Aikaisemmin oli opistoja. Sitten nämä kasattiin yhteen. Opiskeluaikoja pidennettiin ja nimeksi muutettiin ammattikorkeakoulu.
Tällöin oli lama syvimmillään. Nuorisotyöttömyyskin oli pienessä ajassa kasvanut mittakaavoihin jota ei aikaisemmin ollut koettu ( ennen lamaa suomen työttömyysprosentti oli 3,5.). Tuo nimenmuutos perusteli halua laittaa nuoret pidemmiksi ajoiksi "opiskelijoiksi", pois työttömyystilastoissa. Samanlailla selitykseksi keksittiin ajatuksia, kuten : " myös ammatillisen osaamisen vaatimustaso työelämässä on noussut". Tietenkin se olikin noussut. Kun oli ajauduttu irtisanomaan, niin 2 teki kolmen hommat.
Nyt lama on takana. Työttömyys on yhä korkealla, mutta se on suurissa määrin rakenteellista. Drastisimpia esimerkkejä tästä ovat mediala, insinöörikoulus ja hallintotieteet, muutamia mainitakseni.
On myös havaittu suomen koulutysjärjestelmän tuottavan määrää laadun kustannuksella. Koulutusmäärät ovat syntyneet alhaalta ylöspäin. Oppilaitokset ovat pyrkineet kasvattamaan opiskelijamääriä, pitkälti rahoituksen vuoksi, jossa valtaosa niiden määrärahoista tulee tutkintojen määrästä.
Maakuntien kansansuosikit ovat päässeet arkadianmäelle viisastelemaan miten juuri HEIDÄN kuntansa tarvitsee amk:n, tai kaupunkinsa yliopiston.
Elinkeinoelämä ei ole havainnut minkäänlaista hyötyä n.3-vuotisesta amk:sta, jota aikaisemmat n. 2-vuotiset opistot eivät pystyneet tuottamaan. Ennemminkin ydinosaamisen syvyys on heikentynyt kaiken "keksimällä keksityn"lisääntyessä. Kustannukset sen sijaan ovat huomattavia.
Lienisi siis luontevaa palata aikaisempaan opisto-järjestelmään. Sen sanan amk voisi säilyttää, mikäli he kokevat sen niin hienoksi. Suurimpien kaupunkejen amk:t voisivat edelleen säilyä monialaisina "opistokeskuksina", tai vaikkapa "amk-keskuksina", mikäli tuo sana siis halutaan säilyttää.
Jokainen keskettyisi ytimeen ja rahoituksessa otettaisiin huomioon myös laatu. Kustannussäästöjen lisäksi myös opiskelijat hyötyisivät.
Tällöin oli lama syvimmillään. Nuorisotyöttömyyskin oli pienessä ajassa kasvanut mittakaavoihin jota ei aikaisemmin ollut koettu ( ennen lamaa suomen työttömyysprosentti oli 3,5.). Tuo nimenmuutos perusteli halua laittaa nuoret pidemmiksi ajoiksi "opiskelijoiksi", pois työttömyystilastoissa. Samanlailla selitykseksi keksittiin ajatuksia, kuten : " myös ammatillisen osaamisen vaatimustaso työelämässä on noussut". Tietenkin se olikin noussut. Kun oli ajauduttu irtisanomaan, niin 2 teki kolmen hommat.
Nyt lama on takana. Työttömyys on yhä korkealla, mutta se on suurissa määrin rakenteellista. Drastisimpia esimerkkejä tästä ovat mediala, insinöörikoulus ja hallintotieteet, muutamia mainitakseni.
On myös havaittu suomen koulutysjärjestelmän tuottavan määrää laadun kustannuksella. Koulutusmäärät ovat syntyneet alhaalta ylöspäin. Oppilaitokset ovat pyrkineet kasvattamaan opiskelijamääriä, pitkälti rahoituksen vuoksi, jossa valtaosa niiden määrärahoista tulee tutkintojen määrästä.
Maakuntien kansansuosikit ovat päässeet arkadianmäelle viisastelemaan miten juuri HEIDÄN kuntansa tarvitsee amk:n, tai kaupunkinsa yliopiston.
Elinkeinoelämä ei ole havainnut minkäänlaista hyötyä n.3-vuotisesta amk:sta, jota aikaisemmat n. 2-vuotiset opistot eivät pystyneet tuottamaan. Ennemminkin ydinosaamisen syvyys on heikentynyt kaiken "keksimällä keksityn"lisääntyessä. Kustannukset sen sijaan ovat huomattavia.
Lienisi siis luontevaa palata aikaisempaan opisto-järjestelmään. Sen sanan amk voisi säilyttää, mikäli he kokevat sen niin hienoksi. Suurimpien kaupunkejen amk:t voisivat edelleen säilyä monialaisina "opistokeskuksina", tai vaikkapa "amk-keskuksina", mikäli tuo sana siis halutaan säilyttää.
Jokainen keskettyisi ytimeen ja rahoituksessa otettaisiin huomioon myös laatu. Kustannussäästöjen lisäksi myös opiskelijat hyötyisivät.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...mutta faktat vaan kertoo asian toisin. Aika jännä, että _ihan_ ekonomisti ei usko tosiasioihin tai edes tiedä niitä. Kuitenkin ekonomistilla on noinkin vahva mielipide asiasta.
SUOSITUS: Sivistä itseäsi, lue enemmän ja seuraa mediaa. Tule sitten kertomaan mielipiteesi uudestaan :)
TIEDOKSI: Kaikki AMK:t eivät ole entisiä opistoja.
Tuosta olen kanssasi samaa mieltä, että amk:issa koulutetaan liikaa väkeä, jolloin tulokset heikkenevät.
Kaikki AMK:t eivät ole opistoja: Totta, mukana on kansanopistoja ja ammattikouluja joille on annettu AMK oikeus huomioimatta opettajien pätevyyttä.
Tämä on valitettava fakta. Tiedän erään kaupungin jossa elettiin kouluttaa insinöörejä vasta teknikkokoulutuksen hävittyä. Anteeksi, niitä on useampia!
Mikäli perustelisit kritiikkisi, niin siihen voisi myös vastata. Nyt sinulle käy niinkuin usein käy kritiikkiä yrittäville yksinkertaisuuksille, saat viimeisen sanan ja JUURI SEN VUOKSI vaikutat typerältä.
Opistot amk:iksi:
Sairaanhoitaja -> sairaanhoitaja (amk)
Mikä on parantunut ?
Merkonomi -> tradenomi
Tässä jopa uutta tutkintoa arvostetaan vähemmän kuin vanhaa. Enemmän "ei mitään" ja vähemmän syvänä varsinaista ydinosaamista.
Poliisi -> Poliisi (amk)
Vaikka tähänkin on saatu sana "korkeakoulu" (amk:n konstituenttina) vilahtamaan, ei kovinkaan montaa älykkyystestiä vieläkään liene matkan varrella.
Insinööri -> insinööri (amk)
Määrä vs laatu. Tämä oli joskus vielä arvostettu tutkinto. En enää uskaltaisi palkata insinööriä, kun en tietäisi yhtään mitä se käytännössä takaa. Kuten en tradenomiakaan. Ne määrät ja keskiverto-/vähemmänihmisen typeryys.
Esittävä taide (so. sirkustaide ym. huuhaa) :
Klovni -> Klovni (amk)
Suomi vastaa työelämän kasvaviin ammatillisiin vaatimuksiin joita esim. euroopan yhdentyminen aiheuttaa. 3 - 4 vuotta täytyy näitäkin kouluttaa. Tai mikälie "hieno" sirkustradenomi sieltä tuleekaan. Tuollainenkin ala siis aivan oikeasti on.
Kuolettavan korkeat ovat yliopistojenkin opiskelijamäärät. On sielläkin paikkoja joissa laatu sinä kun se perinteisesti yliopistoissa tunnetaan on mahdotonta jo oppilasaineksenkin takia.
Ja ei koulutusjärjestelmä ole ainoa asia joka sosiaalivaltiossa kusee. Tässä asiayhteydessä kritisoidaan kuitenkin vain sitä. On niitä toki suurempiakin mörköjä.
Lue tämä jatkona aikaisemmalle viestilleni. Tällälailla itsenäisenä tämä saattaisi kuulostaa vittuilulta.
Kun nyt tuohon opettajien pätevyyteen kommentoit, niin kysyn: Eikö KTM ole pätevä opettamaan markkinointia ammattikorkeakoulussa? Eikö juristiksi sekä kansantaloustieteilijäksi itsensä opiskellut ole pätevä opettamaan kansantaloustiedettä ja juridiikkaa? Eikö Yritysten logistisia asioita työelämässä monta monituista vuotta hoitanut (eli tietää tasan tarkkaan miten teoria ja käytäntö eroavat ja miksi teoria olisi kuitenkin hyvä hallita) ja alan koulutuksen käynyt ole pätevä opettamaan logistiikkaa? Eikö KTM ole pätevä opettamaan taloushallintoa? Jne, jne?
Amk-opettajien huono pätevyys yleistetään aina koskemaan kaikkia amkeja, mutta näin ei voi tehdä. Toki olen tähän mennessä törmännyt amkissamme yhteen opettajaan, jolla ei ollut pätevyyttä opettaa opettamaansa asiaa mutta se ei tarkoita, että koko koulun opettajakunta olisi epäpätevä. Esim. meidän juristiopettajammekin ovat hoitaneet ja hoitavat sivubisneksenä edelleen juristin töitä.
Mielestäni mielenkiintoinen huomio on ollut, että kyseiseen amkiin on ennen ollut kovin alhaiset sisäänpääsyrajat, nyt viime keväänä kun hain itse raja nousi uuden suvan vuoksi, sillä hakijamäärä kasvoi. Mutta kummastelen miksi hakijamäärä on ollut aikaisemmin niin alhainen, vaikka opettajakunnan taso on hyvä ja koulussa on mielestäni melko hyvä henki opiskelijoiden kesken. Lieneekö syy, että sijainti ei ole Helsinki? Luulisin kuitenkin, että olisi järkevämpää valita koulu tason mukaan eikä niinkään sijainnin.
Poliisikoulu on eri asia kuin poliisiammattikorkeakoulu. "Poliisikoulun tehtävänä on antaa poliisin perustutkinto- ja alipäällystökoulutusta sekä toimintaansa liittyvää ammatillista erikoistumiskoulutusta. Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava poliisipäällystön tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto." Eli tarkoittaa sitä, ettei poliisin perustutkintoa hankita ammattikorkeakoulussa niinkuin kirjoitit.
Etpä taida ollakaan ihan niin fiksu kuin esität.
PoliisiAMK on päällystötehtäviin ja poliisikoulu valmistaa mm. tuttuja järjestyspoliiseja hienoissa virkapuvuissaan. Poliisien tapauksessa uskon AMK-tason tuovan uusia ulottuvuuksia koko poliisin päällystöön.
Sairaanhoitaja koulutus kesti ennen AMK:ta 3½ vuotta ja insinöörikoulutus 4v. Saman se kestää nyt AMK:n aikanakin, tosin insinööreillä on osa koulutuksesta korvattu harjoittelulla.
Tradenomi on vanha merkonomitutkinto laajennettuna, tämä on vain huonosti hyväksytty tradenomien keskuudessa. Datanomi/tietotradenomit sama juttu!
Hanakasti hyökkäsit puolustamaan omia opettajiasi kun vähän kyseenalaistin. OTK, VTM, KTM ei kerro vielä mitään onko hän pätevä! Eikä sen puoliin TeknL tai TeknT.
Monesti pätevät AMK-opettajat ovat työelämässä paremman palkan vuoksi. Pätevä paperilla ei tee pätevää opettajaa.
Minua rupesi kiinnostamaan onko sinulla Tuija jokin itsetunto-ongelma oppilaitoksesi suhteen kun joudut tehokkaasti puolustamaan sitä, kun vähän kepillä huitaisee. Vaikka emme teidä kuin sen sijainti ei ole Helsinki. Niin se koira taas älähti!
Ja miten oikeasti määritellään koulun taso? Ensisijaisesti hakeneet suhteessa sisäänpääsyyn. Läpäisyaika, valmistuneiden sijoittuminen työelämään (äärettömän vaikea mitata), mihin on sijoittunut (omalle alueelle, muualle, pks)? Vaikeita määrittää mittarit.
Itse suosisin Richard Floridan luovuusmittareita. Miten luova kaupunki on! Ja luovia kaupunkeja ei R.F:n mittarilla ole kuin helsinki. Itse lisäisin vielä muutaman.
opettamaan ammattikorkeakoulussa, muttei kauppakorkeakoulussa tai yliopistossa.
Ei ole itsetunto-ongelmaa oppilaitokseni suhteen. Ärsyttää tuo yleistäminen siitä, että kaikki amk-opettajat olisivat paskoja. Kokemusken perusteella en voi kuitenkaan kommentoida kuin oman oppilaitokseni opettajia, joten niitä kommentoin. Koulun sijainti on uudellamaalla; nyt tiedät sijainnista vähän enemmän.
Koulu on viiden parhaimman joukossa työllistymisen suhteen jos nyt haluat tällaisen tiedon.
Mutta kyllä pätevän opettajan tunnistaa ja heidän pätevyyttähän en pysty sinulle näin netin kautta todistamaan, mutta etpä sinäkään pysty heitä arvioimaan. Pystyisit arvioimaan vain, jos olisit heidän opetuksessaan ollut. Ja toki meidän koulusta löytyy huonojakin mutta tähän mennessä olevista suurin osa ovat oleet erinomaisia.
Jos miehellä on vaimo ja joku toinen yleistäen haukkuu pataluhaksi kaikki vaimot niin eikö mies puolusta omaa vaimoaan, mikäli hän on saanut hyvän vaimon? Eikä siinä tarvitse olla mitään itsetunto-ongelmaa.. Miksi asia olisi toisin tässä asiassa?
"Monesti pätevät AMK-opettajat ovat työelämässä paremman palkan vuoksi."
Esim. logistiikan opettajamme siirtyi työelämästä opettajaksi halutessaan enemmän vapaa-aikaa vietettäväksi perheensä kanssa. Työelämässä hän kun joutui reissaamaan paljon ja kyllästyi siihen vähäiseen aikaan vaimonsa ja lasten kanssa. Samanlaisia tarinoita on paljon..
Kiitos, laadukkaasta puheenvuorosta.