Olen 29. Minulla on pilipali-tutkinto IT-alalta. Ala ei juuri kiinnosta. Työmahdollisuudet eivät ole kehuttavat. Tätä rataa mätänen varmasti paikoilleni.
Onko realistista kouluttaa itsestään vaikka historian opettaja? Olisin varmaan jotain 35 ainakin ennen kuin valmistuisin. Sitä pitää itseään aina niin kovin vanhana, mutta huomaa vuosien karttuessa, ettei niin ollutkaan.
Työmahdollisuudet eivät välttämättä olisi parhaatmahdolliset historiankaan parissa, mutta ainakin tuntisin tekeväni jotain itseään kiinnostavaa.
Antakaa jonkinlaista tukipistettä josta kammeta. Kertokaa omia selviytymistarinoitanne.
Onko realistista kouluttaa itsestään vaikka historian opettaja? Olisin varmaan jotain 35 ainakin ennen kuin valmistuisin. Sitä pitää itseään aina niin kovin vanhana, mutta huomaa vuosien karttuessa, ettei niin ollutkaan.
Työmahdollisuudet eivät välttämättä olisi parhaatmahdolliset historiankaan parissa, mutta ainakin tuntisin tekeväni jotain itseään kiinnostavaa.
Antakaa jonkinlaista tukipistettä josta kammeta. Kertokaa omia selviytymistarinoitanne.
Vastaukset 3
Vanhimmat
aloitin yliopisto-opinnot vähän yli kolmikymppisenä. Niissä vierähti nelisen vuotta, ja töitä, ei tosin vakituisia on ollut mukavasti. Ikä ei ole haitannut, kunhan ensin sain pään auki.
Tiedän monia noin kolmikymppisenä aloittaneita, mutta kannattaa satsata opintoihin ja valmistua nopeasti.
Tässä todellisuutta... Opiskelen 26-vuotiaana merkonomiksi (toisen asteen opinnot). Tunnen sielä itseni tyhmäksi. koulu menee ihan ok. arvosanat 5-4, mielestäni kuitenkin toisella asteella pitäisi saada ponnistelematta kiitettävää, jos mukana tunneilla. Masennun jos saan kokeesta 4. Meidänkin koulussa vanhin 36, asiakaspalvelun puolella ja silti tunnen itseni vanhaksi??? Opettajat sanovat kun sinä olet niin nuori (vrt. 40-68.)
Mitä tuota ikää kannattaa niin kauheasti murehtia?! Jokainen on niin vanha tai nuori kuin on! Lähden syksyllä opiskelemaan, olen yli 50!