kun ikää karttuu

sättääjätär

tuleeko meistä kärttyisempii ja/tai suvaitsemattomimpii..Vai tyyneenpii,rauhallisii ja kaiken kestävii.Olemmeko jo oppineet mitä opittava on..??

20

784

    Vastaukset 20

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • plunger

      Kun ikää karttuu, meistä tulee SUVAITSEVAMPIA.
      Olemme nähneet monta sopivuuden rajan ylitystä ja todenneet, että eihän se vakavaa ollut.

      Meistä tulee tyynenpii eli rauhallisii, ei ole enää hätä saada kaikki-heti-nyt, meillä on jo kaikki ja terveys ei ole kaupan.

      Meistä tulee kestävii - mitä useampi ikävä kokemus, sitä helpompi ottaa vastaan lisää.

    • Ani-liini

      Riippuu asiasta, ei ole niin pitkä pinna kun nuorempana.
      Joitakin intoilijoita ymmärtää paremmin, kun muistaa itsensä.
      Nyt tietää paremmin että ei kaikille vääryyksille ja tyhmyyksille mahda mitään.

    • maron

      naiset ovat kärttyisiä, seköhän kohtalo meikäläistäkin odottaa. Itse uskon kyllä pysyväni omana itsenäni, en ole muutenkaan vuosien varrella sen kummemmin muuttunut. Aina olen ollut paha suustani ja sisukas kun p....le. Ei sitä ikä ole tuonut, kyllä se on luonne. Jotkut katkeroituvat vanhetessaan ja haukkuvat jatkuvasti nuorisoa, naapureitaan, työkavereitaan ja yleensäkin kaikkia, jotka ovat nuorempia ja joilla menee hyvin.Pois se minusta - sellaiseksi en halua tulla:) Ja vanhuus tuskin sitä viisautta tuo, kai nyt jo jotain olisin huomannut:))

      • taikanainen

        tuon suvaitsevaisuuden kasvun puolesta, tuhrantärkeys alkaa haihtumaan iän karttuessa, ei ole enään niin kauheasti väliä mitä muut minusta ajattelevat. Sisäinen tasapaino pikkuhiljaa valtaa alaa.

        Viisaus..hmmm..elämänkokemus ainakin karttuu, jos sieltä kautta vaikka salaa luikahtaisi viisauttakin,sitä ei vain itse huomaa...

        Nuo vanhetessaan kärttyisämmäksi muuttumiset saattavat olla seurausta kaikenmaailman kolotuksista, kipuhan aihuttaa tiettyä pahantuulisuutta :)


      • maron
        taikanainen kirjoitti:

        tuon suvaitsevaisuuden kasvun puolesta, tuhrantärkeys alkaa haihtumaan iän karttuessa, ei ole enään niin kauheasti väliä mitä muut minusta ajattelevat. Sisäinen tasapaino pikkuhiljaa valtaa alaa.

        Viisaus..hmmm..elämänkokemus ainakin karttuu, jos sieltä kautta vaikka salaa luikahtaisi viisauttakin,sitä ei vain itse huomaa...

        Nuo vanhetessaan kärttyisämmäksi muuttumiset saattavat olla seurausta kaikenmaailman kolotuksista, kipuhan aihuttaa tiettyä pahantuulisuutta :)

        muutamia vanhoja tuttaviani, ja tullut siihen tulokseen että kyllä osa porukasta onkin juuri tuollaisia "seesteisiä" ihmisiä, mutta kipujen kanssa äreydellä on aika vähän tekemistä - usko vaan minä tiedän asian. Usein ihminen jolla on todella paljon ja kovia kipuja on hyvin avoin ja hyväntuulinen, nauru on herkässa ja mieli hyvinkin pirteä, ja se ei todellakaan ole näyttelemistä.
        Sitten he joilla on pieniä kolotuksia siellä täällä ovat oikeita ruikuttajien perikuvia.
        Mikään ei ole hyvin, he eivät edes kiinnitä huomiota vieressä olevaan paljon sairaampaan ihmiseen. Ja tämä tarina on tosi:(


      • Toistaiseksi iloluontoinen

        Pahinta se ainainen "ennen oli parempi"-paapatus


      • TOTTA
        maron kirjoitti:

        muutamia vanhoja tuttaviani, ja tullut siihen tulokseen että kyllä osa porukasta onkin juuri tuollaisia "seesteisiä" ihmisiä, mutta kipujen kanssa äreydellä on aika vähän tekemistä - usko vaan minä tiedän asian. Usein ihminen jolla on todella paljon ja kovia kipuja on hyvin avoin ja hyväntuulinen, nauru on herkässa ja mieli hyvinkin pirteä, ja se ei todellakaan ole näyttelemistä.
        Sitten he joilla on pieniä kolotuksia siellä täällä ovat oikeita ruikuttajien perikuvia.
        Mikään ei ole hyvin, he eivät edes kiinnitä huomiota vieressä olevaan paljon sairaampaan ihmiseen. Ja tämä tarina on tosi:(

        Kun soitin ja kerroin 6 vuotta vanhemmalle sisarelleni että minulla on rintasyöpä alkoi hän heti kertoa omista reumalääkkeistään!


      • on tuollainen
        TOTTA kirjoitti:

        Kun soitin ja kerroin 6 vuotta vanhemmalle sisarelleni että minulla on rintasyöpä alkoi hän heti kertoa omista reumalääkkeistään!

        työkaverina = joka päivä samaa tarinaa, riippuen sairaudesta.
        Sairastumisista ei kukaan uskalla enää puolikasta sanaa vahingossakaan sanoa, hänellä kun on omakohtaiset kokemukset melkein joka sairaudesta ja vastoinkäymisestä... Hohhoijaa, miksei sekin jäis jo eläkkeelle suosiolla..


    • sini

      kun tuntuu, ettemme opi koskaan. Tai mitähän meidän sitten oikein pitäisi oppia vanhetessamme?
      Ja jos jotain opittavaa on, milloin se raja tulee vastaan kun on kaikki jo opittu? Siinäpäs miettimistä.
      *miettii kovasti* :=))

      • sättääjätär

        maailmassa monta ihmeellistä asiaa...ne hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.Ehkä tuolla oppmisella tarkoitetaan virheiden uusiintumisien estämistä,vaikkakin itse tehnyt niitä moneen kertaan vain eritavalla."Sanonta virheistä oppii" siis kaatukoot tässä.Elämän kiertokoulussa on jatkuvasti opittavaa on minun mielipiteeni.Sitä kärttyisyyttää odotan vielä:))))))


    • kaukaa

      on jäänyt tällainen 'väittämä' mieleen, että vanhoissa ihmisissä jo olemassaolevat luonteenpiirteet oikein korostuu.

      Tiedä sitten kuinka pitää paikkansa.

      • n52

        tuossa jotain.
        Nauroin paljon lapsena.
        Jonnekkin katosi välillä vaimentuen.
        Takaisin on palannut paljon vahvempana.

        Mukavat päivän jatkot kaikille....=)


      • n52
        n52 kirjoitti:

        tuossa jotain.
        Nauroin paljon lapsena.
        Jonnekkin katosi välillä vaimentuen.
        Takaisin on palannut paljon vahvempana.

        Mukavat päivän jatkot kaikille....=)

        toi vanhoissa,kyllä meinas vähän vetää suupieliä alemmaksi.
        Kuka/ketkä on sinusta vanha/vanhoja?


      • tarkoittanut
        n52 kirjoitti:

        toi vanhoissa,kyllä meinas vähän vetää suupieliä alemmaksi.
        Kuka/ketkä on sinusta vanha/vanhoja?

        ei ei!
        Mutta vanhetaan koko ajan mekin.
        Sitähän mä vaan.
        Nuoria vielä ollaan!


      • n52
        tarkoittanut kirjoitti:

        ei ei!
        Mutta vanhetaan koko ajan mekin.
        Sitähän mä vaan.
        Nuoria vielä ollaan!

        että toi ulkokuori alkaa rypistyy,mutta kun sisukset hoilottaa rippikoulu aikasia fiiliksiä...=)

        Olkoo tää olo ihastusta,vihastusta tai jotaa saatanan sekoiluu,mut mul on UPEETA!!!!!1


      • oikee asenne
        n52 kirjoitti:

        että toi ulkokuori alkaa rypistyy,mutta kun sisukset hoilottaa rippikoulu aikasia fiiliksiä...=)

        Olkoo tää olo ihastusta,vihastusta tai jotaa saatanan sekoiluu,mut mul on UPEETA!!!!!1

        Ja susta tulee sitten jooooooooooskus ilonen eläkeläinen!
        En minäkään tunne itseäni niin vanhaksi kuin synttäri kertoo.
        Näin sitä pysyykin nuorena, tai aiski nuorempana!


    • Tottakai meistä kaikista tulee suvaitsevampia ja rennompia, kun ei enää tarvitse keskittyä itseensä ja todistaa erilaisia asioita omaa epävarmuuttaan. ;))

      Olenkin ystävilleni mainostanut tulevani vuosi vuodelta suvaitsevammaksi - ainakin itseäni kohtaan. - Alku kai se on sekin. Jatko-opiskelua näyttää riittävän. Nykyisin se on mielestäni kuitenkin helpompaa, kun huomaa voivansa itse vaikuttaa moniin asioihin, kuten esimerkiksi oma mieliala ja asennoituminen. Nuorempana tuli usein syytettyä olosuhteita tai muita ihmisiä silloinkin kun olisi pitänyt katsoa peiliin.

      Nuorempana huomasin myös usein ärsyyntyneeni havaitessani lähimmäisten käyttäytymisessä omia huonoja puoliani. Nykyisin samat asiat saavat hymyilemään ja miettimään, että kannattaa todellakin yrittää välttää niitä piirteitä omassa käyttäytymisessään.

      Nuoruuden ehdottomuus muuttuu vähitellen elämänkokemusten myötä lempeämmäksi avarakatseisuudeksi ja ymmärtämiseksi - toivottavasti.

      Eletyt vastoinkäymiset ovat vahvistaneet ja auttavat asettamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Ne myös rohkaisevat uskomaan itseensä ja omiin mahdollisuuksiin selviytyä. Niinhän viisaat ovat sanoneet, että se mikä ei tapa, vahvistaa.

      Jos vielä vähän jatkaisin, en uskoisi itsekään...

      • tehdä

        sellaiselle ystävälle, joka vielä tässäkin iässä syyttää olosuhteita ja muita ongelmistaan! Ja on muutoinkin hirveän kärkäs ja ehdoton. Mikään ei tunnu auttavan! Ei mikään! Kun ollaan oltu ystäviä lapsesta asti, on kamalan vaikeaa edes ajatella ystävyydestä luopumista. Mutta kamalaa se on vierestä katsoa kun toinen hakkaa päätään seinään! Jos jollain on edes jonkinlainen pikkiriikkinen neuvonpoikanen tälläisen ihmisen auttamiseksi, niin olisin kiitollinen.


      • vaille 54
        tehdä kirjoitti:

        sellaiselle ystävälle, joka vielä tässäkin iässä syyttää olosuhteita ja muita ongelmistaan! Ja on muutoinkin hirveän kärkäs ja ehdoton. Mikään ei tunnu auttavan! Ei mikään! Kun ollaan oltu ystäviä lapsesta asti, on kamalan vaikeaa edes ajatella ystävyydestä luopumista. Mutta kamalaa se on vierestä katsoa kun toinen hakkaa päätään seinään! Jos jollain on edes jonkinlainen pikkiriikkinen neuvonpoikanen tälläisen ihmisen auttamiseksi, niin olisin kiitollinen.

        mitään, sama juttu läheiselläni ja ei siihen "tautiin" sanat tai teot auta, ainakaan meillä.


      • sättääjätär
        tehdä kirjoitti:

        sellaiselle ystävälle, joka vielä tässäkin iässä syyttää olosuhteita ja muita ongelmistaan! Ja on muutoinkin hirveän kärkäs ja ehdoton. Mikään ei tunnu auttavan! Ei mikään! Kun ollaan oltu ystäviä lapsesta asti, on kamalan vaikeaa edes ajatella ystävyydestä luopumista. Mutta kamalaa se on vierestä katsoa kun toinen hakkaa päätään seinään! Jos jollain on edes jonkinlainen pikkiriikkinen neuvonpoikanen tälläisen ihmisen auttamiseksi, niin olisin kiitollinen.

        vaikeaa se onkin.Omalla kohdalla myös samankaltainen ystävä,no hän ei nyt varsinaisesti syytä ketään,mutta on erittäin kärkäs oli asia kun asia.Kyseenalaistaa myös ns. päivänselvät asiat.Silti on ystävyytemme pysynyt,Tiedä tuota minkähän takia,tai tiedän mutta en niitä tässä ala spekuloimaan.Joskin sanottakoon että tämä ystävä kyllä tukeekin kun on sen tarve.Iloista kevättä ..))))


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oivallus

      Mitä olet oivaltanut viimeksi?
      Ikävä
      143
      995
    2. Pyhäjärvi syvällä kusessa

      Pyhäjärvi ei tule selviämään millään tästä alhosta. Ollaan aivan liian syvällä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyha
      Pyhäjärvi
      112
      940
    3. Miten voi sinun

      tunteet yhtäkkiä kuolla kuin napista painamalla? Et enää vilkaisekaan minuun päin vaan jos vahingossa näet minut käännät
      Ikävä
      63
      748
    4. PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINESTERIÖN ARVIOINTIMENETTELYYN..TE

      ...siinä se nyt on, mitä tässä enää vikistään. Uutiset Yle, 14.8. Klo 20.30, ei tunnu mukavalta.
      Pyhäjärvi
      49
      537
    5. Mistä arvasit,että kaivattusi on täällä?

      😊
      Ikävä
      42
      519
    6. Missä vaiheessa

      Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et
      Ikävä
      33
      481
    7. Miksi meidän yhteys vain

      Säilyy? Säilyy ja säilyy? Joku syyhän siihen on?:))
      Ikävä
      63
      463
    8. Rakastan sinua mies

      Siksi haluankin vain sinun kanssa sitä.
      Ikävä
      22
      417
    9. Kyllä mulla on kovasti tunteita sinuun

      Rakkautta, intohimoa, välittämistä, hellyyttä jne.
      Ikävä
      13
      391
    10. Ulla Appelsin: Sari Essayahin kohtelu vs Nasima

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012205897.html Mutta vaikuttaa siltä, että kun kyse on kristinuskosta, samat säännöt
      Maailman menoa
      155
      365
    Aihe