Elikkäa miten se menee... Jos testamentattu muulle, kuin rintaperilliselle, niin voiko tämmöinen testamentinsaaja vaatia ennakkoperintöjä huomioitaviksi.
Siis vanhemmat antaneet eläessään osan omaisuudestaan lapsilleen(rintaperillisilleen) ja nyt loput testamentattu lapsenlapselle.
Tämä sen vuoksi tärkeää, että kun joku rintaperillinen vaatii lakiosansa lopusta jäämistöstä.
Siis vanhemmat antaneet eläessään osan omaisuudestaan lapsilleen(rintaperillisilleen) ja nyt loput testamentattu lapsenlapselle.
Tämä sen vuoksi tärkeää, että kun joku rintaperillinen vaatii lakiosansa lopusta jäämistöstä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lyhyt vastaus, voi.
Testamenttisaaja voi vedota annettuihin ennakkoperintöihin ja suosiolahjoihin rintaperillisten lakiosavaateita vastaan. Sekä vainajan antamista, että tämän puolison kun ne on annettu yhteisille lapsille.
No tuosta ei ymmärtänyt mitään. Eli eikö voi antaa omille lapsilleen mitään, jos aikoo testamentata ohi rintaperillisen. Siis jos vaikka jollekkin järjestölle testamenttais ? Siis se järjestö vois sitten vaatia niiltä rintaperillisiltä ne ennakkoperinnöt huomioitaviksi?
Sais siten se järjestö isomman osuuden, vaikka joku vaatis lakiosansa?
>>Sais siten se järjestö isomman osuuden, vaikka joku vaatis lakiosansa?
Kyllä saisi. Mutta testamentin tekijä voi toki määrätä testamentissa, mitä lakiosaperillinen saa, eli hän voi määrätä testamentissaan, ettei ennakkoperintöjä oteta huomioon lakiosaa laskettaessa.
Laissa lukee, että testamentinsaaja ei voi korottaa omaa saantoaan vaatimalla ennakkoperinnöt huomioitaviksi.
Tätä en nyt ymmärrä. Täytyykö siis testamenttiin laittaa jotain tämän estämiseksi?
En nyt tiedä mitä tuolla tarkoitat.
Annetut ennakkoperinnöt ja suosiolahjat lasketaan rintaperillisen lakiosan täyttymisen selvittämiseksi (mikäli vaatimukset tehdään). Eli jos testamentilla on määrätty 75 yksiköstä ja perinnönjättäjän kuollessa hänellä on 100 yksikköä ja yksi rintaperillinen. Jos perittävä on antanut esimerkiksi ennakkoperinnöksi katsottavia lahjoja tälle rintaperilliselle 50 yksikön verran, testamentti on täysin pätevä ja tehokas.
Testamentinsaaja, joka ei ole rintaperillinen, ei voi vedota suosiolahjoihin.
Esim. Jäämistö = 100.000
Vainajalla on kaksi rintaperillistä A ja B, joista toiselle on annettu 900.000 lahjana, mikä ei ole kuitenkaan ennakkoperintöä. B:n lahja katsotaan suosiolahjaksi.
Lakiosalaskelma 100.000 900.000 = 1.000.000
Lakiosa on 1.000.000 /4 = 250.000
Testamentinsaaja C on testamentissa määrätty saamaan kaiken vainajan omaisuuden.
A vaatii lakiosaansa C:ltä ja lakiosan täydennystä toiselta rintaperilliseltä B:ltä vedoten tämän saamaan suosiolahjaan. C ei saa testamentin nojalla mitään jäämistöstä. Jäämistö menee kokonaan A:n lakiosaan. Lisäksi B joutuu maksamaan lakiosan täydennystä (1.000.000 :4) - 100.000 = 150.000 A:lle. A saa siis kaikkiaan 250.000 lakiosanaan, eli siis jäämistöstä 100.000 ja lakiosan täydennystä 150.000.
C ei voi vedota suosiolahjaan siten, että saisi kaiken jäämistön itselleen testamentin mukaisesti ja että B:n olisi maksettava koko 250.000 A:lle. Perintökaaren 7:5 mukaan A:lla on oikeus lakiosaan jäämistöstä, joten A:lle kuluu tässä esimerkin tapuksessa 100.000 siitä.
B saa pitää sen mitä hänen lakiosaansa (250.000) kuuluu, vaikka se loukkaisi A:n lakiosaa. Näin ei kuitenkaan tässä tapauksessa käy, vaan A:n lakiosa 250.000 täyttyy lakiosan täydennyksellä. B:lle jää 750.000.
Perinnönjako menisi testamentisaaja C:n osalta näin, vaikka A olisi itsekin saanut lahjoituksia, jolleivat ne olisi ennakkoperintöä. Lahjoitukset vaikuttaisivat vain lakiosan täydennyksen määrään sitä vähentäen.
Kannattaa antaa ne perinnöt eläessä, ettei verottaja vie osaansa.