Puhun aina Gitasta, mutta tärkeä osa Krishnan palvontaa on myös Radhan muistaminen. Radha, paimentyttö, Krishnan suurin rakkaus, on hyvin inhimillinen olento. Hänet voidaan nähdä Jumaluuden naisellisten ominaisuuksien kiteytymänä, mutta kuitenkin Hänen voimansa on täysin riippuvaista rakkaudesta Krishnaan. Näin Hän on myös ihmisen perikuva.
Radhaa pidetään Krishnan parhaana palvojana kautta aikojen, joten voimme oppia Häneltä paljon.
Radha on naimisissa, mutta ei Krishnan kanssa, eikä ole rakastunut mieheensä vaan Krishnaan. Öisin Radha karkailee viidakkoon kuuntelemaan Krishnan huilunsoittoa ja hulluttelemaan Hänen kanssaan. Työpaikallaan lehmäkedoilla rakastavaiset pitävät niinikään hauskaa. Kotonaan Radha on kuitenkin moitteeton vaimo, paitsi jos Krishna sattuu olemaan lähistöllä kiusoittelemassa Häntä...
Mitä tästä opimme? On Jumalan mieleen rakastaa Jumalaa eniten, jopa enemmän kuin omaa perhettä :-)
Kun Krishna kansan vaatimuksesta muuttaa pois idylliseltä maaseudulta ja joutuu kuninkaaksi, mitä tekee Radha? Jättääkö Hän aviomiehensä syöksyäkseen Krishnan perään? Vaatiiko Krishna Radhaa tekemään niin?
Ei, Radha jää maaseudulle ja naimisiin, on hyvä vaimo mutta palvoo Krishnaa hiljaa sydämessään. Krishna avioituu myöhemmin aika monta kertaa siten että monistuu yhtä moneksi mieheksi kuin mitä Hänellä on vaimoja. Vaimot Hän saa pelastamalla heidät kaikenlaisten roistomaisten miesten kynsistä. Itseensä rakastuneen Rukminin Hän esimerkiksi kaappaa juuri ennen kuin Rukminin sukulaiset pakottavat hänet naimisiin pahiksen kanssa. Krishna pelastaa vaimoikseen myös koko joukon intialaisesta näkökulmasta häväistyjä naisia, eli naisia joita toinen mies on pitänyt kidnapattuina luolassaan.
Radha on päässyt mustasukkaisuudestaan jo silloin kun Krishna asui maaseudulla. Kaikki ovat rakastuneet Krishnaan, ja Radha ymmärtää, ettei voi omia Jumalaa itsekkäästi. Siksi Hän rakastaa yhä Krishnaa uskollisesti kun Krishna menee ties miten monta kertaa naimisiin. Krishnakin rakastaa Radhaa, vaikka on muuten moitteeton aviomies vaimojoukolleen.
Mekin voimme elää Radhan tavoin, vaikkei Jumalaa näkyisi mailla halmeilla. Radhan tavoin voimme silti nähdä Hänet kaikkialla, opetella huomaamaan miten Hän on läsnä kaikessa elämässä, kaikessa naurussa, kaikessa hyvässä mitä kanssaeläjistämme löytyy. Radhan tavoin meidän on opittava ymmärtämään, ettei Jumalalta saa vaatia erikoiskohtelua tyyliin "10 lottovoittoa ja ilkeän työkaverin kuolema kiiitooos, olenhan palvojasi" ;-)
Jos rakastamme Häntä, annamme Hänelle vapauden toimia kuten Hän tahtoo emmekä aseta mitään rakkautemme ehdoksi.
Radhaa pidetään Krishnan parhaana palvojana kautta aikojen, joten voimme oppia Häneltä paljon.
Radha on naimisissa, mutta ei Krishnan kanssa, eikä ole rakastunut mieheensä vaan Krishnaan. Öisin Radha karkailee viidakkoon kuuntelemaan Krishnan huilunsoittoa ja hulluttelemaan Hänen kanssaan. Työpaikallaan lehmäkedoilla rakastavaiset pitävät niinikään hauskaa. Kotonaan Radha on kuitenkin moitteeton vaimo, paitsi jos Krishna sattuu olemaan lähistöllä kiusoittelemassa Häntä...
Mitä tästä opimme? On Jumalan mieleen rakastaa Jumalaa eniten, jopa enemmän kuin omaa perhettä :-)
Kun Krishna kansan vaatimuksesta muuttaa pois idylliseltä maaseudulta ja joutuu kuninkaaksi, mitä tekee Radha? Jättääkö Hän aviomiehensä syöksyäkseen Krishnan perään? Vaatiiko Krishna Radhaa tekemään niin?
Ei, Radha jää maaseudulle ja naimisiin, on hyvä vaimo mutta palvoo Krishnaa hiljaa sydämessään. Krishna avioituu myöhemmin aika monta kertaa siten että monistuu yhtä moneksi mieheksi kuin mitä Hänellä on vaimoja. Vaimot Hän saa pelastamalla heidät kaikenlaisten roistomaisten miesten kynsistä. Itseensä rakastuneen Rukminin Hän esimerkiksi kaappaa juuri ennen kuin Rukminin sukulaiset pakottavat hänet naimisiin pahiksen kanssa. Krishna pelastaa vaimoikseen myös koko joukon intialaisesta näkökulmasta häväistyjä naisia, eli naisia joita toinen mies on pitänyt kidnapattuina luolassaan.
Radha on päässyt mustasukkaisuudestaan jo silloin kun Krishna asui maaseudulla. Kaikki ovat rakastuneet Krishnaan, ja Radha ymmärtää, ettei voi omia Jumalaa itsekkäästi. Siksi Hän rakastaa yhä Krishnaa uskollisesti kun Krishna menee ties miten monta kertaa naimisiin. Krishnakin rakastaa Radhaa, vaikka on muuten moitteeton aviomies vaimojoukolleen.
Mekin voimme elää Radhan tavoin, vaikkei Jumalaa näkyisi mailla halmeilla. Radhan tavoin voimme silti nähdä Hänet kaikkialla, opetella huomaamaan miten Hän on läsnä kaikessa elämässä, kaikessa naurussa, kaikessa hyvässä mitä kanssaeläjistämme löytyy. Radhan tavoin meidän on opittava ymmärtämään, ettei Jumalalta saa vaatia erikoiskohtelua tyyliin "10 lottovoittoa ja ilkeän työkaverin kuolema kiiitooos, olenhan palvojasi" ;-)
Jos rakastamme Häntä, annamme Hänelle vapauden toimia kuten Hän tahtoo emmekä aseta mitään rakkautemme ehdoksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jaya Radhe:D
Entä jos katsoo heissä vain sitä osaa mikä on Krishnaa? Silloinhan Krishna on omaa perhettä vai mitä?
Hare Krishna
Hyvin sanottu :-) Jokainen meistä on pohjimmiltaan Krishnaa, kun kiillotetaan pois kaikki ahneus, itsekkäät himot ja viha.
Se on mulla pahin seitsemästä kuoleman synnistä... Ehkei niinkään ilmene itserakkautena vaan kopeutena.. Miten siitä voi päästä irti? Se on juuri se mikä suojaa mua ja sitten mä olen ihan suojaton...
Tutulta kuulostaa! Olin lapsena niin nokkava että nenäni varjoon kompastui, koska ellen olisi ollut, olisin alkanut uskoa niitä jotka olivat minulle ilkeitä ja ajatellut, etten ole mitään ja voin yhtä hyvin kuolla. Kauheaa, mutta toisaalta vaihtoehto olisi ollut vielä kauheampi. Myöhemmin sen on tajunnut.
Niin kauan kun kopeus suojelee sinua, koita olla näkemättä sitä täysin negatiivisena asiana :-) Sen voi hiljalleen koittaa vaihtaa kiitollisuuteen - pian et enää ajattele olevasi muita parempi vaan muita onnekkaampi Krishnan armosta ja kiität Häntä joka hetki!