Myrskyn yhteydessä pelotellaan nollaviasta, eli paluujohto poikki. Onko tämä kenties vanhan liiton asennusten ongelma? Eikö keskuksessa käytännössä nolla- ja suojamaakisko ole yhdistettynä? Eikö maahan kaivettu kupariköysi maadota sen verran, että paluujohdon katkeaminen ei niin paljoa tunnu?
Nollavika Myrskylä pukkaa
Anonyymi
35207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Tuo on uusien talojen ongelma myös. Pistorasioissa ja valaisimissa voi olla lähes 400 volttia 230:n sijaan kun nolla on poikki tai osin poikki. Käytännössä kaikki elektroniikka on entistä.
400 volttia kaiketi mitataan vaiheiden väliltä. Yhtä vaihetta laitteille tuodaan, että kuinka se nousoo sitten?
Jos torpassa ei ole mitään maadoituksia ja sähköyhtiön nolla on poikki, niin vain yhteen vaiheeseen liitetty isohko kuormitus vetää sen vaiheen ikäänkuin "oikosulkuun" nollapisteen kanssa. Kun kahdella muulla vaiheella ei satu olemaan kuormaa, on näiden ja nollapisteen välillä sitten täysi 400 V vaihejännite. Samoin nollapisteen ja "multamaan" väliltä löytyy 230 V jännite. Koska nollapisteeseen on kytketty myös kaikki suojamaadoitukset, niin sähkölaitteiden metalliosissa on myös 230 V jännite.
Miten kuormaton vaihejännite voi kulkeutua vastakkaisen vaiheen n-napaan....ilman oikosulkua?
Muotoile kysymys uudelleen selkeäksi, tai lue ja ajattele asia huolella uudelleen.
Vaiheet palaa nollan kautta. Nolla tasaa sen, että nollan ja vaiheen välillä on 230 V. Kun nolla on poikki tämä ei toimi ja toisen vaiheen jännite tulee siihen nollaan. Oletetaan, että on kaksi vaihetta. Toisessa on (vain) 2 kW lämmitin ja toisessa 60 W hehkulamppu. Lämmittimen vastus on 26,45 ohm ja lampun 882 ohm. Kun nolla katkeaa menee jännite noiden suhteessa, eli 400 V menee 908 ohmin läpi. Lämmitin saa 11.7 V ja lamppu 389 V.
okaro on jäljillä, jätti vain sen kolmannen vaiheen ja kelluvan nollapisteen tilan määrittelemättä.
Tarkoitus olikin esittää yksinkertaisesti miten se jännite voi nousta. Amerikkalaisessa systeemissä tämä on yksinkertaisempaa, kun on vain kaksi vaihetta.
Jos koneelta löytyy Excel, niin tuolta linkistä saa imuroitua taulukkosovelluksen, jossa on myös "nollavikasimulaattori" millä voi mallintaa ja kokeilla erilaisia nollavikoja.
https://sites.google.com/site/sahkoapaja/laskentataulukot/puimuri
Maadoitusvastus elekrodilla maahan on tyypillisesti 20 ohmia, siitä voi laskea paljonko se pystyy nielemään vinokuormaa ettei jännite nousisi nollapisteessä haitallisesti. Tietenkin ne lukuisat vanhat kiinteistöt joissa ei ole lainkaan maadoituselekrodia ovat huonoimmassa asemassa.
Tämmöistä juuri mietin, että maa saattaisi korvata nollaa. Mutta ilmeisesti johtavuus ei ole riittävää.
Kyllä se itse maan jotavuus on riittävä, siinä kun poikkipinta-alaa riittää, ongelma on tehdä kupariköydellä "liitos" maahan. :)
Taidat asua jossain rannikon savimailla... monessa paikkaa muualla tuon 20 ohmiasi saa kertoa kymmenellä tyypillisillä yksittäisellä kuluttajamaadoituksilla.
Tuohon 20 ohmiin on monessa paikkaa vaikea päästä koko muuntopiirin maadoitusten kanssa ja tämmöisissä muuntopiirin kokonaismaadoitusresistansseissa on kaikki kuluttajamaadoituksetkin mukana...
Maadoituskupariköysi 16mm2....asennettin ennenvanhaan rakennusten perustan (anturan) raudoitukseen. Vaikka sen tarkoitus oli tasata potentiaalia verkon nollan ja rakennuksen välillä, se myös toimi hyvin maaseutujen olosuhteissa ukkosen aiheuttaman ylijännitteen purkujohtimena.
Aikoinaan (1987) asentamani platinasauva kirkontornissa viiden maadoituskuparisauvan ja jokaista kulmaa kiertävän kupariköyden avulla on ehkä suojellut ukkosen vaurioilta suomen vanhimpiin kuuluvaa puista kotikirkkoani .
Noh. Jos tulee nollavika, niin silloin kaikki talon nollat ja maat (eli metalliset stereon, pesukoneen yms. rungot) voi olla vaiheen jännitteessä.
Elikkäs vaikka pesukoneen rungosta voi löytyä 220v. Tulee siis tällit esim. kun avaa pesukoneen luukkua. Tuossa tilanteessa sulakkeetkaan ei toimi.
Uusissa asennuksissa ei pitäisi olla riskiä.
Ei siinä uudetkaan asennukset täysin pelasta, koska ei se maadoituskupari ojassa korvaa läheskään sitä katkennutta sähköyhtiön PEN-johtoa.
Uusissa asennuksissa potentiaalintasaukset kyllä saattavat ihmisen pelastaa.
Eli tässä on vähän kahdesta eri asiasta kyse -henkilöturvallisuudesta ja sitten siitä mitä ne jännitteet laitteilla ovat...
Totta paikalliset hyvät maadoitukset kyllä estävät sähköiskut sähkölaitteiden metallirungoista, kun taloa ympäröivä maasto on samassa jännitteessä.
Pitää vaan muistaa kartanolta poistuessaan ettei ota pitkiä askeleita, ettei askeljännite tapa. :)
En usko että se maadoitus saa maaperän jännitettä pidettyä 230 voltissa.
Uskonasiat uskontopalstalle.
Nollavian aikana edettävä pussijuoksu tyylillä...
Jännite on vinokuorman virta, kertaa, maadoitusresistanssi jakelumuuntajalle.
Et taida oikein ymmärtää mistä tässä potentiaalintasauksessa on kyse.
Väite oli että maaperässä on maadoituksen kautta verkkojännite. Ei se mitään ettet osaa lukea, me opastetaan.
Jos muuntajalle on matkaa 0,5 km, niin 0,46 V/m.
Ymmärryksessäsi siis on pahempaakin vikaa...
Siis ainoa ongelmahan on, että sinun tekemissä maadoituksissa on täysi jännite päällä. Mutta sen takia meillä on myös ammattilaisia tekemään hommia.
EI tuo ole lineaarinen.
Kastematojen saalistamiseen voi käyttää talikkoa, joka lyödään maahan ja siihen kytketään vaihejohdin. Näin ainakin isot pojat väittävät.
No hei, nollavian aikana kannattaakin lähteä etsimään matoja muuntajan suunnasta ja mennä ongelle.
Tuo suunta riippuu aivan siitä, missä se talikko on.
Tietysti siinä tapauksessa että talikolla on nollavika tehty, niin kannattaa lähteä uistelemaan.
Madot nousee kuitenkin siinä suunnassa jossa virtaa kulkee, eikä siinä talikkoakaan tarvita.
Missä suunnassa vaihtosähkömadot kulkee? Entäs jos on käytössä kolmivaihetalikko?
Kärmeksillä voi olla tukalaa nollavian aikana, kun jännie-eroa pukkaa pään ja hännän välille.
Myrskylässä nollavikaa?