Bios Parkin hautausmaalla voit valita kahdeksan eri puulajin välillä mikä sinusta tulee kuolemasi jälkeen. Täysin maatuvaan uurnaan laitetaan pohjalle tuhkasi, sitten maata ja lannoitetta ja puun siemen. Sinusta voi kasvaa joku alueelle tyypillinen puu, esim. villiomena, sokerivaahtera....
upea ajatus, onko Suomeen jo levinnyt?
https://www.goodnewsnetwork.org/worlds-first-bios-park-for-cremated-remains/
upea ajatus, onko Suomeen jo levinnyt?
https://www.goodnewsnetwork.org/worlds-first-bios-park-for-cremated-remains/
Vastaukset 92
Vanhimmat
Suomessa ei hautausmaille saa istuttaa kuin sellaisia kasveja, jotka jäävät alle metrisiksi. Luulen, että mitään puuta ei hyväksytä. Varmaan johtuu siitä, että varhaisempina aikoina monille haudoille tosiaan istutettiin puun taimi kotipihasta, ja vähitellen puut alkoivat täyttää hautausmaan juurillaan.
Sain juuri ohjeet kesämökin hautaustoimistolta hautojen istutuksista.
Tämä on kohtalaisen uusi tapa palauttaa ihmisen tuhkat takaisin luontoon ja kiertokulkuun, vaikka puun istuttaminen läheisen rakkaan haudalle on sinänsä vanha idea. Tämä hautausmaa (Boise de Vie) on Quebecin Katolisen hautausmaan yhteydessä, sen vieressä. Tavallisia hautoja ei alueella ole ja puista kasvaa sitten muistolehto, biopuisto.
Näitä puunsiemen sisältäviä, maatuvia uurnia myydään 140 dollaria kappale ja ne kyllä laskevat hautauksen kuluja huomattavasti.
Me valitsimme tuhkauurnaksi puisen uurnan, joka ajan myötä maatuu haudassa. Minusta ei keramiikka tai metalli ole sopiva, kyllä uurnan pitää kadota, katoaahan arkkukin. Hautoja pitää voida uusiokäyttää!
Hautakivi olkoon muistomerkki vainajasta, ei maan poveen kuopattu uurna. 6
0 v. sitten kuolleen appivanhempani haudalle on vaikea istuttaa kesäkukkaa, kun uurna siellä on noussut ajan myötä ylemmäs, ja lapio osuu sen kanteen aina kun kaivan kuopan pelargonialle. Vähän karmaisee joka kerran.
Suomessa kaikki arkut ja uurnat ovat maatuvia.
Kerrassaan hullu ajatus. Ehkä toimisi, jos tuhkaus tulisi pakolliseksi.
Tuo toimisi mallaa, maaseudulla,
jos olisi vanha perintötila, joka pysyisi suvussa satoja vuosia,
tommonen kauniin mieleisen puun voisi istuttaa ihan omalle tontille
jollekki kauniille paikalle,
aika hurmaava ajatus,
Onko tämä levinnyt jo Ruotsiin?
Ei tietääkseni. En ollut koskaan kuullutkaan asiasta.
Pidän metsäkalmistoista , jossa on vain pieniä risteja tai laattoja, ei mitään hankalia reunuskiviä tai roudan takia kaatuilevia hautakiviä. Siellä voi olla kivipenkkejä, vaatimaton kappeli, kauniita enkelipatsaita ja vain polut tai kapeat hiekkakäytävät. Alue olisi vanhaa metsää, sitä vain raivattaisiin ja siistittäisiin. Tallinnan metsäkalmisto muistuttaa tällaista.
En voisi ajatella hautajaisia ilman kukkia, ja kukkakimppuja pitäisi voida vainajan leposijallekin viedä. Tapana on istuttaa metsäisellekin hautausmaalle hautakivien eteen koko kesän kukkivia, ympäristöön kuulumattomia lajeja, mutta eiväthän ne yleensä leviä, ne korjataan pois. Ihanaa olisi, jos leposijan peittäisi vanamot tai metsätähdet ja sammal. Olisi varjoisaa, rauhallista, linnut ja oravat viihtyisivät.
Suomessa on tehty muinoin vainajille karsikkopuita tai- metsikköjä viimeisen matkan varrelle, karsittu puista oksia ja tehty merkintöjä. Vanhoissa valokuvissa avoin vainajan arkku on ympäröity kotihassa nuorilla kaadetuilla kuusilla. Taloihin on istutettu kotikuusi ja nimikkopuita perheenjäsenille.
Puu on monella tapaa elämän vertauskuva. Minulle tulee mieleen Eeva Kilven runo , jossa mummojen tomusta kasvaa kukkaniittyjä ja puita, jotka suojaavat lastenlapsia sateelta ja tuulelta, talvella lumimajana.
Suomalaiset hautausmaat ovat yleensä hyvin hoidettuja ja rauhallisia alueita. Varmaan kalevalaiseen perinteeseemme kuuluneet pyhät paikat ja pyhät pihlajat ovat jatkuneet suomalaisessa kulttuurissa. Meidänkin lähellä on hautausmaa, joka paljon muistuttaa Ramonan kuvailemaa metsäkalmistoa.
Kesäpaikkamme hautausmaa on esimerkki hyvin hoidetusta kirkkomaasta. Kaikkien kivien edessä pieni kukkaistutus, reunakivet poistettu, ja koko alue nurmikkona, vain kapeat kulkuväylät haudoille. Haudoilta on poistettu ne korkeat kuuset ja koivut, joita omaiset aikaisempina aikoina olivat haudoille istuttaneet.
Kauniita, hoidettuja ja rauhallisia ovat hautausmaat täälläkin. Samoin muistolehdot. Miekkainpetäjä Jämsän ja Jämsänkosken välillä on se jossa Suomessa käyn ja siellä kasvaa mustikkaa heti reunakäytävän vieressä ja hyvin on kaikki haravoitu ja hoidettu.
Idea että minusta kasvaisi puu on jotenkin ihastuttava.
Puupäisyys on jo hyvä alku lopputulokselle.
Aika tyhmää tulla torpedoimaan vakava aihe.
Sinusta voisi kasvattaa myrkkytammen. (Poison oak)
Onko nyt ihan varmasti oikea puu?
Ettei jää mitään epäselvyyksiä?
Vainajien kunnioitus on täällä kaunis ja harras tapa. Monissa kuumemman veren maissa vainajien juhlinta saa meikäläisten mielessä aika makaaberia muotoja.
Jo ameriikkalainen halloween tuntuu vastenmieliseltä riekkumiselta. Pyhäin miesten päivä Suomessa marraskuun ensimäisenä lauantaina on aina hiljentymisen ja muistelemisen päivä. Eipä silloin loikita naamiot kasvoilla.
Mutta perinteensä kaikilla. Pitäkäämme omista tavoistamme kiinni.
Paheksun sitä, että amerikkalainen malli on rantautumassa Suomeen. Se ei tänne istu.
Suomessa sopisi vallan mainiosti istuttaa Bonsai puu suoraan tuhkauurnaan, mikäli se olisi keraaminen tai vastaava. Hieman multaa vain lisätään tuhkan päälle ja tökätään puu siihen. Esim. takan reunuksella tämä kaunis puu olisi kaunistuksena, pitkä-ikäisenä ja pienikasvuisena sukupolvesta toiseen ihasteltavana, ja samalla tulisi myös vainajaakin muisteltua.
Kuinka monessa suomalaisessa kodissa on reunuksellinen takka?
Halloween palvelee kauppaa ja bisnestä.
Jonninjoutavaa riekkumista.
Mitenkähän ne bonsait kasvaa takanreunuksella. kun ei se useinkaan ole huoneen valoisin paikka? Puut, pienetkin tarvitsevat valoa. Lego kasvattelee pieniä sitruunantaimia punssiverannalla, mutta luulen että ne on siirrettävä jonnekin sisäikkunalle kun tulee pakkasta.
Mutta joku bonsai-avokado voisi olla hyvä, jos sellaista osaisi kasvattaa. Minulla ei ainakaan ole riittäviä hortonomin taitoja.
Punssiverannalla???
Taitavat ne taimet tukehtua viinanhöyryihin.
Eikö naapurit ole koskaan maininneet mitään teidän julkijuopottelusta?
:))
Punssiveranta on vain nimi. Vanhanaikainen nimitys nahanaikaisen talon lasiverannalle.
"Punschveranda – punssiveranta
Punaviinivasemmiston vastakohta, konservatiivinen porvaristo, joka tarkkailee maailmanmenoa hienon kotinsa lasiverannalta. Joidenkin mielestä tämäkin porukka pitää itseään muita parempana ja edustaa mennyttä maailmaa, jossa esimerkiksi samppanja ei vielä ollut ohittanut punssin suosiota seurustelujuomana.
Täältä punssiverannan ja punaviinivasemmiston välimaastosta jään nyt odottamaan uusia sanoja vuodelle 2016.
Jospa vaikka rauhalle, pakolaiskriisin ratkaisulle, yhteisöllisyydelle ja yhteiskunnalliselle talkoohengelle löytyisi uusia synonyymejä?"
https://blogit.ulkoministerio.fi/tukholma/puudelit-punssiverannalla/
"nahanaikaisen"
lue
"vanhanaikaisen"
Onko sinulla noin pahoja vaikeuksia oikeinkirjoituksessa?
Ei oikeilla kirjailijoilla koskaan tuollaista esiinny.
Oikeat kirjailijat ja ammattikirjoittajat lähettävät tekstinsä oikoluettavaksi.
Minäkin, vaikka olen vain indiekirjailija ja harrastelija, oikoluetan ennen julkaisua. Palstoilla en viitsi nähdä edes sen verran vaivaa että lukisin mitä olen lähettämässä.
Palstoilla et siis viitsi nähdä vaivaa sen vuoksi, että tietäisit edes, mitä tänne kirjoitat?
Turha sitten ihmetellä, että loppu porukka tuntuu junteilta ja sivistymättömiltä maalaismoukilta.
Höpsistä.
Tiedän aina mitä kirjoitan, mutta koska en oikolue, virheitä tulee. Pyrin toki korjaamaan jos huomaan itse.
Ei palstoilla kirjoittelua voi verrata julkaistavaan tekstiin.
Juurihan sinä väitit päinvastaista.
Ei pidä paikkansa.
Lähetän kirjoittamani ensin, mutta luen sen jälkikäteen. Korjaan jos on typoja jotka vaikeuttavat luetun ymmärtämistä. Sekään ei aina ole mikään tae siitä että tulee ymmärretyksi.
Miten muka tiedät kirjoittamasi, kun et lue kirjoittamaasi?
Miten voisitkaan huomata virheitä, kun et omien sanojesi mukaan lue kirjoittamaasi?
Nämä palstakirjoitukset ovat nimenomaan julkaistavia, koko Suomelle julkisia. Kenelle ne kirjasi on suunnattu, jollekkin hienommalle väellekkö kuin palstalaisille?
Voisit täälläkin tarkistaa kirjoittamasi, ettet koko ajan "puhuisi" läpiä päähäsi. Kohta taas alkaa seliseliseli ja muitten morkkaaminen. Kaava menee aina niin.
Sovitaan nyt vaikka niin.
Sinä oikeassa, minä väärässä. Palataan aiheeseen ja minun puoleltani tämä keskustelu sinun kanssasi on nyt valmis.
Minä en ole ikinä kuullut punssiverannasta, mutta hyvin voin kuvitella herrasväen kokoontuvan huvilan lasiverannalle juomaan lasillsen punssia, varsinkin, jos muuta sukua on saapunut visiitille. Ehkä verannalla herrojen sopi sytyttää sikaarikin, vaikka seurueessa oli daamit mukana. Näin huvilaelämää saattoi elää vähän väljemminkin.
Tätä mietti Makriina, ei kirj.
Näissä vanhoissa taloissa on usein tällaiset lasiverannat, joista on liukuovi tai tavallinen ovi puutarhaan. Minä nimitän tätä meidän pientä lasiverantaa "punssiverannaksi" leikilläni, rakennusvuoden tyylin mukaan. Olemme entisöineet, varovasti ja vähän kerrallaan, säilyttäen kaakeliuunit ja medaljonkitapeetit , mutta vaihtaneet ikkunat paremmin eristäviksi ja lattiat helpommiksi pitää puhtaana.
Meidän kesämökissä on avokuisti, joka on ihan mukava muuten, mutta kerää tietenkin kärpäset ja hyttyset, kun siihen asettuu aterialle. Olen haaveillut sen lasittamisesta, mutta kattoa pitäisi nostaa, ja koko kuisti olisi uusittava, joten jää vain haaveeksi. Kuistin korvikkeena on huvimaja, jonka pöydän ympärille mahtuu 6 henkeä. kun asetellaan kaikki huolellisesti paikalleen. Kerran mieheni kierähti tuoleineen ovesta ulos. Nyt on osattu möbleerata siten, että noin ei toiste pääse käymään. Huvimaja on pimeänä syksyiltana kuin iso lyhty, kun sen pöydälle sytytetään kynttilät
Mutta se punssiveranta olisi kyllä mahtava.
Mkr.
Olette te aika kummallisia ihmisiä, aina pitää vääntää jotain ihan kummallista toisen kirjotuksista. Pääasia, että saa viimeisen sanan ja voi toisen jutun laittaa ihan väärään ymmärrykseen,
Kunhan pyörittää juttua, että saa kaiken näyttämään ihan hullulta ja väärältä! Korkkiruuvimaista juttua .
Vainajan tuhkia ei saa säilyttää kotioloissa.
Vuoden saavat kuulemma lojua piirongin päällä.
Se siitä puusta takanreunuksella
Ei kai se puu takanreunuksella olekaan mikään toteutettavissa oleva idea vainajan viimeiseksi lepopaikaksi. Tuo puisto mistä artikkeli kertoo on ihan oikea hautausmaa ja sinne istutetaan vainajat maatuvissa uurnissa.
Idea leviää kuulemma ympäri maailmaa ekonomisena, ilmastoystävällisenä ja helppohoitoisena ratkaisuna ihmisen viimeiseksi leposijaksi.
Monessako maassa tuollainen käytäntö sitten jo on?
Aika harvaan pitää niitä uurnia sitten upottaa, puut kun vaativat tilaa kasvaakseen.
(mieleeni tuli nämä sukuhaudatkin)
Pahalta tuntuu tässä yhteydessä tuo sana ilmastoystävällinen.
Suomessahan idea on täysin käyttökelpoinen koska tilaa on runsaasti, mutta se ei tunnu ajankohtaiselta koska täällä pohjolassa meillä ei ole samoja ongelmia kuin monissa muissa maissa missä hautapaikkojen vähyys ja hautauksien ja hautojen korkeat hinnat ovat ongelma. Myös puusto vähenee kaupunkien läheltä, eroosio ja hakkuut heikentävät sadekausien ja talven luontoa säilyttävää ja jokainne istutettu puu sitoo kosteutta maaperään.
Puisto, metsikkö tai lehto, jossa kaikki vainajat ovat kasvatettu puiksi on myös terapeuttinen ja helppo tapa käydfä muistelemassa rakkaitaan. Voi istuttaa kukan puun juurelle, ripustaa seppeleen oksalle, laittaa vaikka linnunpöntön tai muuten vaan istuskella penkillä puunvierellä ja kuunnella kun peipposet ja muut sirkuttajat rakentavat pesää ja laulavat pesäpuussaan, joka oli entisessä elämässä rakas puoliso.
Niitä uurnia on artikkelin mukaan lähetetty jo parin vuosikymmenen ajalla viiteenkymmeneen eri maahan, mutta tämä Bios Park Quebecissä on kai ensimmäinen laatuaan. Minä ennustan että näin viehättävä idea tulee suosituksi joka puolella maailmaa. Olisipa vielä mukavaa jos jokaisessa puussa olisi vielä pieni muistolaatta.
Tuskin tuo nyt hautapaikkojen vähyyteen auttaa, kuten jo kirjoitin, puut vaativat tilaa kasvaakseen.
Puita, toki voi istuttaa ilman vainajiakin.
Suomessa on monta kuntaa, jossa on pulaa hautapaikoista
Muslimit ei tietääkseni hyväksy tuhkausta, joten hautausmaata tullaan tarvitsemaan yhä enemmän.
Tämä tällainen biopuisto, hautametsikkö, joka ei tarvi hoitoa olisi varmaan todella hyvä ratkaisu, jos on pulaa hautapaikoista.
Puiden kasvaminen (ainakin täällä meillä) kestää kauan eli se sukupolvi, joka näkisi sitten sen puun, nii tuskin tietäisi siitä vainajasta mitään muuta, kuin että samaan sukuun on kuulunut.
En minä tiedä muslimeistä yhtään mitään ja tuskimpa ne puut edes kasvaisivat siellä Siinain erämaassa.
Mutta taatelipalmuiksi voisi kasvattaa muslimejakin ja granaattiomenapuiksi :)
No antaa olla, et taaskaan lukenut, mitä sinulle kirjoitin.
Miten voit olla tietämättä muslimeista, kun niitä asuu Ruotsissa niin paljon? Ei niitä lennätetä kotimaihinsa haudattaviksi ainakaan Suomesta.
Luin kyllä mitä kirjoitit, mutta se ei ollut mielestäni mitenkään ratkaiseva syy, miksi tällaisia biopuistoja ei voitaisi perustaa esim. Suomessa, jossa on lääniä vaikka kuinka paljon ja vähän ihmisiä.
Mitä merkitystä sillä on suuremmassa kuvassa minne ne pieni muslimivähemmistö haudataan täällä Ruotsissa?
Eikö niillä ole omat hautausmaansa, ja jos niitä ei saa tuhkata, niin eiköhän täällä riitä tilaa, kysymys on niin vähäpätöisesttä asiasta ettei kannata edes lähteä guuglaamaan. Että sinulle tuli edes mieleen?
Sekin on mahdollista mutta tietyt puut kasvavat nopeammin, esim. omenapuu ja hortensiapensas.
Pieni muistolaatta olisi varmaan paikallaan esim. tämmä villiomenalehto on Niemisten sukuhauta. Kaikki tämän lehdon pihlajat ovat Karjalaisia. Sitten voisi olla oma lehto Anonyymeille :))
Onko se sitten ilmastoystävällisyyttä, kun ajettaisi satoja kilometriä biopuistoon muisteleen vainajia?
Jos jokaisessa kunnassa olisi hautausmaan vieressä sellainen? Kaupungeissa useaampia?
Veitkin sitten ketjun pensaisiin ja anonyymeihin.
Hortensia on yksi niistä kahdeksasta puusortista jonka voi valita, jospa se kasvaa Quebecissä suuremmaksi kuin meidän pihalla.
Varmasti monikin haluaisi tulla haudatuksi anonyyminä. Saisi itse valita.
Hautausmaan vieressä sellainen?
Mietin yhtäkin kuntaa. Onnistuuhan se, kun ensin täytetään pienehkö järvi, hävitetään kirkko, koulukeskus ja palvelupisteet (kaupat).
Hurraa, saadaan biopuisto tilalle.
Voisitkohan nyt selittää miten tuo voisi ratkaista pulan hautapaikoista?
Minun mielestä tuo vaatii aina vaan isompaa aluetta.
Quebeckin ilmasto vastaa pohjoismaista eikä hortensiasta puuta kasva. Ne jotka on anonyymejä palstalla, joutaakin kuolla nimettöminä. Nikillisilke kaikki nikit, kaikki sukuninet ja kaikki etunimet vielä kansaivälisiksi mukailtuina hopealaattoihin kultakirjaimin.
Nykyisin on uurnalehtoja , tilaa yhtä vainajaa kohti on vähän, yhden puun vaatimassa tilassa kymmeniä . Puut kasvaa ja alkaa kilpailla tilasta. Kyllä pitää kelvata yhteinen puisto , miksi puun pitäisi olla oma? Ihan erilaiset puut ei voi kasvaa samassa metsässä, miten joku hortensia pärjäisi kuuselle?
Maailmalla leviää uusi trendi ihmisten viimeisestä lepopaikasta:
Pintahautaus.
Siinä vainaja haudataan ainoastaan 30 senttimetrin syvyyteen selällään ja polvet koukussa.
Näin saadaan käteviä polkupyörätelineitä ja koska kasvot jätetään näkyville, niin edes hautakiveä ei tarvita, sillä tutut tunnistavat helposti naamasta ihmisen.
Luitko linkin artikkelin?
" including oak, gingko, lilac, hydrangea, sugar maple, crabapple, serviceberry, and amur maple. The Bios Park can also accommodate family plots for up to 9 people."
Kyllä tuo "hydrangea" on mielestäni hortensia. Voi kasvaa 3-4 metriä korkeaksi pensaaksi.
Se on silti pensas, ei puu. Joku köynnöskin voi kasvaa vaikka 10 m, mutta se ei ole puu.
Sinä voit valittaa huonosta sanavalinnasta artikkelin kirjoittajalle.
:))
McKinley Corbley
Minä vain käännän.
Suomessa tätä hautausmallia voidaan käyttää esim. metsänistutuksessa sillätavoin, että laitetaan vainajan tuhka istutuksessa käytettävään ns. Pottiputkeen, ja sitten taimi päälle ja polkaistaan maahan juurtumaan. Aikanaan sitten vainaja seikkailee joko sellupaalissa maailmalle, tai sitten on mukana toimeliaan omakotitalorakentajan kattotuoleissa, ei tosin taida ehtiä mukaan Matin kolmanteen rakennushankkeeseen, eikä edes tuppilautoihinkaan!
Miten+niin+muslimeita+on+Ruotsissa+mitättömän+vähän?+Sehän+on+heidän+mitätöintiä,+koska+heitä+on+jo+2016+8,1%+eli+800+000.+Eikä+se+luku+ole+ainakaan+vähentynyt+vaan+on+kasvamaan+päin+koko+ajan.+Wikipediasta:
Jos tämä toinen itämeren hylättävä kaasuputki osoittaisi mekkaa kohti, niin siihen voisi työntää kalmoja pilvin pimein!
Olet sinä huvittava mummo. Kerrot mielipiteesi, mutta et kykene sitä perustelemaan.
Jos putkeen sijoitettavien kalmojen varpaat eivät sojota kohti Mekkaa, niin on tapahtunut virhe putken suuntauksessa, ja vastuussa on luterilainen kirkko veronmaksajineen! Siis mahdollisen virheen ollessa todennäköinen, sen maksavat sekä tuntevat nahoissaan kirkollisveron maksajat.
Ei sitten teille tule mieleen, että jollakin palstalaisella olla tuore murhe läheisen kuolemasta ja hautajaisista. Aika kornia pilkata kuolemaa ja surujuhlaa. Monella meistä ne ovat olleet elämän raskaimmat kokemukset.
Mkr
Olet sinä huvittava mummo?
Esität mielipiteen vaan et pysty perustelemaan sitä.
Voi olla että olen huvittava.
En kuitenkaan sinun mummosi.?
Mummo on arvonimi, kirjoitti nikki Paloma, kun hän mummotteli palstalaisia.
Jep!
Ja nyt hän ei edes tiedä, onko jonkun mummo vai ei.
Miksi minua aina kiusataan, vaikka aikanaan olin Lumpion Tyttölyseon ainoa oppilas, joka sai päästötodistukseensa peräti 9 vademecumia, sekä 3 hyväksyttyä gyneviaa aikanaan, Rytin ollessa presidenttinä. Pistäkäähän paremmaksi, te rakkaat kanssasisareni!mkr.
Ei hän voi olla mummo, koska korppis ei ole. Pitää olla solidaarinen sille joka asiassa.
Minä lyhennän nimmarini usein muotoon Mkr. Tätä mielipidettä en ole kirjoittanut.
Makriina ei kirj.
Ja mistä me muka se tiedetään?
Siitä, että hän sanoi ja kertoi sen kommentissaan. - Nm. Luki-luki(ko?)
Raamattukin on täyttä totta.
Mistä me sen tiedämme?
No, koska Raamatussa sanotaan niin!
Älä saivartele. - Nm. Kertomus sinusta
Ihana ajatus. Tahtoisin olla se vaahtera (?), jonka lehdet ovat tumman viininpunaiset. - Nm. Värikäs edelleen
Mongolian vaahterassa on usein hyvin syvänpunaiset lehdet.
Juuri ihailimme uhkeanpunaisia mongolianvaahteraryhmiä Hämeenlinnan moottoritien luiskilla.Ne ovat ainakin 4-metrisiä, jotenkin japanilaishenkisiä, vaikka Mongolian perua kai ovatkin. Tuhkapensasta näyttää olevan paljon tienluiskilla, jotain punakiulukkaista kurtturuusun näköistä myös, kauniit värit niissäkin.Ruska on jo täällä pidemmällä kuin etelärannikolla, joka on oma pienilmastonsa, lauha pitkälle syksyyn. Varsinkin haavat loistavat kultaa auringossa.
Tuollainen biokalmisto voisi onnistua puumaisilla pensailla, joiden juuret vaativat vähemmän tilaa ja latvukset eivät niin vahvasti kilpaile valosta. Hortensiasta on helppo kasvattaa rungollinen pikkupuu, jopa punaherukasta olen sellaisen onnistunut muotoilemaan.
Kukkivat puut ovat henkeäsalpaavan kauniita keväisin ja alkukesästä. Kun ajaa keväällä etelää kohti , saa kokea mennen tullen eri lajien kukinnan. Hevoskastanjat ovat näyttävimmästä päästä. Mantelipuuta kauniimpaa voi tuskin kuvitella. Suomessakin se saattaa menestyä, pensasmaisena olen nähnyt.
Ollaan matkalla mökin syysteloille laittoon, on hiukan raivaustöitäkin . Raivaussahamiestä en yksin päästä metsään, riittäähän minulle siellä vaikka vesipullon kantamista ja tuskin maltan pitää näppejä erossa puolukoistakaan jos kohdalle sattuu. Ihanaa syyspäivää!🍁🍂🍂🍁🌞
Ei ollut Mongolian vaahtera, googelsin kuvaa. Mutta saattaisi olla joko Veri- tai Hurmevaahtera, ne olivat väriltään sellaisia, kuin muistan näkemieni puitten olleen. - Nm. Koko kasvukauden
Me saimme tuttavaltamme aikanaan vaahteran taimen. Istutin sen ruokatilan ikkunan eteen. Hyvin kasvoi, mutta totesimme, että sen lehdet eivät muuttuneet miksikään, vaan kuihtuivat, ruskistuivat ja putosivat nurmikolle. Kamala haravoiminen!
Luulin, että vaahteran lehdet saavat aina kauniin värityksen syksyisin. Aikamme sitä odottelimme, mutta sitten puu kaadettiin, eikä ole ikävä tullut.
Olikohan maa liian multavaa ja ravinteikasta? Olen ymmärtänyt, että kasvi ottaa lehdistä takaisin lehtivihreän ravinnokseen talven varalle, ja siitä syystä ruska loistaa iloksemme joka syksy.
Koiranputki ainakin kasvaisi hyvin tuhkaruukussa!
Ja horsma. Komeita kukkia kumpikin.
Välimeren mantelipuut, japaninkirsikka, etäisen USA:n magnoliat... maailmassa on niin paljon aikaisin kukkivia, upeita, ihania puita, kuten esim pohjoisen Etelä-Amerikan iki-ihanat guayacanet, tavallisin väri keltainen, muta lilaa esiintyy myös, kukkii kaksi kertaa vuodessa entisen kotikaupunkini Calin katujen reunoilla ja puistoissa.
https://i.pinimg.com/736x/f8/f6/2c/f8f62c97771e8b0190cd439f9d7baa40.jpg
Biopuistot eri ilmastoissa ja eri puolilla maailmaa joissa ainoastaan natiivit puulajit saisivat kasvaa ihmisten hautoina olisi silmiä hivelen kaunis näky.
Ja kun jokin tapahtuma tappaisi puolet koko ihmiskunnasta, niin ah sitä silmiä hivelevää kukkaloistoa.
Istutin koirien haudoille pienet katajapensaat , eivät saa kaurisuroolta olla rauhassa , käy sarviaan jynssäämässä :(