ah kultasein ma väräjän, sun sylissäsi täräjän. nyt kiihkon ikeen alle jään, se sekoittavi minun pään. sun vartalos, voi hekkumaa! voi kuinka sua haluankaan! nyt vaatteet päältä riivitään ja vaakatasoon hiivitään.
mä nään sun silmäs, roihuliekin, ja vimmas suuren, alkuvietin. anna kättes vaeltaa, mun ihoani koskettaa. mä hehkun, palan, säkenöin. niin palvon sua päivin, öin.
nyt sulaudutaan yhdeks' voi! tää hetki mulle onnen toi. vaan kiitää ohi nopeasti, nyt jo multa lentää lasti. sisääs roiskuu laavaa kuumaa, toistelen:"voi tätä huumaa!" sylissäs viel' vietän hetken, teen onnen ruusutarhaan retken.
mä nään sun silmäs, roihuliekin, ja vimmas suuren, alkuvietin. anna kättes vaeltaa, mun ihoani koskettaa. mä hehkun, palan, säkenöin. niin palvon sua päivin, öin.
nyt sulaudutaan yhdeks' voi! tää hetki mulle onnen toi. vaan kiitää ohi nopeasti, nyt jo multa lentää lasti. sisääs roiskuu laavaa kuumaa, toistelen:"voi tätä huumaa!" sylissäs viel' vietän hetken, teen onnen ruusutarhaan retken.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sopisiko tämä paremmin tuonne naapuripalstalle?
Viimeinen kappale oli... hmmm, aika hurja.
*hihitystä*