Miten te tulitte kaapista sillon joskus? Ite en oo vielä tehny sitä Suurta Läpimurtoo mutta tartteisin ideoita
Kaapista?
miten?
61785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oletko mies vai nainen ?
eri sukupuolia?
Olen bi-henkinen mies. En ole kertonut sukalaisille enkä "normaali" kavereille. Miksi kertoisin? En aio sekstata heidän kanssaan ja mitä he tiedolla tekisivätkään, paitsi joku voisi tuomita homoilun.
Siksi kysyin kumpi olet, sillä turha minun on puhua näistä asioista naisen näkökulmasta, vaan oman kokemukseni perusteella ainoastaan.
Jos bi-henkisyytesi rajoituu pelkästään seksikokeiluun, niin ei ole tarvis ollenkaa tulla kaapista ulos, sillä mitä siitä kukaan hyötyy, ainoastaa itsellesi olisi haittaa.
Mutta jos tunnet että et elä sellaisena ihmisenä joksi itsesi tunnet ja jotenkin olet vailinaisesti oma itsesi, niin silloin voisi harkita kertomista esm. vaimollesi.
No sekään ei ole helppo nakki, sillä monesti homma voi johtaa todella syvään kriisiin, riippuen teidän parisuhteesta.
"Homostelu" on vain mielestäni yksi osa sitä prosessia minkä läpi olen käynyt ja se on poistanut niitä ennakkoluuloja, etteikö mies voisi koskettaa toista miestä aivan ns.luonnollisella tavalla ja tunnustaa tykkäävänsä kaverista.
Joku viisas on sanonut: "Kun miesten väliltä saadaan jäykät kalut pois tieltä, niin tosi kaveruus pääsee kehittymään ja voi nauttia kaverin seurasta ja kaveruudesta todella paljon".
Tällä tarkoitan juuri sitä, että bi-seksuaalisuus voi olla muutakin kuin palkkä seksikontakti ja sitten voi taas unohtaa homman vähäksi aikaa.
Itse koin vapauttavana kun uskalsin tunnustaa vaimolleni kokonaisuudessaan kiinnostuksen myös mieheen, ja en ole sitä kertaakaan katunut, kun tein niin. Onhan se hyppäämistä tyhjän päälle ja paluuta ei ole enää entiseen, sillä et voi todella enää kieltää sitä, minkä olet tunnustanut, joko tekoina tai mieltymyksenä.
Sen haluaisin sanoa, että jos mitenkään olisi mahdollista puhu ensin vaimosi kanssa ennekuin kokeilet mitään ja sitten vasta kokeilemaan. Mutta jos on käynyt jo niin, että olet jo kokeillut hommaa, niin asia on jo mutkikkaampi, jos rehellisyyden pohjalla haluat jatkaa.
Nämä ovat vain minun ajatuksia, toinen voi kokea asiat aivan erilailla, sillä meitäkin on monenlaisia.
Ei ole tarpeen kertoa kenellekaan omista mieltymyksistaan, jos se ei ole henkisen terveyden kannalta valttamatonta. Olen perheellinen ja jos mieltymykseni tulisi ilmi, olisin heti avioerossa ja haukuttu hintti tuttavapiirissa. Naismaiset hinttarit ovatkin oksettavia, mutta kunnon kaveruus miehisten miesten kanssa olisi unelma.
Hmmm, itse olen käymässä läpi prosessia jonka yhtenä osana huomasin tai oikeammin vihdoinkin myönsin olevani biseksuaali tuossa vuoden vaihteen tienoilla.
Olin jo pidemmän aikaa hyväksynyt sen että voin rakastaa ja tuntea tiettyjä tunteita myös miehiä kohden. Sen jälkeen kun huomasin alkavani saada miehistä myös muitakin viboja eli visuaalisesti ja seksuaalisesti aidat ns. kaatuivat. Hieno kokemus, tuntea ehkä ekaa kertaa että näinhän sen pitäisikin olla, hyvin luonnollinen ja helpottunut olo. :)
Asian myöntäminen oli minulle suuri helpotus, tiesin että näin oli ollut mutta olin pidellyt kai alitajuisesti itseni "ruodussa". Ihastun ja rakastun persoonaan, ihmiseen, sukupuolesta riippumatta.
Mitä tulee varsinaiseen asiasta muille kertomiseen niin kannattaa miettiä mitä biseksuaalisuutesi merkitsee sinulle ja muille ihmisille. Ja myös sitä mitä siitä muille kertominen merkitsee sinulle.
Itse olen kertonut exälle (paras naispuolinen ystäväni, vieläkin) ja muutamalle muulle merkittävälle ystävälle. He näkevät minua niin usein ja sellaisissa tilanteissa että en oikeastaan halua enkä voi olla kertomatta tästä, peittely ei ole minun hommiani, haluan elää itselleni luontaisesti.
Sukulaisille en ole kertonut, asia ei oikeastaan heille kuulu ennenkuin vasta sitten jos seurustelisin vakavammin samansukupuolisen kumppanin kanssa.
Toivottavasti tästä oli jotain osviittaa eteenpäin.
Luota ystäviisi!:) kaapista voi tulla päin naamaa tai kännykällä..heh..:) kukin nääs taplaa tyylillään..:) Jos joku ei hyväksy sinua, niin ei hän ole sinun arvoisesikaan!
Ainakaan aluksi ei ehkä kannata kadulla huudella;) Olishan se nyt parhaallekkin kaverille outoa jos kuulis kyläkauppiaalta hemmon suhteista..:)
Lycka till!