Perustuslaki

Ei voi .Tuo on perustulaillinen oikeus. Perutuslakiin on kirjattu valtiojärjestyksen puitteet ja siihen nojaavat muut säädetyt lait,jolloin perutuslaki on aina päätöksenteoss vahvin laki. Perutuslaki perustuu myös noilta osin kansainvälisiin ihmisoikeus sopimuksiin ,jotka Suomi on ratifioinut .Kyseiset seikat on kirjattu myös Eu:n peruskirjaan.

Toki voi ,mutta sitten tulee lähtö Eu:sta ja oikeusvaltion asema on sen myötä mennyt sen siliän tien ja tuon muuttaminen ei ole sittenkään yksioikoinen, sillä lakien tulee olla toisten lakien kanssa yhdenmukaiset ja nuo lait perustuvat oikeuskäsityksiin ei mielipiteisiin. Oikeusvaltioissa vallitsee oikeuskäsitykset ei mielivalta. Kyseisestä syytä tuon perutuslain muuttaminen on tehty vaikeammaksi kuin muiden lakien .

http://lainkirjoittaja.finlex.fi/3-perustuslaki-lainvalmistelussa/3-5/

Samaa mieltä. Sosiaaliturvan vastineeksi voidaan myös vaatia, varsinkin terveiden aikuisten kohdalla. Onneksi hallitus on tarttunut tähän asiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä. Sosiaaliturvan vastineeksi voidaan myös vaatia, varsinkin terveiden aikuisten kohdalla. Onneksi hallitus on tarttunut tähän asiaan.

Sosiaaliturva on monella tasolla, on ensisijaista sosiaaliturvaa ja on viimesijaista sosiaaliturvaa.

Ensisijainen sosiaaliturva on esim. työttömyyspäivärahat.

Viimesijainen sosiaaliturva tulee puolestaan silloin kun työttömyyspäivärahaa ei saa.

Ei kannata puhua sosiaaliturvasta yleisesti että "voidaan vaatia" vastikkeellisuuksia, koska varsinkaan viimesijaisessa sosiaaliturvassa sellainen ei ihan noin vain käy. Ensisijainen sosiaaliturva on se mihin asetetaan työvoimapoliittisia ehtoja ja sanktioita ja muuta vastaavaa.

Liian korkea helposti saatava tukitaso passivoi. Tylsä elämä ajaa käyttämään huumaavia aineita. Elämässä pitää olla ponnistelua joka palkitsee.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä. Sosiaaliturvan vastineeksi voidaan myös vaatia, varsinkin terveiden aikuisten kohdalla. Onneksi hallitus on tarttunut tähän asiaan.

Ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus asumiseen ,kuten myös viimesijaiseen riittävään toimeentuloon ,joka sisältää terveyden huollon. Nuo ovat tunnustettuja ihmisoikeuksia.

Ne eivät ole kyseenalaistettavia, vaan kansainvälisesti tunnustettuja perus ihmisoikeuksia ,joten ne eivät ole myöskään ehdollistettavia joitakin toimia vastaan. Ne ovat subjektiivisia oikeuksia lähtökohtaisesti .Jo siksi että niiden kautta tunnustetaan jokaisen ihmisen oikeus ihmisarvoiseen elämään .Vastikkeettomuus tuohon pohjaa samaan asiaan ja sen kautta taataan se että ihmisen alisteista asemaa ei ole ihmisarvon vastaisesti käytettävissä alistaen alisteisessa asemassa olevaa ihmistä vastoin hänen tahtoaan, jolloin kyseessä on hyväksi käyttö ja jonkin asteinen pakoittaminen hänen asemaa hyödyntäen.

Rikoslaki pätee näihinkin.
Pakoittaminen ,sekä myös kiritys on Suomenlakien mukaan rikos.

Perutuslaillinen oikeus toimeentuloon taasen perustuu yleismaailmallisiin ihmisoikeus sopimuksiin. Joillakin lakipykälillä on muovattavissa yhteiskunnallisia asioita ja luotavissa yhteisiä sopimuksia yhteiskunnan jäsenien suojaksi .Toisia ei taasen ole muutettavissa ja oikeus toimeentuloon on sellainen johon ei ole kajottavissa, rikkomatta ihmisoikeuksia ja yleismaailmallisia sopimuksia.

Eduskuntamme kuuluu Suomen oikeudellisen järjestelmään, jossa toimitaan oikeusvaltio pohjalta. Se on elin joka säätää lait ja lakien kautta toteutetaan yhteiskunnassa oikedenmukaisuutta , sekä luodaan kansakunnan perusteet oikeusvaltiona.

Rikkomalla nuo periaatteet lainsäädännössä menetettäisiin asema oikeusvaltiona, syystä että tuolloin päätöksenteossa astuttaisiin oikeusperiaatteista, mielivallan tielle. Mikäli siten toimittaisiin tarkoittaisi se että vallan käytön suhteen menetettäisiin oikeutus lailliseen valtaan ,mielivallan astuessa laillisen päätöksen teon tilalle. Tästä seuraisi vääjäämättä se että kansalaisilla ei olisi kuuliaisuus velvollisuutta lainsäätäjää kohtaa ,vaan pikemminkin velvollisuus vastustaa ja lopettaa mielivaltainen päätöksen teko maassa. Jokainen voi aavistaa mitä tuollaiselle tielle astuminen käytänössä tarkoittaa, jossa poljettaisiin kansainväliset sopimukset, ihmisoikeudet ja Suomen perutuslaki.

Anonyymi kirjoitti:

Rikoslaki pätee näihinkin.
Pakoittaminen ,sekä myös kiritys on Suomenlakien mukaan rikos.

Perutuslaillinen oikeus toimeentuloon taasen perustuu yleismaailmallisiin ihmisoikeus sopimuksiin. Joillakin lakipykälillä on muovattavissa yhteiskunnallisia asioita ja luotavissa yhteisiä sopimuksia yhteiskunnan jäsenien suojaksi .Toisia ei taasen ole muutettavissa ja oikeus toimeentuloon on sellainen johon ei ole kajottavissa, rikkomatta ihmisoikeuksia ja yleismaailmallisia sopimuksia.

Eduskuntamme kuuluu Suomen oikeudellisen järjestelmään, jossa toimitaan oikeusvaltio pohjalta. Se on elin joka säätää lait ja lakien kautta toteutetaan yhteiskunnassa oikedenmukaisuutta , sekä luodaan kansakunnan perusteet oikeusvaltiona.

Rikkomalla nuo periaatteet lainsäädännössä menetettäisiin asema oikeusvaltiona, syystä että tuolloin päätöksenteossa astuttaisiin oikeusperiaatteista, mielivallan tielle. Mikäli siten toimittaisiin tarkoittaisi se että vallan käytön suhteen menetettäisiin oikeutus lailliseen valtaan ,mielivallan astuessa laillisen päätöksen teon tilalle. Tästä seuraisi vääjäämättä se että kansalaisilla ei olisi kuuliaisuus velvollisuutta lainsäätäjää kohtaa ,vaan pikemminkin velvollisuus vastustaa ja lopettaa mielivaltainen päätöksen teko maassa. Jokainen voi aavistaa mitä tuollaiselle tielle astuminen käytänössä tarkoittaa, jossa poljettaisiin kansainväliset sopimukset, ihmisoikeudet ja Suomen perutuslaki.

Aina muistetaan itkeä oikeudesta perustoimeentuloon. Mihin unohtuu se velvollisuus itsensä elättämiseen?

Jokaisella maassamme on velvollisuus elättää itsensä omalla työnteolla, se ei poistu vaikka työtä ei nykyisellä paikkakunnalla olisi tarjolla, silloin muutetaan paikkakunnalle, jossa sitä on tarjolla.

Kyllä, tarvittaessa on oikeus yhteiskunnan tukiin, mutta vain väliaikaisesti ja lyhyen aikaa!

Anonyymi kirjoitti:

Aina muistetaan itkeä oikeudesta perustoimeentuloon. Mihin unohtuu se velvollisuus itsensä elättämiseen?

Jokaisella maassamme on velvollisuus elättää itsensä omalla työnteolla, se ei poistu vaikka työtä ei nykyisellä paikkakunnalla olisi tarjolla, silloin muutetaan paikkakunnalle, jossa sitä on tarjolla.

Kyllä, tarvittaessa on oikeus yhteiskunnan tukiin, mutta vain väliaikaisesti ja lyhyen aikaa!

Tuo oikeus toimeentuloon tulee silloin kuin itseään ei ole työllä elätettävissä ja tuo oikeus tuohon ei edellytä minkäänlaista puuhastelua tuota turvaa vastaan. Tuo oikeus on subjektiivinen ,kiistämätön ihmisoikeus. Vastuu itsensä elättämiseen tulee työn vastaanottovelvollisuudesta .Tuolla tarkoitetaan ansiotyötä ,jolla on itsensä elätettävissä.

Minä en valita koskaan turhasta, vain asiasta.

t:betalastmies 176-167

Anonyymi kirjoitti:

Minä en valita koskaan turhasta, vain asiasta.

t:betalastmies 176-167

Vallan olemukseen kuuluu vastuu .
Valta ei ole itseoikeutus vaan asettaminen itsensä vastuuseen ja valtakunnan palvelukseen ,lisätäkseen hyvinvointia ja huolehtiakseen muista. Tuon perus olettamuksen takana on turvata kansakunnan hyvinvointi ja viimesijainen toimeentulo ,etenkin vaikeina aikoina.

Se on vallan erikoinen ajattelutapa Suomessa ,että toimeentulo ja asuminen kuuluu kaikille maaliman ihmisille ,mutta ei Suomalaiselle veronmaksajalle joka on tätä hyvinvointia ollut rakentamassa. Mahtasiko ajattelutavassa olla jotakin pielessä?