olette kun monet rotujärjestöt suosittelevat nartusta kiinni pitämisestä astutustilanteessa.Onko menty liian pitkälle eläinrääkkäyksen puolelle tai lajijalostuksessa jos koirat ei pysty keskenään ilman apua lisääntymään
mitä mieltä
david
6220
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oma corgimme sai alkunsa siten, että emällä oli kuonokoppa, koska yritti purra urosta kun ei olisi halunnut antaa sen astua. Se ei ole mielestäni hyväksyttävää.
Mutta nartusta täytyy pitää kiinni vaikka se olisi halukas, koska jos se tempaisee itsensä irti kun koirat ovat nalkissa voi urokselle käydä huonosti. Tätä rotujärjestöt ilmeisesti tarkoitavat. Se on vain varo toimenpide.
Oma narttuni ja uros olivat molemmat kokemattomia. Siitä koko touhusta ei meinannut tulla ilman kiinni pitämistä mitään. Narttu kyllä antoi astua, mutta uros horosi sinne-tänne. Kiinni pitämällä se homma lopulta onnistui, uroksen viimeisillä voimilla.
Astututukselle saatetaan tulla kaukaakin ja aika on rajallista, siinä yksi syy. Varmaan ne lisääntyisivät, jos olisi mahdollisuus antaa koirien olla useampi vuorokausi yhdessä, myös "luonnonmenetelmällä"
..mutta kyllä minunkin mielestäni tuntuu aika oudolta etteivät koirat osaa mukamas lisääntyä ilman ihmisen apua.
Minua ihmetytti myös kun luin koiran kätilöintitouhuista ja muusta siihen liittyvästä..
Onko koirat todella vierautuneet niin kauas luonnosta vai onko kyseessä taaskin vain ihmisen hyvää tarkoittava hölmöys ja ylivarjelevuus.
Kokemusta eläinten astumisesta ja synnytyksestä minulla on vain kissojen kanssa. Ensisynnyttäjätyttökissallani ei ainakaan tuntunut olevan minkäänlaista epätietoutta miten pitää toimia.
Onko koiran laita todella erilainen?
Ja taas vastauksia ilmeisesti sellaisilta henkilöiltä jotka eivät asioista tiedä mitään.
Elikkä kun uros astuu nartun ja jää ns. nalkkiin, jolloin uroksen paisuvaiset turpoavat narttuun yleensä sattuu. Tällöin nartut saattavat jopa kirkua ja voivat pyristellä kovastikin päästääkseen "kivuliaasta tilanteesta" eroon.
Ja jos narttu annetaan astua ilman valvontaa saattaa tilanne olla se että narttu riuhtoo itsensä irti väkipakolla jolloin sattuu molempia pahasti ja saatta olla pahojakin vammoja.
Toinen on se että narttu pystyy kääntymään ja puremaan urosta, kun ei muuta keksi kipunsa keskellä. Kyseessä ei siis ole aggressiosta vaan enemmänkin "puolustusmekanismista".
Koira yrittää ensin pakoon ja sitten hyökkäystä kun siihen sattuu.
Kokeneet nartut voidaan astuttaa jo ilman kiinni pitämistäkin, mutta tällöinkin on hyvä olla varulta läsnä. Ihmisen läsnä olo on myös hyväksi sen takia että saadaan varmistettua että narttu todella on astutettu.
Ei tilannetta voida verrata luonnonoloihin, jossa naaras antautuu toimeen vapaaehtoisesti sopivalla hetkellä.
Kyllä nartusta on pidettävä kiinni, vaikka se tuokin mukanaan tilanteeseen väkivallan makua. Se kun ei voi määrätä sitä sopivaa hetkeä. Tämä on lemmikin kohtalo.
Kyllä narttu sen astumispäivän määrää.
Narttu harvoin antaa astua koska vaan, vaan ainoastaan tiettyinä päivinä juoksusta eli ns. tärppipäivinä.
Nuo tärppipäivät ovat siitäkin tärkeät koska silloin tiinehtyminen on "mahdollista parhaalla mahdollisella tavalla". Liian myöhään tai liian aikaisin astutetut nartut yleensä jäävät tyhjäksi.
Kyllä nartun pitää olla halukas, kuten uroksenkin muuten ei normaalista astutuksesta tule mitään...
Joten kyllä koirat ovat ne "päättäjät" edelleenkin koska astutetaan... se päätös taas kuka astuu kenetkin on annettu nykyisin ihmiselle