1. Mistä löytyy säädös, määräys tai ohje, jossa on määrätty, kuinka monta vuotta kunnan ja valtion asiakirjoja tulee säilyttää, kuten esim. hallintokanteluihin liittyvät asiakirjat (erityisesti oikeusasiamies, aluehallintovirastot yms. viranomaiset)?
2. Täyttääkö sähköpostiviesti asiointilain mukaisen kirjallisen muodon asian vireille saattamiseksi viranomaisessa, jos viestin lähettää kirjaamoon ja viestissä on kaikki muut yhteystiedot, mutta ei lähiosoitetta?
2. Täyttääkö sähköpostiviesti asiointilain mukaisen kirjallisen muodon asian vireille saattamiseksi viranomaisessa, jos viestin lähettää kirjaamoon ja viestissä on kaikki muut yhteystiedot, mutta ei lähiosoitetta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kotitehtäviin liittyvä tiedonhaku pitäisi tehdä itse, eikä kysymällä keskustelupalstalla.
1. Ei mistään yleissäädöksestä. Eri asiakirjojen säilytysajat vaihtelevat. Osaan löytyy joko maksimi- tai minimisäilytysohjeet oikeusjärjestyksestä. Osalle arkistolaitos määrää säilytysajan. Osaan on suosituksista. Osalle ei ole edes suosituksia, vaan se on arkistonmuodostajan harkinnassa. Luonnollisesti asiakirjaa tulee säilyttää ainakin niin kauan, kuin sen oikeusvaikutus siinä nimenomaisessa asiassa kestää.
2. Yleensä kyllä mutta ei aina. Siitä, milloin asiakirja tulee allekirjoittaa, miten se voidaan allekirjoittaa ja milloin kuitenkin allekirjoitus voidaan jättää pois, säänellään ainakin hallintolainkäyttölaissa, oikeudenkäymiskaaressa ja muutamassa erityislaissa. Jälleen täysin yleispätevää vastausta on mahdoton antaa. Sinällään "yhteystiedoksi" kyllä pääsääntöisesti riittää spostiosoite, eikä fyysistä osoitetta tarvita ainakaan vielä vireilletulovaiheessa.
Huomaathan kuitenkin, että vastuu viestin perillemenosta on aina lähettäjällä. Muista siis vaatia viranomaiselta vastaanottokuittaus ennen määräaajan päättymistä, jos sellaista ei toimiteta automaattisesti.
Arkistolaki.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831
Ei vastaa kumpaankaan aloittajan kysymyksistä...