Elikkäs mitkä on Suomnessa 230 ja 400 voltin vaihtovirran huippuarvot?
Vaihtovirta
230/400
91586
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
määrät 1,41:llä eli tarkemmin luvulla, mikä saadaan, kun luvusta 2 otetaan neliöjuuri...
Jaahas, taas sähkömies joka on vaan ysillä opiskellut perusasiat...
Kyllä se oli ihan oikein.
Luepa se teksti, ja yritä ymmärtää mitä siinä sanotaan.
http://wwwk.heltech.edu.hel.fi/ideaport/laskurit/jannitemuunnin.htm
Sähkölaitokset muuttivat takavuosina asiakkailta
mitään kysymättä jännitestandardin arvosta
220/380V arvoon: 231/400V. Tämä aiheutti
tuhansien kodinkoneiden rikkoutumisia Suomessa.
Itsekkin korjasin niitä useita.
Jännite roikkuu vaihteluvälin ylärajalla, koska
silloin sähkölaitoksen siirtohäviöt ovat
pienimmät. Käytännön jännitteestä tehdään uusi
standardi ottamalla korkeampi jännite virallisesti
käyttöön.
Vaihteluväli on muistaakseni +10% /-5%.
Eli 231/400V +10%. Itse saan tästä laskemalla
verkossa esiintyväksi huippuarvoksi:
359/622V.
Verkko on ihan spekseissä ollut aina, et tiedä näistä asioista näköjään mitään. Ei laitteet tuollaisen jännite muutoksen takia viotu. Se on jo koestus standardissakin huomioitu.
"Spekseissä ollut aina". Juuri tuota jännite-
speksiä on muutettu noin 80 -luvun alussa.
Aikaisempi oli 220/380V. Vanhemmat laitteen on
mitoitettu tuolle alemmalle jännitteelle.
Eristeiden elinikä on rajallinen. Suomessa
on useita TV-laitteita syttynyt palamaan.
Mukana vaurioissa on tietysti ukkosen aiheuttamia
ylijännitteitä.
Kansainvälisellä IEC 38-standardilla vuodelta 1987 on sovitu, että vuodesta 1988 alkaen silloinen pienjänniteverkon jännite 220/380 V (+/-10%) muutetaan arvoon 230/400 V. Muutoksen ylimenoajaksi sovittiin, että muutos on toteutettu kaikissa sopijamaissa vuoteen 2003 mennessä siten, että verkkojännite kiinteistöliittymässä täyttää ehdon 230/400 V +6% -10% (244 V...207 V). Vuoden 2003 jälkeen jännitteen tuli täyttää toleranssi +/-10% (253 V...207 V).
Samaa asiaa käsittelee uudempi EN 50160 vuodelta 2000.
Onko verkkojännite toleranssialuetta myöten toteutettu aikataulullisesti alkuperäisen suunnitelman mukaan kaikissa sopijamaissa, sitä sopii epäillä. Yleensä tämänkaltaiset muutokset pyrkivät lykkääntymään.
Jos joku purnaa tämän asian käsittelemisestä elektroniikkapalstalla, niin hän paljastaa samalla ymmärtämättömyytensä sähkön olemuksesta.
Itsellänikin on useita laitteita, joiden nimellisjännite on 220V, eli ovat vuosia vanhoja.
Eipä ole vielä mitään hajonnut, vaikka uusi nimellisjännite onkin 230V. Mutta jos standardi sallii +10% ylijännitteen, niin kestäisiköhän 220V jännitteelle suunniteltu laite ehjänä ehkä pitkäaikaisenkin käytön 253V jännitteellä?
En tiedä, tietääkö kukaan ?
Muuta asiaan liittyvää:
Käytin Australiassa (Nimellisjännite=240V) USRobotics -modeemia, jossa oma verkkolaite (110V) ja 220/110 välimuuntaja. Ausseissa joskus nettiyhteydet modeemilla pätkivät.
Olisiko syynä voinut olla se, että ylijännitteellä modeemi lämpenee normaalia enemmän, vaikka sinänsä onkin toimiva, ja kun lämpötila nousee yli jonkin valmistajan asettaman raja-arvon, laitteen logiikka katkaisee modeemiyhteyden estääkseen lämmön aiheuttaman vaurion?
Ainakin olisi ihan kelvollinen logiikka, sillä noissa 33600 bps modeemeissa ( tietämättömille tiedoksi: 56000 bps "modeemit" ovat ulospäin enintään 33600 bps modeemeja, vain sisäänpäin nopeampi vauhti on mahdollinen, ja sekin jää max. 48000 bps:ään ja sekin vain, kun vastapää on 100% digitaalinen ) virrankulutus yhteyden aikana dataa siirrettäessä on pajon enemmän kuin lepotilassa, kun virta on päällä, mutta ei datayhteyttä.
Noissa nopeissa modeemeissahan on yleensä myös hardware -pakkaus, jolloin jopa 115200 bps päätelaitenopeudesta saadaan hyöty irti jo 33600 bps linjanopeudella, jos siirrettävä data on hyvin pakkautuvaa, esim html -koodoa tai tekstiä.