Edunvalvontavaltuutus

No ei äitisi ihan täyspäinen ole, jos se edunvalvontavaltuutus on nyt jo voimassa. Nyt on puurot ja vellit sekaisin. Edunvalvontavaltuutus tehdään täyspäisenä sitä aikaa silmällä pitäen, kun ei enää olla täyspäisiä. Sen sanamuodon tulee olla sellainen, että edunvalvontavaltuutus astuu voimaan sitten kun valtuuttaja ei enää itse kykene asioitaan hoitamaan.
Ja sellaisena sen voi tehdä vaikka kuinka nuorena ja täyspäisenä.

Eikä kukaan voi itse itseään nimittää edunvalvojaksi. Joko saadaan valtuutus valtuuttajalta tai sitten viranomainen siunaa asian jos valtuuttajan pää on jo pehmeä.

Niin, tässä tapauksessa siis ilmeisesti äitini valtuutti siskoni edunvalvojakseen. ainakaan minulle ei koko asiasta kerrottu, ja kaupungin oikeusaputoimistossakin asiaa peiteltiin, ja minut käytännössä heitettiin sieltä ulos, kun halusin tiedustella, että missä mennään...

Täysin laillista ja kyllä äitisi on voinut määrätä ihan koska vaan edunvalvojaksi tai kenties antanut valtuuden hoitaa rahaasioita kuten minä olen saanut.En ole edunvalvoja mutta kaikki muut oikeudet on silti eli raha,sairaus,vero ja muut.Muorillä pätkii pikkasen välillä ja ei sitä edunvalvonta paperia tarvitse tehdä jos muut valtakirjat tekee pykälien mukaan ja vahvistaa ne siellä mihin valtakirja osoitettu.

Juu, näinhän se on kuten edellinen kirjoitti. Asiat on vain tehty mutkikkaaksi ymmärtää, kun on "edunvalvoja", joka käsittääkseni on aina toimeen määrätty virkahenkilö sekä "edunvalvontavaltuutettu", yleensä lähisukulainen edunvalvontavaltakirjan kautta saadulla mandaatilla. Ymmärtääkseni virallisella edunvalvojalla on hyvinkin laajat oikeudet ja voi rajoittaa asiakkaan, eli sen jonka etuja valvotaan, oikeustoimikelpoisuutta, kun taas edunvalvontavaltuutettu ei voi kovinkaan paljon vaikuttaa siihen, mitä oikeustoimia valvottava saa tehdä. Eli muut sukulaiset voivat edelleen kusettaa sitä höynää pappaa kirjoittamaan nimensä vaikka millaisiin laina- ja osamaksusopimuksiin.
No, kuitenkin valvottava luottaa edunvalvojaansa, jos on tällaisen valtuutuksen täysipäisenä tehnyt, ellei sitten ole painostettu siihen. Eikä ole tilivelvollinen sukulaisille, vaikkakin hyvän tavan mukaista olisi kertoa asioista, ettei tule kyräilyä.
Onko muuten alkuperäinen kysyjä suoraan kysynyt siskoltaan? Jos herättää epäilyksiä, niin ainahan voit ottaa yhteyttä "maistraattiin" / nykyinen DVV ja vaatia selvitystä edunvalvontavaltuutetun toimista jos epäilyttää että siinä valvotaankin siskon etuja enempi kuin äidin.

Voit halutessasi ottaa lakisääteisen osuuteesi tilasta jolloin katsotaan onko sisaresi saanut lahjana osuuttaan jota ei pidetä ennakkoperintönä vastoin lakia. Ilmeisesti isäsi on kuollut joten puolet äidilläni ja sisaruksilla loput. Kun äitisi muuttaa tuonpuoleiseen jäävä omaisuus jaetaan teille ja siinä katsotaan ennakkoperinnöksi annettu omaisuus yleensä pois pesän omaisuudesta.

Kaikki edellä olevat vastaukset sivuuttavat oleellisen: JOS edunvalvontavaltakirja on jo astunut voimaan eli ap:n sisar on äitinsä edunvalvoja, hän ei edunvalvojana voi luovuttaa (lahjoittaa/myydä) päämiehensä (äidin) omaisuutta pojalleen. Siinä on selkeä intressiristiriita. Tuollaista toimenpidettä varten äidille olisi tullut määrätä edunvalvojan sijainen. Sitä paitsi luovuttamiseen tarvitaan

Toiseksi: Onko isävainajan jälkeen toimitettu omaisuuden ositus ja perinnönjako? Jos on, niin onko kiinteistö jaettu sisaruksille rajoiltaan määriteltyinä määräaloina, ja sisaren määräala erotettu lohkomistoimituksella? Jos näin ei ole tehty, ap:n sisar ei ole voinut saada rakennusoikeutta ilman, että ap:tä olisi asiassa kuultu.

Jos äiti on edelleen voimissaan, hän on voinut myydä tai lahjoittaakin oman osansa yhteisestä kiinteistöstä toiselle lapselleen. Jos ositusta isän jälkeen ei ole toimitettu, ostaja / lahjansaaja ei voi saada lainhuutoa eikä rakennuslupaa, ainakaan ap:tä kuulematta. Asiaa kannattaa siis selvittää.