niissÀ tekin ennen vaelsitte, kun niissÀ elitte.
3:8 Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja hÀpeÀllinen puhe suustanne.
3:9 ĂlkÀÀ puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa
3:10 ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.
3:11 Ja tÀssÀ ei ole kreikkalaista eikÀ juutalaista, ei ympÀrileikkausta eikÀ ympÀrileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.
3:12 Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiÀ ja rakkaita, sydÀmelliseen armahtavaisuuteen, ystÀvÀllisyyteen, nöyryyteen, sÀvyisyyteen, pitkÀmielisyyteen,
3:13 kÀrsikÀÀ toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellÀ on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.
3:14 Mutta kaiken tÀmÀn lisÀksi pukeutukaa rakkauteen, mikÀ on tÀydellisyyden side.
Gal. 5:22 Mutta Hengen hedelmÀ on rakkaus, ilo, rauha, pitkÀmielisyys, ystÀvÀllisyys, hyvyys, uskollisuus, sÀvyisyys, itsensÀhillitseminen.
NĂ€issĂ€ kun niin ikĂ€vĂ€sti muistutetaan suvaitsevaisuudestaâŠ- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
âJos suvaitsevuus tarkoittaa Raamatun sanoman muuttamista,on meidĂ€n oltava suvaitsemattomia.â
Ai jai, pitÀisiköhÀn poistaa Raamatusta mm. Kolossalais- tai Galatealaiskirjeet?
Kolossalaiskirje:
3:7 ja niissÀ tekin ennen vaelsitte, kun niissÀ elitte.
3:8 Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja hÀpeÀllinen puhe suustanne.
3:9 ĂlkÀÀ puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa
3:10 ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.
3:11 Ja tÀssÀ ei ole kreikkalaista eikÀ juutalaista, ei ympÀrileikkausta eikÀ ympÀrileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.
3:12 Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiÀ ja rakkaita, sydÀmelliseen armahtavaisuuteen, ystÀvÀllisyyteen, nöyryyteen, sÀvyisyyteen, pitkÀmielisyyteen,
3:13 kÀrsikÀÀ toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellÀ on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.
3:14 Mutta kaiken tÀmÀn lisÀksi pukeutukaa rakkauteen, mikÀ on tÀydellisyyden side.
Gal. 5:22 Mutta Hengen hedelmÀ on rakkaus, ilo, rauha, pitkÀmielisyys, ystÀvÀllisyys, hyvyys, uskollisuus, sÀvyisyys, itsensÀhillitseminen.
NĂ€issĂ€ kun niin ikĂ€vĂ€sti muistutetaan suvaitsevaisuudestaâŠRakkaus ei ole kaiken suvaitsemista.Ei Jumalakaan kaikkea suvaitse.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rakkaus ei ole kaiken suvaitsemista.Ei Jumalakaan kaikkea suvaitse.
Ei todellakaan!
â Miksi muilta suvaitsevaisuutta vaativat eivĂ€t itse suvaitse erilaisuuttađ€ââ
Löytyykö esimerkkiÀ?
Vai ihmetteletkö sitÀ, miksi suvaitsevainen ihminen ei hyvÀksy suvaitsemattomuutta? TÀmÀ on kuin ihmettelisit, miksi vÀkivaltaa vastustava on valmis kÀyttÀmÀÀn voimakeinoja vÀkivallan tukahduttamiseksi.- Anonyymi
No tÀssÀ nyt ei tajuta sitÀ yksinkertaista asiaa ettÀ mielipiteellÀ ja faktalla on selvÀ ero. Fakta on esim se ettÀ olemme kaikki ihmisiÀ. Fakta on se ettÀ ihmisillÀ on seksuaalisia tarpeita. Fakta on se ettÀ tÀysi-ikÀiset ihmiset voivat itse vapaaehtoisesti harrastaa keskenÀÀn nykyisen lainsÀÀdÀnnön mukaan sellaista seksiÀ kuin itse haluavat.
TÀssÀ nyt sitten törmÀtÀÀn seinÀÀn koska osa ei tunnusta nÀitÀ faktoja. He asettavat lainsÀÀdÀnnön edelle 2000 vuotta sitten aavikolla teltassa kirjoitetun opuksen. Itse asiassa on kyse ihan samasta asiasta kuin joku sanoisi ettÀ 1 1=3. EttÀ tÀmÀ on hÀnen mielipiteensÀ ja ettÀ hÀnellÀ on oikeus sen julkituomiseen.
Eli tÀmÀ yksinkertainen esimerkki tuo esille sen eron joka on mielipiteen ja faktan vÀlillÀ. Mutta sen ymmÀrtÀminen tuntuu olevan aivan mahdotonta osalle porukasta. Siis tÀlle jengille joka haluaa edelleen jatkaa jÀÀkiekkopeliÀ homoudesta vain peli on jo aikoja sitten pÀÀttynyt, valot on hallista sammutettu yleisö ynnÀ toinen joukkue lÀhtenyt kotiin... Anonyymi kirjoitti:
No tÀssÀ nyt ei tajuta sitÀ yksinkertaista asiaa ettÀ mielipiteellÀ ja faktalla on selvÀ ero. Fakta on esim se ettÀ olemme kaikki ihmisiÀ. Fakta on se ettÀ ihmisillÀ on seksuaalisia tarpeita. Fakta on se ettÀ tÀysi-ikÀiset ihmiset voivat itse vapaaehtoisesti harrastaa keskenÀÀn nykyisen lainsÀÀdÀnnön mukaan sellaista seksiÀ kuin itse haluavat.
TÀssÀ nyt sitten törmÀtÀÀn seinÀÀn koska osa ei tunnusta nÀitÀ faktoja. He asettavat lainsÀÀdÀnnön edelle 2000 vuotta sitten aavikolla teltassa kirjoitetun opuksen. Itse asiassa on kyse ihan samasta asiasta kuin joku sanoisi ettÀ 1 1=3. EttÀ tÀmÀ on hÀnen mielipiteensÀ ja ettÀ hÀnellÀ on oikeus sen julkituomiseen.
Eli tÀmÀ yksinkertainen esimerkki tuo esille sen eron joka on mielipiteen ja faktan vÀlillÀ. Mutta sen ymmÀrtÀminen tuntuu olevan aivan mahdotonta osalle porukasta. Siis tÀlle jengille joka haluaa edelleen jatkaa jÀÀkiekkopeliÀ homoudesta vain peli on jo aikoja sitten pÀÀttynyt, valot on hallista sammutettu yleisö ynnÀ toinen joukkue lÀhtenyt kotiin...Olen monessa asiassa samaa mieltÀ, mutta pitÀÀ muistaa, ettei asian laillisuus tee siitÀ vÀlttÀmÀttÀ moraalisesti oikeaa. Esimerkiksi aviopuolison pettÀminen on laillista.
Moraalia pitÀÀ pohtia ihmisten hyvinvoinnin kannata. Jos parisuhde on tasapainoinen ja on molemmille mieluinen, niin se on moraalisesti hyvÀ juttu. PettÀminen on useimmiten moraalisesti tuomittavaa, koska siitÀ seuraa lÀhes aina mustasukkaisuutta, katkeruutta ja luottamuksen menettÀmistÀ.- Anonyymi
JÀrkisyitÀ kirjoitti:
Olen monessa asiassa samaa mieltÀ, mutta pitÀÀ muistaa, ettei asian laillisuus tee siitÀ vÀlttÀmÀttÀ moraalisesti oikeaa. Esimerkiksi aviopuolison pettÀminen on laillista.
Moraalia pitÀÀ pohtia ihmisten hyvinvoinnin kannata. Jos parisuhde on tasapainoinen ja on molemmille mieluinen, niin se on moraalisesti hyvÀ juttu. PettÀminen on useimmiten moraalisesti tuomittavaa, koska siitÀ seuraa lÀhes aina mustasukkaisuutta, katkeruutta ja luottamuksen menettÀmistÀ.Juuri noin.
- Anonyymi
JÀrkisyitÀ kirjoitti:
Olen monessa asiassa samaa mieltÀ, mutta pitÀÀ muistaa, ettei asian laillisuus tee siitÀ vÀlttÀmÀttÀ moraalisesti oikeaa. Esimerkiksi aviopuolison pettÀminen on laillista.
Moraalia pitÀÀ pohtia ihmisten hyvinvoinnin kannata. Jos parisuhde on tasapainoinen ja on molemmille mieluinen, niin se on moraalisesti hyvÀ juttu. PettÀminen on useimmiten moraalisesti tuomittavaa, koska siitÀ seuraa lÀhes aina mustasukkaisuutta, katkeruutta ja luottamuksen menettÀmistÀ.Miksi? En ole ikinÀ ymmÀrtÀnyt miksi minun pitÀisi olla aina saman ukon kanssa?
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
Hyvin kirjoitit đ€
JĂ€rkisyitĂ€ kirjoittaa yleensĂ€ hyvin. Kiva olla kerrankin kanssasi samaa mieltĂ€. đ€
Repe.Ruutikallo kirjoitti:
JĂ€rkisyitĂ€ kirjoittaa yleensĂ€ hyvin. Kiva olla kerrankin kanssasi samaa mieltĂ€. đ€
Sinulla nĂ€yttÀÀ olevan taas ihan pakkomielle etsiĂ€ huomiotani đ
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
Sinulla nĂ€yttÀÀ olevan taas ihan pakkomielle etsiĂ€ huomiotani đ
HyvĂ€ toveri, ei sinun todellakaan tarvitse reagoida kaikkeen tai edes mihinkÀÀn kirjoittamaani! NiinhĂ€n teit "alkuperĂ€isen" usko.vaisen aikaan; se olikin hyvin miellyttĂ€vĂ€ kokemus ja palstaelĂ€mĂ€nvaihe. đ
Repe.Ruutikallo kirjoitti:
HyvĂ€ toveri, ei sinun todellakaan tarvitse reagoida kaikkeen tai edes mihinkÀÀn kirjoittamaani! NiinhĂ€n teit "alkuperĂ€isen" usko.vaisen aikaan; se olikin hyvin miellyttĂ€vĂ€ kokemus ja palstaelĂ€mĂ€nvaihe. đ
Niin, siinĂ€ sinĂ€ taas roikut kuin rĂ€kĂ€ rukkasessa đ ihan profiilikuvaa myöden kaipaat huomiotani ja yritĂ€t pĂ€rjĂ€tĂ€ minulle.
- Anonyymi
"TÀmÀ on kuin ihmettelisit, miksi vÀkivaltaa vastustava on valmis kÀyttÀmÀÀn voimakeinoja vÀkivallan tukahduttamiseksi."
TAi miksi joku vastustaa murhia ja kannattaa kuolemantuomiota. PĂ€rjÀÀn oikein hyvin ilman yrittĂ€mistĂ€kin đ mutta sinulla nĂ€yttÀÀ taas tekevĂ€n tiukkaa.
Anonyymi kirjoitti:
"TÀmÀ on kuin ihmettelisit, miksi vÀkivaltaa vastustava on valmis kÀyttÀmÀÀn voimakeinoja vÀkivallan tukahduttamiseksi."
TAi miksi joku vastustaa murhia ja kannattaa kuolemantuomiota.Murha on rikos, kuolemantuomio on rangaistus đ
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
Murha on rikos, kuolemantuomio on rangaistus đ
Huoh. Kuolemantuomiota ei enÀÀ kÀytetÀ rangaistuksena missÀÀn pÀin Eurooppaa Valko-VenÀjÀÀ lukuun ottamatta.
Repe.Ruutikallo kirjoitti:
Huoh. Kuolemantuomiota ei enÀÀ kÀytetÀ rangaistuksena missÀÀn pÀin Eurooppaa Valko-VenÀjÀÀ lukuun ottamatta.
KyllĂ€ sitĂ€ vaan kĂ€ytetÀÀn, huoh-huoh đ
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
KyllĂ€ sitĂ€ vaan kĂ€ytetÀÀn, huoh-huoh đ
Kerrot varmaan mielellĂ€si missĂ€, kun sait taas huomioni. đ
Repe.Ruutikallo kirjoitti:
Kerrot varmaan mielellĂ€si missĂ€, kun sait taas huomioni. đ
MinĂ€hĂ€n esitin sinulle kysymyksen, mutta poistatit sen taas đđđ etkö kestĂ€kÀÀn vastata huutojasiâ
Anonyymi kirjoitti:
Miksi? En ole ikinÀ ymmÀrtÀnyt miksi minun pitÀisi olla aina saman ukon kanssa?
âMiksi? En ole ikinĂ€ ymmĂ€rtĂ€nyt miksi minun pitĂ€isi olla aina saman ukon kanssa?â
En ole sanonut, ettÀ pitÀisi olla samassa parisuhteessa koko elÀmÀn... Tietenkin, jos sinulla on lapsia, niin lasten kannalta ehjÀ perhe on nÀhdÀkseni paras. Toki ero voi olla joskus parempi ratkaisu kuin riitaisa toimimaton parisuhde.usko.vainen.1.0 kirjoitti:
MinĂ€hĂ€n esitin sinulle kysymyksen, mutta poistatit sen taas đđđ etkö kestĂ€kÀÀn vastata huutojasiâ
En ole poistattanut asiallisia kysymyksiÀsi, joten voit huoleti vastata, missÀ Euroopan maassa on kuolemanrangaistus kÀytössÀ.
Et kuitenkaan vastaa vaan jatkat Ă€lytöntĂ€ (mutta toki viihdyttĂ€vÀÀ) vinoiluasi, koska noita maita ei Belaruksen lisĂ€ksi ole. đ
- Anonyymi
Maailma on hyllu!
Maailman voi tosiaan nÀhdÀ erÀÀnlaisena hyllynÀ, johon me sijoitumme hajanaisessa jÀrjestyksessÀ kuin pienet esineet eli vÀlineet.
- Anonyymi
Terve sirkuspelle. Miten sirkusbisneksellÀ menee nÀin koronasyksynÀ?
Niin kuin yleensÀ kopsailet tÀnne vain toisten kirjoituksia.
Silti asiaan. Juttuhan on nÀin, ettÀ sinÀ ja ummehtunut lahkosi saatte pitÀÀ ne omat kieroutuneet ajatuksenne mutta, ette te nyt voi alkaa vaatimaan jollain korkeintaan muutaman tuhannen "jÀsenmÀÀrÀllÀ" kaikkien muittenkin on ajateltava samoin tai elettÀvÀ samoin kuin te.
Ihan oikeasti edes ne teidÀn paljon parjaamat homotkaan ei ole noin kamalia ihmisiÀ. He haluavat vaan saman mitÀ heteroillakin eli tasa-arvon. HeidÀn pÀÀmÀÀrÀnsÀ ei ole saada meitÀ kaikkia homostelemaan. Tuossa on nimenomaan se ero miksi todellinen suuri enemmistö ymmÀrtÀÀ seksuaalivÀhemmistöjen pyrkimykset .- Anonyymi
Sinulla ei koskaan ole mitÀÀn muuta asiaa kuin solvata muita. Oletko ajatellut mennÀ vihanhallinta- ja kÀytöskurssille?
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla ei koskaan ole mitÀÀn muuta asiaa kuin solvata muita. Oletko ajatellut mennÀ vihanhallinta- ja kÀytöskurssille?
Tuossa ei ole tippaakaan vihaa vaan ihan faktaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla ei koskaan ole mitÀÀn muuta asiaa kuin solvata muita. Oletko ajatellut mennÀ vihanhallinta- ja kÀytöskurssille?
EihÀn sinullakaan ole. Anonyymin viha on mittaamaton, sammumaton.
Anonyymi kirjoitti:
EihÀn sinullakaan ole. Anonyymin viha on mittaamaton, sammumaton.
SehÀn se kummallisinta noilla onkin, ettÀ armoton viha ja homoudessa rypeminen ja kaikki tuo ihan vaan tiukkaakin tiukemman uskovaisen heteron toimesta.
Ja tÀllainen keskiverto ikÀnsÀ naimisissa oleva heteromies ei saa millÀÀn kehitetty tuollaista tunnelatausta ei sitten homoja vastaan mutta ei myöskÀÀn noita kaikentietÀviÀ vÀÀrÀsÀÀrilahkolaisia vastaan.
- Anonyymi
On surullista, miten rasistien keskustelutyyli valuu seurakuntaan.
ĂlĂ€pĂ€ muuta sano. Suurimmat homojen vastustajat ovat yleensĂ€ kyllĂ€ jotakin helluntailaisia tai sinnepĂ€in kallellaan ja myös ovat ihan umpirasisteja, eli sitĂ€ vankkaa persujen kuulijakuntaa.
HeitÀ ei voi todellakaan edes parhaimpana pÀivÀ verrata tai niputtaa siihen porukkaan joka sitten on perinteistÀ konservatiivi kirkkolaisia. Jopa tuo viimeksi mainittu suhtautuu hymÀhdellen helluntailaisten herÀtyksiin , kielillÀ mongertamiseen ja muuhun teatteriin. EivÀt tosin tee tuosta numeroa koska ovat sen verran sivistyneitÀ .- Anonyymi
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
ĂlĂ€pĂ€ muuta sano. Suurimmat homojen vastustajat ovat yleensĂ€ kyllĂ€ jotakin helluntailaisia tai sinnepĂ€in kallellaan ja myös ovat ihan umpirasisteja, eli sitĂ€ vankkaa persujen kuulijakuntaa.
HeitÀ ei voi todellakaan edes parhaimpana pÀivÀ verrata tai niputtaa siihen porukkaan joka sitten on perinteistÀ konservatiivi kirkkolaisia. Jopa tuo viimeksi mainittu suhtautuu hymÀhdellen helluntailaisten herÀtyksiin , kielillÀ mongertamiseen ja muuhun teatteriin. EivÀt tosin tee tuosta numeroa koska ovat sen verran sivistyneitÀ .Homous on asia mistÀ ei ole pakko pitÀÀ mutta rasismia se ei ole!
Anonyymi kirjoitti:
Homous on asia mistÀ ei ole pakko pitÀÀ mutta rasismia se ei ole!
Ei tarvitsekkaan. En minÀkÀÀn siitÀ erityisesti pidÀ, miksi ihmeessÀ, olen aina tiennyt olevani hetero ja aitoaviossa vuosikymmeniÀ mutta silti ymmÀrrÀn heidÀn pyrkimykset, eli sen, ettÀ haluavat sen saman mitÀ meillÀ heteroillakin on.
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
Ei tarvitsekkaan. En minÀkÀÀn siitÀ erityisesti pidÀ, miksi ihmeessÀ, olen aina tiennyt olevani hetero ja aitoaviossa vuosikymmeniÀ mutta silti ymmÀrrÀn heidÀn pyrkimykset, eli sen, ettÀ haluavat sen saman mitÀ meillÀ heteroillakin on.
Miksi sanot rasismiksi sellaista mikĂ€ sitĂ€ ei ole đ€â
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
Miksi sanot rasismiksi sellaista mikĂ€ sitĂ€ ei ole đ€â
MissÀ muka sanon rasismiksi sitÀ, ettÀ sinulla tekee tiukkaa hyvÀksyÀ homot?
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
MissÀ muka sanon rasismiksi sitÀ, ettÀ sinulla tekee tiukkaa hyvÀksyÀ homot?
â Suurimmat homojen vastustajat ovat yleensĂ€ kyllĂ€ jotakin helluntailaisia tai sinnepĂ€in kallellaan ja myös ovat ihan umpirasisteja, eli sitĂ€ vankkaa persujen kuulijakuntaa. â
đusko.vainen.1.0 kirjoitti:
â Suurimmat homojen vastustajat ovat yleensĂ€ kyllĂ€ jotakin helluntailaisia tai sinnepĂ€in kallellaan ja myös ovat ihan umpirasisteja, eli sitĂ€ vankkaa persujen kuulijakuntaa. â
đAi siis tunnistit itsesi tuosta kuvauksesta. En muuten kirjoittanut, ettĂ€ homojen vastustajat jĂ€rjestĂ€in ovat rasisteja vaan esitin olettamuksen mutta nĂ€köjÀÀn kolahti.
Miten sitÀ nyt sanotaan, ettÀ se koira ÀlÀhtÀÀ johon kalikka kalahtaa, eikös se jotenkin noin ole ?Tolkun.Ihminen kirjoitti:
Ai siis tunnistit itsesi tuosta kuvauksesta. En muuten kirjoittanut, ettÀ homojen vastustajat jÀrjestÀin ovat rasisteja vaan esitin olettamuksen mutta nÀköjÀÀn kolahti.
Miten sitÀ nyt sanotaan, ettÀ se koira ÀlÀhtÀÀ johon kalikka kalahtaa, eikös se jotenkin noin ole ?Ja nenukki jonka piti taas rekata uusinickki...
EihÀn pointti ole se, ettetkö saisi siellÀ omassa lahkossa miettiÀ homoista vaikka mitÀ mutta et voi mÀÀrÀtÀ sitÀ mitÀ muut ajattelee tai miten muut elÀÀ.Tolkun.Ihminen kirjoitti:
Ai siis tunnistit itsesi tuosta kuvauksesta. En muuten kirjoittanut, ettÀ homojen vastustajat jÀrjestÀin ovat rasisteja vaan esitin olettamuksen mutta nÀköjÀÀn kolahti.
Miten sitĂ€ nyt sanotaan, ettĂ€ se koira Ă€lĂ€htÀÀ johon kalikka kalahtaa, eikös se jotenkin noin ole ?En vaan kysyin sinulta jotain đ etkö taaskaan osaa muuta kuin kiemurralla lisÀÀ â
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
En vaan kysyin sinulta jotain đ etkö taaskaan osaa muuta kuin kiemurralla lisÀÀ â
Vastasin kyllÀ. Ongelma on siinÀ, ettÀ sinÀ et osaa juuri lukea ja hÀdintuskin kirjoittaakkaan.
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
Vastasin kyllÀ. Ongelma on siinÀ, ettÀ sinÀ et osaa juuri lukea ja hÀdintuskin kirjoittaakkaan.
đ asiaton nĂ€lvimisesi ei muutu vastaukseksi.
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
đ asiaton nĂ€lvimisesi ei muutu vastaukseksi.
KyllÀ vastauksenikin sitten menee jakeluun kun opettelet lukemaan.
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
KyllÀ vastauksenikin sitten menee jakeluun kun opettelet lukemaan.
đ asiaton nĂ€lvimisesi ei edelleenkÀÀn muutu vastaukseksi.
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
đ asiaton nĂ€lvimisesi ei edelleenkÀÀn muutu vastaukseksi.
Ei se mitÀÀn asiatonta ole vaan tosi, et vissiin osaa lukea tai et ainakaan ymmÀrrÀ lukemaasi.
YleensÀ tuo taito opitaan jo ala-asteella mutta olen kuullut, ettÀ tuohon voi vielÀ aikuisenakin saada apua.Tolkun.Ihminen kirjoitti:
Ei se mitÀÀn asiatonta ole vaan tosi, et vissiin osaa lukea tai et ainakaan ymmÀrrÀ lukemaasi.
YleensĂ€ tuo taito opitaan jo ala-asteella mutta olen kuullut, ettĂ€ tuohon voi vielĂ€ aikuisenakin saada apua.đ asiaton nĂ€lvimisesi ei sitten millÀÀn muutu vastaukseksi.
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
đ asiaton nĂ€lvimisesi ei sitten millÀÀn muutu vastaukseksi.
KyllÀ se muuttuu siinÀ vaiheessa kun opit ymmÀrtÀmÀÀn lukemaasi ja usko pois monet muutkin salat aukeavat sinulle ;)
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
KyllÀ se muuttuu siinÀ vaiheessa kun opit ymmÀrtÀmÀÀn lukemaasi ja usko pois monet muutkin salat aukeavat sinulle ;)
đ asiaton nĂ€lvimisesi ei edelleenkÀÀn muutu vastaukseksi, voi voi đ
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
đ asiaton nĂ€lvimisesi ei edelleenkÀÀn muutu vastaukseksi, voi voi đ
No voi herranen aika. EihÀn se nyt jumaliste minun vikani ole , ettet osaa lukemaasi ymmÀrtÀÀ.
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
No voi herranen aika. EihÀn se nyt jumaliste minun vikani ole , ettet osaa lukemaasi ymmÀrtÀÀ.
Alat muistuttaa taas pientĂ€ lasta đ
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Homous on asia mistÀ ei ole pakko pitÀÀ mutta rasismia se ei ole!
Totta nÀin, homous ei ole rasismia, rasistit monesti vihaavat myös homoja.
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
Vastasin kyllÀ. Ongelma on siinÀ, ettÀ sinÀ et osaa juuri lukea ja hÀdintuskin kirjoittaakkaan.
Mutta palstaego on sillĂ€ yhtĂ€ iso kuin se todennĂ€köisesti tuolla ulkona on pieni. đ
On tavattoman kiehtovaa ja viihdyttÀvÀÀ, miten noin valtavat luulot itsestÀÀn omaava heppuli ei ymmÀrrÀ mistÀÀn mitÀÀn eikÀ pysty keskustelemaan edes omista ajatuksistaan.Repe.Ruutikallo kirjoitti:
Mutta palstaego on sillĂ€ yhtĂ€ iso kuin se todennĂ€köisesti tuolla ulkona on pieni. đ
On tavattoman kiehtovaa ja viihdyttĂ€vÀÀ, miten noin valtavat luulot itsestÀÀn omaava heppuli ei ymmĂ€rrĂ€ mistÀÀn mitÀÀn eikĂ€ pysty keskustelemaan edes omista ajatuksistaan.Sinulle on varmaan kova pala kun et hallitsekaan enÀÀ tĂ€tĂ€ palstaa đâ
SiitĂ€ huolimatta yritĂ€ kĂ€yttĂ€ytyĂ€ ja jĂ€ttÀÀ henkilöön kĂ€ymiset ja kirjoittaa vain asioista. Onnistuisikohan, mitĂ€ luulet đâ- Anonyymi
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
Alat muistuttaa taas pientĂ€ lasta đ
MitÀ muuten lapsillesi kuuluu?
- Anonyymi
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
KyllÀ se muuttuu siinÀ vaiheessa kun opit ymmÀrtÀmÀÀn lukemaasi ja usko pois monet muutkin salat aukeavat sinulle ;)
Kokonainen maailma, sanoisin. :)
Anonyymi kirjoitti:
MitÀ muuten lapsillesi kuuluu?
Oletko ajatellut tehdĂ€ heistĂ€ seuraavan maalitaulusi đâ
Tuollainen kysymys muuten liitetÀÀn yleensÀ uhkaukseen....Repe.Ruutikallo kirjoitti:
Mutta palstaego on sillĂ€ yhtĂ€ iso kuin se todennĂ€köisesti tuolla ulkona on pieni. đ
On tavattoman kiehtovaa ja viihdyttÀvÀÀ, miten noin valtavat luulot itsestÀÀn omaava heppuli ei ymmÀrrÀ mistÀÀn mitÀÀn eikÀ pysty keskustelemaan edes omista ajatuksistaan.Liekkö tuolla edes omia ajatuksia. Ainahan tuo on kopioimassa tÀnne jonkun valmiita kirjoituksia.
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
Liekkö tuolla edes omia ajatuksia. Ainahan tuo on kopioimassa tÀnne jonkun valmiita kirjoituksia.
On se niin kauheeta đđđ
- Anonyymi
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
Oletko ajatellut tehdĂ€ heistĂ€ seuraavan maalitaulusi đâ
Tuollainen kysymys muuten liitetÀÀn yleensĂ€ uhkaukseen....Jos haluan tietÀÀ kuuluuko lapsillesi hyvÀÀ, huonoa vain keskinkertaista, sekö on uhkaus đâ
Minua ei oikeasti kiinnosta hittoakaan mitĂ€ luultavasti jĂ€lkeenjÀÀneille lapsillesi kuuluisi jos heitĂ€ olisi muualla kuin tarinoissasi. Halusin vain saada sinulta kahelin kommentin, ja sainkin. Heippa đ Anonyymi kirjoitti:
Jos haluan tietÀÀ kuuluuko lapsillesi hyvÀÀ, huonoa vain keskinkertaista, sekö on uhkaus đâ
Minua ei oikeasti kiinnosta hittoakaan mitĂ€ luultavasti jĂ€lkeenjÀÀneille lapsillesi kuuluisi jos heitĂ€ olisi muualla kuin tarinoissasi. Halusin vain saada sinulta kahelin kommentin, ja sainkin. Heippa đKyllĂ€ se on yleisesti uhkauksissa kĂ€ytetty vihje đ
Onko tĂ€mĂ€ palsta joku kuulumisten kyselypalsta đâ
Taidat itse olla se kaheli teksteistÀsi pÀÀtellen....usko.vainen.1.0 kirjoitti:
KyllĂ€ se on yleisesti uhkauksissa kĂ€ytetty vihje đ
Onko tĂ€mĂ€ palsta joku kuulumisten kyselypalsta đâ
Taidat itse olla se kaheli teksteistÀsi pÀÀtellen....HyvÀÀ tietÀÀ. Viime pyhÀnÀ minulta kysyi erÀs vanhempi rouva, ettÀ mitÀ lapsilleni kuuluu.
Pidin sitÀ ihan ystÀvÀllisenÀ tiedusteluna mutta nÀköjÀÀn se onkin uhkaus.Tolkun.Ihminen kirjoitti:
HyvÀÀ tietÀÀ. Viime pyhÀnÀ minulta kysyi erÀs vanhempi rouva, ettÀ mitÀ lapsilleni kuuluu.
Pidin sitĂ€ ihan ystĂ€vĂ€llisenĂ€ tiedusteluna mutta nĂ€köjÀÀn se onkin uhkaus.EiköhĂ€n se vanhempi rouva sitten tuntenu sinut ja lapsesi vai sokkonako kyseli kaikilta đâ
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
EiköhĂ€n se vanhempi rouva sitten tuntenu sinut ja lapsesi vai sokkonako kyseli kaikilta đâ
On vissiin joskus vuosia sitten ne nÀhnyt , enkÀ niin kiinnittÀnyt huomiota tuohon mutta jos vielÀ kyselee niin teen selvÀksi tuolle tummulle, ettei minua ja lapsiani uhkailla.
- Anonyymi
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
EiköhĂ€n se vanhempi rouva sitten tuntenu sinut ja lapsesi vai sokkonako kyseli kaikilta đâ
On kansalaisvelvollisuus katsoa ettÀ lapsilla on asiat aina hyvin! Vanhemmissa on kaikenlaisia, ajatellaan vaikka kuinka pikku Eerikallekin kÀvi. Se on ainakin selvÀÀ ettÀ et lapsistasi kovin hyvin voi huolehtia, kun olet tÀÀllÀ aina kun et ole bannattuna odottamassa ettÀ sulle tehdÀÀn patmoksessa uusi nicki.
- Anonyymi
Juurikin SINà olet oikea henkilö kyttÀÀmÀÀn toisten kirjoitusvirheitÀ. :D
Anonyymi kirjoitti:
Juurikin SINà olet oikea henkilö kyttÀÀmÀÀn toisten kirjoitusvirheitÀ. :D
Ei tuo ollut kirjoitusvirhe. Se on murretta ja tarkoittaa mummoa :D
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
Ei tuo ollut kirjoitusvirhe. Se on murretta ja tarkoittaa mummoa :D
SitĂ€ minĂ€kin, sait siitĂ€ peukun đ ja tuo rĂ€yhÀÀjĂ€ đ€„:n.
Anonyymi kirjoitti:
On kansalaisvelvollisuus katsoa ettÀ lapsilla on asiat aina hyvin! Vanhemmissa on kaikenlaisia, ajatellaan vaikka kuinka pikku Eerikallekin kÀvi. Se on ainakin selvÀÀ ettÀ et lapsistasi kovin hyvin voi huolehtia, kun olet tÀÀllÀ aina kun et ole bannattuna odottamassa ettÀ sulle tehdÀÀn patmoksessa uusi nicki.
Jos kyselet lasten vointia ihmisiltĂ€ joilla ei ole mahdollista saada lapsia se voi olla todella loukkaava kysymys đ€
MitĂ€ jos ryhdyn kĂ€yttĂ€mÀÀn sinun nickiĂ€si đâ- Anonyymi
Tolkun.Ihminen kirjoitti:
Ei tuo ollut kirjoitusvirhe. Se on murretta ja tarkoittaa mummoa :D
Luulin ettÀ se tarkoittaa tummaihoista mummua.
- Anonyymi
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
Jos kyselet lasten vointia ihmisiltĂ€ joilla ei ole mahdollista saada lapsia se voi olla todella loukkaava kysymys đ€
MitĂ€ jos ryhdyn kĂ€yttĂ€mÀÀn sinun nickiĂ€si đâSinĂ€hĂ€n olet sanonut ettĂ€ sinulla on vaimo ja lapsia, ovatko he hĂ€vinneet johonkin? Joskus ne lĂ€htee lujaa kun vaimon mitta on tĂ€ynnĂ€.
Ei sellaisilta ihmisiltÀ kysellÀ lasten kuulumisia joilla ei lapsia ole! Anonyymi kirjoitti:
SinÀhÀn olet sanonut ettÀ sinulla on vaimo ja lapsia, ovatko he hÀvinneet johonkin? Joskus ne lÀhtee lujaa kun vaimon mitta on tÀynnÀ.
Ei sellaisilta ihmisiltĂ€ kysellĂ€ lasten kuulumisia joilla ei lapsia ole!MitĂ€ se sinulle kuuluu mitĂ€ heille kuuluu đâ
- Anonyymi
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
MitĂ€ se sinulle kuuluu mitĂ€ heille kuuluu đâ
Just noin!
- Anonyymi
usko.vainen.1.0 kirjoitti:
MitĂ€ se sinulle kuuluu mitĂ€ heille kuuluu đâ
HyvÀ vastaus!
Anonyymi kirjoitti:
HyvÀ vastaus!
Etkö erota kysymystÀ vastauksesta? Mites se koulu meni niinku omasta mielestÀ?
- Anonyymi
Vasara kuuluu finanssivalvonnan työkaluihin. PöytÀkoneessa harvoin tarvitaan jakoavaimia, jos kukaan huomannut.
- Anonyymi
Kirkko kÀrsii kotimaa lehden pÀÀtoimittajasta
,joka on homo ateisti.Miksi kirkon tiedotuslehtenÀ kÀytetÀÀn ateistin kokoamaa
journalismin tapaista roskaa.- Anonyymi
Simola oli samanlainen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Simola oli samanlainen.
Se tÀmÀn aloitti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se tÀmÀn aloitti.
Skeida lehti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Skeida lehti.
Se on setan haatalehti.
âKirkko kĂ€rsii kotimaa lehden pÀÀtoimittajasta ,joka on homo ateisti.â
Oho, toimitusjohtaja on Kati Kinnunen ja pÀÀtoimittaja Mari TeinilÀ. MielestÀni Kotimaa24 on mennyt parempaan suuntaa, eli on monipuolisempi kuin pitkÀÀn aikaan.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
âKirkko kĂ€rsii kotimaa lehden pÀÀtoimittajasta ,joka on homo ateisti.â
Oho, toimitusjohtaja on Kati Kinnunen ja pÀÀtoimittaja Mari TeinilÀ. MielestÀni Kotimaa24 on mennyt parempaan suuntaa, eli on monipuolisempi kuin pitkÀÀn aikaan.MitÀ kristillistÀ siinÀ lehdessÀ on?
Anonyymi kirjoitti:
MitÀ kristillistÀ siinÀ lehdessÀ on?
Kotimaa-lehti ja Kotimaa24; ââKotimaasta tuli valtakunnallinen kirkon asioita ja yhteiskunnan arvovalintoja journalistisesti esillĂ€ pitĂ€vĂ€ vaikuttaja. Onpa lehteĂ€ kutsuttu kirkon epĂ€virallinen ÀÀnenkannattajaksikin. Kotimaa on luonnehtinut itseÀÀn kristillis-yhteiskunnalliseksi viikkosanomalehdeksi.â
Eli kristillisyydestÀ on paljon asiaa ja laajalla nÀkökulmalla, kuten pitÀÀkin.
- Anonyymi
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000006644341.html
Makkaramakukin siitÀ todistaa. SiitÀ ja sen lukemista. - Anonyymi
Subaitsevainen = suvaitse en.
- Anonyymi
KyllÀ homo junttaus on aivan jÀrjetöntÀ
hulluutta ja voi vain katsella kun pelkuri
ihmiset kÀÀntyvÀt kumartamaan homoa
oli sanoma mitÀ vain.- Anonyymi
Olen samaa mieltÀ.
KTS kirjoitti:
JÀikö sulta tÀnÀ vuonna Tel Avivin homobileet vÀliin koronan takia?
Tuskin tuo löytÀisi edes lentokentÀlle ilman avustajaa.
- Anonyymi
Koronan tuleminen maan pÀÀlle on
merkki ylhÀÀltÀ ,ettÀ ÀlkÀÀ luopuko Jeesuksesta ,koska voittajan puolella on
parasta olla.- Anonyymi
Koronan tuleminen maan pÀÀlle on merkki siitÀ, ettÀ jeesustelulla ja tÀyteen ahdetuilla saarnapaikoilla ei voittajan puolella olla.
- Anonyymi
HyvÀ kysymys.
- Anonyymi
Juuri noin kun sanoit!
- Anonyymi
SETAN suvaitsevaisuus on sellaista.
- Anonyymi
NĂ€in se on.
- Anonyymi
Nykyisin itseÀÀn "suvaitsevaisiksi" kutsuvat ovat uusmarxilaisten ideologioiden levittÀjÀ. Heille "suvaitseminen" on yhtÀ kuin uusmarxilaisen ideologisen propagandan levittÀmistÀ.
Uusmarxilaisuudesta kumpuavia aatteita ovat mm. blm, vihervasemmistolaisuus, pride, feminismi, intersektionaalinen feminismi, demokraattinen sosialismi, green new deal, jne.âNykyisin itseÀÀn "suvaitsevaisiksi" kutsuvat ovat uusmarxilaisten ideologioiden levittĂ€jĂ€.â
EiköhĂ€n ole pikemminkin niin, ettĂ€ kun ÀÀrioikeisto sekĂ€ uusnatsit alkoivat levittÀÀ tĂ€tĂ€ antisemitistiĂ€ âuusmarxilaisuusâ tai âkulttuurimarxilaisuusâ salaliittoteoriaa, he mÀÀrittelivĂ€t suvaitsevaisuuden hyvin negatiivisesti?
âSuvaitsevaisuusajattelun siemenet istutettiin siinĂ€ vaiheessa, kun kirkon asema ei ollut enÀÀ niin vahva Euroopassa. TĂ€hĂ€n liittyi luonnollisesti skepsismin, rationalismin ja liberalismin nousu tiedettĂ€ ja yhteiskuntaa ohjaaviksi arvoiksi (Zagorin 2003, 9). Heti kun dogmeja alettiin kyseenalaistaa, syntyi ajatus siitĂ€, ettei yksikÀÀn yhteiskunnallinen taho voi yksinÀÀn omistaa totuutta.â
Tie suvaitsevaisuuteen on ollut pitkÀ. Syy sen syntymiseen lienee ollut tÀmÀ:
âSekĂ€ valtiomiehet ettĂ€ kansalaiset olivat vĂ€syneet elĂ€mÀÀn jatkuvan kiistelyn alaisina, ja joidenkin tutkijoiden mukaan Euroopan henkiset ja materiaaliset resurssit oli molemmat kulutettu loppuun uskontojen vĂ€lisissĂ€ kiistoissa.â
âMuita uskontoja ei kuitenkaan todellisesti kunnioitettu tai arvostettu, vaan suvaitsevaisuus nĂ€htiin vĂ€liaikaisena ratkaisuna, joka merkitsi samaa asiaa kuin pienemmĂ€n pahan valitseminen. (Zagorin 2003, 9â13.)â
Eli suvaitsemattomuuden hedelmÀt eivÀt olleet millÀÀn tasolla hyviÀ. Jokin piti siis muuttua, jotta rauhanomainen yhteiselo sujuisi edes jotenkin.
âLocken argumentti suvaitsevaisuudesta oli puhtaasti kĂ€ytĂ€nnöllinen. HĂ€nen mielestÀÀn ihmisen kÀÀntymys oli vain nĂ€ennĂ€istĂ€, jos se saavutettiin ulkoisen pakottamisen avulla. Siksi hĂ€nen mielestÀÀn oli irrationaalista pakottaa ihmisiĂ€ uskoon, koska tĂ€mĂ€ ei tĂ€yttĂ€isi todellisen uskon kriteerejĂ€ kuitenkaan (ibid., 55).â
âLocken mukaan suvaitsematon toiminta esti kirkkoa ja valtiota toteuttamasta tehtĂ€viÀÀn â sen lisĂ€ksi, ettei harhaoppisuuden poistaminen vĂ€kivalloin edistĂ€nyt totuuden todellista omaksumista, se myös lisĂ€si yhteiskunnallisten konfliktien mÀÀrÀÀ ja sitĂ€ kautta aiheutti lisÀÀ ongelmia kuin ratko.2
Aluksi tÀmÀ siis koski uskontoja. Se jatkuvat uskonriitojen mÀÀrÀ, mikÀ suorastaan halvaannutti yhteiskunnat, oli vain pahasta.
Mill ajatteli nĂ€in â On yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, ettĂ€ kaikki sen sosiaalinen ja materiaalinen pÀÀoma hyödynnetÀÀn tehokkaalla tavalla. Siksi suvaitsevaisuus ja avoimuus ovat elintĂ€rkeitĂ€, koska ilman niitĂ€ potentiaaliset voimavarat eivĂ€t tule maksimaalisella tavalla kĂ€ytetyiksi (ibid., 121â123).â
Oikeastaan siis kapitalismi tarvitsi sitÀ, ettÀ taloudellinen kasvu ja kehitys olisi mahdollisimman hyvÀÀ.
âSuvaitsevaisuuden ongelmana tuntuisi olevan se, ettĂ€ se on samalla sekĂ€ tarpeellista saavuttaa ettĂ€ mahdotonta saavuttaa. Se on tarpeellista silloin, kun eri ryhmillĂ€ on vastakkaisia moraalisia, poliittisia tai uskonnollisia mielipiteitĂ€, jotka eivĂ€t mahdollista rauhallista yhteiseloa. TĂ€llöin jĂ€ljelle jÀÀ ainoastaan aseelliseen konfliktiin turvautuminen, mikĂ€ ei puolestaan ratkaise mitÀÀn ja aiheuttaa vain lisÀÀ kĂ€rsimystĂ€. Juuri tĂ€llaisissa tilanteissa on tarpeellista saavuttaa suvaitsevaisuus, vaikka todennĂ€köisesti juuri silloin se onkin mahdotonta saavuttaa.â (Williams 1999, 65)
LĂ€hde âSUOMI â SELVIĂTKĂ SUVAITSEVAISUUDEN SĂVYISTĂ?â Nguyen, Linh Phi Eelis Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto
Joten, suvaitsevaisuuden tekeminen joksikin ikĂ€vĂ€ksi asiaksi, on mielipiteiden sekĂ€ arvojen muokkausta siihen, ettĂ€ ihmisten vĂ€liset suhteet kĂ€visivĂ€t riitaisiksi, saataisiin levottomuutta yhteiskuntaa , jotta tietyt tahot voisiva sitten tehdĂ€ sen âvallankumouksensaâ eli autoritaarisen ÀÀrioikeistolaisen terrorin.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
âNykyisin itseÀÀn "suvaitsevaisiksi" kutsuvat ovat uusmarxilaisten ideologioiden levittĂ€jĂ€.â
EiköhĂ€n ole pikemminkin niin, ettĂ€ kun ÀÀrioikeisto sekĂ€ uusnatsit alkoivat levittÀÀ tĂ€tĂ€ antisemitistiĂ€ âuusmarxilaisuusâ tai âkulttuurimarxilaisuusâ salaliittoteoriaa, he mÀÀrittelivĂ€t suvaitsevaisuuden hyvin negatiivisesti?
âSuvaitsevaisuusajattelun siemenet istutettiin siinĂ€ vaiheessa, kun kirkon asema ei ollut enÀÀ niin vahva Euroopassa. TĂ€hĂ€n liittyi luonnollisesti skepsismin, rationalismin ja liberalismin nousu tiedettĂ€ ja yhteiskuntaa ohjaaviksi arvoiksi (Zagorin 2003, 9). Heti kun dogmeja alettiin kyseenalaistaa, syntyi ajatus siitĂ€, ettei yksikÀÀn yhteiskunnallinen taho voi yksinÀÀn omistaa totuutta.â
Tie suvaitsevaisuuteen on ollut pitkÀ. Syy sen syntymiseen lienee ollut tÀmÀ:
âSekĂ€ valtiomiehet ettĂ€ kansalaiset olivat vĂ€syneet elĂ€mÀÀn jatkuvan kiistelyn alaisina, ja joidenkin tutkijoiden mukaan Euroopan henkiset ja materiaaliset resurssit oli molemmat kulutettu loppuun uskontojen vĂ€lisissĂ€ kiistoissa.â
âMuita uskontoja ei kuitenkaan todellisesti kunnioitettu tai arvostettu, vaan suvaitsevaisuus nĂ€htiin vĂ€liaikaisena ratkaisuna, joka merkitsi samaa asiaa kuin pienemmĂ€n pahan valitseminen. (Zagorin 2003, 9â13.)â
Eli suvaitsemattomuuden hedelmÀt eivÀt olleet millÀÀn tasolla hyviÀ. Jokin piti siis muuttua, jotta rauhanomainen yhteiselo sujuisi edes jotenkin.
âLocken argumentti suvaitsevaisuudesta oli puhtaasti kĂ€ytĂ€nnöllinen. HĂ€nen mielestÀÀn ihmisen kÀÀntymys oli vain nĂ€ennĂ€istĂ€, jos se saavutettiin ulkoisen pakottamisen avulla. Siksi hĂ€nen mielestÀÀn oli irrationaalista pakottaa ihmisiĂ€ uskoon, koska tĂ€mĂ€ ei tĂ€yttĂ€isi todellisen uskon kriteerejĂ€ kuitenkaan (ibid., 55).â
âLocken mukaan suvaitsematon toiminta esti kirkkoa ja valtiota toteuttamasta tehtĂ€viÀÀn â sen lisĂ€ksi, ettei harhaoppisuuden poistaminen vĂ€kivalloin edistĂ€nyt totuuden todellista omaksumista, se myös lisĂ€si yhteiskunnallisten konfliktien mÀÀrÀÀ ja sitĂ€ kautta aiheutti lisÀÀ ongelmia kuin ratko.2
Aluksi tÀmÀ siis koski uskontoja. Se jatkuvat uskonriitojen mÀÀrÀ, mikÀ suorastaan halvaannutti yhteiskunnat, oli vain pahasta.
Mill ajatteli nĂ€in â On yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, ettĂ€ kaikki sen sosiaalinen ja materiaalinen pÀÀoma hyödynnetÀÀn tehokkaalla tavalla. Siksi suvaitsevaisuus ja avoimuus ovat elintĂ€rkeitĂ€, koska ilman niitĂ€ potentiaaliset voimavarat eivĂ€t tule maksimaalisella tavalla kĂ€ytetyiksi (ibid., 121â123).â
Oikeastaan siis kapitalismi tarvitsi sitÀ, ettÀ taloudellinen kasvu ja kehitys olisi mahdollisimman hyvÀÀ.
âSuvaitsevaisuuden ongelmana tuntuisi olevan se, ettĂ€ se on samalla sekĂ€ tarpeellista saavuttaa ettĂ€ mahdotonta saavuttaa. Se on tarpeellista silloin, kun eri ryhmillĂ€ on vastakkaisia moraalisia, poliittisia tai uskonnollisia mielipiteitĂ€, jotka eivĂ€t mahdollista rauhallista yhteiseloa. TĂ€llöin jĂ€ljelle jÀÀ ainoastaan aseelliseen konfliktiin turvautuminen, mikĂ€ ei puolestaan ratkaise mitÀÀn ja aiheuttaa vain lisÀÀ kĂ€rsimystĂ€. Juuri tĂ€llaisissa tilanteissa on tarpeellista saavuttaa suvaitsevaisuus, vaikka todennĂ€köisesti juuri silloin se onkin mahdotonta saavuttaa.â (Williams 1999, 65)
LĂ€hde âSUOMI â SELVIĂTKĂ SUVAITSEVAISUUDEN SĂVYISTĂ?â Nguyen, Linh Phi Eelis Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto
Joten, suvaitsevaisuuden tekeminen joksikin ikĂ€vĂ€ksi asiaksi, on mielipiteiden sekĂ€ arvojen muokkausta siihen, ettĂ€ ihmisten vĂ€liset suhteet kĂ€visivĂ€t riitaisiksi, saataisiin levottomuutta yhteiskuntaa , jotta tietyt tahot voisiva sitten tehdĂ€ sen âvallankumouksensaâ eli autoritaarisen ÀÀrioikeistolaisen terrorin.SinĂ€ et suvaitse muita kuin itsesi kaltaisia.
Anonyymi kirjoitti:
SinÀ et suvaitse muita kuin itsesi kaltaisia.
Totta kai suvaitsen. KyllÀ tÀhÀn ikÀÀn mennessÀ on pitÀnyt oppia tulemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen.
- Anonyymi
Suvaitsevaisuus ei ole tasa-arvoisuutta. Suvaitsevainen ikÀÀnkuin katsoo nenÀn varttaaan pitkin alaspÀin ylempÀnÀ, ettÀ suvaitsee toisen toiminnan. Se ei edusta tasa-arvoisuutta. Vaikka itse olen hetero, en sano ettÀ suvaitsen homoseksuaalisuutta., mutta pidÀn heitÀ tasa-arvoisena itseni kanssa, arvostan heitÀ. Minulla on monta hyvÀÀ homotuttavaa, vaikka elÀmmekin eri tavalla.
- Anonyymi
MinÀ en arvosta ketÀÀn perverssiÀ.
âSuvaitsevainen ikÀÀnkuin katsoo nenĂ€n varttaaan pitkin alaspĂ€in ylempĂ€nĂ€, ettĂ€ suvaitsee toisen toiminnan. Se ei edusta tasa-arvoisuutta.â
TÀmÀn on erÀs kÀsitys suvaitsevaisuudesta. SiinÀ mielessÀ vÀhÀn outo, ettÀ ajatus itsensÀ nostamisesta toisen ihmisen yli, ei mielestÀni ole suvaitsevaisuutta.
MielestÀni se, ettÀ kieltÀÀ toiselta hÀnen saman arvoisuutensa ihmisenÀ, on suvaitsemattomuutta, eikÀ siten voi hyvÀksyÀ tasa-arvoisuuttakaan.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
âSuvaitsevainen ikÀÀnkuin katsoo nenĂ€n varttaaan pitkin alaspĂ€in ylempĂ€nĂ€, ettĂ€ suvaitsee toisen toiminnan. Se ei edusta tasa-arvoisuutta.â
TÀmÀn on erÀs kÀsitys suvaitsevaisuudesta. SiinÀ mielessÀ vÀhÀn outo, ettÀ ajatus itsensÀ nostamisesta toisen ihmisen yli, ei mielestÀni ole suvaitsevaisuutta.
MielestÀni se, ettÀ kieltÀÀ toiselta hÀnen saman arvoisuutensa ihmisenÀ, on suvaitsemattomuutta, eikÀ siten voi hyvÀksyÀ tasa-arvoisuuttakaan.SinÀ kiellÀt uskovien arvon ihmisinÀ.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
SinÀ kiellÀt uskovien arvon ihmisinÀ.
Niin tekee.
Anonyymi kirjoitti:
SinÀ kiellÀt uskovien arvon ihmisinÀ.
âSinĂ€ kiellĂ€t uskovien arvon ihmisinĂ€.â
NÀmÀ provokaatioyrityksen ovat aika avuttomia. Olen uskova itsekin (vaikka sitÀ kiivaasti yritetÀÀn minulta kieltÀÀ), enkÀ ole koskaan asettanut kenenkÀÀn ihmisyyttÀ kyseenalaiseksi.
SinÀkin olet yhtÀ arvokas ihmisen kuin kaikki muutkin.Termi "suvaitsevaisuus" on huono enkÀ itse koskaan sano itseÀni suvaitsevaiseksi. Olen humanisti, liberaali, demokraatti ja mitÀ tahansa muuta kamalaa, mutta en koe olevani "suvaitsevainen".
Jos mennÀÀn sanan "suvaita" sanakirjamerkitykseen, niin siinÀ on jo arvoasetelma: on joku ihminen tai asia jota pitÀÀ erikseen suvaita ja joku joka suvaitsee sitÀ hyvÀÀ hyvyyttÀÀn suvaita.
IhmisiÀ, heidÀn oikeuksiaan ja ihmisarvoaan tulee lÀhtökohtaisesti kunnioittaa. HeidÀn tekojaan ei tarvitse "suvaita" jos ne eivÀt sitÀ ansaitse.Kilgore.Trout kirjoitti:
Termi "suvaitsevaisuus" on huono enkÀ itse koskaan sano itseÀni suvaitsevaiseksi. Olen humanisti, liberaali, demokraatti ja mitÀ tahansa muuta kamalaa, mutta en koe olevani "suvaitsevainen".
Jos mennÀÀn sanan "suvaita" sanakirjamerkitykseen, niin siinÀ on jo arvoasetelma: on joku ihminen tai asia jota pitÀÀ erikseen suvaita ja joku joka suvaitsee sitÀ hyvÀÀ hyvyyttÀÀn suvaita.
IhmisiÀ, heidÀn oikeuksiaan ja ihmisarvoaan tulee lÀhtökohtaisesti kunnioittaa. HeidÀn tekojaan ei tarvitse "suvaita" jos ne eivÀt sitÀ ansaitse.TÀsmÀlleen nÀin. MinÀkin olen monta kertaa todennut, ettÀ en tunnista itseÀni suvaitsevaiseksi, kun kerran on paljon ilmiöitÀ joita en suvaitse millÀÀn.
Anonyymi kirjoitti:
MinÀ en arvosta ketÀÀn perverssiÀ.
PelkkĂ€ seksuaalinen suuntautuminenko mÀÀrittÀÀ sinulle koko ihmisen arvon? đČ
- Anonyymi
Repe.RuutikaIIo kirjoitti:
PelkkĂ€ seksuaalinen suuntautuminenko mÀÀrittÀÀ sinulle koko ihmisen arvon? đČ
Olli-Sisko sanoo niin.
- Anonyymi
Se on sinun hÀpeÀsi. Avarakatseisuus kuuluu sivistykseen ja kaikkien ihmisten tasavertaisuus.
- Anonyymi
Herrasmies vaalii sopusointua vaan ei yhdenmukaisuutta.
VÀhÀpÀtöinen mies vaalii yhdenmukaisuutta vaan ei sopusointua. Kilgore.Trout kirjoitti:
"Avarakatseisuus" on paljon parempi termi kuin "suvaitsevaisuus".
NiinpÀ. Aloin saada sanasta maitorupea joskus 15 vuotta sitten, kun islam-palstalla muslimi kehui uskontonsa ja uskonsiskojensa suvaitsevaisuutta. Vittu mitÀ paskaa, voisi Stubb sanoa siihen.
- Anonyymi
Suvaitsevaiset suvaitsevat kaikkea ja kaikkia omaan agendaan sopivia.
Siksi on parasta alkaa vaatia Suomeen samanlaista naisten asemaa kuin edistyksellisissa muhamettilaisissa maissa, esim. Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat, jne.- Anonyymi
Juu, olemme menossa totalitarismiin.
âSuvaitsevaiset suvaitsevat kaikkea ja kaikkia omaan agendaan sopivia.â
Oikeastaan tuon pitĂ€isi olla nĂ€in âSuvaitsemattomat eivĂ€t suvaitse mitÀÀn sellaista, mikĂ€ ei ole heidĂ€n agendansa (paremminkin mielipiteensĂ€) mukaisia.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
âSuvaitsevaiset suvaitsevat kaikkea ja kaikkia omaan agendaan sopivia.â
Oikeastaan tuon pitĂ€isi olla nĂ€in âSuvaitsemattomat eivĂ€t suvaitse mitÀÀn sellaista, mikĂ€ ei ole heidĂ€n agendansa (paremminkin mielipiteensĂ€) mukaisia.Kertoa mitĂ€ sinĂ€ itse ET hyvĂ€ksy itseltĂ€si.
- Anonyymi
Suvaitsevat eivÀt suvaitse suvaitsemattomia.
TÀytyy ihmetellÀ mikÀ onkaan "Teologisen instituutin" taso, jos sen pÀÀsihteri kirjoittaa noin löysÀsti ajateltua lööperiÀ.
Heti kirjoituksen ensimmÀinen "ajatus" on mykistÀvÀn absurdi: keskusteluilmapiiri on polarisoitunut (osittain/pitkÀlti?) siitÀ syystÀ, ettÀ postmoderni filosofia opettaa nuorisolle, ettÀ objektiivisen totuuden saavuttaminen on mahdotonta.
Keskustelijat siis Marjakorven mielestÀ lukkiutuvat ehdottomiin kantoihinsa siksi ettÀ he ymmÀrtÀvÀt totuuksien olevan nÀkökulmasta riippuvia? PitÀÀkö tÀstÀ pÀÀtellÀ, ettÀ keskustelijat jotka vakaasti uskovat ettÀ on vain yksi objektiivinen ja absoluuttinen totuus ovat avoimia aidolle keskustelulle ja valmiita ymmÀrtÀmÀÀn toisten nÀkökohdat. Kuten esimerkiksi Talebaanit?
Kirjoitus loppuu yhtĂ€ hassunhauskasti. SiinĂ€ siteerataan Benedictus XVI lausumaa âtotuus ei nouse valtaan vĂ€kivallalla, vaan omasta voimastaan.â Ei kai Suomessa ole ketÀÀn joka ei tiedĂ€, ettĂ€ Suomi on luterilainen ja Suomen valtionkirkossa on vallalla "luterilainen totuus" vain ja ainoastaan siitĂ€ syystĂ€, ettĂ€ kuningas Kustaa Vaasa pÀÀtti ettĂ€ on poliittisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista irrottautua paavin kirkosta, ottaa kirkko valtion (kuninkaan) kĂ€skyvaltaan ja takavarikoida kirkon mittava omaisuus paikkaamaan sotien tyhjentĂ€mĂ€ valtion kassaa.
Luterilaisuus on Suomessa ylhÀÀltÀ annettu totuus, enkÀ viittaa Jumalaan vaan ylimpÀÀn maalliseen valtaan, jonka kÀskyjÀ toteltiin, koska hÀnellÀ oli vÀkivallan monopoli valtakunnassaan.- Anonyymi
Setan ja pelastetaan lapset lanseeraama eheÀsyntymÀ- nÀytelmÀssÀ ne tahtovat olla terveitÀ vammaisia oikeiden eduilla. Koronavirus on vain tekosyy hinnoille.
- Anonyymi
Teet aina parhaat ja suosituimmat ketjut!
- Anonyymi
PitÀÀkö Juutalaisten suvaita uusnatseja?
PitÀÀkö LBGT ihmisten suvaita heteroseksistejÀ?
PitÀÀkö lampaiden suvaita susia?
JÀrjetön aloitus taas!
đ - Anonyymi
"Ennen oli ennen, nyt on nyt, on tukka pÀÀstÀ lÀhtenyt." - Juice
SiitÀhÀn tÀssÀ on kyse. Vanhoilliskristityt ovat pitÀneet valtaa niin pitkÀÀn, ettÀ kun jÀÀvÀt vÀhemmistöön, niin pahalta se tietty tuntuu. Mutta se on demokratiaa.
Kirkossahan he pitÀvÀt edelleen epÀdemokraattisesti valtaa vaikka ovat selvÀ vÀhemmistö. Silti kitisevÀt koko ajan. TietÀvÀt ettÀ mÀÀrÀvöhemmistökin murtuu joskus.
"ParikymmentÀ vuotta sitten"- eikö se tautiluokitus poistunut aiemmin kuin 20 v. sitten?- Anonyymi
LÀpikÀymÀttÀ-60 luvun seksuaalinen vallankumous vielÀkin!
đ
- Anonyymi
Ongelman ydin on siinÀ ettÀ esm muutamat suvaitsevaiseksi itseÀÀn tituleeraavat eivÀ tsuvaitse sitÀ, ettÀ jotkut suvaitsevat esm Raamatun arvovallan omaan elÀmÀÀnsÀ ja puhuvat siitÀ ÀÀneen.
tÀmÀ on kauhistus tÀmÀn ajan suomessa.Ei se ole suvaitsemattomuutta, jos sanoo uskomuksiasi vaikkapa denialismiksi.
Jos tuot yksityiset uskomuksesi julkisuuteen, kai silloin ymmÀrrÀt myös sen, ettÀ niihin otetaan kantaa? Ja jos uskomuksilllasi on vÀhÀn kannattajia ja enemmÀn ei-kannattajia, ymmÀrrÀt varmaan ettÀ tÀmÀ nÀkyy kannanotoissa?Sekoitat nyt asioita toisiinsa. Jos se oma mielipide tai nÀkemys on jyrkÀsti erilainen kuin mitÀ vaikka siinÀ lÀhiympÀristössÀ on tai valtavÀestön ns. yleiset nÀkemykset ovat, olet silloin vÀhemmistönÀ ja luonnollista on, ettÀ sinua kohtaan tulee kritiikkiÀ. NÀin kÀy muillekin vastaavassa asemassa olevilla aika ajoittain.
Toinen juttu on se, jos alkaa vaatimaan muilta sen oman nÀkemyksen mukaan toimimista, on aivan luonnollista ettÀ jokainen normaali ihminen vastustaa tÀllaista mÀÀrÀilyvaltaa. Ei mikÀÀn oikeuta nousemaan toisen ylÀpuolelle siten, ettei ota huomioon myös toisen mielipiteitÀ ja arvoja.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
Sekoitat nyt asioita toisiinsa. Jos se oma mielipide tai nÀkemys on jyrkÀsti erilainen kuin mitÀ vaikka siinÀ lÀhiympÀristössÀ on tai valtavÀestön ns. yleiset nÀkemykset ovat, olet silloin vÀhemmistönÀ ja luonnollista on, ettÀ sinua kohtaan tulee kritiikkiÀ. NÀin kÀy muillekin vastaavassa asemassa olevilla aika ajoittain.
Toinen juttu on se, jos alkaa vaatimaan muilta sen oman nÀkemyksen mukaan toimimista, on aivan luonnollista ettÀ jokainen normaali ihminen vastustaa tÀllaista mÀÀrÀilyvaltaa. Ei mikÀÀn oikeuta nousemaan toisen ylÀpuolelle siten, ettei ota huomioon myös toisen mielipiteitÀ ja arvoja.Sinulla ei ole kuin oma mielipiteesi.
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla ei ole kuin oma mielipiteesi.
Sinullako on sitten muilta kopioituja mielipiteitÀ?
- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
Sinullako on sitten muilta kopioituja mielipiteitÀ?
Sano pari ihan uniikkia mielipidettÀsi.
- Anonyymi
Kamalaa, jos "vÀÀriÀ" mielipiteitÀ saa ilmaista ilman ankaraa rangaistusta.
Sopiva rangaistus on, ettÀ tuollainen ihminen irtisanotaan työstÀÀn eikÀ koskaan pÀÀstetÀ enÀÀ mihinkÀÀn töihin. Jonkinlaisen merkin voi myös laittaa hihaan tai rintapieleen. Tuollaisia ihmisiÀ pitÀÀ myös jatkuvasti mustamaalata julkisesti.
T. liberaali ja suvaitsevainen- Anonyymi
Surkean huonotasoinen provo uhriutumishaluiselta fundikselta.
đ "Haapaveden teurastajan" Ă€skeinen irtisanominen on kuukauden pahin isku Suomen kansaa ja sen vapautta kohtaan. Valtavia mielenosoituksia tulossa, kansa ei hyvĂ€ksy tĂ€tĂ€!
Haapavesi lehti 13.08.2021
''Some-kirjoittelut johtivat Ilkka Revon irtisanomiseen luokanopettajan virasta â Haapaveden kaupunki työnantajana katsoo kirjoitusten olleen vihapuhetta
SUVI HYTTINEN Pe 13.8.2021 klo 18:07 | pÀivitetty pe 18:09
Haapaveden kaupunki on irtisanonut perussuomalaisten kaupunginvaltuutettuna toimivan Ilkka Revon luokanopettajan virasta. Sivistysjohtajan tekemÀn viranhaltijapÀÀtöksen mukaan työnantaja eli Haapaveden kaupunki katsoo, ettÀ Revon kirjoitukset sosiaalisessa mediassa ovat vakavalla tavalla heikentÀneet työnantajan luottamusta ja vaikuttavat olennaisella tavalla Revon virkasuhteesta johtuvien velvoitteiden hoitamiseen.
Työnantajan mukaan Repo ei ole luokanopettajan virassaan kyennyt arvioimaan oman vapaa-ajan toimintansa merkitystÀ ja sen vaikutusta haavoittuvassa asemassa olevia lapsia kohtaan. Revon sosiaalisen median profiilit ovat olleet julkisesti luettavissa ja nÀin myös lasten ja nuorten ja hÀnen omien oppilaidensa luettavana.
Työnantaja katsoo, ettÀ Repo ei ole kÀyttÀytynyt asemansa ja tehtÀvÀnsÀ edellyttÀmÀllÀ tavalla. PÀÀtöksen mukaan kaupunki on purkanut Revon virkasuhteen lakiin perustuen ilman irtisanomisaikaa 13.8.
Työnantajan nÀkemyksen mukaan Revon some-kirjoitukset ovat vihapuhetta sukupuolta, uskontoa, etnisyyttÀ ja Suomen hallintoa kohtaan sekÀ sisÀltÀvÀt henkilöön kohdistettua törkeÀksi luokiteltavaa arvostelua. Revon kielenkÀyttöÀ arvioidaan todella karkeaksi, epÀasialliseksi ja halventavaksi, ja sen katsotaan ylittÀneen sopivuuden ja sananvapauden rajat.
Perusteluissa todetaan myös, ettÀ suuri osa Revon kirjoituksista kohdistuu yksittÀisiin henkilöihin, eikÀ nÀin ole yleiseksi katsottavaa arvostelua. Työnantaja katsoo, ettÀ kirjoitukset todennÀköisesti tÀyttÀvÀt ainakin joltakin osin kunnianloukkauksen tai niin sanotun vihapuheen tunnusmerkistön. Revon kirjoittelun todetaan myös jatkuneen pitkÀÀn ja kirjoituksia olleen lukuisia. NÀin ollen kysymyksessÀ on ollut toistuva eikÀ yksittÀinen teko.
Tieto Revon some-kirjoituksista on tullut Haapaveden kaupunginhallituksen tietoon 5. maaliskuuta. Sen jÀlkeen kaupunginhallitus lÀhetti Revolle kuulemiskutsun, mutta pÀÀtti maaliskuun 9. pÀivÀ siirtÀÀ kuulemisen sekÀ asian kÀsittelyn ja ratkaisun kaupungin hallintosÀÀnnön perusteella toimivaltaiselle viranomaiselle eli sivistysjohtajalle.
Kuulemista on Revon vaatimuksesta siirretty neljÀ kertaa. Torstaina 12. elokuuta toteutuneessa kuulemisessa Repo kiisti kirjoittaneensa työnantajan esille tuomia some-kirjoituksia. Revon mukaan edellytyksiÀ virkasuhteen pÀÀttÀmiseen ei ole.
Haapavesi-lehti ei perjantaina tavoittanut Repoa kommentoimaan asiaa.''- Anonyymi
Repe.RuutikaIIo kirjoitti:
"Haapaveden teurastajan" Àskeinen irtisanominen on kuukauden pahin isku Suomen kansaa ja sen vapautta kohtaan. Valtavia mielenosoituksia tulossa, kansa ei hyvÀksy tÀtÀ!
Haapavesi lehti 13.08.2021
''Some-kirjoittelut johtivat Ilkka Revon irtisanomiseen luokanopettajan virasta â Haapaveden kaupunki työnantajana katsoo kirjoitusten olleen vihapuhetta
SUVI HYTTINEN Pe 13.8.2021 klo 18:07 | pÀivitetty pe 18:09
Haapaveden kaupunki on irtisanonut perussuomalaisten kaupunginvaltuutettuna toimivan Ilkka Revon luokanopettajan virasta. Sivistysjohtajan tekemÀn viranhaltijapÀÀtöksen mukaan työnantaja eli Haapaveden kaupunki katsoo, ettÀ Revon kirjoitukset sosiaalisessa mediassa ovat vakavalla tavalla heikentÀneet työnantajan luottamusta ja vaikuttavat olennaisella tavalla Revon virkasuhteesta johtuvien velvoitteiden hoitamiseen.
Työnantajan mukaan Repo ei ole luokanopettajan virassaan kyennyt arvioimaan oman vapaa-ajan toimintansa merkitystÀ ja sen vaikutusta haavoittuvassa asemassa olevia lapsia kohtaan. Revon sosiaalisen median profiilit ovat olleet julkisesti luettavissa ja nÀin myös lasten ja nuorten ja hÀnen omien oppilaidensa luettavana.
Työnantaja katsoo, ettÀ Repo ei ole kÀyttÀytynyt asemansa ja tehtÀvÀnsÀ edellyttÀmÀllÀ tavalla. PÀÀtöksen mukaan kaupunki on purkanut Revon virkasuhteen lakiin perustuen ilman irtisanomisaikaa 13.8.
Työnantajan nÀkemyksen mukaan Revon some-kirjoitukset ovat vihapuhetta sukupuolta, uskontoa, etnisyyttÀ ja Suomen hallintoa kohtaan sekÀ sisÀltÀvÀt henkilöön kohdistettua törkeÀksi luokiteltavaa arvostelua. Revon kielenkÀyttöÀ arvioidaan todella karkeaksi, epÀasialliseksi ja halventavaksi, ja sen katsotaan ylittÀneen sopivuuden ja sananvapauden rajat.
Perusteluissa todetaan myös, ettÀ suuri osa Revon kirjoituksista kohdistuu yksittÀisiin henkilöihin, eikÀ nÀin ole yleiseksi katsottavaa arvostelua. Työnantaja katsoo, ettÀ kirjoitukset todennÀköisesti tÀyttÀvÀt ainakin joltakin osin kunnianloukkauksen tai niin sanotun vihapuheen tunnusmerkistön. Revon kirjoittelun todetaan myös jatkuneen pitkÀÀn ja kirjoituksia olleen lukuisia. NÀin ollen kysymyksessÀ on ollut toistuva eikÀ yksittÀinen teko.
Tieto Revon some-kirjoituksista on tullut Haapaveden kaupunginhallituksen tietoon 5. maaliskuuta. Sen jÀlkeen kaupunginhallitus lÀhetti Revolle kuulemiskutsun, mutta pÀÀtti maaliskuun 9. pÀivÀ siirtÀÀ kuulemisen sekÀ asian kÀsittelyn ja ratkaisun kaupungin hallintosÀÀnnön perusteella toimivaltaiselle viranomaiselle eli sivistysjohtajalle.
Kuulemista on Revon vaatimuksesta siirretty neljÀ kertaa. Torstaina 12. elokuuta toteutuneessa kuulemisessa Repo kiisti kirjoittaneensa työnantajan esille tuomia some-kirjoituksia. Revon mukaan edellytyksiÀ virkasuhteen pÀÀttÀmiseen ei ole.
Haapavesi-lehti ei perjantaina tavoittanut Repoa kommentoimaan asiaa.''Revon hÀntÀ on koipien vÀlissÀ.
đ - Anonyymi
Repe.RuutikaIIo kirjoitti:
"Haapaveden teurastajan" Àskeinen irtisanominen on kuukauden pahin isku Suomen kansaa ja sen vapautta kohtaan. Valtavia mielenosoituksia tulossa, kansa ei hyvÀksy tÀtÀ!
Haapavesi lehti 13.08.2021
''Some-kirjoittelut johtivat Ilkka Revon irtisanomiseen luokanopettajan virasta â Haapaveden kaupunki työnantajana katsoo kirjoitusten olleen vihapuhetta
SUVI HYTTINEN Pe 13.8.2021 klo 18:07 | pÀivitetty pe 18:09
Haapaveden kaupunki on irtisanonut perussuomalaisten kaupunginvaltuutettuna toimivan Ilkka Revon luokanopettajan virasta. Sivistysjohtajan tekemÀn viranhaltijapÀÀtöksen mukaan työnantaja eli Haapaveden kaupunki katsoo, ettÀ Revon kirjoitukset sosiaalisessa mediassa ovat vakavalla tavalla heikentÀneet työnantajan luottamusta ja vaikuttavat olennaisella tavalla Revon virkasuhteesta johtuvien velvoitteiden hoitamiseen.
Työnantajan mukaan Repo ei ole luokanopettajan virassaan kyennyt arvioimaan oman vapaa-ajan toimintansa merkitystÀ ja sen vaikutusta haavoittuvassa asemassa olevia lapsia kohtaan. Revon sosiaalisen median profiilit ovat olleet julkisesti luettavissa ja nÀin myös lasten ja nuorten ja hÀnen omien oppilaidensa luettavana.
Työnantaja katsoo, ettÀ Repo ei ole kÀyttÀytynyt asemansa ja tehtÀvÀnsÀ edellyttÀmÀllÀ tavalla. PÀÀtöksen mukaan kaupunki on purkanut Revon virkasuhteen lakiin perustuen ilman irtisanomisaikaa 13.8.
Työnantajan nÀkemyksen mukaan Revon some-kirjoitukset ovat vihapuhetta sukupuolta, uskontoa, etnisyyttÀ ja Suomen hallintoa kohtaan sekÀ sisÀltÀvÀt henkilöön kohdistettua törkeÀksi luokiteltavaa arvostelua. Revon kielenkÀyttöÀ arvioidaan todella karkeaksi, epÀasialliseksi ja halventavaksi, ja sen katsotaan ylittÀneen sopivuuden ja sananvapauden rajat.
Perusteluissa todetaan myös, ettÀ suuri osa Revon kirjoituksista kohdistuu yksittÀisiin henkilöihin, eikÀ nÀin ole yleiseksi katsottavaa arvostelua. Työnantaja katsoo, ettÀ kirjoitukset todennÀköisesti tÀyttÀvÀt ainakin joltakin osin kunnianloukkauksen tai niin sanotun vihapuheen tunnusmerkistön. Revon kirjoittelun todetaan myös jatkuneen pitkÀÀn ja kirjoituksia olleen lukuisia. NÀin ollen kysymyksessÀ on ollut toistuva eikÀ yksittÀinen teko.
Tieto Revon some-kirjoituksista on tullut Haapaveden kaupunginhallituksen tietoon 5. maaliskuuta. Sen jÀlkeen kaupunginhallitus lÀhetti Revolle kuulemiskutsun, mutta pÀÀtti maaliskuun 9. pÀivÀ siirtÀÀ kuulemisen sekÀ asian kÀsittelyn ja ratkaisun kaupungin hallintosÀÀnnön perusteella toimivaltaiselle viranomaiselle eli sivistysjohtajalle.
Kuulemista on Revon vaatimuksesta siirretty neljÀ kertaa. Torstaina 12. elokuuta toteutuneessa kuulemisessa Repo kiisti kirjoittaneensa työnantajan esille tuomia some-kirjoituksia. Revon mukaan edellytyksiÀ virkasuhteen pÀÀttÀmiseen ei ole.
Haapavesi-lehti ei perjantaina tavoittanut Repoa kommentoimaan asiaa.''MitÀ sitten?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Revon hÀntÀ on koipien vÀlissÀ.
đEi ole jos repii ei pelkÀÀ.
- Anonyymi
Lukemisen arvoinen blogi!
- Anonyymi
KyllÀ!
- Anonyymi
Ylösnousseen Kristuksen Paavalille ilmoittama evankeliumi kuuluu seuraavasti:
"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti MAAILMAN itsensÀ kanssa." (2 Kor. 5)
Samasta asiasta Paavali puhuu hieman toisin sanoin Room. 5:ssÀ:
"SillÀ jos me SILLOIN, KUN VIELà OLIMME VIHOLLISIA, TULIMME SOVITETUIKSI hÀnen kanssaan hÀnen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hÀnen elÀmÀnsÀ kautta nyt, kun olemme sovitetut."
Ja jotta asia ei jÀisi epÀselvÀksi, Paavali lalajentaa nÀkövinkkelin koko universumin kattavaksi Kol. 1:ssÀ:
"hÀn on nÀkymÀttömÀn Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. 16 SillÀ hÀnessÀ luotiin kaikki, mikÀ taivaissa ja mikÀ maan pÀÀllÀ on, nÀkyvÀiset ja nÀkymÀttömÀt, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hÀnen kauttansa ja hÀneen, 17ja hÀn on ennen kaikkia, ja hÀnessÀ pysyy kaikki voimassa. 18 Ja hÀn on ruumiin, se on: seurakunnan, pÀÀ; hÀn, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, ettÀ hÀn olisi kaikessa ensimmÀinen. 19 SillÀ Jumala nÀki hyvÀksi, ettÀ kaikki tÀyteys hÀnessÀ asuisi 20 ja ettÀ hÀn, tehden rauhan hÀnen ristinsÀ veren kautta, hÀnen kauttaan sovittaisi itsensÀ kanssa KAIKKI, hÀnen kauttaan KAIKKI sekÀ maan pÀÀllÀ ettÀ taivaissa."
Ts. Paavalin mukaan Jumala sovitti JO itsensĂ€ kanssa Kristuksessa a) MAAILMAN, b) Jumalan VIHOLLISET ja c) KAIKKI, KAIKKI SEKĂ MAAN PĂĂLLĂ ETTĂ TAIVAISSA.
Kaikissa noissa kohdissa Paavali kirjoittaa sovituksesta menneessĂ€ aikamuodossa. Ja kaikissa noissa kohdissa Paavali mainitsee sovituksen tapahtuneen KETĂĂN EROTTELEMATTA, ILMAN EHTOJA. - Anonyymi
Suvaitsevaiset pitĂ€vĂ€t vain itseÀÀn PYHINĂ. Ja omat joukkonsa ja rivinsĂ€ pitĂ€vĂ€t puhtaana kovia otteitakin kĂ€yttĂ€en. Mutta mitĂ€ tulee muihin niin heihin ollaan yltiöpĂ€isen suvaitsevaisia koska:
Vanhurskas elÀköön yhÀ vanhurskaasti
Jumalaton elÀköön yhÀ Jumalattomasti
Saastainen rypeköön saastassaan.
LisÀksi tulee ottaa huomioon aasit, koirat, siat ja kamelit, joita ei koske mikÀÀn pyhyys tai edes vahurskaus.
PYHĂ EDETKĂĂN PYHYYDEN TIELLĂ - TĂ€mĂ€ koskee suvaitsevaisia, mutta kaikkia muita koskee - ElĂ€kööt muut kukin oman halunsa mukaan vapaasti. - Anonyymi
Suvaitsevaisuutta vaaditaan vain muilta.
Suvaitsevaisuus on erilaisten mielipiteiden sietĂ€mistĂ€ đ
Siksi en olekaan suvaitsevainen, koska silloin pitÀisi sietÀÀ myös valheisiin, epÀhumaanisuuteen ja suoranaiseen psykopatiaan perustuvia mielipiteitÀ.
Repe_RuutikaIlo kirjoitti:
Siksi en olekaan suvaitsevainen, koska silloin pitÀisi sietÀÀ myös valheisiin, epÀhumaanisuuteen ja suoranaiseen psykopatiaan perustuvia mielipiteitÀ.
Aivan, ja siten et voisi myöskÀÀn suvaita itseĂ€si đ
u.v kirjoitti:
Aivan, ja siten et voisi myöskÀÀn suvaita itseĂ€si đ
Hehheh, patmoshuumoria. đ
- Anonyymi
u.v kirjoitti:
Ei vaan ihan sinun elÀmÀÀsi
đOn sinulla sana hallussasi!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On sinulla sana hallussasi!
Aivan ihanasti. VÀhÀn liian pitkiÀ kommentteja, en jaksa keskittyÀ loppuun. Muuten kannatan Pahmos löhetyswÀÀtiötÀ
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan ihanasti. VÀhÀn liian pitkiÀ kommentteja, en jaksa keskittyÀ loppuun. Muuten kannatan Pahmos löhetyswÀÀtiötÀ
Nasevasti sanominen on ÀlykkyyttÀ,
Opettele sinÀ muuten kirjottamaan.
- Anonyymi
Suvakit vaikenee!
- Anonyymi
Toivottavasti lopullisesti kuten WenÀjÀllÀ .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivottavasti lopullisesti kuten WenÀjÀllÀ .
Ok!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivottavasti lopullisesti kuten WenÀjÀllÀ .
Eikö siellÀ ole ÀÀnekÀs homoporukka!.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö siellÀ ole ÀÀnekÀs homoporukka!.
On ja ne hakee turvapaikkaa Suomesta.
NĂ€mĂ€ suvakit yrittivĂ€t taas tĂ€nÀÀn hĂ€iritĂ€ RĂ€sĂ€sen sananvapautta eduskuntalolla đ
mummomuori kirjoitti:
EntÀ jos he vain kÀyttivÀt sananvapauttaan?
Kukaan ei sanonut sanaakaan đ€Ł joten siitĂ€ ei voinut olla kysymys.
u.v kirjoitti:
Kukaan ei sanonut sanaakaan đ€Ł joten siitĂ€ ei voinut olla kysymys.
:D Ahaa, eli jo pelkkÀ lÀsnÀolo hiljaisuudessa on sinusta hÀirintÀÀ...
- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
:D Ahaa, eli jo pelkkÀ lÀsnÀolo hiljaisuudessa on sinusta hÀirintÀÀ...
Et edes tiedÀ miten hÀiritsivÀt, joten olisiko parempi, ettet esiintyisi tÀssÀkÀÀn asiassa asiantuntijana?
mummomuori kirjoitti:
:D Ahaa, eli jo pelkkÀ lÀsnÀolo hiljaisuudessa on sinusta hÀirintÀÀ...
Etkö edes kuunnellut puhetta ja sen alussa olevaa hĂ€irintÀÀ, joka ei tosiaan ollut hiljaista đ
- Anonyymi
EivÀt he olekaan suvaitsevia.
- Anonyymi
Covid19 tuo peruuttamattoman mielenmuutoksen. EtsikÀÀ Herraa kun HÀnet löytÀÀ vielÀ voi.
TĂ€llĂ€kin palstalla on joukko ateisteja joiden ainoa tarkoitus on vain rÀÀpiĂ€ uskovia đ€š
- Anonyymi
Sopii pekuun.
- Anonyymi
ns. suvaitsevaiset tarkoittaa eri asiaa kuin sanan kirjaimellinen merkitys. VÀhÀn kuin vapaa-ajattelijat, jotka ovat ÀÀriateisteja.
- Anonyymi
Miksi itseÀÀn aitoina Kristuksen seuraajina pitÀvÀt eivÀt ota kiitollisena vastaan kohtaamaansa vainoa ja ahdistelua, vaan inisevÀt ja lÀnkyttÀvÀt tÀÀllÀ somessa omaa ja uskonveljiensÀ ja -sisartensa muka-karua kohtaloa?
- Anonyymi
Onko se sinulta jotain pois?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko se sinulta jotain pois?
Ei toki. IhmetyttÀÀ tÀmÀ valikoiva Kristuksen seuraaminen: Raamattua kÀytetÀÀn lÀhinnÀ lyömÀaseena, ja kun sitten saadaan samalla mitalla takaisin, ollaan oitis kipakasti puolustautumassa ja jankuttamassa ja lÀssyttÀmÀssÀ. KenellekÀÀn ei tule mieleenkÀÀn se ohje, ettÀ voisi ottaa kokemansa vÀÀryydet vastaan nurisematta ja Herraansa omassa kammiossaan kiitellen. Surkuhupaisaa lÀssyn-lÀssyn-kristillisyyttÀ.
Anonyymi kirjoitti:
Ei toki. IhmetyttÀÀ tÀmÀ valikoiva Kristuksen seuraaminen: Raamattua kÀytetÀÀn lÀhinnÀ lyömÀaseena, ja kun sitten saadaan samalla mitalla takaisin, ollaan oitis kipakasti puolustautumassa ja jankuttamassa ja lÀssyttÀmÀssÀ. KenellekÀÀn ei tule mieleenkÀÀn se ohje, ettÀ voisi ottaa kokemansa vÀÀryydet vastaan nurisematta ja Herraansa omassa kammiossaan kiitellen. Surkuhupaisaa lÀssyn-lÀssyn-kristillisyyttÀ.
Aika hyvÀ kommentti.
mummomuori kirjoitti:
Aika hyvÀ kommentti.
Jos olet sitĂ€ mieltĂ€, niin miksi kĂ€ytĂ€t Raamattua rikkaita vastaan đâ
u.v kirjoitti:
Jos olet sitĂ€ mieltĂ€, niin miksi kĂ€ytĂ€t Raamattua rikkaita vastaan đâ
:D Ilmeisesit Jeesuksen keskeiset opetukset ovat sinulle vieraita? Eikö juuri rikkauden vaaroista tule ihmisiÀ varottaa?
Anonyymi kirjoitti:
Onko se sinulta jotain pois?
NiinpÀ! Hyvin viihdyttÀvÀÀhÀn se ininÀ ja lÀnkytys on.
- Anonyymi
Santeri kirjoittaa tÀyttÀ asiaa.
- Anonyymi
Kuten aina.
- Anonyymi
Mainio kysynys!
- Anonyymi
Liberaalit eivÀt pysty.
- Anonyymi
Sen tietÀÀ kaikki.
- Anonyymi
HyvÀ kysymys!
- Anonyymi
Mutta ei vastaukset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta ei vastaukset.
Toden totta!
- Anonyymi
Seta on antisuvaitsevaisin jÀrjestö jonka tiedÀn.
- Anonyymi
Toden totta!
Tarkoitat varmaan suvaitsematon? No, tietyllÀ tapaa on, sillÀ siellÀ ei hyvÀksytÀ niitÀ, jotka ovat vihamielisiÀ heidÀn edustamiaan ihmisiÀ vastaan.
mummomuori kirjoitti:
Tarkoitat varmaan suvaitsematon? No, tietyllÀ tapaa on, sillÀ siellÀ ei hyvÀksytÀ niitÀ, jotka ovat vihamielisiÀ heidÀn edustamiaan ihmisiÀ vastaan.
Eikö ne ole sama asia đ€â
u.v kirjoitti:
Eikö ne ole sama asia đ€â
KyllÀ voi kÀyttÀÀ ihan tÀtÀ meidÀn omaa suomenkieltÀ, mielellÀÀn vielÀpÀ sÀÀntöjen mukaan.
mummomuori kirjoitti:
KyllÀ voi kÀyttÀÀ ihan tÀtÀ meidÀn omaa suomenkieltÀ, mielellÀÀn vielÀpÀ sÀÀntöjen mukaan.
Antisuvaitsevainen, jota sanaa en muuten ennen ole kÀytössÀ nÀhnytkÀÀn, tarkoittaa tietenkin aktiivista suvaitsevaisuuden vastustajaa, ei siis vain suvaitsematonta.
On sinĂ€nsĂ€ hyvin jĂ€nnĂ€ nĂ€kemys, ettĂ€ seksuaalivĂ€hemmistöjen tasa-arvoa lĂ€hes 50 vuotta ajanut yhdistys työskentelisi aktiivisesti suvaitsevaisuutta vastaan. đ€mummomuori kirjoitti:
KyllÀ voi kÀyttÀÀ ihan tÀtÀ meidÀn omaa suomenkieltÀ, mielellÀÀn vielÀpÀ sÀÀntöjen mukaan.
SinĂ€kö mÀÀrÀÀt sÀÀnnöt đ€Łâ
Repe_RuutikaIlo kirjoitti:
Antisuvaitsevainen, jota sanaa en muuten ennen ole kÀytössÀ nÀhnytkÀÀn, tarkoittaa tietenkin aktiivista suvaitsevaisuuden vastustajaa, ei siis vain suvaitsematonta.
On sinĂ€nsĂ€ hyvin jĂ€nnĂ€ nĂ€kemys, ettĂ€ seksuaalivĂ€hemmistöjen tasa-arvoa lĂ€hes 50 vuotta ajanut yhdistys työskentelisi aktiivisesti suvaitsevaisuutta vastaan. đ€Hmm. HyvĂ€ havainto!
Sivistyssanakirjan mukaan : anti- vastaan-, vasta-, vastustus-
âTĂ€mĂ€ kreikasta perĂ€isin oleva etuliite kuvaa yleensĂ€ aktiivista vastustusta tai selvÀÀ vastakohtaa, kun taas a-etuliite saattaa kuvata pelkkÀÀ ulkopuolelle asettumista.â
Ks. esim. asosiaalinen ja antisosiaalinen.
Eli tosiaan sillĂ€ viitataan jonkin estĂ€miseen, vastustamiseen tai kieltĂ€miseen. UT:ssa kreikankielen mukaan se on vastaan, vastakkainen â kuten antikristius. Ei siis kristukseton.
Jos sanakirjan mukaan otetaan mukaan suvaitseva, se oli 1850 luvun alussa âsalliva, vapaamielinen, avarahenkinen, tolerantti.â Nykysuomessa se tarkoittaa ââŠavarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekĂ€ myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.â
âSuomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vĂ€himmillÀÀnkin vastahakoisesti sietĂ€vĂ€t mutta enimmillÀÀn rakastavat, jopa kiihkeĂ€sti haluavat.â
Kotus âSuvaitseva suomalainenâ
Eli miten olisi suomennettava âantisuvaitsevaisuusâ? Olisiko tĂ€ssĂ€ tapauksessa henkilö, joka vastustaa suvaitsevaisuutta.u.v kirjoitti:
SinĂ€kö mÀÀrÀÀt sÀÀnnöt đ€Łâ
TiedÀn ettei arvoihisi kuulu suomen kielen rakastaminen, eikÀ nÀemmÀ edes sen kieliopin tuntemuskaan.
mummomuori kirjoitti:
Hmm. HyvÀ havainto!
Sivistyssanakirjan mukaan : anti- vastaan-, vasta-, vastustus-
âTĂ€mĂ€ kreikasta perĂ€isin oleva etuliite kuvaa yleensĂ€ aktiivista vastustusta tai selvÀÀ vastakohtaa, kun taas a-etuliite saattaa kuvata pelkkÀÀ ulkopuolelle asettumista.â
Ks. esim. asosiaalinen ja antisosiaalinen.
Eli tosiaan sillĂ€ viitataan jonkin estĂ€miseen, vastustamiseen tai kieltĂ€miseen. UT:ssa kreikankielen mukaan se on vastaan, vastakkainen â kuten antikristius. Ei siis kristukseton.
Jos sanakirjan mukaan otetaan mukaan suvaitseva, se oli 1850 luvun alussa âsalliva, vapaamielinen, avarahenkinen, tolerantti.â Nykysuomessa se tarkoittaa ââŠavarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekĂ€ myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.â
âSuomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vĂ€himmillÀÀnkin vastahakoisesti sietĂ€vĂ€t mutta enimmillÀÀn rakastavat, jopa kiihkeĂ€sti haluavat.â
Kotus âSuvaitseva suomalainenâ
Eli miten olisi suomennettava âantisuvaitsevaisuusâ? Olisiko tĂ€ssĂ€ tapauksessa henkilö, joka vastustaa suvaitsevaisuutta.>Eli miten olisi suomennettava âantisuvaitsevaisuusâ? Olisiko tĂ€ssĂ€ tapauksessa henkilö, joka vastustaa suvaitsevaisuutta.
Jep, kuten sanoin.
"Asuvaitsevainen" olisi sitten hiukan suvaitsemattomasta suvaitsevaan pÀin, eli ei halua lukea itseÀÀn suvaitsevaisiin mutta ei suvaitsemattomiinkaan.
Nyt kun tuli puheeksi, niin taidan olla asuvaitsevainen. On kuitenkin joukko asioita joita en suvaitse, kuten valehtelu, kieroilu, syrjintÀ, typeryys, luontovihamielisyys, köyhien kyykytys ja semmoiset.mummomuori kirjoitti:
TiedÀn ettei arvoihisi kuulu suomen kielen rakastaminen, eikÀ nÀemmÀ edes sen kieliopin tuntemuskaan.
Sinulla taas on erinomainen kyky (omasta mielestĂ€si) ymmĂ€rtÀÀ vÀÀrin ja vĂ€ltellĂ€ nĂ€in vastaaamasta sinulle esitettyihin kysymyksiin đ
- Anonyymi
totta turiset!
- Anonyymi
Suvakit ovat suvaitsemattomia porukka minkÀ tiedÀn.
- Anonyymi
Kukaan suvakki ei vastaa....
Ei niin, koska sellaisia ei ole. Suvaitsevaisuus on yksi kristinuskon perusarvo, eikÀ se liity mitenkÀÀn vajaamielisyyteen.
mummomuori kirjoitti:
Ei niin, koska sellaisia ei ole. Suvaitsevaisuus on yksi kristinuskon perusarvo, eikÀ se liity mitenkÀÀn vajaamielisyyteen.
Islam-keskusteluja kauan sitten kahlatessani huomasin myös muslimien pitÀvÀn itseÀÀn suvatsevaisina. Se tarkoitti siinÀ tapauksessa, ettÀ he suhtautuivat sietÀen myös vÀÀriin uskontoihin ja ajattelutapoihin, ainakin jos ne eivÀt olleet liian vÀÀriÀ.
Korostan siis ettÀ nÀmÀt keskustelut kÀytiin noin 15 vuotta takaperin.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
Ei niin, koska sellaisia ei ole. Suvaitsevaisuus on yksi kristinuskon perusarvo, eikÀ se liity mitenkÀÀn vajaamielisyyteen.
Ja missÀhÀn nÀin sanotaan?
- Anonyymi
Kaikkea ei ole pakko suvaita. IhmistÀ kyllÀ voi suvaita, tai vÀhimmillÀÀn sietÀÀ, mutta kaikkia ihmisten tekoja ei. Esim. suvaitsetko vÀkivallan, raiskauksen, pervouden, riiston, luonnon tuhoamisen jne..
- Anonyymi
Kukaan ei ole tÀysin suvaitsematon, tai suvaitsematon. Helpointa on olla suvaitsevainen sellaisia asioita kohtaan, jotka ovat itselle merkityksellisiÀ, ja pÀin vastoin.
Toinen taas voi sietÀÀ epÀmiellyttÀviÀ kuin asioita paremmin kuin toinen, mutta onko se suvaitsemista, ettÀ hyvÀksyy asian vaikka ei voisikaan sietÀÀ sitÀ.- Anonyymi
Tarkoitin kukaan ei ole tÀysin suvaitsematon tai suvaitsevainen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitin kukaan ei ole tÀysin suvaitsematon tai suvaitsevainen.
Suvaitsevaisuus on yliarvostettua.
- Anonyymi
Erinomainen kysymys!
- Anonyymi
Pahan heitit.
- Anonyymi
Jos jossain kaupungissa on enemmÀn kuin seitsemÀn työtöntÀ niin se voi sÀÀstyÀ tulevilta.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008337089.html
Gomorra GS - Anonyymi
HyvÀ aloitus!
- Anonyymi
KyllÀ!
- Anonyymi
HyvÀ aloitus!
Ketjusta on poistettu 136 sÀÀntöjenvastaista viestiÀ.
Luetuimmat keskustelut
S-kauppa nosti hintoja, K-kauppa laski
Elintarvikkeiden arvonlisÀvero laski vuodenvaihteessa 13,5 prosenttiin. S-kauppa siirsi alennuksen suoraan katteisiin pi1537472HiihtÀjÀ Vilma Nissisen kommentit aiheutti paniikkia
ja hernettÀ vedettiin nenÀÀn. Nissinen kertoi torstaina haastattelussa, kun hÀneltÀ kysyttiin, ettÀ tykkÀÀkö hÀn hiihtÀ1305159Huuto yltyy persujen piirissÀ Venezuelan johdosta.
Kohta kakofonia yltyy kun persut tajuavat mitÀ Venezuelassa tapahtui. Von den Leydenki jo kipuilee kuten persut EU:ssa y412651- 2612248
Nyt ottaa persua pattiin: sÀhköauto joulukuun myydyin
đ€Ł prööt prööt pakoputkellaan pörisevÀÀ persua ottaa nyt saamaristi pattiin, kun paristoilla kulkeva sĂ€hköauto on noussu812208Ovatko Perussuomalaiset kommunisteja?
Toiset sanovat ettÀ ovat, toiset sanovat ettÀ eivÀt. Ainakin heillÀ on paljon sen aatteen piirteitÀ, koska haluavat kont672068Yhdysvaltain hyökkÀys Venezuelaan on YK:n peruskirjan mukaan laiton hyökkÀyssota
Oman sÀvynsÀ tÀhÀn tuo vielÀ se, ettÀ hyökkÀys kohdistettiin nimenomaan valtiojohtoa vastaan. Toki, kun tavoitteena on v5632013Ei tule uni
Kuten epÀilin. Onneksi viime yön sain ihan hyvin nukutuksi. Tiesin kyllÀ, ettei tÀstÀ mitÀÀn tÀnÀÀn tule.541053Miksi juuri Venezuela?
Kaikista maailman valtioista Trump otti silmÀtikukseen Venezuelan. Mutta minkÀ ihmeen takia? KyseessÀ on kuitenkin vÀhÀp2741028Laittaisin whatsuppissa viestin
Jos olisin tÀysin varma ettÀ se on toivottua vielÀ kun aikaa on mennyt ja ettÀ toivot sitÀ edelleen.64994
