Onkohan motokuski sittenkin kaikkein tärkein lenkki nuoren metsän harvennus hakkuussa?
Kuskilla lie noin sekuntti aikaa harkita mikä puu lähtee, kun koura heilahtaa.
Jäljelle jäävien pitäisi olla valioyksilöitä, mutta motokuski näkee vain yhdeltä kantilta ja mutkaisia ja jopa haaraisia jää, samoin vioittuneita kasvamaan. Noin 50 % lähialueella jäävistä oli, ei tukiksi sopivia? Tämä toteamus oli monilla ja kyseessä oli vielä näytös.
Metsuri teki vastaavaa viereisellä palstalla ja jokainen jäävä puu oli priima.
Myös monilla on kokemuksia, kuinka toinen motokuski saa prikulleen samasta metsästä tuplaten enemmän tukkia kuin toinen kuski, kun seuraa useita päiviä ja metsä on samanlaista.
Kuskilla lie noin sekuntti aikaa harkita mikä puu lähtee, kun koura heilahtaa.
Jäljelle jäävien pitäisi olla valioyksilöitä, mutta motokuski näkee vain yhdeltä kantilta ja mutkaisia ja jopa haaraisia jää, samoin vioittuneita kasvamaan. Noin 50 % lähialueella jäävistä oli, ei tukiksi sopivia? Tämä toteamus oli monilla ja kyseessä oli vielä näytös.
Metsuri teki vastaavaa viereisellä palstalla ja jokainen jäävä puu oli priima.
Myös monilla on kokemuksia, kuinka toinen motokuski saa prikulleen samasta metsästä tuplaten enemmän tukkia kuin toinen kuski, kun seuraa useita päiviä ja metsä on samanlaista.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Motokuskin tekemä työ jättää jälkensä jopa puuston kiertoajan loppuun asti. Kuski tekee tuhansia päätöksiä työvuoronsa aikana, joten on selvä, että virheitäkin sattuu. Mikäli ei ole nähnyt puustoa ennen hakkuuta, ei voi arvostella sen jälkeä. Huonosta ei saa hyvää tekemälläkään. Toisaalta hyvän voi pilata kiirellä/ammattitaidottomuudella.
Jos metsänomistaja on valmis hyväksymään puulle huonomman kantohinnan, silloin kannattaa varmasti teettää ensiharvennukset metsureilla. Mikäli teettää ne motolla, on syytä teettää ennen hakkuuta ennakkoraivaus, jolloin motokuskilla on parempi näkyvyys kuin raivaamattomassa ryteikössä.
Onko välttämättä hyvä asia, että harvennuksesta saadaan mahdollisimman paljon tukkia? Eikö silloin voisi ajatella, että kasvamaan on jäänyt enemmän tukiksi kelpaamattomia runkoja? Tosi on, että samasta rungostakin voi kaksi eri kuskia saada eri määrän tukkia, joten "silmää" pitää olla. Lisäksi käytettävät puun ostajan mitta- ja laatuvaatimukset vaikuttavat olennaisesti tukin saantoon.
Kun ollan maksavinaan hyvää palkkaa, niin ollaan tekevinään hyvää työtä.
katsomassa työnäytöstä. Motokuski teki lahoa kuusitukkia ja muutenkin korjuujälki oli kamalaa! Mutta niinhän se on kone saa tehdä mitä vaan, ihmisen täytyy tehdä virheetöntä laatua.
(olen metsuri, tuleva mti)
kuusi vuotta motokuskin hommia ja voin suoraan sanoa että moto on väärässä paikassa harvennushakkuilla.Vaikka kuinka yritti tehdä laadukasta jälkeä niin kun kävi kävelemässä omia jälkiä niin aina oli jäänyt huonolaatuisia puita,juuri sen takia kun ei näe puuta kuin yhdeltä kantilta.Tämä jo päivällä,puhumattakaan yötuurissa kun pimeässä ei näe kunnolla edes latvoja.Toista tuuria oli vielä ajamassa sellainen kaveri joka ei paljon jäljestä välittänyt,yritti vain saada mahdollisimman paljon kiintoja.Kyllä vitutti joskus katsella sen jälkeä,oli se niin surkeaa,vielä kun tiesi että osa siitä meni minun piikkiin.Työnjohtajakin sille huomautteli joskus mutta ei sillä ollut mitään vaikutusta ja yrittäjä piti töissä kun kokeneet kuskit on kiven alla.Metsänomistaja siinä kyllä kärsi kun kaveri teki tyyliin isoimmukset puut pois
Juuri tuota tarkoitin!
Asiassa on hyvin monta puolta. Jos kuski ryhtyisi tekemään mahdollisimman hyvää jälkeä, josta metsänomistaja kymmenien vuosien jälkeen hyötyisi, niin etenkin heikomman työllisyystilanteen aikaan voidaan kuski vaihtaa enemmän aikaan saavaan ja tuottavaan.
Kun katsoo yöllä motokuskin näkökulmasta lumista ja jopa lumisateista metsää, jossa pitäisi nähdä mikä on jätettävä hyvä runko, tarvittaisiin suorastaan ennustajan taitoja;)
Onko myös niin, että tekijä saa kuidusta suuremman tilin kuin tukista? Jos saa pitäisi palkan muodostusta muuttaa??
Itä-Suomessa metsäyhtiö sanoi, että he maksavat euron vähemmän motille, jos vaikka halutun laiset tukit on valmiina tienvarressa, kuin että he tekee ne itse samaan paikkaan, vaikka samalla koneella?? Jotain "kummallista" asiassa täytyy olla? Ei tämä tämä ole provo, tämä on aivan todellisuutta.
Käsittääkseni myös ostajataholla on merkitystä.
Pikkusaha ei halua kuitua ja pikkutukki kelpaa. Kaikki vähänkin kelpaava tehdään tukiksi.
Iso metsäyhtiö kuulemma voi toimia siten että kun kuidusta tulee pulaa, niin soitto motokuskeille ja jo alkaa kuitupino kasvaa...
tukki on rungon arvokkain osa ja sitä pyritään tekemään mahd. paljon
Ei ole paskapuhetta. Monet pikkusahat ostavat pikkutukkia. Isot yhtiöt eivät välttämättä kelpuuta pikkutukkia ollenkaan, paitsi ehkä jos myyjä ottaa asian itse esille.
Vielä enemmän tukin saanto riippuu kuitenkin motokuskista. Kuitupinoissa näkee joskus niin hyvää tavaraa että meinaa itku päästä, kun itsellä on kenttäsaha.
Ihmettelin 1990 luvun alussa, kun naapurin 70v vanhaa hyvää tukkikuusikkoa avohakattiin ja tukkikasa oli yllättävän pieni verrattuna kuitukasaan, jossa oli 30-40cm paksua liki oksatonta priimaa pölliä kuitupituutta. Kuski väitti, että puissa oli mutkia, mutta jo seuraavana päivänä myönsi, että tehdas ei tarvitse nyt tukkia vaan kuitua? Jos hän ei tee sitä tästä, niin toinen kuski tekee??
Metsänomistaja oli jo hyvin iäkäs ja hakkuu oli annettu MHY:N hoidettavaksi, samoin hakkuun jälkeinen istutus.
Puut noudettiin jo tekoaikaan pois, eli heti.
Tästä päästiinkin Mhy;n hakkuunvalvontaan.
Mielestäni se on pelkkää silmälumetta,koska mhyt ovat asiakassuhteessa puunostajiin.Ei siinä silloin kovin kärkkäästi arvostella ostajia,koska
voipi olla ettei enää saakaan puitaan myydyksi.
Hakkuiden valvonta ja tarkastukset pitäisi siirtää
jollekin puukaupasta riippumattomalle organisaatiolle eli lähinnä metsäkeskuksille.
Metsänhoitoyhdistykset eivät kylläkään myy puuta, koska sellainen toiminta on MHY-laissa kiellettyä.
Kokonaan toinen juttu on sitten tuo hakkuunvalvonta. Toiset tekevät sitä enemmän ja tarkemmin, toiset eivät tee sitä ollenkaan. Metsänomistajan tulisi vaatia valtakirjakaupassa esim. kontrollimitan tekoa, hakkuujäljen arviontia jne. Siis paperille kaikki, mitä tulee tehdä. Ja jälkikäteen vaatia dokumentit tehdystä valvonnasta.
Toiset mhy:t tekee sitä varmasti paremmin kuin toiset. Valitettavan usein se tapahtuu auton ikkunasta käsin jo siinä vaiheessa kun moto on jo poistunut leimikolta. Siinä vaiheessa sitten tutkitaan pinoja ja ollaan sitä mieltä, että huonosti on runko jaettu.
Jotta hommassa oli todella jotain järkeä pitäisi olla paikan päällä näkemässä miten apteeraus tapahtuu. Jos kuitupinossa on 3m pitkä "tyvitukki" pitäisi tietää millainen pölli
on seuraavana lähtenyt. Avain parempaa työhön valvonnassa ei ole toimijan vaihtaminen, vaan se, että asiakkaat vaativat konkreettisia tuloksia ja tietoja valvonnasta.
Eivät suoraan myykään,mutta on heillä sopimukset
minkä verran toimittavat puuta.
Mistähän olet tuollaisen käsityksen saanut, kerropa se? Koska tuo ei pidä paikkaansa. Sillä tuo sotii melko rankasti MHY-lakia vastaan. MHY:n tulee olla aina (=aina!) metsänomistajan edunvalvojana. Jos MHY:llä olisi velvollisuus toimittaa puuta tietty määrä, niin ei silloin voisi puhua edunvalvonnasta.
Joten, kerropas missä päin Suomea mhy:llä olisi velvollisuus puun toimitukseen. Faktatietoa, kiitos.
olen ollut motokuskina 7 vuotta ja aina olen toivottanut metsänomistajan tervetulleeksi moton koppiin selän taakse katsomaan mitä siitä metsästä saa tehtyä.tiedän semmoisia kavereita joilla ei pinna kestä metsänomistajan tapitusta selän takana.metsänomistajille semmoisia tervisiä että menkää rohkeasti kyselemään kuskeilta puun apteerauksesta yms.ja ne tukin näköiset kuidut joita näette kuitupinossa ne oisi aina parempi katsella siellä metsässä silloin kun ne on tehty.silloin siitä näkisi parhaiten miksi siitä on tehty mitä on
Kun minulle sitten joskus tulee moto harventamaan, niin ajattelin itse valita puut etukäteen ja leimata ne. Sehän on sunnuntaikävelyn mukavinta puuhaa. Miksi en tekisi sitä? Tähän asti on selkä kestänyt hakata itse, mutta sitten, kun en enää pysty itse tekemään.
Totta puhut.Ainakin mallileimaus kannattaa tehdä
tai teetättää.Merkataan mieluummin jäävät puut
esimerkiksi kuitunauhalla.Näin tulee kiinnitettyä
huomio kasvamaan jääviin puihin,joka onkin
tärkeintä.Ja ennakkoraivaus on oltava tehty jo
ajat sitten.Ja ensiharvennus mieluummin miestyönä.
noistä koneyrittäjistä ja työnantajista lain mukaan mahdollista tehdä jonnekkin lista,jotka tekee tuollasta jälkeä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=050408&Depa=metsatal&Model=ossivu.html
Minun on sanottava että kun katselin oman metsäni (pienen) harvennusta, niin kunnioitukseni motokuskin hommaan nousi svääreihin.
Hän teki työnsä hyvin. Hän kyseli mitkä puut haluaisin ehdottomasti säästää. Hän antoi väliraportin työn kulusta/kuutiomääristä.
Hän jopa itse vastusti eräiden puiden kaatoja joiden sanoi olevan "komeita" mutta maisemallisesti tärkeitä, vaikka olisin ne kaadattanut.
Nyt kun työ on tehty, eurot tilillä ja puumaisema jäljellä, -en voi muuta kuin kiittää hyvästä työstä.