Vuonna 1997 asensin Red Hat 5:n tai jotain sinne päin. Kyllä oli jännää. Jotakuinkin kronologisessa järjestyksessä seurasivat RH 6, RH 7, Caldera Open linux, Suse 7, Debian potato, IT linux 2000, Best Linux, IT linux 2001, Debian woody, RH 7.2, RH 7.3, RH 8, RH 9, FC1, FC2, FC3, Debian sarge. unohtuiko jotakin. Mandrakea en ole ikinä kokeillut, lienenköhän menettänyt jotain.
Kaikkea romua sitä on tullutkin pyöräytettyä kovalevyllään ;) FC:t ovat ensimmäisiä kelvollisia RH-pohjaisia distroja.. Kaikki kunnia kuitenkin RH:n pioneerityölle! Seuraavassa subjektiivisia mielipiteitä distroistani:
Caldera: hyvä yritys parantaa käytettävyyttä.
Suse? Komponentit huomioon ottaen pahuksen laadukas paketointi jo silloin, mutta poikkesi kai liikaa totutusta.
Potato: liian guru äkkiseltään, asennuksen onnistuminenkin oli voitto. Ei mikään multimedia-distro.
It-linuxit: suomalaisia redhatteja.
Woody: Debian on rautaa, apt-get on loistava keksintö. Debian on kompakti.
Sarge: Paras debian?
Vakaata työpöytäympäristöähän sitä on alkuun haettu kuumeisesti, mutta tosiasiassa laatu rupesi paranemaan vasta ximian-gnomen myötä. Ongelmat olivat siten yhteisiä kaikille distroille. Aikoinaan vannoin KDE:n nimeen. Kaunishan se oli, edelläkävijä, mutta kaatuili raskaassa graafisessa työssä.. En tiedä mikä tilanne on nykyään. Käytän pääasiassa gnomea kevyeen surffailuun, mutta "oikeata" graafista työtä teen mäkillä.
Www ja sambapalvelimen osa-aikaisena ylläpitäjänä olen kiintynyt (etten sanoisi rakastunut) linuxiin (debianiin). Siihen voi luottaa. Toimii kuin junan vessa. Melkein mikä tahansa distro käy, kunhan konffaa kokonaisuuden timmiksi. Konservatiivisuus julkaisemisen suhteen on paikallaan tässä kontekstissa. Disroa ei pitäisi vanhentaa liian nopeasti.
Kehityksen vauhti on ollut huimaa, mutta tavoitteiden hajonta häiritsee. Sälää on aivan valtavasti, mutta sellaista se on, kun kaikki kukat saavat kukkia. Evoluutio karsii, mutta se on sittenkin hidas tapa edetä. Voimavarojen keskittäminen olisi poikaa työpöytäympäristöjen kehittämisessä. Siltä rintamalta löytynevät linuxin maailmanvalloituksen eväät edelleen. Keskeneräisiä tekeleitä on jo ihan riittämiin, parempaan suuntaan on toki menty.
Toivotaan siis, että Apple tekee Sunit ja vapautta MacOS-X:n lähdekoodin solariksen tapaan, niin saadaan vakautta siirrettyä myös työpöydille ;) Vai pitäiskö sittenkin ottaa oppia toisinpäin, eli keskittyä kehittämään linuxille kunnollista ansaintalogiikkaa..
Kaikkea romua sitä on tullutkin pyöräytettyä kovalevyllään ;) FC:t ovat ensimmäisiä kelvollisia RH-pohjaisia distroja.. Kaikki kunnia kuitenkin RH:n pioneerityölle! Seuraavassa subjektiivisia mielipiteitä distroistani:
Caldera: hyvä yritys parantaa käytettävyyttä.
Suse? Komponentit huomioon ottaen pahuksen laadukas paketointi jo silloin, mutta poikkesi kai liikaa totutusta.
Potato: liian guru äkkiseltään, asennuksen onnistuminenkin oli voitto. Ei mikään multimedia-distro.
It-linuxit: suomalaisia redhatteja.
Woody: Debian on rautaa, apt-get on loistava keksintö. Debian on kompakti.
Sarge: Paras debian?
Vakaata työpöytäympäristöähän sitä on alkuun haettu kuumeisesti, mutta tosiasiassa laatu rupesi paranemaan vasta ximian-gnomen myötä. Ongelmat olivat siten yhteisiä kaikille distroille. Aikoinaan vannoin KDE:n nimeen. Kaunishan se oli, edelläkävijä, mutta kaatuili raskaassa graafisessa työssä.. En tiedä mikä tilanne on nykyään. Käytän pääasiassa gnomea kevyeen surffailuun, mutta "oikeata" graafista työtä teen mäkillä.
Www ja sambapalvelimen osa-aikaisena ylläpitäjänä olen kiintynyt (etten sanoisi rakastunut) linuxiin (debianiin). Siihen voi luottaa. Toimii kuin junan vessa. Melkein mikä tahansa distro käy, kunhan konffaa kokonaisuuden timmiksi. Konservatiivisuus julkaisemisen suhteen on paikallaan tässä kontekstissa. Disroa ei pitäisi vanhentaa liian nopeasti.
Kehityksen vauhti on ollut huimaa, mutta tavoitteiden hajonta häiritsee. Sälää on aivan valtavasti, mutta sellaista se on, kun kaikki kukat saavat kukkia. Evoluutio karsii, mutta se on sittenkin hidas tapa edetä. Voimavarojen keskittäminen olisi poikaa työpöytäympäristöjen kehittämisessä. Siltä rintamalta löytynevät linuxin maailmanvalloituksen eväät edelleen. Keskeneräisiä tekeleitä on jo ihan riittämiin, parempaan suuntaan on toki menty.
Toivotaan siis, että Apple tekee Sunit ja vapautta MacOS-X:n lähdekoodin solariksen tapaan, niin saadaan vakautta siirrettyä myös työpöydille ;) Vai pitäiskö sittenkin ottaa oppia toisinpäin, eli keskittyä kehittämään linuxille kunnollista ansaintalogiikkaa..
Vastaukset 11
Vanhimmat
Linuxia asenneltiin 386SX/4Mt... Joskus Herran vuonna...
Oleellisin kysymys ei ole jakelu, vaan se, kuinka siihen (ja sen ominaisuuksiin) viitsii perehtyä.
Vuotta en muista, mutta winukan 98.a ei vielä ollut, 3.11 pelas kuin enkeli CP/M 2.2. n jälkeen, mutta 95 sai jo sulakkeet kuumenemaan.
Ensimmäinen oli kai SOT, se RH.n kopio, ostin uteliaisuuttani, mutta en saanut sitä koskaan toimimaan, onneksi vikaa hakiessa tarttu sitten kyllä kokemusta ja tietoo, ja ennen kaikkea heräsi kiinnostus.
Vikakin selvis, kyseisellä jakelulla ei ollut lainkaan tukea Cyrixiin, mutta sitten tarttui SuSE.n 6.0 .
Mielestäni vieläkin paras ja loogisin käyttis, mikä koskaan on sattunut kohdalle, vaikka edellytti kyllä ylimääräistä tuskaa, tupakointia ja opiskelua, kun melkein kaikki piti tehdä käsin ilman mitään kokemusta koulutusta tai kirjallisuutta ja netistä ei ollut tietoakaan, (3 CD.tä softaa ja kaikille sorsat ), mutta siitä koukusta en vieläkään ole selvinnyt.
Sen jälkeen on koneella pyörinyt koemielessä useitakin distroja, melkein sama sarja kuin avaajalla, Mandrake useamminkin Debian ja FC ei ole osunut mutta ainoa joka on jäänyt on SuSE, nyt 9.1
En tarkoita, että tämä olisi jotenkin parempi kuin muut, asia on vain niin että kun on jonkun järjestelmän oppinut, niin vaikka erot olisivat pieniäkin, on jotenkin turvallisempi olo, kun ei tarvitse opetella uutta, ja kaikki mitä tapahtuu koneella on tiedossa jo ennen tapahtumaa ja se " mikä tähän nyt tuli " tai " mitenhän tää tehdään" on vain kaukaisia muistoja, ja päivitykset ym. haen aina käsin, en näet voi sietää, että joku ronklaa tai asentelee jotain koneelleni tietämättäni.
Minimi conftaus niin että kaikki käyttäjäkansiot muistaa suunnilleen vilkaisulla ulkoa, joten on ikäänkuin koneen isäntä eikä renki, ja tallennettava tieto tallennetaan tietysti muualle kuin kovolle.
Käyttö koostuu etupäässä netistä, joistain grafiikkaohjelmista, joita väsäilen itse yhä harvemmin, ja tietysti tekstinkäsittely, eli tavallisen laiskiaisen kotikone.
Tulevaisuus näyttää siltä, että taidan jatkaa onnellista yhteiseloa paremmasta tietämättä tai haaveilematta.
ps. Oli mulla 98 ja Xp.kin vähän aikaa rinnalla, mutta koneenvaihdon yhteydessä eivät enää päässeet tarpeettomana mukaan.
Kanssa melkein laidasta laitaan eri distroja kokeilleena, olen vihdoin pysähtynyt sen "oikean kohdalle". PCLinuxOS on soveltuvin itselleni. Siihen löytyy valmiina multimedia kernel audio työskentelyyn. Ja kaikki muu office, surffaus ja muu vakiona. Plussaa on myös synapticin käyttö vaikka onkin rpm pohjainen (mandrake tai siis nyk mandriva)
Itsellä käytössä SuSE Personal 9.0 (kaupasta ostettu). Yhdessä vaiheessa kokeilin asentaa 9.1 Pron (myös kaupasta ostettu) mutta siinä ei toiminut X (valitti jostain X Server Errorista) joten vaihdoin takaisin tuohon 9.0:aan. Myöhemmin kokeilin FC3:a yhden lehden kansilevyltä, mutta se tuntui jumahtavan asennusvaiheeseen, joten - jep - takaisin 9.0:aan. Ja vielä myöhemmin kokeilin Linux Formatin kansilevyllä tullutta SuSE 9.2:ta. Lopputuloksen varmaan kaikki arvaavat...
Tuo systeemi on muutenkin toiminut vähän oudosti, esmes 3D-kiihdytyksen saaminen toimimaan on ollut melkoisen tuurikauppaa. Liekö laitteisto jotenkin epästandardi vai kuu väärässä asemassa vai mistä johtuu, mutta ongelmista huolimatta en enää Linuxista luovu.
J.
Muistelen, että kirjoittelit joskus ongelmasta tänne sen 9.1.n ja Nvidian kiihdytyksestä, ja heitit kai sitten pyyhkeen kehään.
Tää SuSEn YaST elää jotain omaa elämäänsä, jonka metkut kyllä oppii aika pian tuntemaan, törmäsin itsekin samaan ongelmaan näyttökorttini kanssa.
Kortin tunnistuksen kanssa on ilmeisesti jotain sekaannusta, olisiko kortin valmistaja tai tietojen vastaanottaja jotenkin tupakoineet.
Mulla on asustekin GF , ja kun tarjoaa sitä YaSTille, niin ei kelpaa mitenkään, edes X.ää ei saa auki ennenkuin ajaa conf ohjelman, ja pakottaa ajuriksi nv.n, tai kirjottaa sen /etc-skriptiin, jostakin syystä se on saanut päähänsä, että kortti on jotain tyyppiä 0x ja jotain, josta en ole koskaan kuullutkaan, mutta kun annoin periksi ja kirjoitin sen koneen haluaman kortin sinne valikkoon, niin huolet katosivat kerralla.
Vaihtoehtoja on pari, joko kyttäät asennuksen aikana tai sen jälkeen, miten kone tunnisti korttisi, tai rupeet arpomaan sieltä Nvidian valikoimasta.
Outoa tuossa on ettei 9.0:n kanssa ole minkäänlaisia ongelmia - kortti tunnistuu ja X toimii kuin junan vessa ilman mitään temppuiluita. Mutta yritäpä vain 9.1:llä tai 9.2:lla ja No Way José. Jokin noissa uudemmissa versioissa toimii eri tavalla kuin 9.0:ssa. Yhteinen nimittäjä ainakin on uudempi kernel. 9.0:ssa on 2.4.jotain kun taas 9.1:ssä ja 9.2:ssa 2.6.jotain. Myös uudempi KDE-versio voi vaikuttaa, ainakin oletan että 9.1:ssä on uudempi KDE kuin 9.0:ssa.
Harkinnassa on koneen päivitys joskus joulun aikoihin (eräänlainen joululahja itselle) mutta se ei ole vielä varmaa. Jos päädyn päivittämään koneen voisi sitten kysellä täältä infoa sopivasta kokoonpanosta, joka toimii takuulla. Tai ainakin pitäisi.
J.
Aika harvinainen ihminen olet.
Todellakin, yhtä sinnikkäitä tietokoneen
käyttäjiä ei meinaa enää olla ...
Windows on monet ihmiset sokeuttanu kaikkeen
karkkipaskaan ja Plug-n-Pray touhuun.
Itse olen tottunu käyttämään komentorivipohjasia
käyttiksiä, joissa ei graafisia apureita
juurikaan ole. Esimerkkinä Debian ja Gentoo.
Jos tekee kaikki järjestelmän asetukset
itse käsin, niin voi aina olla myös varma
systeemin toiminnasta ;)
Itseasiassa mä asensin SuSe 9.2 PRO:n
siltä mini-install iso:lta mun ystävättärelle.
Meni suoraan nextiä klikkailemalla läpi,
vaikkei se SiS-näyttis toimikkaan muuta kuin
VESA-ajurilla ... kaikki muu kuitenkin
toimii ihan helvetin hyvin.
Johtunee ainakin osittain siitä etten ole suuremmin ollut Windowsin kanssa tekemisissä työkäyttöä lukuunottamatta. Oma konehistoriani menee jotenkin:
Sharp MZ700 -> Sharp MZ800 -> Amiga 500 -> Amiga 500 -> Amiga 1200 -> PC
Tuossa PC:ssä oli valmisasennettuna WinXP, mutta yhden pikaisen matotartunnan ja pahalaatuisen sekoilun takia sain tarpeekseni ja siirryin Linux-aikaan. Itse asiassa olin jo jonkin aikaa ajatellut asentaa Linukan, mutta tuo XP:n sekoilu nopeutti suunnitelmia ja muutti suunnitelmaa Linukan käytöstä kakkoskäyttiksenä. Pelialustaksi XP voisi olla kohtalainen valinta, kunhan pitää sen irti verkosta.
Mitä sinnikkyyteen tulee, siitä ei ole täällä päässä pulaa. 3D-tuen kanssa oli myös sellainen ongelma että jos yritti tehdä noille Nvidian ajureille Updaten asennuksen jälkeen se sotki KDE:n aika perusteellisesti, joten yrittäessäni epätoivoisesti saada 3D-kiihdytystä toimimaan asensin varmaan käyttiksen kymmenkunta kertaa uudestaan kaikkine softineen. Noh, en jaksa enää tapella sen kanssa kun systeemi muuten toimii (paitsi että Skype ei toimi vaan kaatuu joka kerta kun yrittää avata yhteyden)...
Kuinka kauan käytit tuota Amiga 1200:sta ?
Kavereilta en oo siitä laitteesta kuullu
kuin hyvää sanottavaa ...
Entä mites Linux tuolla A1200:lla, oletko
harkinnu? Debian woodyn saa asennettua
tietääkseni noille motorolan prossuilla
varustetuille koneille ...
En muista tarkkaan mutta aika pitkään, useita vuosia. Hankin sen jonain jouluna melko pian sen jälkeen kun Escom oli ostanut Commodoren jäämistön ja alkanut taas myydä Amigoita ja myöhemmin tornitin sen. Nykyisellään tuo on aika kova sana Classic-malliseksi Amigaksi - 060/50, 64 megaa muistia, Voodoo 3 graffakorttina ja kohtuuiso kiintolevy. Verkkokorttikin löytyy kaapista, joten voisi tehdä paikallisverkon tuon Linux-koneen kanssa jos vain viitsisi asentaa sen jossain välissä.
Linukkaa Amigaan en ole suuremmin harkinnut. Kiintolevytilaa kyllä löytyisi, kun hankin jonkin 30 Gigaisen kiintolevyn, josta on suurin osa vapaana. Pitäisi vain ensin alustaa jokin osio Linukalle. Tuossa on aiko monta osiota, koska käytän IDE-adapteria joka jakaa ison kiintolevyn HW-tasolla 4 gigan paloihin. Taitaa olla parikymmenta osiota kaikkiaan :-/
J.
Jo vuosia on debianilla pyöritetty, enkä vaihda.