Moi,
Mun seurustelukumppani on 33v nainen, joka on koko ikänsä asunut maalla pienellä paikkakunnalla ja kasvanut perheen tilalla. Vanhemmat on maanviljelijöitä. Hän on pienestä saakka osallistunut kaikkiin talon töihin ja myös metsästänyt ja kalastanut. Koiria on ollut kotona. Hän käy edelleen syksyisin hirvimetsällä ja pakkasi tänään vaatteensa ja aseensa autoon ja lähti ajamaan kotiseudulleen Pohjanmaalle, jossa niiden porukalla on eka metsästysviikonloppu. Itse olen hesalainen kolmannessa sukupolvessa, mulla ei ole ajokorttia ja olen vegaani. Jotenkin se rakkaus vain roihahti meidän välillä, kaikesta huolimatta. En voi kuitenkaan hyväksyä hänen harrastuksiaan, veriurheilua ja tarvetta surmata viattomia eläimiä, enkä voi sietää muuta kuin vegaanista ruokavaliota. Olen yrittänyt puhua tästä hänen kanssaan, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä, että hän muuttaisi elämäänsä näiltä osin. Kannattaisiko luopua hänestä ajoissa, ennen kuin se umpirakastuneena muuttuu liian vaikeaksi? Vain asiallisia vastauksia, kiitos!
T. Vihreät arvot
Mun seurustelukumppani on 33v nainen, joka on koko ikänsä asunut maalla pienellä paikkakunnalla ja kasvanut perheen tilalla. Vanhemmat on maanviljelijöitä. Hän on pienestä saakka osallistunut kaikkiin talon töihin ja myös metsästänyt ja kalastanut. Koiria on ollut kotona. Hän käy edelleen syksyisin hirvimetsällä ja pakkasi tänään vaatteensa ja aseensa autoon ja lähti ajamaan kotiseudulleen Pohjanmaalle, jossa niiden porukalla on eka metsästysviikonloppu. Itse olen hesalainen kolmannessa sukupolvessa, mulla ei ole ajokorttia ja olen vegaani. Jotenkin se rakkaus vain roihahti meidän välillä, kaikesta huolimatta. En voi kuitenkaan hyväksyä hänen harrastuksiaan, veriurheilua ja tarvetta surmata viattomia eläimiä, enkä voi sietää muuta kuin vegaanista ruokavaliota. Olen yrittänyt puhua tästä hänen kanssaan, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä, että hän muuttaisi elämäänsä näiltä osin. Kannattaisiko luopua hänestä ajoissa, ennen kuin se umpirakastuneena muuttuu liian vaikeaksi? Vain asiallisia vastauksia, kiitos!
T. Vihreät arvot
Vastaukset 25
Vanhimmat
Metsästäjä nainen joka osaa tehdä noin monipuolisia hommia. Kyllä kelpais mulle. Olis unelma, jos vielä luonteet kohtaisivat.
Olette molemmat painajaisia.
Meillä ei nyt aivan noin vahvat ääripäät ollut, mutta kuitenkin. Aluksi tuntui, että molemmat hyväksyy toisensa sellaisina kuin on, vaikka erilaisia olimmekin.
Hän innoissaan halusi maistaa kaikkia vegejuttuja ja että opetan hänelle niistä. Alkoi kierrättämään enemmän, kun aloimme tapailla jne. No siinä kohtaa kun alkoi suhteessa mennä huonosti muutenkin, ei häntä kiinnostanut enää yhtään ko. asiat. Eli varmaan vain halusi alussa tehdä hyvän vaikutuksen ja esitti kiinnostuvansa minulle tärkeistä asioista.
En nyt sano ettei esim. teidän suhde voisi toimia, mutta kyllähän se pidemmän päälle on ehkä vähän vaikeaa, jos on ihan eri elämänarvot. Ei sitä nyt toistensa kopio tarvitse olla, mutta olisi se hyvä jotain yhteistä löytyä...
Kiitos viisaasta vastauksestasi. Miten minun kanattaisi nyt edetä, haastaa hänet keskusteluun omista arvoistani, vai olla hipihiljaa ja hissukseen seurailla, miten hänen asenteensa kehittyy ? Vai olisiko paras ja helpoin vaihtoehto laittaa suhde kerrasta nopeasti poikki, eikä aloittaa enää mitään uutta arvokeskustelua? Toteaisin vain, että kiitti tästä ajasta ja nyt eroamme ystävinä?
t. Vihreät arvot
Teillä on ihan ääripään arvot vegaani-metsästäjä. Sinä olet ajatellut hänen kääntyvän noudattamaan sinun arvojasi. Oletko mielestäsi oikealla tiellä? Onko sinulla mielestäsi oikeus siihen?
Mieti asiaa hänen kannaltaan. Onko hän pakottanut sinua kääntymään lihansyöjäksi? Onko hän vaatinut sinua mukaansa metsälle tappamaan?
Puolitie teidän tapauksessa on hyväksyä toisen ääripää. Metsästys perinteet ovat pitkät ja ne eivät rasita (kuten teollisella lihantuotanto) maailmaa. Kenties hän voi syödä kanssasi vegaanisesti ja olla muutoin mukanasi vihreissä arvoissa.
On yksinkertaisesti väärin vaatia häneltä noin perustavanlaatuisen arvon/perinteen hylkäämistä. Voit oikeasti vain muuttaa itseäsi.
Kiitos vastauksestasi. Mietin myös, voisiko suhde toimia, jos me molemmat omilla tahoillamme harrastaisimme omien arvojenmme mukaista toimintaa? Hän metsästäisi ja minä toimisin kodin ulkopuolella eläinten oikeuksien ja ekologisemman elämäntavan puolesta. Sitten kun tapaisin päivän päätteeksi hänet, muistaisin taas jakavani hellyyttäni ihmiselle, joka nauttii eläinten tappamisesta. Miltä luulet minusta tuntuvan, kun petän oman arvomaailmani ja vakaumukseni? Mielestäni hän olisi se suhteen osapuoli, jonka on helpompi luopua omista aatteistaan, menettämättää mitään oleellista elämässään?
t. Vihreät arvot
Ootko tosissasi? Tai vihreät aatteesi eivät ole itse asiassa nyt vain sitä vaan oot animal rights -ääripää. Sanoisin siis nyt että tulevaisuutta teillä ei ole. Sun ajatus että hänen on muututtava on yksinkertaisesti niin väärin toisen ihmisyyttä kohtaan. Teitä kehä3:n sisäpuolella eläneitä vegaani höpönlöpöjä riittää yllinkyllin keskenänne liehukoimaan 😂
Ps. Metsästäjä naisesi kelpaisi tänne 🔥
Huono provo. Taidat olla se sama "ystävä"-pakottaja.
Kaikki, mitä et ymmärrä, on sinun mielestäsi provoilua. Hanki elämä!
Täällä ei ole enää muuta kuin keksittyjä provoja, milloin on hierontaa ja nyt näitä ystävä sitä ja tätä. Lapsellisia juttuja. Taitaa jäädä seuraamatta jatkossa.
Siis vaikka viesti on "provo" niin eihän se tarkoita sitä että se olisi valheellinen ja keksitty?
Minäkin olin joskuskus vegaani, mutta sitten aloin painottamaan enemmän ruokavalion paikallisuutta, jolloin koin perinteisten ruokavalioiden arvon. Mielestäni metsästys ja pienimuotoinen maatalous ovat eri asioita kuin tehomaatalouden järjestynyt suurtuotanto. Siitä näkökulmasta teillä voisi olla yhteistä arvopohjaa.
Hyvä näkökulma. Vastapuolet vain kaivautuvat syvälle poteroihinsa, eikä heillä ole keskusteluyhteyttä. Tärkeintä on erimielisten mollaaminen, eikä heiltä haluta ottaa mitään vastaan.
Tuossa aiemmin käy jo ilmi että ap ei kestä ajatusta eläinten tappamisesta. Ei siis auta vaikka metsästys onkin ekologista lähiruokaa eikä teollisesti kasvatettua. Ei oo tulevaisuutta näillä kahdella.
Metsästys on tärkeää myös liikenneturvallisuuden kannalta. Nytkin peuroja hyppii teillä ihan liikaa. Ai niin mutta kun Hesoissa ei aja autolla kuin idiootit ja muuta Suomea ei ole. Tervetuloa siis suurpedot!
Eikun ymmärrän eläinten suojelun ja ymmärrän vegaaniuden, itsekin noudatan vegaanista ruokavaliota, mutta maailmassa nyt vaan on muutakin. Onpa hyvä että olette löytäneet toisenne. Älkää antako asiakysymysten nousta rakkauden tielle.
Tuo on niin totta, ruokavalioita on monenlaisia myös yksilöiden terveydellisistä syistä. Itse voin suosia jotain arvoja, mutta kunnioitan toisen valintoja, tarpeita ja arvoja. Olen lapsiperheellisenä tottunut laittamaan useammanlaista ruokaa kerralla vegaanisesta lihapataan :) Rakkaus on tärkeintä, käytännön asiat ovat yhdessä sovittavissa ja niistähän voi saada aikaan vaikka kuinka mielenkiintoisia uusia ruokavalioita ;)
Eihän tuosta suhteesta voi tulla mitmään. Sen nopammin Kun erotte sen paremmin.
Voisi kuitenkin ottaa tyttöystasi puh nomeron
Heitätkö mulle sen metsästävän neidin numeron? Hän olisi mun unelmien täyttymys ❤️
Minä en hyväksyisi metsästäjänaista puolisokseni , koska ihanne naiseni luonteen osalta on, herkkä, tunteellinen, eläimiä rakastava, kauneuden tajuinen nainen, ei tappaja!
Tv:_ Heteromies.
Kuulostaa ihanalta naiselta ❤ T: nainen, joka ei halua tehdä pahaa kärpäsellekään.
Mitä yleensä teet tällä forumilla, häivy!
Oho, nuossut väärällä jalalla vai mikä hätänä?
Sinunlaisen oikean ja ihanan naisen kun joskus tapaisikin, sattuisi vielä kiinnostus olevan molemmin puolista?
Minä en pidä kärpäsistä.
Voit olla sitten se joka hankkiutuu eroon niistä puolestani, niin eivät liikaa kotia pesiinny :)