Nyt kaivataan kilttejä vastauksia, kun kysyjä on jo ihan ajastaan jäänyt. S5vempi valokuvaustietoni on vuodelta 100.
Pikku digipokkarin ohella kaapin pohjalle on jäänyt vanha filmille kuvaava järjestelmäkamera Canon AE-1. Oli aikoinaan ahkerasti käytössä, kunnes tuli vakavan harrastuksen tuhonnut liian helppo digi.
Ymmärrän, ettei tuolla vanhalla rungolla tee enää mitään. Mutta entä ne objektiivit?
Jos nyt ajattelen herätellä vanhaa järkkäriharrastusta henkiin, voiko ostaa rungon, johon vanhan kameran objektiivit käyvät? Kannattako se edes? Ovatko uudet objektiivit jo ihan eri maailmasta?
Älkää viitsikö olla nenäkkäitä vanhalle tädille, joka vielä miettii uuden oppimista. Kiitän kovasti vastauksista, joilla pääsen alkuun asiaa tutkimaan.
Vanha järkkäri ja objektiivit
Anonyymi
29
2869
Vastaukset
- Anonyymi
Aika paljon on ns. vettä virrannut tuon kameran kauppoihin tulon jäkeen. Bajonetti on mallia Canon FD eli objektiivit eivät suoraan sovi mihinkään digikameraan. Sovitteita on olemassa joten vanhoja objektiiveja on mahdollista hyödyntää mutta sen mielekkyys on toinen juttu. Uudet objektiivit ovat yleensä lähes joka asiassa parempia kuin vanhat mutta se ei tarkoita etteikö vanhoja voisi käyttää. Jotkut vanhat objektiivit tuottavat kaunista kuvaa ja niillä on oma käyttäjäkuntansa. Ompa joitakin vanhoja legendoja alettu valmistaa uustuotantonakin.
Mieti vähän mitä haluat kuvata, millaisia vaatimuksia sinulla on ja mikä on budjetti. Sen jälkeen marssit kameraliikkeeseen tai useampaankin keskustelemaan nykytarjonnasta. Täältä ei kannata paljion kysellä. Ehkä kannattaa lukea joku digikuvausopas ensimmäiseksi niin tietää mistä puhutaan. Kuvaaminen on hyvä harrastus joten onnea uudelle startille. - Anonyymi
Vanhoilla objektiiveilla on aika hankala kuvata vaikka ne sopisi adaptereiden kanssa uusiin runkoihin. Niistä kun puuttuu esimerkiksi automaattinen tarkennus tai kuvanvakaus jos se ei ole kameran rungossa.
- Anonyymi
Jos se ei ollut ongelma 80-luvulla niin ei se ole ongelma nytkään. Kyse on taidosta ja viitsimisestä. Vastaavia manuaalilaseja on myynnissä nykyäänkin ja kaikissa rungoissa ei ole vakainta. Ilmankin pärjää jos tietää mitä tekee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos se ei ollut ongelma 80-luvulla niin ei se ole ongelma nytkään. Kyse on taidosta ja viitsimisestä. Vastaavia manuaalilaseja on myynnissä nykyäänkin ja kaikissa rungoissa ei ole vakainta. Ilmankin pärjää jos tietää mitä tekee.
On se nykyään ongelma koska on olemassa helpompia putkeja jopa edulliseen hintaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On se nykyään ongelma koska on olemassa helpompia putkeja jopa edulliseen hintaan.
Sä oot nyt ymmärtäny tän ihan väärin. Voit kuvata niillä sun uusilla, edullisilla ja helpoilla putkilla kuten ennenkin. Tai ihan millä vain haluat. Täti-ihminen kyseli voiko hän käyttää omistamiaan vanhoja putkia uudessa digikamerassa jos sellaisen hankkisi. Siihen vastaus on että voi käyttää. Tädille niiden käyttö ei ilmeisesti ole ongelma koska on niitä ennenkin käyttänyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sä oot nyt ymmärtäny tän ihan väärin. Voit kuvata niillä sun uusilla, edullisilla ja helpoilla putkilla kuten ennenkin. Tai ihan millä vain haluat. Täti-ihminen kyseli voiko hän käyttää omistamiaan vanhoja putkia uudessa digikamerassa jos sellaisen hankkisi. Siihen vastaus on että voi käyttää. Tädille niiden käyttö ei ilmeisesti ole ongelma koska on niitä ennenkin käyttänyt.
Ei voi käyttää järkevästi. Hankalasti kyllä voi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei voi käyttää järkevästi. Hankalasti kyllä voi.
Niinpä, nuoret kun ei vain osaa.
- Anonyymi
Ne vanhat täysin mekaaniset objektiivit on yleensä erittäin kestäviä.
Jos eivät ole sisältä pölyisiä ja/tai homeisia saattavat olla hyvinkin käyttökelpoisia vars. MFT eli micro four thirds eli m4/3 kameroiden kanssa.
Itsellä on nimenomaan muutama Canon FD prime objektiivi ja ovat aivan hauskoja varsinkin digivideokuvauksessa.
Adapterin tietenkin tarvitsevat. Eivät välttämättä ole kalliitakaan, mutta näissäkin selvästi on niin että laatu maksaa. Ostin joku vuosi sitten ebaysta erään puolalaisen valmistaman laadukkaan Canon FD - MFT -adapterin, maksoi n. 50 €, enkä ole katunut. Se adapteri on sorvattu yhdestä metallikappaleesta, ei yhtään liikkuvaa osaa, joten rakenne on erittäin luja.- Anonyymi
Jos kameraa mietitään niiden vanhojen objektiivien kannalta niin peilitön ehdottomasti jotta objektiiveja voi tarkentaa normaalisti. Lähtisin kuitenkin aps-c tai täyskennosta. Esim canonin M50 tai RP. Molempiin löytyy sovitteet. Lisäksi kannattaa tietysti ostaa joku uudempikin objektiivi.
- Anonyymi
Automaattitarkennuksen puute on suurempi riesa kuin moni arvelee, yksinkertaisesti siitä syystä, että nykyisiä kameroita ei ole suunniteltu käytettäväksi käsitarkennuksella. Tarkoitan sitä, että muinaisissa filmirungoissa oli manuaalitarkennukseen tarkoitetut tähyslasit ja mahdollisia tarkennusapuja (leikkokuva etc), kun taas nykyisten (peili)kameroitten tähyslasit ovat käytännössä täysin kirkkaita. Peilittömissä taas ei tähyslasia ole laisinkaan.
Toki nykyisistä kameroista löytyy käsitarkennusapuja niistäkin, kuten merkkivalo, metrimäärä taikka kuvan suurennos, mutta se ei kuitenkaan ole kovin kätevä eikä nopea.
Tädin tulee siis näkemykseni mukaan suhtautua aika skeptisesti vanhojen optiikoitten käyttöön. Mahdollista se on, mutta ei sovellu ainakaan mihinkään tilannekuvaukseen. Maisemia ja asetelmia kyllä.- Anonyymi
Peilijärkkärit osaavat yleensä indikoida ne tarkennuspisteet, joiden kohdalla tarkennus on kameran mielestä kohdillaan. Ja pystyyhän takennusta arvioimaan suoraan tähyslasilta. Mikä on noin 100 kertaa nopeampi menetelmä kuin leikkokuvan käyttö. Tuio leikkokuva oli itseasiasta ihan pyllystä, ainakin silmälasien käyttöjälle. Käyttö kuin kameralla, missä on yksi ainoa, pystysuorille linjoille herkkä AF sensori (siis aina tähtää, tarkenna ja rajaa uudelleen) ja jos silmä ei ollut täsmälleen tähtäimen keskilinjalla, leikkokuvan jompi kumpi puolisko meni mustaksi. Todella aikaavievää puuhaa.
Peilittömien kanssa sujuu jo paremmin. Kuvan terävyyssä voi arvoida "tähyslasilta", ihan vaan pumpaten tarkennusta edestakaisin. Lisäksi käytettävissä ovat kuvan suurentaminen ja ääriviivojen korostaminen (yliterävöitys tai värjääminen). Etenkin viimeksimainittu tekee tarkennuksesta parhaimmillaan naurettavan helppoa.
Mutta. Ei näillä keinoin oikein liikkuvia kohteita kuvata eikä videota oteta. Valotusohjelmissa aukon esivalinta (mekaanisesti objektiivista) pakkovalintana ja tässä voi ehkä olla ylimääräinen steppi sovittimista ja objektiiveista riippuen - että kykeneeko kamera ohjaamaan himmennintä auki niin, että se kutistuu vain kuvan ottamisen ajaksi. Tarkennushan pitää tehdä täydellä aukolla.
Parhaiten toimivat (super)laajakulmat, joiden kanssa ei tarkennus ole niin vimpan päälle. Heittää vaan vähän sinnepäin pari pykälää himmennystä, nlin kaikki parista metristä eteenpäin on terävää.
Käytännössä tulee kyllä pettymyksiä piirron suhteen. Vaatimustaso on huimasti korkeampi, etenkin, kun lätkaistään wanha objektiivi johonkin 24 megapikselin croppirunkoon. Suunnilleen sama kuin yrittää repiä 50 megapikseliä kinokoossa.
Tuo kannattaa lähinnä retrohengessä. Uudet objektiivit ovat paljon parempia, on automaattitarkennus ja muutenkin sopivat digikameroihin paremmin. Halvemmissa digikameroissa on ns. APS-C kenno eli esimerkiksi Canonilla 22.3 mm x 14.9 mm. Tämä aiheuta a sen, että objektiivi vaikuttaa polttoväliltään pidemmältä kuin mitä on. 50 mm ei enää ole normaali vaan muotokuvatele. Lisäksi tämä asettaa kovia vaatimuksia objektiivin piirtokyvylle.
Canon uusi objektiivikiinnityksen 1987 ja uusi on runkopasuudeltaan 44 mm, kun vanha oli 42 mm. Tämä estää objektiivien mielekkään sovittamisen. Tarvitaan optisia elementtejä sovittimeen. Sen sijaan peilittömiin sovittaminen käy helpommin, kun niiden runkopaksuudet ovat n. 20 mm.
Halvemmalla ja helpommalla taidat päästä, kun unohdat ne vanhat. Mutta esimerkiksi Gigantissa olisi EOS RP kit 1289 € Ko. kamera täyskennoinen, joten objektiivit toimivat kuin on suunniteltu.
https://www.gigantti.fi/product/kamerat/jarjestelmakamerat/152839/canon-eos-rp-digitaalikamera-rf-24-105mm-f4-7-1-is-stm-objektiivi
Adaptereita RF - FD saa parilla kymppiä.- Anonyymi
Kyllä se APS-C kenno voi olla kalliimmassakin.
- Anonyymi
Vai digikuvaus helppoa. Räpsiminen kyllä, mutta valokuvaus ei. Sitäpaitsi pelkällä digikameralla ei tee mitään. Kuvia ei voi esittää ilman tietokonetta, tai sopivaa TV:tä, jotka maksaa enemmän kuin harraste järjestelmät. Niiden kuvan laatu on huono ja vaatii paljon jälkikäsittelyä, että kehtaa kenellekään esittää.
Alkuperäiseen kysymykseen. Vanhoja objektiiveja voi käyttää, mutta se on hankalaa kaiken digin tyypillisen automatiikan puuttuessa.
Canonin FD- objektiiveja ei voi käyttää missään digikamerassa ilman sovitetta.
Jos sovitteessa on linssi, kuten usein runkopaksuus vaatii niin se heikentää kuvanlaatua.
On kuitenkin alueita, joissa vanhat filmi-objektiivit on poikaa. Tyypillisin on makro, jolloin objektiivi on sovitettavissa kääntörenkaalla kaikkiin kameroihin ja loitoilla päästään suuriin suurennuksiin..
Tosipitkät tele-objektiivit on toinen alue, jota monet käyttää ja säästää kasan rahaa.- Anonyymi
Kaikilla on jo tietokone ja laatu on paljon parempaa kuin analogiaikakauden kameroilla.
- Anonyymi
Kyllä nyt digiaikana valokuvaus on kaikin puolin helpompaa kuin filmikuvausaikana. Paljon kivempaa lisäksi.
- Anonyymi
Oltiin täällä mitä mieltä tahansa manuaalilasien käytöstä tai käyttökelpoisuudesta niin niitä valmistetaan edelleen ja uusia julkaistaan säännöllisesti. Valmistajia on useita ja uusiakin on viimevuosina tullut eli kysyntää ilmeiseti riittää. Onko niin että muu maailma on väärässä ja todellinen tieto on tällä palstalla?
- Anonyymi
Nykypäivänä analoginen kuvaus on kaikilta osin huono vaihtoehto. Sopii jääräpäille jotka eivät halua siirtyä parempaan digiaikaan. Digiaikakaudella kun kuvista saa huomattavasti enemmän esille.
- Anonyymi
Kyllä manuaaliTARKENTEISIA objektiiveja valmistetaan edelleenkin, mutta niissä edes himmennin toimii automaattisesti, eli täysi aukko tarkennettaessa ja ja valoa mitattaessa, ja himmennys vasta valotushetkellä.
Vanhoissa optiikoissa on mekaaninen himmenninmenkanismi, uusissa sähköinen. Uudet kamerat eivät siis pysty käyttämään vanhan optiikan himmennintä, kun niissä ei ole vipstaakia, joka löisi himmentimen kiinni (eli valitulle aukolle) valotuhetkellä.
Tästä tulee vielä enemmän hankaluuksia kuin tarkentamisesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä manuaaliTARKENTEISIA objektiiveja valmistetaan edelleenkin, mutta niissä edes himmennin toimii automaattisesti, eli täysi aukko tarkennettaessa ja ja valoa mitattaessa, ja himmennys vasta valotushetkellä.
Vanhoissa optiikoissa on mekaaninen himmenninmenkanismi, uusissa sähköinen. Uudet kamerat eivät siis pysty käyttämään vanhan optiikan himmennintä, kun niissä ei ole vipstaakia, joka löisi himmentimen kiinni (eli valitulle aukolle) valotuhetkellä.
Tästä tulee vielä enemmän hankaluuksia kuin tarkentamisesta.Kyllä minä ainakin pystyn käyttämään esim Canon FD optiikkaa Sonyn peilittömissä. FD ssä on himmennin rengas objektiivissa, josta aukko säädetään. Ei siinä tarvita kameran säätöä kun pystyy itse sen aukon valitsemaan manuaalisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä manuaaliTARKENTEISIA objektiiveja valmistetaan edelleenkin, mutta niissä edes himmennin toimii automaattisesti, eli täysi aukko tarkennettaessa ja ja valoa mitattaessa, ja himmennys vasta valotushetkellä.
Vanhoissa optiikoissa on mekaaninen himmenninmenkanismi, uusissa sähköinen. Uudet kamerat eivät siis pysty käyttämään vanhan optiikan himmennintä, kun niissä ei ole vipstaakia, joka löisi himmentimen kiinni (eli valitulle aukolle) valotuhetkellä.
Tästä tulee vielä enemmän hankaluuksia kuin tarkentamisesta.Aika varmana tietojasi jaat. Nyt on kuitenkin niin että osa uusistakin objekiiveista on täysin sähköttömiä eli sekä tarkennus että himmentäminen tehdään käsin.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Aika marginaalisia manaaliobjektiivit on. Niitä voidaan myydä, kun ne on halpoja.
Katsoin digitarvikkeen sivuilta montako eri merkkiä löytyisi manuaalitarkennuksella nikoniin. Niitä oli peräti kymmenen. Osa oli itselle entuudestaan tuttuja ja listaan voisin lisätä ainakin kaksi lisää. Kaikkia ei varmaan edes tuoda suomeen. Eli jos suomessakin myydään ainakin kahdentoista eri merkin manuaalilaseja niin kyllä niitä ostajiakin on pakko olla. Oletettavasti myös käyttävät niitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä manuaaliTARKENTEISIA objektiiveja valmistetaan edelleenkin, mutta niissä edes himmennin toimii automaattisesti, eli täysi aukko tarkennettaessa ja ja valoa mitattaessa, ja himmennys vasta valotushetkellä.
Vanhoissa optiikoissa on mekaaninen himmenninmenkanismi, uusissa sähköinen. Uudet kamerat eivät siis pysty käyttämään vanhan optiikan himmennintä, kun niissä ei ole vipstaakia, joka löisi himmentimen kiinni (eli valitulle aukolle) valotuhetkellä.
Tästä tulee vielä enemmän hankaluuksia kuin tarkentamisesta.> Kyllä manuaaliTARKENTEISIA objektiiveja valmistetaan edelleenkin
Totta
> mutta niissä edes himmennin toimii automaattisesti,
Väärin. Omasta laukustani löytyy peräti 2 objektiivia, joissa himmennys täysin käsikäyttöisesti eli mittauskin himmennetyllä aukolla.
Kyseessä superlaajakulma & kalansilmä. Sovitus kameraan täysin mekaaninen eli runko ei edes tiedä, onko lasi kiinni. Pitää siis pistää valikoista päälle "salli laukaisu ilman objektiivia". - Anonyymi
okaro kirjoitti:
Aika marginaalisia manaaliobjektiivit on. Niitä voidaan myydä, kun ne on halpoja.
Mikä on kenellekkin halpa. Kiinan ihmeitä löytyy alle 200e. Muuten esim. samyangin hinnat pyörivät keskimäärin 500e molemmin puolin. Sitten on muutama merkki joiden hinnat nelinumeroisia.
- Anonyymi
Vanhat kiinteäpolttoväliset ovat monesti parempilaatuisia ja omaavat suuremman valovoiman kuin parhaatkaan nykyiset zoomit. Koossakin säästää, esimerkiksi 135-millinen on olutölkkiä pienempi. Eivät zoom ja automaattitarkennus ole välttämättömiä paitsi ehkä nopeissa kuvaustilanteissa. Kiinteällä kuvatessa valitaan kohteeseen sopiva hieman lyhyemmän polttovälin objektiivi ja otettu kuva on helppo rajata tietokoneella.
Täysikokoisen kennon peilillisissä järkkäreissä etsinkuva on lähes samanlainen kuin vastaavissa filmivehkeissä. Kun on itse kuvannut 20 ensimmäistä vuottaan käsitakenteisellla, ei asia ole ongelma. Tarkennus täydellä aukolla, sitten asetetaan haluttu kuvausaukko ja kameran automatiikkaa hoitaa valotusajan kohdalleen.
Itse olen innostunut käyttämään vanhoja ns. pentax-kierteellä (42 x 1 mm) varustettuja objektiiveja Canon EOS:n kanssa. Esimerkiksi käytettyna vuonna 1976 ostamani Vivitar 135/2,8 tuottaa hyvää jälkeä. Saman polttovälin sisältävä zoom on jäänyt vähemmälle käytölle.- Anonyymi
Jäi maintsematta, että tuo EOS-Pentax sovite painaa objektiivin himmenninmekanismin välityspuikkoa niin, että aukko on säädettävissä, joten ei tarvitse kuvata täydellä aukolla jos ei halua. Asia riippuu varmaan kunkin kierre/bajonettityypin teknisestä ratkaisusta.
- Anonyymi
Sigma zoom k2 for Konica 1:4.5 f= 70-210 7228476. Lumix DMC GM1 mikrojärkkäriin M4/3 ja Konica AR adapteri väliin 30€. Saas nähdä kannattiko? Adapteri tulossa
- Anonyymi
Ei tuo hassumpi linssi ole, vaikka nuo vanhat Sigmat eivät aivan parasta A-ryhmää olekaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi882381Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap202285Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen191868Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663761512- 1051487
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1601256Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2571052- 70981
- 78919
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha174903